Ydinvoima on vaarallista, lisää työttömyyttä ja jakaa kansan kahtia, on tuontienergiaa, saastuttavaa, ongelmallista, vanhentunutta ja ennenkaikkea:
http://archive.greenpeace.org/comms/pics/0108.jpg
http://www.ydinvoima.net/ajankohtaista/vakavinta_ydinonnettomuutta.html
http://www.ecn.org/finlandia/kipina/08/cherno.htm
http://www.adiccp.org/home/default.asp
http://archive.greenpeace.org/comms/pics/0108.jpg
http://www.ydinvoima.net/ajankohtaista/vakavinta_ydinonnettomuutta.html
http://www.ecn.org/finlandia/kipina/08/cherno.htm
http://www.adiccp.org/home/default.asp
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tänään pitäisi vielä käydä kaupassa, ja on saunailtakin.
Jocun eläkkeellelähtöön asti olkoon siellä vaikka molemmat reaktorit päällä.
TVO:lla ovat hutiloineet todella pahasti viime aikoina. Koko porukalle lopputili. Se viides jääköön monttuvaiheeseen.
Töppäilystä vastasi eduskunta joka ei ajoissa antanut lupaa viidennen ydinvoimalan rakentamiselle. Nyt pitäisi olla jo kuudennen rakennus käynnissä.
"TVO:lla ovat hutiloineet todella pahasti viime aikoina."
Kuten? Olkiluodon ydinvoimalahan on toiminut vallan mainiosti koko historiansa ajan. Jopa paremmin kuin Loviisa, joka sekin on kyllä valioyksikkö maailman mittakaavassa. Taitaa sinua pikku kommunistina haitata enemmän se, ettei TVO ole valtioenemmistöinen yritys, kuten Fortum...
Töppäilystä kyllä vastasi TVO. STUK jyrähti.
Alkuperäiset syylliset kyllä saattaa löytyä eduskunnasta. Tai siitä eduskunnasta, joka mokomalle myrkyntuotantolaitokselle luvan antoi.
Painevesilaitos on monimutkaisempi kuin kiehutusvesi, mutta kaipa Loviisassa osataan tietyt asiat paremmin.
"Painevesilaitos on monimutkaisempi kuin kiehutusvesi".
Uteliaisuuttani kysyn: Mitä tarkoitat tuolla monimutkaisemmalla?
Reaktorin tehonsäätö? Kunnossapitotöiden osalta?
Tämä kiinnostaa myös minua. Vaikka siinä onkin vain yksi piiri, sen kaksifaasisuus tekee siitä paljon monimutkaisemman epelin.
Suuremmat paineet, paljon enemmän komponetteja, joiden osat lämpenemisen myötä käyttäytyvät joskus oikukkaastikin ja aihettavat epätiiveyttä, ym, ym.
Kaiken kukkuraksi primäärijäähdytteessä käytettävä boori. Pienikin vuototihku huomataan melko pian, kun vesi haihtuu pois, mutta boori kerääntyy vuotopaikkaan.
Puhtaalla vedellä pelattaessa ei noita harmittomia tihkuja huomattaisikaan, ja voitaisiin ajaa kaikessa rauhassa.
Erot käyttökertoimissa johtuvat varmasti pääasiassa teknisistä syistä. Loviisa oli ja on ainutlaatuinen yhdistelmä monen toimittajan (Neuvostoliitto, Länsi-Saksa ja Yhdysvallat?) järjestelmiä. Olkiluoto oli enemmän "avaimet käteen"-toimitus, jonka yhtäläisyydet Ruotsin ydinvoimalaitosten kanssa ovat sattuneesta syystä hyvin suuret.
ajatellen joo.
Muistelisin, että aika paljon esim. Loviisassa käytetään akustista emissiota linjojen seurantaan?
Tosin tämä koskee vain säröilyä, mutta tiivisteitäkin ilmeisesti valvotaan paine-eromittauksin?
Olkiluodossa säätösauvojen osuus tehonsäätöön on n.60% ja loppu hoidetaan pumpuilla(ikinä nähnyt vastaavaa, että pumput ovat ns. väärin päin).
Loviisasa tehonsäätö tapahtuu säätösauvoilla ja jäähdytteen booripitoisuutta muuttamalla. Kertaan vaan itse näitä juttuja, että näinkö se meni.
Molempien prosessi (HUOM. jos ajattelee vain kokonaisuutta) on melko yksinkertainen. Tietenkin on ne pari asiaa jotka fyysikot saavat hoitaa :D.
Paineita ja lämpötiloja en muista kyseisistä prosesseista. Paljon kuitenkin alle tulistettu 535 C 170bar.
Onhan niitä konsteja vuotojen tarkkailuun. Ns. jouruputkia joka puolelta, kaksoistiivisteiden välistäkin.
Loviisan reaktoreita säädetään käytännössä pelkästään jäähdytteen boorihappopitoisuudella. Ajetaan kaikki säätösauvat tapissa. Näin saadaan hyvin tasainen tehojakautuma reaktorisydämeen, ja enemmän energiaa irti polttoaineesta.
