Urkujen soittaja

Kiitoksia, vastaus tulikin nopeasti.

Minä muistelen, että lyseon uuden puolen ala-aulassa, jossa joka-aamuinen aamuhartaus pidettiin oli soittimena piano, jota myös soitti usein Vilho Hämäläinen. Vilho piti myös vararehtorina usein aamunavauksen soitantansa jälkeen.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Minä muistelen, että lyseon uuden puolen ala-aulassa, jossa joka-aamuinen aamuhartaus pidettiin oli soittimena piano, jota myös soitti usein Vilho Hämäläinen. Vilho piti myös vararehtorina usein aamunavauksen soitantansa jälkeen.

Lue lisää

Menin 1967 oppikouluun, silloin oli ala-aulassa jonkinlaiset sähköurut jalkiolla.
Muistan tarkkaan kun seurasin soittajan jalkatyöskentelyä.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Menin 1967 oppikouluun, silloin oli ala-aulassa jonkinlaiset sähköurut jalkiolla.
Muistan tarkkaan kun seurasin soittajan jalkatyöskentelyä.

Näin on varmaankin ollut. Minä muistelen melkein 10 vuotta aikaisempaa ajankohtaa, jolloin aulassa ei ollut sähköurkuja. Silloin soittimena oli tavallinen piano, jota useimmiten Hämäläisen Vilho soitteli. Markku Turunen aloitti oppikoulun vuonna 1960 ja on ollut vuonna 1967 jo lukiossa.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Näin on varmaankin ollut. Minä muistelen melkein 10 vuotta aikaisempaa ajankohtaa, jolloin aulassa ei ollut sähköurkuja. Silloin soittimena oli tavallinen piano, jota useimmiten Hämäläisen Vilho soitteli. Markku Turunen aloitti oppikoulun vuonna 1960 ja on ollut vuonna 1967 jo lukiossa.

Lue lisää

Lieksan Yhteislyseossa, LYLssä oli Markku urkuharmoonin soittajana v. 1966- Amalia hänet sinne sai houkuteltua. Ja kanttoriksihan hän sitten tulikin Johanneksenkirkkoon.
Muistelen, että aikaisemmin oli Kinnarin Matti (?) myös soittajana. Muistelen hänestäkin tulleen kanttori..
Hämäläisen Villen en muista pitäneen aamuhartautta. Kokoran Mikko taisi joskus.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Näin on varmaankin ollut. Minä muistelen melkein 10 vuotta aikaisempaa ajankohtaa, jolloin aulassa ei ollut sähköurkuja. Silloin soittimena oli tavallinen piano, jota useimmiten Hämäläisen Vilho soitteli. Markku Turunen aloitti oppikoulun vuonna 1960 ja on ollut vuonna 1967 jo lukiossa.

Lue lisää

Lieksan Yhteislyseossa, eli LYL:llä oli Markku T usein aamunavauksessa soittamassa urkuharmoonia noin v. 1966 lähtien. Amalia hänet sai urkujen äärelle. Vaikutti että Markku itse ei olisi halunnut. No, kanttorina Johanneksenkirkossa hänet joskus tapasin, ja siellä oli elämäntyönsä tehnyt. Amalialla taisi olla silmää..
Muistelen, että aikaisemmin soittajana olisi ollut Kinnarin Matti.. Muistanko oikein? Ja että hänestäkin olisi kanttori tullut.
Aamunavauksista muistan, että seisoimme luokittain rivissä, ja aina sillointällöin joku pyörtyä kupsahti. Nykyään ala-aulassa on ruokala. Ja liekö enää aamunavauksiakaan..saati virsien veisuuta.
Amalialle piti aina laulaan uskontotunnin alussa Totuuden Henki johda Sinä meitä. Järjestäjä ovella odotti, milloin Amalia tulee ja vinkkasi, että laulaisimme oikein kovaa :) voi niitä aikoja.

Lylliläinen kirjoitti:

Lieksan Yhteislyseossa, LYLssä oli Markku urkuharmoonin soittajana v. 1966- Amalia hänet sinne sai houkuteltua. Ja kanttoriksihan hän sitten tulikin Johanneksenkirkkoon.
Muistelen, että aikaisemmin oli Kinnarin Matti (?) myös soittajana. Muistelen hänestäkin tulleen kanttori..
Hämäläisen Villen en muista pitäneen aamuhartautta. Kokoran Mikko taisi joskus.

