Palstalla on avaus muka uusista tiedoista Suomen ja Saksan suhteista 30-luvulla.
Avaajan klippi on kuitenkin päivätty29.9. 2013. Jokisipilä ja Könönen esittävät siinä OLETUKSIAAN Mannerheimin ja Göringin keskustelusta, ei siis tietoja.
Todettakoon, että kumpikaan ei tuolloin ollut asemassa, jossa olisi yksin voinut sitoutua toimintaan kolmatta valtiota vastaan.
Mannerheim oli siihen liian viisas ja Saksassa määräsi Hitler. Mikään ei tietysti estä, etteivätkö herrat olisi olleet asioista yhtä mieltä.
Suomella ja Saksalla ei ollut mitään yhteistä politiikkaa 30-luvulla. Välit olivat poliittisesti suorastaan kylmät. Saksa mm. vaati Suomea erottamaan ulkoministerin tämän arvosteltua Hitleriä.
Puhuttiin jopa kauppasodasta.
Suomi kieltäytyi hyökkäämättömyyssopimuksesta ja Saksa antoi maan NL:n valtapiiriin MR sopimuksessa.
Suomi harjoitti 1935 alkaen pohjoismaista puolueettomuuspolitiikkaa, jonka yksi takuumies oli Mannerheim.
Saahan historiaa vääristellä, mutta ei pitäisi alvariinsa jäädä typeryydestä kiinni.
Uskollisuus edesmenneelle NL:lle ja sen propagandalle on toki kunnioitettavaa.
Avaajan klippi on kuitenkin päivätty29.9. 2013. Jokisipilä ja Könönen esittävät siinä OLETUKSIAAN Mannerheimin ja Göringin keskustelusta, ei siis tietoja.
Todettakoon, että kumpikaan ei tuolloin ollut asemassa, jossa olisi yksin voinut sitoutua toimintaan kolmatta valtiota vastaan.
Mannerheim oli siihen liian viisas ja Saksassa määräsi Hitler. Mikään ei tietysti estä, etteivätkö herrat olisi olleet asioista yhtä mieltä.
Suomella ja Saksalla ei ollut mitään yhteistä politiikkaa 30-luvulla. Välit olivat poliittisesti suorastaan kylmät. Saksa mm. vaati Suomea erottamaan ulkoministerin tämän arvosteltua Hitleriä.
Puhuttiin jopa kauppasodasta.
Suomi kieltäytyi hyökkäämättömyyssopimuksesta ja Saksa antoi maan NL:n valtapiiriin MR sopimuksessa.
Suomi harjoitti 1935 alkaen pohjoismaista puolueettomuuspolitiikkaa, jonka yksi takuumies oli Mannerheim.
Saahan historiaa vääristellä, mutta ei pitäisi alvariinsa jäädä typeryydestä kiinni.
Uskollisuus edesmenneelle NL:lle ja sen propagandalle on toki kunnioitettavaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pitipä tulla virhe otsikkoon.
Jos jotain sopimuksia olisi 30-luvulla tehty, niistä olisi varmasti kerrottu viimeistään -41.
Totuus on, ettei missään Saksan dokumenteissa juuri edes mainita Suomea.
Vasta Talvisota herätti Saksan ja tieto nikkelivaroista. Oli selvää, ettei Saksan kipeästi tarvitsemia malmivaroja voi päästää NL:n käsiin.
Mannereheim tunsi saksalaiset ja venäläiset hyvin. Hänellä ei ollut kummastakaan kansasta mitään harhaluuloja. Hänellä oli karvaita kokemuksia myös Saksan liittolaisesta Japanista, vuonna 1905 käydystä Venäjän ja Japanin välisestä sodasta joka päättyi Japanin voittoon. Monen suomalaisenkin sotilaan elämä päättyi silloin Banzai-huudon säestyksellä japanilaiseen luotiin, pommiin tai miekan iskuun. Mannereheim ei sietänyt saksalaisia ja hän inhosi Hitleriä. Häntä kuvotti myös se että korpraali toimi maansa ylimpänä komentajana joka jakeli käskyjä kenraaleille ja amiraaleille. Se oli kuitenkin tosiasia että Suomi tarvitsi kaiken mahdollisen tuen ja koska presidentti Rooseveltin suunnitelma siirtää kaikki suomalaiset Alaskaan ei toteutunut, oli turvattava muihin keinoihin kansamme pelastukseksi. Sivistyneenä kulttuurin ystävänä Mannerehimia kuvotti natsi-ideologia joka tallasi murskaksi kaiken sen mitä suuret ajattelijat ja taiteilijat olivat luoneet.
Aloituksessa annetaan ymmärtää että Suomi olisi kieltäytynyt Saksan hyökkäämättömyyssopimuksesta. Voisiko tähän saada jotain fakta tietoa, koska en ole tällaisesta sopimuksesta kieltäytymisestä kuullutkaan ?
Jos kieltäytymisellä viitataan Suomen kieltäytymiseen Neuvostoliiton ehdottamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, niin logiikka aloituksessa ontuu.
Vai et tiedä Suomen kieltäytymisestä?
Lue edes yksi 30-lukua käsittelevä historia.
NL.nkanssa solmittiin hyökkäämättömyyssopimus 1932.
Oletko kuullut siitäkään?