Kiehutusvesireaktori on nopea avata ja sulkea. Painevesilaitoksessa on monta mutkaa matkassa, kun säätösauvakoneistotkin nousevat kannen mukana. Kannen allakin on vielä runsaasti kamaa.
Lyhyisiin vuosihuoltoihin ei tuosta syystä päästä millään.
Painevesilaitoksissakin on eroja. Saksassa on uudemmissa yksiköissä (Isar 2, Emsland) päästy viime vuosina lähes samantasoisiin käyttökertoimiin kuin parhaissa kiehutusvesilaitoksissa. Fakta on siis kuitenkin se, että Olkiluoto on hieman Loviisaa edellä vuosittaisissa käyttötunneissa ja toiminnan tehokkuudessa, vaikka syyt ovatkin teknisiä.
Tuostakin syystä TVO päätyi painevesilaitokseen.
Painevesilaitos mukautuu paremmin verkon transientteihin. Ns. alaslyöntikin omakäyttöteholle onnistuu hyvin.
Seuraava topic on varmaan "Ydinvoimaa on lisättävä" jos katsoo noita viimeisiä keskustelunavauksia. Sinänsä kyllä osuu oikeaan että sitä samaa eipäs-juupas väittelyä täällä näyttää olevan kuin ennenkin. Tuun katsomaan taas uudestaa ensi vuonna onko mitään uutta...
Oppisivat olemaan lässyttämättä turhasta tai ainakin hiljenisivät.
Kuka maksaa ydinvoiman todelliset kustannukset?
Keski-Euroopan sähkö on yli 25 % pohjoismaiden sähköä kalliimpaa. Tämä houkuttelee ydisähköntuottajia myymään sähkönsä Keski-Euroopan markkinoille.
Tämän vuoksi Suomen ydinvoimalaitosten omistajat ovat vaatimassa, että valtakunnan sähkönsiirtoverkon omistaja Fingrid Oy rakentaisi heitä varten Olkiluodosta merikaapelin Ruotsiin. Uusi kaapeli mahdollistaisi uuden ydinvoimalaitoksen ns. CO2-vapaan sähkön viennin Ruotsin kautta Keski-Eurooppan markkinoille. Kaapelin rakentamista voimalaitosten omistajat perustelevat sillä, että yhteispohjoismaiset sähkömarkkinat toimisivat paremmin!? Tämä perustelu tuntuu saaneen vastakaikua Energiamarkkinaviraston virkamiehiltä!
Kaikesta huolimatta en kuitenkaan usko, että heitä olisi yritetty lahjoa täälaisen päätöksen taakse.
Uusi merikaapeli mahdollistaisi sen, että meidän sähkön hinta nousisi yli 25 %. Näin Suomen kansan ja teollisuuden edullisen sähkön kilpailuetu annettaisiin uusien ydinvoimalaitosten rakentajille!?
Kuten tiedämme Suomen ydinvoimalaitoksille ei ole vaadittu kaiken kattavaa riskivakuutusta, vaan riskin kantaa viimekädessä Suomen kansa! Esimerkiksi USA:ssa ydinvoiman valtavan riskin (n. 600 miljardia dollaria/reaktoriyksikkö?) kantaa vakuutusten muodossa ydinsähkön tuottajat, joten ydinsähkö ei ole siellä kilpailukykyistä. Meidän ei tarvitse ihmetellä, että jotkut tahot esittävät kuudennen riskilaitoksen rakentamista, kun he saavat kaiken lisäksi sähköstä Euroopan markkinoilta paremman hinnan? Keski-Eurooppalaisille meidän ydinvoiman riski on todella pieni, koska täällä vuotuiset tuulensuunnatkin ovat pääosin lounaasta päin.
Kalliin merikaapelin valtavat rakennuskustannukset maksatetaan pääosin Suomen sähkönkäyttäjillä, koska tämän investoinnin vuoksi koko valtakunnanverkon siirtohinta nousee. Siirtohinta nostaa myös se, että Fingridi Oy:n on aloittanut valtavat siirtolinjojensa vahvistustyöt Olkiluodosta Suomen sisämaahan, koska nykyiset linjat eivät pysty siirtämään uuden ydinvoimalaitoksen sähköä. Valtakunnan verkon siirtohinnassa ei ole laisinkaan huomioitu sitä, että kotimaisilla polttoaineilla tai tuulella hajautetusti tuotettu sähkö rasittaa valtakunnanverkkoa huomattavasti vähemmän, kuin yhdessä pisteessä tapahtuva tuotanto. Tämä on suuri vääryys esim. Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuopion ja Mikkelin kaupunkien omistamille energiayhtiöille ja niiden asiakkaille.
Vakavan reaktorionettomuuden riski on käytännössä olematon. Sitä on turha kieltää.
Ruotsissa maksetaan hyvä hinta sähköstä. Jos se tuotetaan meillä ydinvoimalla, ovat ympäristövaikutukset olemattomat.
Jos sähkö on riittävän kallista, ajaa se ihmiset säästölinjalle, joka on tervetullut.
Minunkin taloni on periaatteessa täysin sähkölämmitteinen, mutta lämmityskustannukset ovat naurettavan pienet verrattuna autoni kustannuksiin, vaikka tarvitsenkin autoani vain vapaa-ajan ajeluihin.