talvella 2015 näkemä näky
Viime talvena eräs henkilö näki näyn rukousryhmässä rukouksen aikana, että Suomi potkitaan pois EU:sta. Näyssä näytettiin, että oli joitakin asioita, joita Suomi ei hyväksynyt ja sitten sanottiin: "Nyt riittää."
Viime talvena eräs henkilö näki näyn rukousryhmässä rukouksen aikana, että Suomi potkitaan pois EU:sta. Näyssä näytettiin, että oli joitakin asioita, joita Suomi ei hyväksynyt ja sitten sanottiin: "Nyt riittää."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nimimerkin J.A.S uninäky 14.7.2015
Viikko sitten sain uninäyn Suomesta ja EU:sta.
Oli yksi suuri valkoinen ja korkea alusrakennelma meressä, ei laiva, vaan kelluva hallitsevan suuri rakennelma meressä. Siihen oli törmännyt pieni samanlainen kelluva alusrakennelma, joka oli saanut murtuman, ja siinä aluksessa oli henkilöitä, jotka olivat loukkaantuneita.
Emäaluksesta kuului sanoma: ”I do not need you (En tarvitse sinua).” Sen jälkeen pieni alus lähti ruhjoutuneena poispäin valta-aluksesta.
Tiedän että tämä on Suomen tulevaa tapahtumaa. Henki vahvisti kysyttyäni sen Häneltä.
Nimimerkin "Myrskylyhty" v. 2011 näkemä näky
Näin 24.8.2011 kuvan, jossa oli pyöreä mitali, joko kultainen tai mahdollisesti pronssinen. Mitalinauha oli lyhyt ja siinä oli värit keltainen, punainen ja musta vasemmalta oikealle. Ne ovat Saksan lipun värit.
Päivän Iltasanomien verkkolehdessä oli juttu siitä, kuinka Angela Merkel tyrmäsi Suomen Kreikka-vakuudet. Otsikko oli: Taipuuko Suomi Saksan edessä? (”Kreikan kanssa neuvoteltu sopimus Kreikan lainojen vakuuksista näyttää hapertuvan Suomen hallituksen käsiin. Saksan liittokansleri Angela Merkel toisti keskiviikkona kielteisen kantansa Suomen ja Kreikan kahdenväliseen ratkaisuun. Merkel sanoi puheessaan Saksan Magdeburgissa, ettei euromaiden pidä ottaa minkäänlaisia yksipuolisia askeleita Kreikan kriisissä.” IS 24.8.2011).
Mietin näitä asioita, näkemääni mitalia ja Saksan lipun värejä mitalinauhassa. Yllätyin, kun Jumala halusi puhua asiasta lisää ja seuraavana aamuna 25.8.2011 kuva tarkentui niin, että näin mitalin olevan vanha 1980-luvun Suomen markka! Palaako markka kenties takaisin?
Nämä on olleet täällä jo aiemmin, ja niitä on analysoitu jossain vanhassa ketjussa.
Markan paluu olisi mahdollinen – Mitä siitä seuraisi?
Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eurojäsenyydestä euroalueessa sai räjähtävän lähdön, mutta nyt vauhti on hiipunut.
”Fixit”- ei ole ensimmäistä kertaa tapetilla.
Työryhmän selvityksessä tuodaan esille eurojärjestelmän heikkouksia. Raportin johtopäätöksissä suhtaudutaan hyvin skeptisesti siihen, että yhteisvaluutta voisi toimia nykyisen löyhän liittovaltion olosuhteissa.
Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet.
Samaan lopputulokseen ollaan päädytty myös Suomen ulkopuolella: kesäkuussa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla valmistellussa raportissa ehdotetaan rahaliiton syventämistä ja euromaiden yhteisen valtiovarainministeriön perustamista.
– Nykytilanne on todella heikko ja historia osoittaa, että tällaiset valuuttaunionit ovat hajonneet. Euron ongelmat ovat sitä luokkaa, että nyt vaihtoehtona näyttää olevan suunta joko kohti Yhdysvaltojen tai Sveitsin mallin mukaista liittovaltiota tai paluuta Euroopan unioniin, jossa rahaliiton jäsenmailla on kansalliset valuutat, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniaisen mukaan Saksa pitää tällä hetkellä euroa liian vahvana muille euromaille. Vapaasti markkinoilla kelluvat rinnakkaisvaluutat devalvoituisivat kunkin kansantalouden suorituskyvyn mukaiseksi.
Euromaiden kansalaisille kyyti voisi olla alkuun karua. Esimerkiksi Kreikassa drakman arvo suhteessa euroon voisi tippua jopa 50 prosenttia. On arvailun varassa, kuinka paljon suomalaisten ostovoima laskisi, mikäli palkkapäivänä verkkopankkiin alkaisi ilmestyä eurojen sijaan markkoja.
– Kirjaa tehdessämme arvioimme, että Suomen rinnakkaisvaluutta saattaisi devalvoitua noin 6 prosenttia. Näen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt siitä ja markka saattaisi heikentyä enemmänkin. Pointti onkin siinä, että vapaasti kelluvan valuutan arvo olisi joka päivä oikea. Suomalainen työmies saisi sen ostovoiman minkä hän ansaitsee, eli mihin Suomen kansantalouden suorituskyky pystyy vientimarkkinoilla, Kanniainen selittää.
Uhkana talletuspako ja talouskriisi
Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan eurosta lähteminen johtaisi todennäköisesti talouskriisin. Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku.
