Työväen säästöpankki
Pankki muutettiin säästöpankista liikepankiksi vuonna 1989. Tuolloin pankin nimeksi tuli STS-Pankki Oy. Yhtiön osakkaiksi tuli vasemmistopuolueiden hallinnoimia säätiöitä, ennen muuta STS-Säätiö ja Työväen Opintorahasto. Voimasuhdesopimuksen mukaan SDP:n osuus säätiön vallasta oli 2/3 ja SKP:n, sittemmin Vasemmistoliiton osuus 1/3. Ajatuksena oli, että puolueiden toimintaa olisi rahoitettu pankin tuotoilla.
STS ajautui vaikeuksiin 1990-luvun alun laman ja pankkikriisin myötä. Pankkia uhkasi konkurssi. STS-Pankin pääomistaja STS-Säätiö myi omistamansa osakkeet Kansallis-Osake-Pankille vuoden 1992 lopulla 75 miljoonalla markalla. Koko kauppahinnalla ostettiin KOP:n osakkeita. Muut STS:n osakkaat, mukaan lukien Työväen Opintorahasto, saivat 65 miljoonaa markkaa. KOP otti STS:n konttorit haltuunsa joulukuussa 1992 ja lopetti pankin itsenäisen toiminnan.
STS-Pankin raunioille perustettiin Siltapankki Oy. Siltapankista tuli ns. roskapankki, jonka tehtäväksi jäi hoitamattomien luottojen vakuuksien realisointi. STS-Pankin tuhosta koitui veronmaksajille Esko Seppäsen mukaan huomattava lasku, arviolta 2 miljardia markkaa. Talletusasiakkaat eivät menettäneet varojaan, sillä valtio turvasi talletukset täysimääräisesti.
Pankin johdossa toimivat muun muassa Jonas Laherma 1916–1959,[8] Mauno Koivisto 1959–1968, Ulf Sundqvist 1982–1991 ja Yrjö-Olavi Aav.
.
Sundqvist-jupakka ja tuomioita
STS-Pankki, myöhempi Arsenal-Silta vaati vuonna 1993 Sundqvistilta ja seitsemältä muulta pankin johtokunnan jäseneltä ja varajäseneltä vahingonkorvauksia yhteensä 68,5 miljoonaa markkaa siitä, että nämä olivat johtaneet pankkia kahdessa tapauksessa huolimattomasti. Sundqvist joutui eroamaan puolueen puheenjohtajuudesta. Sittemmin Korkein oikeus velvoitti ks tuomioissaan 4.7.1997 Sundqvistin maksamaan vahingonkorvausta alentaen sen määrää kuitenkin 17 miljoonalla markalla alioikeuden tuomitsemasta määrästä. Sundqvist velvoitettiin maksamaan STS-Pankille lievästä huolimattomuudesta työssä yhteensä 16,4 miljoonaa markkaa (KKO 1997/110 ja KKO 1997/111). Sundqvist maksoi lopulta vain 1,2 miljoonaa.
Sundqvist oli valittanut tuomioista, ensin hovi- ja sittemmin korkeimpaan oikeuteen eikä siis ollut maksanut alioikeuden päätöksen perusteella. Tämä aiheutti sittemmin 1990-luvun loppupuolella Sundqvistin uskottavuutta koetelleen niin sanotun Sundqvist-jupakan. Hänet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 22. kesäkuuta 2000 törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Korkein oikeus pysytti hovioikeuden päätöksen hylkäämällä Sundqvistin valituslupahakemuksen. Hovioikeuden päätöksen johdosta ”roskapankki” Arsenal-Sillan toimintaa ohjannut eduskunnan tarkastusvaliokunta otti vuonna 1997 tehdyn ja toisen valtiovarainministerin Arja Alhon eroon johtaneen sovittelusopimuksen uuteen harkintaan. Valtion vakuusrahaston toimiohjelautakunta kuitenkin päätti 8. kesäkuuta 2001, ettei valtio ryhdy hakemaan sovittelusopimukseen muutoksia.
