Olen miettinyt monesti itsemurhaa yliannostuksella

Olet viisas kun et tee. Mulla ei ole mitään eikä ketään niin juon pakkasnestettä ja kuolen.

kannattaa tehdä se. Minäkin teen. Tehdään yhdessä :)

Ei kannata. Kokeiltu on 6 kertaa enkä ole kuollut. Annostukset 50-200 tablettiin kerralla ja tässä silti vieläkin roikun kirjoittamassa.

Toivottavasti syvästi kaipaamani älykäs nainen ei pohdi tuon kaltaisia ajatuksia. Olin havaitsevani hänen kasvoiltaan ajoittain häivähdyksen masentuneisuudesta, mikä riuduttaa minua, koska en voi tehdä asialle mitään. Minulla ei ole nimittäin hänen yhteystietojaan.

Siinä se syy tulikin olla tekemättä sitä: ajattele perhettäsi. Koeta jaksaa!

Aloittaja, älä luovuta, taistele! Elämässä on vaikeitakin asioita, mutta kyllä se tyhjyys täyttyy - löydät ikioman rakkaan, jonka kanssa jakaa ajatuksia, iloja ja suruja

Olen selvinnyt tähän saakka haalimalla puuhaa. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa on toimittava näin. Silti minulla on köysi valmiina ja tiedän, että pääsen pois, kun siltä tuntuu. Ei tämä tyhjyys tästä enää täyty.

Jos kaipaatte elämäänne sisältöä ja se tuntuu tylsältä, niin hankkikaa vapaaehtoistyötä. Saatte elämälle enemmän merkitystä. Se, että niistä miljardeista siittiöistä ja munasolusta on syntynyt SINÄ, ei ole mikään sattuma. SINÄ, jollaista toista ei maailmassa ole. Tee joka päivä jotain hyvää jollekin, vaikka se olisi ihan pientä. Avaa ovi, hymyile vastaan tuleville. Vie sukulaislapsi ulos leikkimään, kirjastoona, uimaan. Suvun vanhus kahville, ulkoilemaan. Murkun kanssa elokuviin. Mene vanhustentaloon, anna aikaasi.
Mutta mikä tärkeintä, just nyt se mikä sulla on kädessäsi, ei saata olla enää ensi viikolla. Arvosta itseäsi ja sitä mitä sinulla on. Joskus elämä on liian helppoa kauraa, siitä puuttuu haastetta ja sen maku katoaa. Joskus se on niin vaikeaa, että ahdistaa kaikki se vastoinkäyminen, laskut jatkuva sietokyky pärjäämisen keskellä. Mutta tulee vielä parempi aika, kun jaksaa sen kaiken yli.

mutta syyt erilaiset. Olen kanssa monesti miettinyt lähteväni täältä pois lopullisesti. Mies ja lapset kyllä pärjäisivät keskenään.

Ei sen takia kannata itseään tappaa, että tuntuu jotain puuttuvan. Kokeile erilaisia harrastuksia tai muuta ihan uutta, vaikkei se olisikaan mielenkiintoisen oloista. Saattaa olla, että se jokin löytyy näistä uusista asioista.
Minulle taas toisinaan tulee mieleen, että toivottavasti en missään vaiheessa sairastuisi vakavasti tai saa jotain äkkikuolemaan johtavaa sairaskohtausta, jolloin joutuisin luopumaan kaikista minulle tärkeistä ihmisistä ja elämääni kuuluvista jutuista, enkä pääsisi näkemään lastenlastenilasteni varttuvan ja kokea kaikkea sitä muuta kivaa, joka on vielä edessä.

Te, jotka mietitte kovasti itsemurhaa, niin tuntuuko, että olisitte olleet lapsena jotenkin riittämättömiä? Kuuluuko lapsuuden perheeseen monta sisarusta ja olette kokeneet, että jäitte jotenkin vähemmälle?

Hei,

Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.

Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
Käynnit eivät maksa mitään.

Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity

t. sos-kriisikeskus / pekka