Miksi ÄO on huijausta

"Onko joku väittänyt, että valinta seuraa LOOGISESTI edellisestä kuviosta?"

Mensalaiset, psykologit ja muut narsistipellet.

Eiköhän tämä ollut tässä.
Kauniita ilmoja pidellyt:)

"ÄO:n sanotaan olevan tiedeyhteisössä laajimman hyväksynnän saavuttanut älykkyyden mittari, joten kyseessä ei ole huijaus."

Äo:n tapauksessa kyseessä on eräs loogisesti virheellinen kognitiivisen psykologian ajatus siitä, että "there is ought from is". Mistään edellisestä kuviosta kun ei mitenkään seuraa se, että seuraavan pitäisi olla jokin. Eli ÄO-testi on suuremman luokan huijaus, jonka tarkoitus on luoda hierarkiaa ja alistamista yhteisöön. Mistään ei seuraa myöskään se, että länsimainen ajattelu olisi oikeaa ja afrikkalainen väärää ja tyhmää. Kolonialismiahan se vaan on.

"Eugeniikan edistyminen on hyvin toivottavaa käytännöllisistä syistä."

Edelleen, vaikka kuinka olisi natsi, niin tuo ajattelu on loogisesti virheellistä johtuen Humen giljotiinista.
Mistään faktasta (esim. luonnonvarat loppuu) ei seuraa loogisesti se, että jotenkin pitäisi olla. Tuo on vain oma mielipiteesi, jonka paino on about 1/(7miljardia).

Päämäärät eivät seuraa loogisesti mistään faktasta, koska Humen giljotiini.
Jokainen moraalikäsitys on auttamatta logiikan ulkopuolella. Uskontoa ei voi perustella tieteellä.
On loogisesti aivan yhtä validia suosia geenijalostuksella sairaita kuin terveitä.

Koko lakijärjestelmäkin on suuri huijaus.
Mistään laista ei seuraa loogisesti se, että niin pitäisi olla.
Laki ja ÄO-testi ovat siis yhteisön mielipide siitä miten pitäisi olla, ei siitä mitä on.
Ne ovat pelkkää yhteisön mielivaltaa, vailla loogista perustaa.

Humen giljotiini leikkaa faktoista pois päämäärät, period!

"A man should look for what is, and not for what he thinks should be."

Albert Einstein

OutOfBox kirjoitti:

"ÄO:n sanotaan olevan tiedeyhteisössä laajimman hyväksynnän saavuttanut älykkyyden mittari, joten kyseessä ei ole huijaus."

Äo:n tapauksessa kyseessä on eräs loogisesti virheellinen kognitiivisen psykologian ajatus siitä, että "there is ought from is". Mistään edellisestä kuviosta kun ei mitenkään seuraa se, että seuraavan pitäisi olla jokin. Eli ÄO-testi on suuremman luokan huijaus, jonka tarkoitus on luoda hierarkiaa ja alistamista yhteisöön. Mistään ei seuraa myöskään se, että länsimainen ajattelu olisi oikeaa ja afrikkalainen väärää ja tyhmää. Kolonialismiahan se vaan on.

"Eugeniikan edistyminen on hyvin toivottavaa käytännöllisistä syistä."

Edelleen, vaikka kuinka olisi natsi, niin tuo ajattelu on loogisesti virheellistä johtuen Humen giljotiinista.
Mistään faktasta (esim. luonnonvarat loppuu) ei seuraa loogisesti se, että jotenkin pitäisi olla. Tuo on vain oma mielipiteesi, jonka paino on about 1/(7miljardia).

Päämäärät eivät seuraa loogisesti mistään faktasta, koska Humen giljotiini.
Jokainen moraalikäsitys on auttamatta logiikan ulkopuolella. Uskontoa ei voi perustella tieteellä.
On loogisesti aivan yhtä validia suosia geenijalostuksella sairaita kuin terveitä.

Koko lakijärjestelmäkin on suuri huijaus.
Mistään laista ei seuraa loogisesti se, että niin pitäisi olla.
Laki ja ÄO-testi ovat siis yhteisön mielipide siitä miten pitäisi olla, ei siitä mitä on.
Ne ovat pelkkää yhteisön mielivaltaa, vailla loogista perustaa.

Humen giljotiini leikkaa faktoista pois päämäärät, period!

"A man should look for what is, and not for what he thinks should be."

Albert Einstein

Lue lisää

"Mistään edellisestä kuviosta kun ei mitenkään seuraa se, että seuraavan pitäisi olla jokin."
Millähän abstraktiotasolla oikeastaan puhut ja mihin kuvioon viittaat? Eiväthän älykkyystestit itsessään tee oletuksia sen suhteen, onko älykkyys hyvä asia. Ne ovat vain älykkyydeksi nimetyn asian mittareita. Asia erikseen on se, että älykkyys tosiaan on hyvä asia (tästä enemmän jäljempänä).
Jos taas viittaat tyypilliseen Ravenin matriisitestiin, jossa kuviot seuraavat toisiaan, niin kysehän on säännönmukaisuuksien suhteellisen nopeasta tunnistamisesta. On ilmeistä, että säännönmukaisuuksien tunnistamisesta on yleisluonteista käytännöllistä hyötyä. Kuviopäättelytehtävien abstrakti luonne on myös hyödyllinen, jotta testit edellyttäisivät mahdollisimman vähän kulttuurisidonnaisia taustatietoja.