Lue lisää

Kinnarin Matti oli vuonna 1960 jo lukiossa. Hämäläisen Vilhon ja pastori Eino Häyrisen muistan pitäneen usein aamuhartauksia. Häyrisellä oli todella kalsean metallinen virranveisuuääni. Useimmiten Hämäläinen soitti pianoa kuin puhui. Hänen sanottavansa oli lyhyt ja se lienee sen takia jäänyt mieleeni. Muistan vieläkin kun hän kerran hieman sekosi sanoissaan aloittaessaan, että "valheella on pitkät jäljet" ja huomattuaan virheen, hän jatkoi hetken kuluttua "mutta ne pääättyvät lyhyeen". Jotain hyödyllistä on minullekin jäänyt mieleen noista hartauksista!

Osasi Häyrinen tarvittaessa suuttukkin. Kerran uskontotunilla, kun pojat mekkaloivat, iski Eino nyrkin pöytään ja karjaisi: " Minä olen kova mies kun suutun!"

Lyllissäollut kirjoitti:

Lieksan Yhteislyseossa, eli LYL:llä oli Markku T usein aamunavauksessa soittamassa urkuharmoonia noin v. 1966 lähtien. Amalia hänet sai urkujen äärelle. Vaikutti että Markku itse ei olisi halunnut. No, kanttorina Johanneksenkirkossa hänet joskus tapasin, ja siellä oli elämäntyönsä tehnyt. Amalialla taisi olla silmää..
Muistelen, että aikaisemmin soittajana olisi ollut Kinnarin Matti.. Muistanko oikein? Ja että hänestäkin olisi kanttori tullut.
Aamunavauksista muistan, että seisoimme luokittain rivissä, ja aina sillointällöin joku pyörtyä kupsahti. Nykyään ala-aulassa on ruokala. Ja liekö enää aamunavauksiakaan..saati virsien veisuuta.
Amalialle piti aina laulaan uskontotunnin alussa Totuuden Henki johda Sinä meitä. Järjestäjä ovella odotti, milloin Amalia tulee ja vinkkasi, että laulaisimme oikein kovaa :) voi niitä aikoja.

Lue lisää

Musiikin opettajana oli myös viekijärveläinen kanttori Matti Hokkanen.
Oli kova poika jakelemaan jälki-istuntoja. Moni varmaan muistaa. Myös
kutsumanimen.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Musiikin opettajana oli myös viekijärveläinen kanttori Matti Hokkanen.
Oli kova poika jakelemaan jälki-istuntoja. Moni varmaan muistaa. Myös
kutsumanimen.

1960-luvun alkuvuosina musiikin opettajina olivat lyseolla mm. kanttori Kauko Korhonen, Anja Yli-Kovero, Liisa Turvanen ja kanttori Juhani Karppinen.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Kinnarin Matti oli vuonna 1960 jo lukiossa. Hämäläisen Vilhon ja pastori Eino Häyrisen muistan pitäneen usein aamuhartauksia. Häyrisellä oli todella kalsean metallinen virranveisuuääni. Useimmiten Hämäläinen soitti pianoa kuin puhui. Hänen sanottavansa oli lyhyt ja se lienee sen takia jäänyt mieleeni. Muistan vieläkin kun hän kerran hieman sekosi sanoissaan aloittaessaan, että "valheella on pitkät jäljet" ja huomattuaan virheen, hän jatkoi hetken kuluttua "mutta ne pääättyvät lyhyeen". Jotain hyödyllistä on minullekin jäänyt mieleen noista hartauksista!

Lue lisää

Kinnarin Matilla oli musikaalinen siskokin Satu.
Hän soitti taitavasti olin joskus kuulemassa.
Satu tunsi minut joskus vähän alle kaksikymppisenä jos muistaa.
Hän oli oikein iloinen ja kunnollinen tyttö.
Tapasin hänet muualla kuin Lieksassa.

okei

Stalinin urut.

...urut soi ja kylä nukkuu...

Kävin Lieksan yhteislyseon läpi 50- ja 60-luvuilla. Ainoa elossa oleva ja Lieksassa asuva minua opettanut henkilö lienee Esko Lappi. Jouko Kotilainen 60-luvun opettajista asuu Lieksassa, mutta hän ei opettanut minua. Samoin Viktor Riissanen.

Joitakin vuosia sitten kuoli Antti Siimes yli 90 vuoden ikäisenä. Helojokikin olisi jo 105 vuotias! Ehkä joitakin yhden tai muutaman lukuvuoden Lieksassa vierailleita nuoria lukion opettajia on vielä elossa jossakin päin Suomea.

50-luvun lopulta tulevat heti mieleeni myös Jorma Kontturi, Vilho Hämäläinen, Martta Mäenpää, Rauha Tuupainen, Veikko Pehkonen ja 60-luvun puolelta Kai Öhmann, Airi Stenberg ja hiihtovalmentana kuuluisaksi tullut Sulo Repo, 85 v.