– Akateemisessa norsunluutornissa on helppo todeta, että markka voisi toimia paremmin kuin euro, ja unohtaa millainen ongelma siirtymisprosessi olisi. Pahimmillaan saataisiin aikaan valtava sotku, Roger Wessman sanoo.
Wessman pitää hyvin todennäköisenä, että Suomen ilmoitettua euroerosta seurauksena olisi talletuspako Suomessa toimivista pankeista.
– Mahdollisesti oltaisiin pakotettuja pitkän siirtymävaiheen aikana asettamaan talletusten nostorajoituksia, samaan tapaan kuin kesällä Kreikasta.
Teknisesti siirtymä olisi Wessmanin mukaan mahdollista tehdä suhteellisen kivuttomasti, jos Euroopan keskuspankki olisi valmis rahoittamaan eurosta lähtevän valtion pankkijärjestelmää siirtymävaiheen ajan. Se taas tuskin tulisi tapahtumaan.
– Jos suomalaiset pankit joutuvat ongelmiin euroeron takia, niin siinä vaiheessa on myöhäistä pyytää apua Euroopan keskuspankilta, Wessman sanoo.
Markan romahdus ei ole unohtunut
Kanniainen pitää puheita markan uuden tulemisen aiheuttamasta markkinakaaoksesta pelotteluna, mutta painottaa että valmistelutyö olisi hoidettava huolella. Vahvan markan romahtamisen aiheuttamat traumat eivät ole vielä parantuneet.
– Kyllähän maailmalla on omia valuuttoja otettu käyttöön ennenkin ja joustavan valuuttakurssin maat ovat pärjänneet erinomaisesti. Tämä on sitä vanhaa pelottelua joka perustuu suomalaiseen kokemukseen 90-luvun lamasta, jolloin meillä oli väärin perustein kiinnitetty ylivahva markka. Markkinat odottivat sen romahtavan ja näinhän siinä sitten kävi, professori Vesa Kanniainen sanoo.
Kanniainen ei itse ota kantaa siihen, mikä ratkaisu olisi Suomelle paras, mutta korostaa sitä, että myös omaan valuuttaan siirtymisen on oltava pöydällä yhtenä selkeästi mietittynä vaihtoehtona.
Epätäydellinenkin järjestelmä pysyy pystyssä
– Olen sitä mieltä, että Suomen euroero on periaatteessa kannatettava, Elina Berghäll kertoo.Taloustutkija Elina Berghäll sanoo, että ei ole keksinyt sellaista euron tuomaa etua, joka voittaisi eurojäsenyyden mukanaan tuomat haitat.
Taloustutkijan mukaan voimakas devalvoituminen kelluvan valuuttakurssin avulla parantaisi kilpailukykyä ja työttömyystilanne kohentuisi.
– Tällä hetkellä valuutta ei jousta, vaan sopeutuminen aloustilanteeseen tapahtuu työttömyyden lisääntymisen kautta.
Myös Wessmanin mielestä eurojärjestelmä on ongelmallinen, mutta hänen mukaansa euroero olisi vielä suurempi riski. Poliittista tahtoa liikkua kohti tiiviimpää integraatiota tai omia kansallisia valuuttoja ei ole, joten nykyinen tilanne tulee todennäköisesti jatkumaan, Wessman arvioi.
http://yle.fi/uutiset/markan_paluu_olisi_mahdollinen__mita_siita_seuraisi/8208966
http://yle.fi/uutiset/suomi_torjuu_kreikan_velkojen_leikkaamisen/8230498
Politiikka 15.8.2015 klo 15:55 | päivitetty 15.8.2015 klo 16:30
Suomi torjuu Kreikan velkojen leikkaamisen Suuren valiokunnan puheenjohtaja on tyytyväinen euroalueen valtiovarainministerien sopuratkaisuun.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajan Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan euroalueen valtiovarainministerien eilinen Kreikka-kokous sujui ennakkoon laaditun käsikirjoituksen mukaan eikä valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tarvinnut uusia ohjeita Brysseliin.
Suuri valiokunta hyväksyi torstaina hallituksen toimintalinjan äänestyksen jälkeen. Kreikan kolmannen lainaohjelman hyväksymistä vastustivat SDP ja kristillisdemokraatit.
Virolaisen mukaan Suomi on valmis joustamaan Kreikan lainaehdoissa, mutta velan leikkaamista ei hyväksytä.
– Me voimme laina-aikoja, lyhennysvapaita tai koron maksua lykätä mitä ollaan tähänkin saakka tehty, mutta sen varsinaisen velkapääoman leikkaamiseen emme voi suostua, Virolainen linjaa.
Virolainen on varovaisen luottavainen siihen, että Kreikka toteuttaa vaaditut uudistukset. Hän muistuttaa, että lainaohjelma on tiukasti ehdollinen, ja Euroopan komissio, EKP ja kansainvälinen valuuttarahasto valvovat uudistusten toteutumista.
– Aina kun lainaerä on tulossa maksuun niin sitä ennen troikka arvioi, ovatko ne uudistukset, mitä on vaadittu, onko ne viety käytäntöön, hän korostaa.
Virolaisen mukaan lainaohjelman ehdot asettavat Kreikan ”selkä seinää vasten”.
– Mutta kyllä he ovat jo kuukauden ajan tehneet näitä ennakollisia toimenpiteitä. Siinä mielessä olen varovaisen luottavainen.
Virolainen pitää tärkeänä, että myös kansainvälinen valuuttarahasto IMF tulee syksyn aikana mukaan Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan.
Hilkan saama sana 10.10.2014
"Pohjoisesta on onnettomuus purkautuva kaikkien maan asukasten yli."