Luvut puhuvat puolestaan. USA vastasi sotatuotannollaan noin 55% liittoutuneiden yhteisistä sotaponnistuksista. USA voitti sekä Saksan että Japanin. Pudotti pelistä Italian jo 1943. Sen sijaan Neuvostoliitto soti Saksan asevoimia vastaan jonka ilmavoimista vain 30% oli itärintamalla ja 40% kaikista maavoimien joukoista vuosina 1943-45. Saksan panssaritappioista 35% tuli länsiliittoutuneita vastaan sotimisessa. Neuvostoliiton tappiot olivat kuitenkin 95% kaikista liittoutuneiden tappioista.
Neuvostoliitto selvisi sodasta voittajana pitkälti USA:n massiivisen korkeatasoisen teknisen avun (mm. metellisulatot, kuljetuskalusto, paremmat lentokoneet...) sekä USA: tehokkaamman sodankäyntitavan takia. Neuvostoliiton tapa käydä sotaa oli valtavaa mieshukkaa aiheuttava, kaavamainen, verinen ja typerä.
Lopulta Neuvostoliitto luhistui omaan mahdottomuuteensa. Reykjavikissa v. 1985 Gorbatsov käytännössä allekirjoitti Neuvostoliiton antautumisen asiakirjan Reaganin USA:lle.
Minulla ei muuta.
Neuvostoliitto selvisi sodasta voittajana pitkälti USA:n massiivisen korkeatasoisen teknisen avun (mm. metellisulatot, kuljetuskalusto, paremmat lentokoneet...) sekä USA: tehokkaamman sodankäyntitavan takia. Neuvostoliiton tapa käydä sotaa oli valtavaa mieshukkaa aiheuttava, kaavamainen, verinen ja typerä.
Lopulta Neuvostoliitto luhistui omaan mahdottomuuteensa. Reykjavikissa v. 1985 Gorbatsov käytännössä allekirjoitti Neuvostoliiton antautumisen asiakirjan Reaganin USA:lle.
Minulla ei muuta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Nuo on ilmeisesti sotatoimien takia menehtyneet sotilaat ja miliisit. Brittejä (Kansainyhteisön joukot) kuoli 400 000 sotatoimien takia. Länsiliittoutuneet ottivat kolme kertaa enemmän sotavankeja kuin Neuvostoliitto. Jos huomioidaan muuttuu Venäjällä yleisesti viljelty väite jonka mukaan NL aiheutti 80% Saksan sotatappioista toiseen valoon. Todennäköisesti nimittäin Luftwaffe menetti yli puolet lentokoneistaan sotatappioita länsivaltoja vastaan ja panssareista Steven Zalogan ja John Eriksonin mukaan panssareistakin 35%.
Realistisempaa olisi puhua että Saksa kärsi tappioistaan yli 40% länsivaltoja vastaan sotiessaan. Länsivaltojen tappiot Saksaa vastaan puolestaan kuolleina jäivät noin 500 000. Länsivallat olivat jokseenkin kymmenen kertaa tehokkaampia sodankäynnissään kuin Neuvostoliitto. Sorry kestostalinistit, mutta niin se vain oli.
Neuvostoliitto menetti 100 000 lentokonetta sotatoimitappioina. USA ja RAF noin 45 000. Mutta länsivallat aiheuttivat Luftwaffelle selvästi suuremmat materiaalitappiot. Saksalaisia kuoli kylläkin 5 kertaa enemmän itärintamalla kuin länttä vastaan mutta tämä johtuu suurelta osin siitä että NL tapatti paljon sotavankeja. Länsiliittoutuneet ottivat sotavankeja 8 miljoonaa ja NL noin 3 miljoonaa (nämä usein tapauksissa jolloin rauha oli jo solmittu).
Puna-armeijan sodankäyntitapa on heikosti johdettua ja enemmän tai vähemmän kaavoihin kangistunutta. Zhukovin mukaan ilman lend-leasea NL ei olisi kyennyt luomaan strategisia reservejään eikä ylipäätänsä jatkamaan sotaa (lähde: tiedustelupalvelun nauhoitus 1960-luvulla).
" Neuvostoliiton II maailmansodassa kärsimät tappiot kuolleina sotilaina eivät tule koskaan selville. Sergei Iljenkov, Kalininin Suvorov Sotilasakatemian tutkijan laajassa ja yhä jatkuvassa selvityksessä on päädytty (2008) siihen että menehtyneitä sotilaita, partisaaneja, miliisejä sekä rajavartioita on ollut ainakin 14 241 000, heistä peräti 970 000 upseereita. Iljenkovin mukaan uhrien määrä tulee olemaan vielä tuotakin suurempi. Amerikkalainen sotahistorioitsija ja erityisesti itärintaman sotaan perehtynyt David Glantz on arvioinut 14.7 miljoonan neuvostosotilaan menehtyneen sodan seurauksena. Maa joka jo rauhan aikana oli tapattanut ja teloittanut surutta omia kansalaisiaan ei näyttänyt erityisemmin välittävän sotilaallisen voiton hinnasta. Sodan inhimillinen hinta oli omalta osaltaan luhistamassa koko Neuvostoliiton. Puna-armeijan kärsimät tappiot Suomen rintamalla niin talvi- kuin jatkosodassakin ovat olleet todellisuudessa huomattavasti suuremmat kuin mitä 1990-luvulla julkaissut tutkimukset esittivät. "
http://pelontorjunta.suntuubi.com/fi/Blogi/?id=73
Neuvotoliiton kannalta mikään hinta mies- ja materiaalitappioina ei ollut liian suuri hinta Saksaa vastaan. Myös NL:n liittolaiset sen ymmärsivät. Piti ehdottomasti nujertaa Saksan natsihallinto ja siinä sivussa myös Suomi.
