Insestin tutkinta sai uusia välineitä
Turkulaistutkimuksen mukaan geenit ohjaavat insestiä kohtaan tuntemaamme vastenmielisyyttä. Mitä lähempi sukulaisuussuhde, sitä voimakkaammin ihminen inhoaa ajatusta insestistä.
KOTIMAA 24.4.2014 2:00
Toni Lehtinen
HELSINGIN SANOMAT
Turku
Jan Antfolk
Jan Antfolk
22
Tuore väitöskirja ihmisen suhtautumisesta insestiin eli seksiin lähisukulaisen kanssa voi tehostaa perheen sisäisten hyväksikäyttöepäilyjen tutkintaa.
Åbo Akademin tutkija Jan Antfolk on selvittänyt insestiä kohtaan tunnettua vastenmielisyyttä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
"Ajatus seksistä esimerkiksi oman sisaren kanssa on miltei kaikille todella outo ja herättää inhon tunteita. Halusin selvittää, miksi näin on, ja samalla tuottaa uutta tietoa hyväksikäyttöselvitysten toimintatapojen kehittämiseen", Antfolk sanoo.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Turkulaistutkija Jan Antfolkin väitöskirja koostuu viidestä erillisestä haastattelututkimuksesta, joihin osallistui vuosina 2009–2013 lähes 3 000 vapaaehtoista.
Suurin osa heitä oli turkulaisia yliopisto-opiskelijoita.
Koehenkilöille esitettiin fiktiivisiä kuvauksia insestistä kahden henkilön välillä. Koehenkilö liitettiin osaan kertomuksista mukaan.
Kertomuksien henkilöiden sukulaisuussuhdetta vaihdeltiin. Mukana oli koehenkilön omia perhesuhteita vastaavia fiktiivisiä kuvauksia.
Koehenkilöiden kokeman vastenmielisyyden määrää mitattiin numeroasteikoilla.
Väitöskirjatutkimusten jälkeen tehty yli 4 000 henkilön laajempialainen otos vahvistaa väitöskirjan tuloksia.
Psykologit ja poliisit tutkivat perheen sisäisiä ja ulkoisia hyväksikäyttöepäilyjä samoista lähtökohdista. Antfolkin mukaan näin ei pitäisi toimia, sillä ilmiöt eivät ole samanlaiset. Perheen sisäiseen hyväksikäyttöön liittyy insesti, johon evoluutio on vaikuttanut.
Evoluution näkökulmasta ihminen välttää insestiä sen aiheuttamien geenihaittojen takia. Mitä läheisempää sukua vanhemmat ovat keskenään, sitä varmemmin syntyvällä lapsella on vakavia terveyshaittoja.
"Evoluutio ohjaa suhtautumistamme. Mitä huonommat seuraukset insestistä on jälkeläisteni ongelmien kautta minulle, sitä enemmän inhoan sitä," Antfolk selvittää.
Aiempien tutkimusten mukaan 0,3 prosentilla suomalaisista on ollut jonkintyyppinen seksuaalinen kontakti lähisukulaiseensa.
Hyväksikäyttöepäilyjä selvitetään psykologisten haastattelujen avulla.
"Väitöskirjani tulosten avulla haastattelijat voivat kohdentaa kysymyksiään tunnistaakseen riskitekijöitä. Merkittävin riskitekijä on se, miten varma epäilty on sukulaisuussuhteestaan", Antfolk kertoo.
Antfolkin tutkimuksessa selvisi, että juuri biologisen suhteen varmuus vaikuttaa insestiä kohtaan tunnetun aversion eli inhon määrään. Suurinta vastenmielisyyttä osoittivat naiset, sillä he voivat olla täysin varmoja biologisesta suhteesta lapseensa.
Tutkija painottaa, että ihmisten suhtautuminen insestiin ei ole mitään tietoista geneettistä riskianalyysia vaan automaattisia tunnereaktioita.
"Kuten kaikki tietävät, psykologinen motivaatio lapsenhankinnalle ei ole yleensä se, että hyvä geeniperimä leviäisi väestöön. Ihmisen psykologia on kuitenkin evoluution myötä erittäin fiksu. Meille välitön paha herättää voimakkaan tunnereaktion", Antfolk kertoo.
Anfolk jatkaa insestitutkimustaan Suomen Akatemian rahoituksen turvin.
"Jatkossa lähdemme tutkimaan, mitä on mennyt vialle insestitapauksissa. Tämän tutkimuksen myötä voimme olettaa, että varmuus sukulaisuussuhteesta on luultavasti tärkeä tekijä."
