Miksi arabit ottavat sodissa turpaansa?

Miksi muslimit toimisivat Koraanin oppien vastaisesti? Koraani kuitenkin kehottaa sotaan kristittyjä ja juutalaisia vastaan.

Ja historiasta tiedämme, että muslimit ovat myös menestyneet sotarintamalla. He valloittivat nopeasti alueen Espanjasta Intian rajoille.

Arabien yksi sodankäynnin ja yleensäkin yhteistoiminnan suurin ongelma on keskinäiset riidat. Valitettavasti niitä on (yhteistoiminnalla maat voisivat saada paljon kehitystä aikaan), toisaalta se kyllä myös suojelee länsimaita islamin yhtenäiseltä uhalta.

Arabit ovat surkeita sotimaan. Israel antaa niille selkään melkein sodassa kuin sodassa. Arabit ovat myös pelkureita kun asevelvollisikäiset lähtevät ensimmäisinä sotapakolaisiksi ja jättävät naiset ja lapset sodan jalkoihin. Siinä eräs syy halveksia arabimiehiä.

Niin,arabimaat ovat vieläkin heimoyhteisöjä todelliselta olemukseltaan.Näiden maiden rajat ovat imperialististen ulkovaltojen aikanaan keskinäisillä sopimuksilla määriteltyjä.
Siksi ne eivät kykene muodostamaan todellista kansallista identiteettiä.
Juuri tähän seikkaan perustuu Mesopotamian Syyrian Libyan sisäpoliittinen sekasorto.
Tämänkaltaisiin maihin pystyvät ulkopuoliset toimijat vaikuttamaan jo yksinkertaisesti pelaamalla valtapoliittista tasapainoa häiritsevillä panoksilla.
Lisäksi kaikkea määrittävä uskonnollisuus sitoo vaan ei päästä ja asettaa muunmuassa toisen sukupuolen käytännössä pelkäksi lapsentekokoneeksi ilman mainittavia oikeuksia.
Suomessahan tällainen menetelmä olisi toimimaton,ainoana poikkeuksena pääkaupunkiseutu/muu maa-asetelma ja kielipoliittinen asetelma .jota jo on käytettykin.
Historiasta tiedämme,että arabit ovat monina aikoina kyenneet voitokkaaseen sodankäyntiin.Nykymaailmassa islamin maista vain Turkilla on merkittävä sodankäyntikyky,johtuen juuri vahvasta kansallisesta identiteetistä ja aikaisemmin vallinneesta sekulaarista sisäpolitiikasta.

arabeista hurjia sotilaita ja armottomia tappajia. Sehän nähdään koko ajan.

Nimimerkki "Motivaatiohukassamadras" totesi, että "näiden maiden rajat ovat imperialististen ulkovaltojen aikanaan keskinäisillä sopimuksilla määriteltyjä."

On helppo syyttää maailman epäkohdista - vähän asiasssa kuin asiassa - länsimaita. Argumenttiasi vastaan sotii se historiallinen fakta, että arabimaat olivat hajaannuksen tilassa jo ennen eurooppalaista ja jopa ennen turkkilaista kolonialismia. On myös syytä huomioida, että muhamettilainen Osmanien valtakunta yhdisti suuren osan arabimaista yhden valtakunnan alaisuuteen, silti arabien merkittävää yhteistoimitaa ei syntynyt. Kuitenkin muhamettilaisten suurten valloitusten jälkeen 600 ja 700-luvuilla heidän valtakuntansa hajosi sisältä päin pieniin valtioihin. Hajoaminen tapahtui siis paljon paljon ennen länsimaiden imperialismia.

On myös muistettava, että arabeilla on tänä päivänä merkittävää yhteistoimintaa, kuten Arabiliitto. He ovat onnistuneet perustamaan toimielimen edistämään yhteistä asiaansa, mutta silti tulokset ovat jostain syystä heppoisat. En tosin kiistä sitä, etteikö länsimaat, ennen kaikkea Yhdysvallat, olisi harjoittanut alueella hajoita ja hallitse -tyyppistä ulkopolitiikkaa.

Jotkut kristyt ovat arvioineet, että vastaus arabien eripuraisuuteen löytyy Raamatusta: Juutalaiset olisivat Abrahamin pojan Iisakin jälkeläisiä ja arabit Abrahamin pojan Ismaelin jälkeläisiä . Raamatun mukaan Ismael olisi "kuin villiaasi. Hänen kätensä on kaikkia vastaan, ja kaikkien käsi on häntä vastaan." (1. Moos. 16:1-16). Kukin arvioikoon itse tämän paikkaansapitävyyttä, eikä tuo ole välttämättä kristityillä valtakäsitys. Jos Raamatun oletetaan olevan totta tai edes pitkälle totta, niin mielestäni ajatus on mielenkiintoinen.

Arabit, kommunistit, mustalaiset ja afrikkalaiset syyttävät epäonnistumisestaan milloin kolonialismia milloin kapitalismia kun todellinen syyllinen löytyy peilistä johon arabi, kommunisti, mustalainen ja afrikkalainen itse viitsisi vain katsoa.

Länsimaalaiset ja aasialaiset nyt vain ovat ahkerampia ja aikaansaavimpia kuin nuo ikuiset valittajat.