Sundqvist oli veljensä Björnin kanssa syytettynä myös toisessa oikeusjutussa. Syytenimikkeinä olivat törkeä kavallus, törkeä petos ja avunanto törkeään petokseen. Syytteet kuitenkin hylättiin 23. kesäkuuta 1999 ja valtionsyyttäjä tyytyi käräjäoikeuden päätökseen.
Pankki muutettiin säästöpankista liikepankiksi vuonna 1989. Tuolloin pankin nimeksi tuli STS-Pankki Oy. Yhtiön osakkaiksi tuli vasemmistopuolueiden hallinnoimia säätiöitä, ennen muuta STS-Säätiö ja Työväen Opintorahasto. Voimasuhdesopimuksen mukaan SDP:n osuus säätiön vallasta oli 2/3 ja SKP:n, sittemmin Vasemmistoliiton osuus 1/3. Ajatuksena oli, että puolueiden toimintaa olisi rahoitettu pankin tuotoilla.
STS ajautui vaikeuksiin 1990-luvun alun laman ja pankkikriisin myötä. Pankkia uhkasi konkurssi. STS-Pankin pääomistaja STS-Säätiö myi omistamansa osakkeet Kansallis-Osake-Pankille vuoden 1992 lopulla 75 miljoonalla markalla. Koko kauppahinnalla ostettiin KOP:n osakkeita. Muut STS:n osakkaat, mukaan lukien Työväen Opintorahasto, saivat 65 miljoonaa markkaa. KOP otti STS:n konttorit haltuunsa joulukuussa 1992 ja lopetti pankin itsenäisen toiminnan.
STS-Pankin raunioille perustettiin Siltapankki Oy. Siltapankista tuli ns. roskapankki, jonka tehtäväksi jäi hoitamattomien luottojen vakuuksien realisointi. STS-Pankin tuhosta koitui veronmaksajille Esko Seppäsen mukaan huomattava lasku, arviolta 2 miljardia markkaa. Talletusasiakkaat eivät menettäneet varojaan, sillä valtio turvasi talletukset täysimääräisesti.
Pankin johdossa toimivat muun muassa Jonas Laherma 1916–1959,[8] Mauno Koivisto 1959–1968, Ulf Sundqvist 1982–1991 ja Yrjö-Olavi Aav.
.
Sundqvist-jupakka ja tuomioita
STS-Pankki, myöhempi Arsenal-Silta vaati vuonna 1993 Sundqvistilta ja seitsemältä muulta pankin johtokunnan jäseneltä ja varajäseneltä vahingonkorvauksia yhteensä 68,5 miljoonaa markkaa siitä, että nämä olivat johtaneet pankkia kahdessa tapauksessa huolimattomasti. Sundqvist joutui eroamaan puolueen puheenjohtajuudesta. Sittemmin Korkein oikeus velvoitti ks tuomioissaan 4.7.1997 Sundqvistin maksamaan vahingonkorvausta alentaen sen määrää kuitenkin 17 miljoonalla markalla alioikeuden tuomitsemasta määrästä. Sundqvist velvoitettiin maksamaan STS-Pankille lievästä huolimattomuudesta työssä yhteensä 16,4 miljoonaa markkaa (KKO 1997/110 ja KKO 1997/111). Sundqvist maksoi lopulta vain 1,2 miljoonaa.
Sundqvist oli valittanut tuomioista, ensin hovi- ja sittemmin korkeimpaan oikeuteen eikä siis ollut maksanut alioikeuden päätöksen perusteella. Tämä aiheutti sittemmin 1990-luvun loppupuolella Sundqvistin uskottavuutta koetelleen niin sanotun Sundqvist-jupakan. Hänet tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 22. kesäkuuta 2000 törkeästä velallisen epärehellisyydestä kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Korkein oikeus pysytti hovioikeuden päätöksen hylkäämällä Sundqvistin valituslupahakemuksen. Hovioikeuden päätöksen johdosta ”roskapankki” Arsenal-Sillan toimintaa ohjannut eduskunnan tarkastusvaliokunta otti vuonna 1997 tehdyn ja toisen valtiovarainministerin Arja Alhon eroon johtaneen sovittelusopimuksen uuteen harkintaan. Valtion vakuusrahaston toimiohjelautakunta kuitenkin päätti 8. kesäkuuta 2001, ettei valtio ryhdy hakemaan sovittelusopimukseen muutoksia.