Antti Siimes oli hyvin ”laajakatseinen” mies. Eräällä latinan tunnilla Antti pyysi etupulpetin tyttöä vastaamaan kysymykseensä nyökäten ”sinä siinä”. Tyttö nousi vastaamaan ja hänen lisäkseen nousivat myös viereiset tytöt ylös.

Kerrottiin, että Antti näkee laajakatseisuudessaan silmälasiensa kautta taaksepäinkin peruutuspeilien tavoin, joten lunttaamaan ei kukaan uskaltautunut.

Antilla oli erikoisia ruokatottumuksia, joita moni ”lyskalainen” varmaankin muistaa. Ne kuulunevat paremmin kulinaristien palstalle.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Kävin Lieksan yhteislyseon läpi 50- ja 60-luvuilla. Ainoa elossa oleva ja Lieksassa asuva minua opettanut henkilö lienee Esko Lappi. Jouko Kotilainen 60-luvun opettajista asuu Lieksassa, mutta hän ei opettanut minua. Samoin Viktor Riissanen.

Joitakin vuosia sitten kuoli Antti Siimes yli 90 vuoden ikäisenä. Helojokikin olisi jo 105 vuotias! Ehkä joitakin yhden tai muutaman lukuvuoden Lieksassa vierailleita nuoria lukion opettajia on vielä elossa jossakin päin Suomea.

50-luvun lopulta tulevat heti mieleeni myös Jorma Kontturi, Vilho Hämäläinen, Martta Mäenpää, Rauha Tuupainen, Veikko Pehkonen ja 60-luvun puolelta Kai Öhmann, Airi Stenberg ja hiihtovalmentana kuuluisaksi tullut Sulo Repo, 85 v.

Lue lisää

Onko Viktor Riissasen, Esko Lapin ja Jouko Kotilaisen lisäksi elossa Kaija Toivanen, joka opetti historiaa? Hänen tunneillaan kirjoitettiin paljon. Jouko Kotilainen oli luokanvalvojamme heti tultuaan Lyllille opettaksi. Hänestä on jäänyt mieleen mukavat muistot ja kevätretki Timitra majalle.

pienipellavapää kirjoitti:

Onko Viktor Riissasen, Esko Lapin ja Jouko Kotilaisen lisäksi elossa Kaija Toivanen, joka opetti historiaa? Hänen tunneillaan kirjoitettiin paljon. Jouko Kotilainen oli luokanvalvojamme heti tultuaan Lyllille opettaksi. Hänestä on jäänyt mieleen mukavat muistot ja kevätretki Timitra majalle.

Lue lisää

Kaija Toivanen elää ja asuu Lieksassa. En ollut hänen oppilaanaan, mutta olen tavannut hänet silloin tällöin paikallisessa marketissa.

Jouko Kotilainen kirjoitti ylioppilaaksi Lieksan yhteislyseosta vuonna 1960 ja oli samassa koulussa ensimmäisen kerran opiskeluaikanaan vt. nuorempana lehtorina opettaen matematiikkaa lukuvuonna 1961 - 1962. Valmistuttuaan hän jatkoi opetustyötään lýseossa ilmeisesti vuonna 1965 tai sen jälkeen, mutta minä olin jo silloin suorittanut lukion loppuun.

Helojoki teki pitkän, yli 35 vuotta kestäneen elämäntyö Lieksassa. Hän tuli jo vuonna 1936 saksan- ja ruotsinkielen opettajaksi Lieksan yhteiskouluun, joka oli silloin koulun nimi. Yhteiskoulun rehtorina hän toimi vuosina 1950 – 1956 ja kun koulu muuttui yhteislyseoksi vuonna 1956, Helojoki jatkoi lyseon rehtorina eläkkeelle jäämiseensä saakka 1970-luvulle.

Minulle Helojoki opetti ruotsia ja saksaa 50- ja 60-luvuilla. Muistan hänet vaativana, ankarana, mutta myös huumorintajuisena opettajana.

Opettajina olivat 60-luvulla ainakin Kana, Kalkkuna, Mehu-Maija, Long-Kero, Öhky, Possessiivisuffiksi, Vintturi, Hiipivä Hiilihanko, Amalia, Viki, Sättärä ja monet muut. Puolikuuta en muista.

60-lukulainen kirjoitti:

Opettajina olivat 60-luvulla ainakin Kana, Kalkkuna, Mehu-Maija, Long-Kero, Öhky, Possessiivisuffiksi, Vintturi, Hiipivä Hiilihanko, Amalia, Viki, Sättärä ja monet muut. Puolikuuta en muista.

Lue lisää

Sitten se oli varmaan jo 70-lukua, jos en väärin muista niin oli Hakkarainen. Hauska tyyppi.

