Ei ulkomaisissa ihmisissä ole mitään ongelmaa.
Ongelman muodostavat ideologiset ja taloudelliset erot.
Islamin usko ei ole Suomessa vielä voimatekijä, eivätkä ulkomaalaiset yksittäiset ihmiset.
Kun maahan ruvetaan rakentamaan moskeijoita, islamin usko koko kirjossaan halutaan voimaan, koska se antaa yksittäisille ihmisille enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Islaminuskosta tulee suomalaista yhteiskuntaa muuttava tekijä, eikä islaminuskossa ole kaikki rauhanomaista.
Maahanmuuttajiin suhtaudutaan Suomessa neutraalisti, mutta uskonnollisilta yhteenotoilta ei voida välttyä, kun islaminuskon varjolla ulkomaalaiset vaativat enenevässä määrin muutoksia Suomen lainsäädäntöön.
Poliisille tulee enemmän tehtävää, poliisi saa enemmän valtaa käyttää voimakeinoja kansalaisiaan kohtaan ja pian ollaan siinä, mihin rikkaat ovatkin koko ajan tähdänneet - yhteiskunta saadaan niin sekaisin, että sitä voidaan hallita miten vain kenenkään estämättä.
Taloudelliset eroavaisuudet kasvavat ja rahan jakamisessa tulee ongelmia, kun pienetkin eroavaisuudet otetaan käyttöön rahasta taisteltaessa - talousrasismi näyttäytyy yhteiskunnassamme mitä moninaisimmin tavoin, mutta tätä ei selitetä johtuvan rahasta, vaan erilaisista ongelmista, jotka perustellaan yksittäisten ihmisten luomiksi ongelmiksi - yhteiskunnan tavassa toimia ja yhteiskunnan tavassa jakaa rahaa ei ole ongelmaa.
Onko liikaa vaadittu, että ihmiset, jotka saavat taloudellisen turvapaikan ulkomailta, luopuvat vaatimasta erioikeuksia uskontonsa nimissä ?
Ovatko ihmiset valmiita puolustamaan uskontoaan siinä määrin, että mieluummin jäävät kotimaahansa, kuin luopuvat erimielisyyttä ja sotaa lietsovista uskonnollisista näkemyksistään kirjallisesti ?
En usko. Ihmiset arvostavat hädän hetkellä enemmän taloudellisia arvoja kuin pidättäytyvät uskonnollisessa fanatismissa.
Kuitenkin saatuaan taloutensa kuntoon, ihmiset ovat taipuvaisia hyväksymään itselleen edullisen fanatismin uskonnossa, koska sen avulla lasketaan saatavan enemmän taloudellisia etuja ja valtaa.
Ongelman muodostavat ideologiset ja taloudelliset erot.
Islamin usko ei ole Suomessa vielä voimatekijä, eivätkä ulkomaalaiset yksittäiset ihmiset.
Kun maahan ruvetaan rakentamaan moskeijoita, islamin usko koko kirjossaan halutaan voimaan, koska se antaa yksittäisille ihmisille enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Islaminuskosta tulee suomalaista yhteiskuntaa muuttava tekijä, eikä islaminuskossa ole kaikki rauhanomaista.
Maahanmuuttajiin suhtaudutaan Suomessa neutraalisti, mutta uskonnollisilta yhteenotoilta ei voida välttyä, kun islaminuskon varjolla ulkomaalaiset vaativat enenevässä määrin muutoksia Suomen lainsäädäntöön.
Poliisille tulee enemmän tehtävää, poliisi saa enemmän valtaa käyttää voimakeinoja kansalaisiaan kohtaan ja pian ollaan siinä, mihin rikkaat ovatkin koko ajan tähdänneet - yhteiskunta saadaan niin sekaisin, että sitä voidaan hallita miten vain kenenkään estämättä.
Taloudelliset eroavaisuudet kasvavat ja rahan jakamisessa tulee ongelmia, kun pienetkin eroavaisuudet otetaan käyttöön rahasta taisteltaessa - talousrasismi näyttäytyy yhteiskunnassamme mitä moninaisimmin tavoin, mutta tätä ei selitetä johtuvan rahasta, vaan erilaisista ongelmista, jotka perustellaan yksittäisten ihmisten luomiksi ongelmiksi - yhteiskunnan tavassa toimia ja yhteiskunnan tavassa jakaa rahaa ei ole ongelmaa.
Onko liikaa vaadittu, että ihmiset, jotka saavat taloudellisen turvapaikan ulkomailta, luopuvat vaatimasta erioikeuksia uskontonsa nimissä ?
Ovatko ihmiset valmiita puolustamaan uskontoaan siinä määrin, että mieluummin jäävät kotimaahansa, kuin luopuvat erimielisyyttä ja sotaa lietsovista uskonnollisista näkemyksistään kirjallisesti ?
En usko. Ihmiset arvostavat hädän hetkellä enemmän taloudellisia arvoja kuin pidättäytyvät uskonnollisessa fanatismissa.
Kuitenkin saatuaan taloutensa kuntoon, ihmiset ovat taipuvaisia hyväksymään itselleen edullisen fanatismin uskonnossa, koska sen avulla lasketaan saatavan enemmän taloudellisia etuja ja valtaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.