Sundqvist oli veljensä Björnin kanssa syytettynä myös toisessa oikeusjutussa. Syytenimikkeinä olivat törkeä kavallus, törkeä petos ja avunanto törkeään petokseen. Syytteet kuitenkin hylättiin 23. kesäkuuta 1999 ja valtionsyyttäjä tyytyi käräjäoikeuden päätökseen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei saa sanoa. Kirjoitusvirheitäkin.
Pankkomajurille on turha huomautella kirjoitusvirheistä, koska virheet eivät siitä huolimatta vähene. Turhista avauksistakaan ei kannata huomauttaa, sillä sen jälkeen turhat avaukset vain lisääntyvät.
Kummasti ne on unohtuneet SDPn johtajilta nämä oman pesän varjopuolet kun muista on syitä haettu.
Sielläkin häärii oma joukkionsa, jonka päätarkoitus rahastaa.
SAK AY liike tapaan.
STS Pankki pelastettiin KOP:n syliin, jotta kaikki SDP:n johtajien suhmuroinnit eivät paljastuisi.
Pankin varoilla rakennettiin (rakennusliike Haka junaili rakennustyön) demarijohtajille hulppeita kämppiä, vapaa-ajan paikkoja jne. SDP:lle ja SKDL:lle tehtiin "kiinteistökehitys" hankkeita, joissa Haka teki alihintaisia urakoita (piilopuoluetukea), STS:n rahoitti ja vasemmistopuolueet rahastivat voitot.
Jos STS:n olisi annettu kaatua, kaikki tuo poliittinen kähmintä olisi paljastunut. KOP (Merita) tuskaili pitkään myös STS:n mukana tulleen epäkelvon työvoiman vuoksi, heitä ei voinut poiskaan potkia kun demareille oli luvattu pitää porukka töissä etteivät paljastaisi epämiellyttäviä tietoja.
STS:ään pääsi töihin kun oli punainen jäsenkirja. Ei tarvinnut osata mitään. Oli ne aikoja.
Rahaa annettiin jokaiselle joka laina-anomukseen laittoi kopion SDP:n jäsenkirjasta. Ei kyselty vakuuksia.
Vieläkin jäänteitä ajasta>
http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1427942992227.html
Ollaan tarttumassa näihinkin
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015053019778611_uu.shtml
Tullut dema¨reitten tontille
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79941-arhinmaen-asuntokohu-demari-vaatii-jo-eroa-nain-vasemmisto-vastaa
>>Rahaa annettiin jokaiselle joka laina-anomukseen laittoi kopion SDP:n jäsenkirjasta. Ei kyselty vakuuksia.<<
Yhtä suuri vika oli myös säästöpankkien skoppilaisessa ryhmässä ja Yhdyspankissa. Molemmat kaatuivat ja sulautettiin roskapankkeina muihin pankkiryhmiin. Kansallisosakepankkikin pelastui vain ruotsalaisen pääoman ja Postisäästöpankki valtion ja yksityisen pääomituksen turvin. Vain tiukemmasta lainoitusjärjestelmästä kiinni pitänyt osuuspankkileiri selvisi kunnialla.
STS:n ei annettu kaatua eikä sitä pilkottu kuten muut Säästöpankit, vaan se fuusioitiin KOP:iin ja pahimmat kiinteistösijoitukset siivottiin Siltapankkiin.
STS:n kohdalla kyse oli politiikan isojen poikien, siis muutaman demaripomon, suojelemisesta. Sundqvist pankinjohtajana oli ainut joka joutui vastuuseen, mutta kuten tunnettua toverit auttoivat kohtuullistamaan vahinginkorvaukset.
Demarit tekee miljonäärejä, kuppaamalla yhteiskuntaa.
Kukaan ei ole rehellisellä työllä rahojaan ansainnut.