60-lukulainen kirjoitti:

Opettajina olivat 60-luvulla ainakin Kana, Kalkkuna, Mehu-Maija, Long-Kero, Öhky, Possessiivisuffiksi, Vintturi, Hiipivä Hiilihanko, Amalia, Viki, Sättärä ja monet muut. Puolikuuta en muista.

Lue lisää

Kaikki olivat yhteislyseon opettajia.

Sorry... Mä vaan nostan tän etusivulle, ettei hauskat muistelot häviä.

60-lukulainen kirjoitti:

Opettajina olivat 60-luvulla ainakin Kana, Kalkkuna, Mehu-Maija, Long-Kero, Öhky, Possessiivisuffiksi, Vintturi, Hiipivä Hiilihanko, Amalia, Viki, Sättärä ja monet muut. Puolikuuta en muista.

Lue lisää

Porkkana

Ikosen kirjoitti:

Porkkana

Lieksaan oli vaikeaa saada hyviä matematiikan opettajia. Se takia Porkkana pääsi pilaamaan lopullisesti monen matematiikan innostuksen. Opettaa hän ei osannut ollenkaan ja ihmisenäkin hän oli ja lienee edelleenkin hyvin erikoislaatuinen ja omituinen. Keräili innokkaasti äänilevyjä ja eleli yksin erakkona.

Konturi oli vielä -72 minun äikän maikkana keskikoulun ekalla luokalla. Taisi sitten jäädäkin eläkkeelle. Hän asui silloin jo Joensuussa. En muista hänen olleen erikoinen tai innoittava opettaja, taisi olla jo vanha mies. Seuraavana vuonna oli joku naisopettaja, jonka kerrottiin julkaisseen myös runoja. Minua harmittaa, etten tiedä hänen nimeään. Etsisin hänen mahdollista tuotantoaan. Hän taisi häipyä yhden vuoden jälkeen, koska kolmosella meille tuli opeksi Lahdenkauppi. Myös Viki näkyy kirjailleen ortodoksisuuteen liittyen, ei ole tullut vielä luetuksi.

Lahdenkaupin muistan minäkin. Tehtiin moderni versio pätkästä Kalevalaa, jota sitten esitettiin muuallakin kuin koulun juhlissa. Meitä oli pieni porukka esittämässä. Terveisiä vaan jos joku muistaa.

äikänmaikkaitsekin kirjoitti:

Konturi oli vielä -72 minun äikän maikkana keskikoulun ekalla luokalla. Taisi sitten jäädäkin eläkkeelle. Hän asui silloin jo Joensuussa. En muista hänen olleen erikoinen tai innoittava opettaja, taisi olla jo vanha mies. Seuraavana vuonna oli joku naisopettaja, jonka kerrottiin julkaisseen myös runoja. Minua harmittaa, etten tiedä hänen nimeään. Etsisin hänen mahdollista tuotantoaan. Hän taisi häipyä yhden vuoden jälkeen, koska kolmosella meille tuli opeksi Lahdenkauppi. Myös Viki näkyy kirjailleen ortodoksisuuteen liittyen, ei ole tullut vielä luetuksi.

Lue lisää

Konu ilmeisesti asui Paukkajassa, kun kulki työmatkansa junalla ja jäi aina pois Paukkajan seisakkeella.

Olisiko ollut Makkosten sisarusparvesta Matti tai Antti?

Ei ollu Makkosia, nehän soitteli viulua ja selloa.. Jostain Helsingistä tulivat.. Lieksan musiikin kanssa yhteistyössä. Minunkin silloisia tuttuja oli opiskelemassa. Tais olla jotain Yamaha juttuja..

tulipa.mieleen kirjoitti:

Ei ollu Makkosia, nehän soitteli viulua ja selloa.. Jostain Helsingistä tulivat.. Lieksan musiikin kanssa yhteistyössä. Minunkin silloisia tuttuja oli opiskelemassa. Tais olla jotain Yamaha juttuja..

Lue lisää

Alkujaan Keski-Suomesta kotoisin olevat sisarusten vanhemmat, Tuula ja Heimo Makkonen muuttivat kieltenopettaja isän työn perässä Lieksaan. Rakkaus musiikkiin kulki sukuperintönä. Isänisä Väinö Makkonen valmistui aikanaan kanttoriksi Viipurin musiikkiopistosta. Myös Tuula-äiti oli taiteellisesti lahjakas, laulamisen lisäksi hän työskenteli paljon kuvataiteen parissa. Seitsemänlapsisen perheen vanhemmat rohkaisivat jälkikasvuaan musiikin pariin. Isä patisteli harjoittelemaan, hankki soittimia mahdollisuuksien mukaan ja kuljetti lapsia soittotunneille ja kesäisille musiikkileireille. Kanttori Aulis Toikkanen kävi Makkosten kotona opettamassa pianonsoittoa. Sisarukset soittivat hyvin monia instrumentteja ja piano oli niitä ensimmäisiä. Pianosta monen soittaminen alkaa.