-------------------------------------------------------------------
Turkulaistutkimuksen mukaan geenit ohjaavat insestiä kohtaan tuntemaamme vastenmielisyyttä. Mitä lähempi sukulaisuussuhde, sitä voimakkaammin ihminen inhoaa ajatusta insestistä.
KOTIMAA 24.4.2014 2:00
Toni Lehtinen
HELSINGIN SANOMAT
Turku
Jan Antfolk
Jan Antfolk
22
Tuore väitöskirja ihmisen suhtautumisesta insestiin eli seksiin lähisukulaisen kanssa voi tehostaa perheen sisäisten hyväksikäyttöepäilyjen tutkintaa.
Åbo Akademin tutkija Jan Antfolk on selvittänyt insestiä kohtaan tunnettua vastenmielisyyttä evoluutiopsykologian näkökulmasta.
"Ajatus seksistä esimerkiksi oman sisaren kanssa on miltei kaikille todella outo ja herättää inhon tunteita. Halusin selvittää, miksi näin on, ja samalla tuottaa uutta tietoa hyväksikäyttöselvitysten toimintatapojen kehittämiseen", Antfolk sanoo.
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Turkulaistutkija Jan Antfolkin väitöskirja koostuu viidestä erillisestä haastattelututkimuksesta, joihin osallistui vuosina 2009–2013 lähes 3 000 vapaaehtoista.
Suurin osa heitä oli turkulaisia yliopisto-opiskelijoita.
Koehenkilöille esitettiin fiktiivisiä kuvauksia insestistä kahden henkilön välillä. Koehenkilö liitettiin osaan kertomuksista mukaan.
Kertomuksien henkilöiden sukulaisuussuhdetta vaihdeltiin. Mukana oli koehenkilön omia perhesuhteita vastaavia fiktiivisiä kuvauksia.
Koehenkilöiden kokeman vastenmielisyyden määrää mitattiin numeroasteikoilla.
Väitöskirjatutkimusten jälkeen tehty yli 4 000 henkilön laajempialainen otos vahvistaa väitöskirjan tuloksia.
Psykologit ja poliisit tutkivat perheen sisäisiä ja ulkoisia hyväksikäyttöepäilyjä samoista lähtökohdista. Antfolkin mukaan näin ei pitäisi toimia, sillä ilmiöt eivät ole samanlaiset. Perheen sisäiseen hyväksikäyttöön liittyy insesti, johon evoluutio on vaikuttanut.
Evoluution näkökulmasta ihminen välttää insestiä sen aiheuttamien geenihaittojen takia. Mitä läheisempää sukua vanhemmat ovat keskenään, sitä varmemmin syntyvällä lapsella on vakavia terveyshaittoja.
"Evoluutio ohjaa suhtautumistamme. Mitä huonommat seuraukset insestistä on jälkeläisteni ongelmien kautta minulle, sitä enemmän inhoan sitä," Antfolk selvittää.
Aiempien tutkimusten mukaan 0,3 prosentilla suomalaisista on ollut jonkintyyppinen seksuaalinen kontakti lähisukulaiseensa.
Hyväksikäyttöepäilyjä selvitetään psykologisten haastattelujen avulla.
"Väitöskirjani tulosten avulla haastattelijat voivat kohdentaa kysymyksiään tunnistaakseen riskitekijöitä. Merkittävin riskitekijä on se, miten varma epäilty on sukulaisuussuhteestaan", Antfolk kertoo.
Antfolkin tutkimuksessa selvisi, että juuri biologisen suhteen varmuus vaikuttaa insestiä kohtaan tunnetun aversion eli inhon määrään. Suurinta vastenmielisyyttä osoittivat naiset, sillä he voivat olla täysin varmoja biologisesta suhteesta lapseensa.
Tutkija painottaa, että ihmisten suhtautuminen insestiin ei ole mitään tietoista geneettistä riskianalyysia vaan automaattisia tunnereaktioita.
"Kuten kaikki tietävät, psykologinen motivaatio lapsenhankinnalle ei ole yleensä se, että hyvä geeniperimä leviäisi väestöön. Ihmisen psykologia on kuitenkin evoluution myötä erittäin fiksu. Meille välitön paha herättää voimakkaan tunnereaktion", Antfolk kertoo.
Anfolk jatkaa insestitutkimustaan Suomen Akatemian rahoituksen turvin.
"Jatkossa lähdemme tutkimaan, mitä on mennyt vialle insestitapauksissa. Tämän tutkimuksen myötä voimme olettaa, että varmuus sukulaisuussuhteesta on luultavasti tärkeä tekijä."
-------------------------------------------------------------------
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.