Neuvostoliiton kolme vaihtoehtoa

Usein käydään v.1944 tilanteesta keskustelua Suomen mahdollisuudesta selviytyä siinä tapauksessa, että rauha ei olisi syntynyt. Jotta tama asia voittaisiin selvittää, asiaa pitää tarkastella vastapuolen näkökulmasta: Toisin sanoen Neuvostoliiton vaihtoehdoista. Esitän tässä kolme hypoteetistä vaihtoehtoa, joiden puiteissa NL olisi ollut mahdollista jatkaa sotaa Suomea vastaan ja niiden vaikutukset itärintaman toimintaan:

1) Uuudet hyökkäykset Karjalan Kannaksella.

Helsingissä sotilasjohto laski, että Suomi olisi pystynyt torjumaan vielä yhden hyökkäyksen, mutta ei toista. Tämä näyttää tiedossani olevien tosiasioiden valossa vaikuttaneen suomalaisten päätökseen solmia välirauhasopimus.

Tämä olisi ollut kuitenkin N-liiton puolelta huonoin vaihtoehto, koska se olisi vienyt voimat muualta toisarvoiseen rintamaan. Saksa oli edelleen vihollinen 1 ja länsi olisi vallanut Berliinin, jos NL olisi sidonut kaikki voimat yhden Suomen valtaamiseen.

2) Hyökkäys Tallinasta Helsinkiin.

Nykyisin tiedetään Stalinilla olleen tama vaihtiehto suunnitelmissa, jonka toteutuimse esti virolais-saksalainen yhteisrintama Siirinmäellä.

Paasikivi ilmaisi ennen neuvottelujen alkamista tämän seikan.

Miten hyökkäys Suomenlahden yli olisi onnistunut?

Mahdollisuuksia olisi ollut kaksi: 1) Onnistunut maihinnousu, tai 2) maihinnousun epäonnistuminen, kuten saksalaisilla Suursaaren valtausyrityksessä. Tässäki tapauksessa puna-armeijan eteneminen Baltissa olisi hidastunut ja epäonnistuessa olisi ollut voimien haaskaamista.

3) Vuoden kestänyt sota ilmapommituksilla.

Tämä Molotovin Suomen valtuuskunnalle esittämä vaihtoehto olisi ollut ehkä paras vaihtoehto, sillä se ei olisi vienyt puna-armeijan maajoukkojen voimia muualle ja Suomen ilmavoimilta oli loppumassa polttoaine. (Huo. Molotovin esitys osoittanee, että sota Saksaa vastaan laskettiin kestävän vuoden verran.)

Tässä yhteydessä pitää kuitenkin huomata, että jokainen Suomeen kohdistettu ilmahyökkäys olisi ollut pois Neuvostoliiton ilmavoimilta ja maajoukkojen ilmatuelta Saksan-vastaisesta rintamalta.

Voimme näin ollen todeta, että myös Neuvostoliitolla olisi ollut vain huonot vaihtoehdot valittavana, jonka vuoksi sille oli parasta jättää Suomen miehitys pois ja solmia rauha naapurinsa kanssa.

En tiedä, oliko Mannerheim tietoinen Molotovin Moskovassa Suomen valtuuskunnalle esittämästä uhkauksesta, mutta ainakin julkisesti (Tannerille ym.) Marsalka esitti vaihtoehto 1. sille, että sopimusta ei solmittaisi.