Taitaa olla Hyppölä jota tässä haetaan.

luulen.tietäväni kirjoitti:

Taitaa olla Hyppölä jota tässä haetaan.

Luulen kanssa. Naapurin pikkutyttö oli urkukoulussa Sauli Hyppölän oppilaana, pääsi esiintymään useasti, oli kulttuurikeskuksellakin esiintymässä ja Nurmeksessa.

Lähes kaikki Hyppölän sisarukset taisivat olla musiikillisesti lahjakkaita. Saulin sisko oli omalla luokallani Lyllillä. Taitava soittaja hänkin. Ja jäänyt mieleen erittäin kauniina.

Juu, tosi aktiivisesti esiintyivätkin kaikki. Jaakko Hyppölähän oli ensimmäinen pätevä opettaja musiikkiopistolla. Hyppölät kun tuli Lieksaan, piristyi musiikkitarjonta hurjasti ja Jaakon ideoima oli pitkälti tuo kulttuurikeskuskin, paljon teki talkoita että asia eteni.

naapurinsetä.muistaa kirjoitti:

Luulen kanssa. Naapurin pikkutyttö oli urkukoulussa Sauli Hyppölän oppilaana, pääsi esiintymään useasti, oli kulttuurikeskuksellakin esiintymässä ja Nurmeksessa.

Jep, Sauli oli huippulahjakas monella tavalla, eijä oikein tullut ymmärretyksi Lieksassa. Koulukiusattuna alkoi myös kehittää fyysisiä ominaisuuksia, ja se vei murrosikää lähestyvää lasta vaikeuksiin. Voi, kun olisi osattu suhtautua kyvykkääseen taiteilijaan. Todella upean uran teki muusikkona ja musiikinopettajana. Mm. käynnistämässä tanssinopettaja koulutusta Oulun konservatoriossa korrepetiittorina, joka nykyään suurimpia sarjassaan. Huikea keikkahistoria koko euroopassa.. terveys petti, kun meinasi asettua lieksaan, ja aloitti siellä uusia kuvioita. En tiedä, mitä nyt tehnee, elääkökään, mutta niin huikean monipuolinen ura, että vertaista saa hakea!

opetin.vuosia.häntä kirjoitti:

Jep, Sauli oli huippulahjakas monella tavalla, eijä oikein tullut ymmärretyksi Lieksassa. Koulukiusattuna alkoi myös kehittää fyysisiä ominaisuuksia, ja se vei murrosikää lähestyvää lasta vaikeuksiin. Voi, kun olisi osattu suhtautua kyvykkääseen taiteilijaan. Todella upean uran teki muusikkona ja musiikinopettajana. Mm. käynnistämässä tanssinopettaja koulutusta Oulun konservatoriossa korrepetiittorina, joka nykyään suurimpia sarjassaan. Huikea keikkahistoria koko euroopassa.. terveys petti, kun meinasi asettua lieksaan, ja aloitti siellä uusia kuvioita. En tiedä, mitä nyt tehnee, elääkökään, mutta niin huikean monipuolinen ura, että vertaista saa hakea!

Lue lisää

Tervehdys.
Sauli Hyppölä perheineen n. 7v. Asuneet Espanjan Vilenassa.
Kaikki meidän perheessä soittaa ja laulaa/Isä Jaakko ei laulanut.
Soittimet Jaakolla oli Sivu s. Viulu ja Saksofoni, Pääsoitin toki Piano.
Tuossa aiemmin haettiin juuri Isä Jaakon nimeä.
T. Sakari Hyppölä 17.07.2023

Amalian muistanevat kaikki LYLn käyneet.
Oli hän sellainen persoona.
Erittäin hyvä opettaja, ehkä pelättykin nutturapää. Opetti myös psykologiaa. Paljon hänellä oli tietoa.
Pidimme hänät pinttyneenä vanhanapiikana, ja oli yllätys, kun kerran hän olikin Martta Mäenpää-Hopia.
Panuvaaran Liisasta ei ole kukaan muistellut. Aikamoinen persoona hänkin.
Helojokea en paljon oppinut tuntemaan. Sairasteli paljon .
Viki linkutti ja olisi ollut varmasti koulukiusattu, mutta hän osasi omalla persoonallaan saada kaikki,puolelleen. Samanlainen on nykyisinkin. Kovasti kirjoittanut kirjoja. Charmantti herrasmies.
Hämäläisen Ville hissantunnilla ei tainnut kukaan kuunnella. Varmasti mielenkiintoisesti kertoili, muttei se oikein iskenyt meihin murkkuihin. Harmi, sillä nyt on pitänyt opiskella historiaa.
Lahdenkauppi on edelleen Lieksassa, samoin vaimonsa Tuula, joka oli myös tuntiopettajana.
Siimeksen sukulainen Anna Grook taisi vasta muutama vuosi sitten jäädä eläkkeelle.
Evestin Sinikka oli mainio saksanopettaja. Pikkunen, hento nainen supatellen kertoili. Enemmän oppi kuin Panuvaaran tunneilla.
Laanti,Iivanainen, Impivaara, Paukku...