Kaikesta huolimatta NL, Britannia, USA ja muut liittolaiset pystyivät nujertamaan Saksan ja sen liittolaiset, Suomi mukaan lukien. Se oli sivistyneen maailman onni.
Ei pidä lainkaan ihmetellä sitä, miten edelleen liittouneissa maissa arvostetaan veteraaneja vuosikymmeniä sodan jälkeen. Veteraanit ovat sen ansainneet.
ryssän peräaukon nuolijoille ikävää luettavaa...
Tottahan Neuvostoliitto kärsi suuria miehistö- ja materiaalitappioita. Mutta ei pidä verrata USA:n ja Neuvostoliiton tappioita keskenään, eihän kuitenkaan sodittu USA:n maaperällä. USA:n aseapu oli kuitenkin todella tärkeää.
Onni oli kuitenkin se, että USA ja NL sotivat samassa rintamassa. Näin Saksa ei päässyt maailman herraksi. Valitettavaa on tosin se, että piskuinen Suomi aloitti jatkosodan Saksan rinnalla. Suomi oli sodassa myös Britanniaa vastaan, valitettavasti. Suomi oli silloin Pohjolan häirikkö, USA ja NL olivat liittolaisia.
Suomi ei ollut Englantia vastaan ja nössöt anglot antoivat ryssälle periksi vuoden 1921 tapaan ja julistavat sodan Suomelle. Kusimutteri vinkui jatkuvasti avaamaan toisen rintaman.
Ensimmäinen merkittävä voitto oli kyllä brittien saavuttama, Neuvostoliitto oli tuolloin natsien liittolainen.
Neuvostoliitto ei kylläkään missään vaiheessa ollut natsien liittolainen, bolsevikit ja natsit olivat toisilleen kuin vesi ja öljy.
Neuvostoliiton valtavat tappiot johtuivat siitä, että natsit hyökkäsivät liittolaisineen (ml. Suomi) Neuvostoliiton alueelle, ja tuhosivat säälimättömästi myös siviiliväestöä. Myös Itä-Karjalassa oli Mannerheimin käskystä perustettuja keskitysleirejä. USA:n varsinaisella maaperällä taas ei sotaa käyty, eikä yhdysvaltalaisia siviiliuhreja siten käytännössä tullut.
Kun suuri osa Itä-Eurooppaa jaettiin Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kesken, niin on aiheellista puhua liittolaisuudesta. Ehkä jopa sotarikollisuudesta. Mitä muuta se voisi olla? Toveruutta? Aseveljeyttä? Naapurien normaalia rinnakkaiseloa?
Siis kaksi sotarikollista valtiota jakoivat Itä-Euroopan etupiireihin ja Suomea lukuun ottamatta ne miehitettiin sovitusti. Samassa yhteydessä Britannia ja Ranska lähtivät puolustamaan näiden maiden itsenäisyyttä. Siinä on valtava ero Neuvostolliiton ulko- ja sotapolitiikkaan. Harmi, että Britannialla ja Ranskalla ei ollut paukkuja puolustaa näitä itäeurooppalaisia valtioita, vaan ne menivät rosvoille.
Tuntuukin oudolta, että täällä Suomessakin on edelleen Neuvostoliiton roistopolitiikan puolustajia. Olisi kiinnostavaa tietää, jos joku palstalaisista osaisi avata asiaa meille muillekin ihmettelijöille.
Niin,tuo Neuvostoliiton "roistopolitiikka" on oikealta nimeltään valtapolitiikka.
Jokainen suvereeni valtio harjoittaa sitä voimavarojensa puitteissa.
Jopa piskuinen Suomikin,kuvitellessaan unionin jäsenyyden lisänneen painoarvoaan...
Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto aloittivat toisen maailmansodan liittolaisina. Molemmat maat ovat de facto sotarikollisia sillä tekemällä diilinsä (Molotov-Ribbentrop-sopimus) ne aloittivat toisen maailmansodan Euroopassa.
Länsivallathan olisivat voittaneet sodan ilman Neuvostoliittoakin, etenkin siinä vaiheesssa, kun atomipommi lanseerattiin. En halua väheksyä neuvostoliittolaisten uhria sodassa, mutta kaikki ymmärtävät, että se maa on sotinut historian saatossa massojensa avulla omiakaan ihmishenkiä säästämättä. Lännen sodankäynnissä ihmishenkiä pyrittiin säästämään, ja silti se kykeni yhtä merkittäviin menestyksiin kuin puna-armeija. Sotastrategioissa oli siis tässä mielessä valtava ero.