Kyllä kärsi junaliikenteen turvallisuusmaine pahemman kerran minun mielessä, kun veturikuskin pitää varsin panna kulunvalvonta päälle. Sellainen käytäntöhän on kaiken turvallisuusajattelun vastaista, mutta nyt veturikuskin kännykkään puhumista syytetään suotta hiljattain lehdistössä olleesta ylinopeustapauksesta. Samaan aikaan VR kieltää museojunilla ajamisen ellei niissä ole kulunvalvontaa, mutta omat tosiliikenteessä olevat junat voivat ajaa ilman kulunvalvontaa.
Turvalaitteiden pitää pääsääntöisesti olla aina päällä, ja poistaa päältä vain erityisestä tarpeesta. Niinhän se on teollisuudessa ja autoissakin: ABS on aina päällä samoin kuin luistonhallinta eikä niin, että ABS ja luistonhallinta pitäisi muistaa aina panna nappulasta päälle aina kun istuu rattiin. Sutimisenesto sitten saadaan napista pois vain tilapäisesti esim. jos pitää päästä liikkeelle lumihangesta.
Turvalaitteiden pitää pääsääntöisesti olla aina päällä, ja poistaa päältä vain erityisestä tarpeesta. Niinhän se on teollisuudessa ja autoissakin: ABS on aina päällä samoin kuin luistonhallinta eikä niin, että ABS ja luistonhallinta pitäisi muistaa aina panna nappulasta päälle aina kun istuu rattiin. Sutimisenesto sitten saadaan napista pois vain tilapäisesti esim. jos pitää päästä liikkeelle lumihangesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"VR kieltää museojunilla ajamisen jos niissä ei ole kulunvalvontaa".
Se on kyllä Trafin (liikenteen turvallisuusvirasto) ja Liikenneviraston (ratojen ja kulunvalvonnan omistaja) asia päättää millä kalustolla ja miten radoilla kuljetaan. Ei VR:n joka on vain yksi Liikenneviraston rataverkon käyttäjistä ja joka noudattaa näiden kahden viranomaisen, trafin ja Liikenneviraston määräyksiä.
Sama tilanne olisi, jos Bussiyhtiö X määrittelisi sen, millaiset autot saa ajaa teillä. Tai Finnair määräisi turvallisuusohjeita SAS:ille.
Stop stop! Älä sekoita köyhän miehen luotijunaa lentokoneeseen vaikka se siltä vähän Mäntsälän suoralla muistuttaakin.
Anteeksi jos syytin suotta varsinaista VR:ää. Tarkoitin VR:ää kansankielellä tarkoittaen entistä VR:ää, joka oli muu kiskoliikenne kuin metro tai ratikka. Ei kansalainen tiedä eikä hänen tarvitse tietää mikä on Trafin, Rambollin, Rata Oy:n, Kisko Oy:n, Veturi Oy:n, Vaunu Oy:n tai minkä tahansa alihankkijan tai firman formaalilla vastuulla.
Vastaava pilkkominen on yleistä muuallakin. Jos menee Nesteen "huoltoasemalle", on jotain kysyttävää bensamittarista ja menee sisälle kysymään. Vastaus saattaa olla: "En tiedä, nuo pumput ovat Nesteen, tämä on K-kauppa..." Tai jos Shellin huoltoaseman vessasta on paperit loppu, vastaus on: "Ei kuulu meille, se on siivousfirman asia". Kansan silmissä vastuullinen on kuitenkin se, jonka lippu liehuu tangossa - ei Shellitkään Shellejä ole vaan St1:kkösiä, joilla on toistaiseksi lupa käyttää Shellin lippua ja värejä.
Terv. Ketjun aloittaja.
Kyllä kansalainen tietää, jos vain hitusenkaan on yleissivistystä, kuka tekee ja kuka säätelee sekä valvoo tekemistä. Trafi esimerkiksi ei ole minkään sortin alihankkija vaan virasto, johon on keskitetty eri liikennemuotojen valvovat ja säätelevät tahot: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Trafi Eli hieman kannattaa ottaa asioista selvää. Eli Olkoon VR kansankielellä mitä hyvänsä, se ei ole ollut eikä ole viranomainen, joka määrittelee liikennöintinsä liittyvät luvat, säännöt ia määräykset.
Stop! Älä sekoita autoja Pendolinoihin. Pendolinot eivät kaipaa pensa pumppuja.
Museojuna on museojuna. Eikä se ole enään linjaliikenteessä. Se on rekisteröity museoliikenteeseen. Miksi ihmettelet sellaista minkä näkee varmasti uloskin päin.
Niinsä ei ole kulun valvota laitetta siksi ne kulkevat Pendolino , Intercitejä verkaamin.
Nopeus museojunalla oletan että se on 80 kilometriä tunnissa 120 sijaan.
Höyryjunalla 45 - 80 kilometriä tunnissa turvallisuus syitä museojunilla ei ajeta kovin kovaa. Sillä niissä on omat turvallisuus määräykset olettain näin.
Rataliikenneturvallisuus lain mukaan niillä saa ajaa vain kesäaikaan ei talvisin.
Kun rautatieliikkenne alkoi junat ajettiin sen ajan mukaisesti höyryhevosilla.
Sianpää Svinfudin huippunopeu oli 140 kilometriä tunnissa. Ankka saavutti 120 kilometriä tunnissa avi olikohan se sellaiset 80 kymppiä Ankka veturilla ajettuna.
Iso poika Amerikassa saavuttaa 200 kilomeriä tunnissa. Onhan se isompi kuin Suomen suurin rekennettu Hoppajuna veturi oli 1930 luvulla kun piti saada kansa nopeammin kuljetettua raitella perille.
Kalutokin oli erillainen.
Muistattehan kuulaisan Sainpää Svinfudin vetämän Lentävän Kalakukon Kuopioon lähtee raiteilta 7. Lähtee muuten vieläkin mutta Pendolinon vaunuilla.
Tämä nykyajan Lentävä Kalakukko saavuttaa Mäntsälän suoralla reippaat 220 kilometriä tunnissa. Toisella kerralla noissa nopeuksissa en enään pelännyt juttelin
vain mukavia mieheni kanssa. Maisema vain kiisi ikkunan ohi köyhän miehen luotijunan kiitäessä kohti Lahtea.