Ja takas keulille...

Kuka muistaa Häkkisen Niilon? Isokokoinen mies, ollut rauhanturvajoukoissa. Oliko Suezilla vaiko Kyproksella, en muista. Opetti meille ruotsia ja otti pultit kun oppikirjassa väitettiin että aasi on tyhmä. Muistan sanatarkasti kun hän piti vähintäin kymmenen minuutin luennon aasin viisaudesta.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Kuka muistaa Häkkisen Niilon? Isokokoinen mies, ollut rauhanturvajoukoissa. Oliko Suezilla vaiko Kyproksella, en muista. Opetti meille ruotsia ja otti pultit kun oppikirjassa väitettiin että aasi on tyhmä. Muistan sanatarkasti kun hän piti vähintäin kymmenen minuutin luennon aasin viisaudesta.

Lue lisää

Niilo opetti minulle saksaa lukiossa 60-luvun loppupuolella ja hän oli todella hyvä ja asiallinen opettaja mustan vihkonsa kanssa. Tunneilla oli pakko pysyä mukana. Pitkä saksa ei tuntunut helpolta, mutta Niilo sai minutkin oppimaan, että sain saksan läpi myös yo-kirjoituksissa.

Kyllä Niilo piti kurin luokassa, samanlaisia opettajia tarvittaisiin vieläkin. Löytyi hänestä humoristisiakin puolia. Jospa joku toinen kertoisi.

muistan-hyvinkin kirjoitti:

Niilo opetti minulle saksaa lukiossa 60-luvun loppupuolella ja hän oli todella hyvä ja asiallinen opettaja mustan vihkonsa kanssa. Tunneilla oli pakko pysyä mukana. Pitkä saksa ei tuntunut helpolta, mutta Niilo sai minutkin oppimaan, että sain saksan läpi myös yo-kirjoituksissa.

Lue lisää

Häkkinen tuli Helojoen pitkien poissaolojen takia saksan opeksi lukioon. Kerrottiin kauhutarinana, että hän on tarkastajaksi määrätty nostamaan saksan kehnoa tasoa.
Olipa todella vaativa. Narisevine kenkineen kulki rivien välissä, ja sain pelätä, kuuleeko nimensä, ja on paukutettava saksan kieliopista esimerkkilause prikulleen sanatarkasti. Siihen ei synonyymit kelvanneet.
Eli kielioppi piti opetella ulkoa esimerkkilauseineen.
Tuskanhiki oli aina niillä tunneilla.
Mutta niin vain sain reputustilastot pienenemään. Ja minut nostamaan tasoani.
Musta vihko! Aivan, se se oli...

Lisää muistoja. Näen vieläkin painajaisia kasviopin tunneista ja kasvien keruusta. Alkoi olla elokuu jo puolessa välissä eikä yhtään kasvia litistettynä kuivamaan. Alkoi tulla kiire. Luokalla oli yksi poika jonka ei tarvinnut kerätä kasveja heinänuhan takia. Sai tenttiä Raija Kempille(myöhemmin Ottavainen) eräitten kaksospoikien kasvikansiosta. Kaverin kuolinilmoitus oli joku aika sitten Hesarissa. Poistui everstiluutnanttina täältä iäisyyteen.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Lisää muistoja. Näen vieläkin painajaisia kasviopin tunneista ja kasvien keruusta. Alkoi olla elokuu jo puolessa välissä eikä yhtään kasvia litistettynä kuivamaan. Alkoi tulla kiire. Luokalla oli yksi poika jonka ei tarvinnut kerätä kasveja heinänuhan takia. Sai tenttiä Raija Kempille(myöhemmin Ottavainen) eräitten kaksospoikien kasvikansiosta. Kaverin kuolinilmoitus oli joku aika sitten Hesarissa. Poistui everstiluutnanttina täältä iäisyyteen.

Lue lisää

80 kasvia piti kerätä, prässätä ja nimetä kolmen kesän aikana sekä opetella heimot, latinankieliset nimet ja suomalaiset nimet. Niitä sitten tentittiin Lapin Eskolle. Minun herbaario on säilynyt jo 55 vuotta, mutta kasvit ovat melko kuivat. Muistan vieläkin useiden kasvien heimon ja latinankielisen nimen ja tietenkin myös suomenkielisen.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

80 kasvia piti kerätä, prässätä ja nimetä kolmen kesän aikana sekä opetella heimot, latinankieliset nimet ja suomalaiset nimet. Niitä sitten tentittiin Lapin Eskolle. Minun herbaario on säilynyt jo 55 vuotta, mutta kasvit ovat melko kuivat. Muistan vieläkin useiden kasvien heimon ja latinankielisen nimen ja tietenkin myös suomenkielisen.

Lue lisää

Tota noin.
Siellä missä minä kävin lyseota niin piti kerätä 120 kasvia.
Nekin on sitten näkyy koulukohtaisia montako.

Se jäi luokalleen pari kertaa eikä varmaan siksi osallisu

oli.luokan.huonoin kirjoitti:

Se jäi luokalleen pari kertaa eikä varmaan siksi osallisu

Juu kävin joka luokan kahteen kertaan, että varmaan ei mitään mene ohi.

Kamuttaja ei voi kirjoittaa paljoakaan Lieksan yhteislyseosta, koska se ei ole hänelle tuttu opinahjo. Hän on käynyt jonkin muun koulun jossakin muualla kansakoulun jälkeen. On saattanut olla vaikka poliisikoulu, puolustusvoimiin liittyvä opiskelu tai peräti molempia, mutta tuskin kuitenkaan pelastusarmeija.

arvailujen-varassa kirjoitti:

Kamuttaja ei voi kirjoittaa paljoakaan Lieksan yhteislyseosta, koska se ei ole hänelle tuttu opinahjo. Hän on käynyt jonkin muun koulun jossakin muualla kansakoulun jälkeen. On saattanut olla vaikka poliisikoulu, puolustusvoimiin liittyvä opiskelu tai peräti molempia, mutta tuskin kuitenkaan pelastusarmeija.

Lue lisää

Ei kansakoulun jälkeen päässyt lyseoon vaan joko neljännen tai viidennen jälkeen joten on lähtenyt silloin. Kuusi vuotta opiskelua kertoo yliopiston tai korkeakoulun loppututkinnosta.

Beautifulllll kirjoitti:

Ei kansakoulun jälkeen päässyt lyseoon vaan joko neljännen tai viidennen jälkeen joten on lähtenyt silloin. Kuusi vuotta opiskelua kertoo yliopiston tai korkeakoulun loppututkinnosta.

Lue lisää

Koska oppikoulu-sana on lainausmerkkien välissä, ei kamuttaja ole käynyt oppikoulua laisinkaan, vaan jonkin muun opinahjon. Todennäköisesti ammattiiin valmistavan koulun.

Beautifulllll kirjoitti:

Ei kansakoulun jälkeen päässyt lyseoon vaan joko neljännen tai viidennen jälkeen joten on lähtenyt silloin. Kuusi vuotta opiskelua kertoo yliopiston tai korkeakoulun loppututkinnosta.

Lue lisää

Se on kouluja käymätön ja sivivstymätö tukkijätkä

arvailujen-varassa kirjoitti:

Koska oppikoulu-sana on lainausmerkkien välissä, ei kamuttaja ole käynyt oppikoulua laisinkaan, vaan jonkin muun opinahjon. Todennäköisesti ammattiiin valmistavan koulun.

Tuota noin.
Olen minä käynyt lyseota, siksi oppikoulu on lainausmerkeissä.
Ensimmäisen vuoden kävin eri lyskassa ja sen jälkeen siirryin toiseen.
Kävin ne molemmat täällä syvässä etelässä jossa vanhempani asuivat siihen aikaan.
Itse olisin silloin mieluummin käynyt Lieksassa, mutta se ei ollut olosuhteista johtuen mahdollista.

kamuttaja kirjoitti:

Tuota noin.
Olen minä käynyt lyseota, siksi oppikoulu on lainausmerkeissä.
Ensimmäisen vuoden kävin eri lyskassa ja sen jälkeen siirryin toiseen.
Kävin ne molemmat täällä syvässä etelässä jossa vanhempani asuivat siihen aikaan.
Itse olisin silloin mieluummin käynyt Lieksassa, mutta se ei ollut olosuhteista johtuen mahdollista.

Lue lisää

Mikä ja kuka sinä ikein olet olis kiva tietää.

Kotitalousopettaja "Mehumaija" oli oikealta nimeltään Maija Kokkonen ja hän asusteli koirineen Moisionkadun varrella Korpi-Jaakon kadun risteyksessä.

Koiran nimi oli Stari.

Mukavaa, että ehdit mukaan keskusteluun. Minäkin kävin lyseota kahdella paikkakunnalla. Lieksassa aloitin 50-luvulla ja"majanmuuton" takia loppuosan lukiota suoritin Joensuussa, jossa myös kirjoitin ylioppilaaksi 60-luvulla.

Netistä lainattua:
Kanttori-urkuri, director cantus Erkki Muukkonen kuoli vaikeaan sairauteen 8. toukokuuta 2004 Helsingissä. Hän oli 58-vuotias, syntynyt Pielisjärvellä 15. elokuuta 1945.

wanha_lieksalainen kirjoitti:

Mukavaa, että ehdit mukaan keskusteluun. Minäkin kävin lyseota kahdella paikkakunnalla. Lieksassa aloitin 50-luvulla ja"majanmuuton" takia loppuosan lukiota suoritin Joensuussa, jossa myös kirjoitin ylioppilaaksi 60-luvulla.

Netistä lainattua:
Kanttori-urkuri, director cantus Erkki Muukkonen kuoli vaikeaan sairauteen 8. toukokuuta 2004 Helsingissä. Hän oli 58-vuotias, syntynyt Pielisjärvellä 15. elokuuta 1945.

Lue lisää

Muistin näköjään syntymävuoden väärin.
Muistelin vuotta vanhemmaksi.

kamuttaja kirjoitti:

Muistin näköjään syntymävuoden väärin.
Muistelin vuotta vanhemmaksi.

Mitä sinä tänne kirjoittelet kun et ole kerrankäynyt tuota koulua senkin sittiäinen.

Ajattelin asiallista keskustelua avauksessani, vaan aina löytyy joku ärhentelijä.
Voisitko ystävällisesti pitää kommentit omana tietonasi.

ala.laputtaa kirjoitti:

Mitä sinä tänne kirjoittelet kun et ole kerrankäynyt tuota koulua senkin sittiäinen.

Tyylistä ja virheistä päätellen laputtaja ei ole käynyt koskaan mitään kouluja! Mutta ei välitetä siitä - typeryksiä löytyy jokaisesta ketjusta.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Ajattelin asiallista keskustelua avauksessani, vaan aina löytyy joku ärhentelijä.
Voisitko ystävällisesti pitää kommentit omana tietonasi.

Ketjuha oli asiallijne niinkauan kun tujo luihu tuli tänne sotkemaaan sitä kun eikerran ole ollu kokio kouluusa

lieksalainen kirjoitti:

Tyylistä ja virheistä päätellen laputtaja ei ole käynyt koskaan mitään kouluja! Mutta ei välitetä siitä - typeryksiä löytyy jokaisesta ketjusta.

ja sinö pidä vaan houli omista virheistäsi kun olet kvirhe koko limpura

minuu.ei.haukkuta kirjoitti:

ja sinö pidä vaan houli omista virheistäsi kun olet kvirhe koko limpura

Ohhoh jopa on jollain paha krapula ja vielä kone käytössä. Näkyy olevan vaarallinen yhdistelmä. Luulen kyseessä olevan joku "nettijuoppo" aamutoimissaan.

rotestimökinpoika kirjoitti:

Ajattelin asiallista keskustelua avauksessani, vaan aina löytyy joku ärhentelijä.
Voisitko ystävällisesti pitää kommentit omana tietonasi.

Onneksi ei ole ollut monta häirikköä. Muuten on ollut ihana ketju, kiitos sinulle.

Kyllä miekin keräsin Tuulalle 200 kasvia ja parhaiten jäi mieleen Kokkosaaresta löydetty vanamo. Löytö/keräyspaikkahan piti myös tarkkaan kirjata.

Terveisiä koulusta. Ei pidä kerätä enää. Nyt otetaan kuvia ja tehdään tabletilla omia dokumentteja... esimerkiksi.

Miksei maahanmuutto keskustelu käy?

Anonyymi kirjoitti:

Miksei maahanmuutto keskustelu käy?

On niin kaikki jo satoja kertoja kyllästymiseen asti "keskusteltu".

t. Pianisti

Monet hampaani Matti paikkaili.

Kaeken näkösii poekii siellä ol. Ja kaekki tytöistä unta näki No joku jopa poijistakkii.

Olen tehdyt käsitöitä kirjaston vessassa 👋🍆

Anonyymi kirjoitti:

Olen tehdyt käsitöitä kirjaston vessassa 👋🍆

Könttäsitkö jållulehden? 😫

Anonyymi kirjoitti:

Könttäsitkö jållulehden? 😫

Kyllä niin kävi 😩