"Mistään faktasta (esim. luonnonvarat loppuu) ei seuraa loogisesti se, että jotenkin pitäisi olla."
Kysehän on luonnonvalinnasta ja käytännöllisestä hyödystä. Kelvottomiksi rappeutuvat lajit yksinkertaisesti karsiutuvat. Mitä taas arvoihin tulee, niin ihminen luo ne itse. Arvot ovat vain julkituotuja yleistavoitteita. Tavoitteiden realisoituminen on kiinni käytettävissä olevasta voimasta. Jos ihmislajin sisällä on erilaisia näkemyksiä, niin viime kädessä vahvemman kanta voittaa. Esimerkiksi luonnonvarojen loppuminen käytännössä rajaa ihmisten mahdollisia valintoja. Yksilö tai laji, jolla ei ole yhtä paljon resursseja kuin muilla, jää alakynteen näkemyksineen, jolloin niillä ei ole yhtä paljon käytännöllistä merkitystä. Kannattaa kiinnittää huomiota reunaehtoihin, jotka rajaavat järkeviä vaihtoehtoja, aivan kuten älykkyystesteissäkin.

"On loogisesti aivan yhtä validia suosia geenijalostuksella sairaita kuin terveitä."
Kuulostaa epäkäytännölliseltä filosofialta. Tervehän on jo määritelmällisesti arvokkaampi kuin sairas. Kyse ei ole sen monimutkaisemmasta asiasta. Terve on elinkelpoisempi kuin sairas. Ei kyse ole asiasta, joka ei olisi mitattavissa. Elinkelvottomuuden suosiminen johtaa kilpailutilanteessa sairaan arvon valtaan joutuneen populaation karsiutumiseen.
Jos filosofia ei ole käytännöllistä, niin sen voi heittää roskikseen. Tietysti voidaan periaatteessa asettaa myös tavoite, joka on ristiriitainen. En kuitenkaan kutsuisi sitä erityisen terveeksi tai älykkääksi toiminnaksi. Filosofian ja logiikan harrastaminenkin edellyttää selviytymistä luonnonvalinnan seulasta.

"Koko lakijärjestelmäkin on suuri huijaus."
Lakijärjestelmä onkin lähinnä vahvemman oikeuden perusteluyritys. Absoluuttisia arvoja ei ole, mutta käytännölliset reunaehdot kuitenkin rajaavat tavoitteita, jotka ovat realisoitavissa.

"Laki ja ÄO-testi ovat siis yhteisön mielipide siitä miten pitäisi olla, ei siitä mitä on."
Laki perustuu viime kädessä voimaan. Voima yhdistettynä typeryyteen ei kuitenkaan ole paras mahdollinen tilanne. ÄO-testin pitäisi perustua tieteeseen. Ilmeisesti modernien abstraktien testien kehittäjien tarkoituksena ei ole ollut suosia tiettyjä ryhmiä tai yhteisön yleistä mielipidettä.

"A man should look for what is, and not for what he thinks should be."
Ihminen on Nietzschen mukaan nimenomaan arvottaja. Jos ihminen ei itse luo arvoja, niin joku muu luo ne hänelle. Sairas ihminen luo sairaita arvoja ja terve ihminen terveitä arvoja. Sairaan olemassaolon jatkuvuus on riippuvainen terveistä, mutta ei päinvastoin. Sen vuoksi ne eivät ole samanarvoisia.

"Nyt lääketieteen ansiosta sellaisetkin voivat saada lapsia, jotka ennen olisivat karsiutuneet."

Tämä lääketiede on kuitenkin niiden "älykkäiden" ihmisten aikaansaannos.
Tai jospa nyt myönnät vihdoin, että tuo karsiutumisteoria on pelkkää roskaa.
Kaikki on pelkkää sattumaa, myös luonnonvalinta, joten on turha edes puhua mistään elinkelpoisista ja kelvottomista.

Filosofeille tätä ei voi selittää, koska he eivät hahmota maailmaa luonnontieteen tuloksin, mutta sinä tiedät varsin hyvin, että kaikki luonnossa olevat empiiriset asiat ovat satunnaisia.

OutOfBox kirjoitti:

"Nyt lääketieteen ansiosta sellaisetkin voivat saada lapsia, jotka ennen olisivat karsiutuneet."

Tämä lääketiede on kuitenkin niiden "älykkäiden" ihmisten aikaansaannos.
Tai jospa nyt myönnät vihdoin, että tuo karsiutumisteoria on pelkkää roskaa.
Kaikki on pelkkää sattumaa, myös luonnonvalinta, joten on turha edes puhua mistään elinkelpoisista ja kelvottomista.

Filosofeille tätä ei voi selittää, koska he eivät hahmota maailmaa luonnontieteen tuloksin, mutta sinä tiedät varsin hyvin, että kaikki luonnossa olevat empiiriset asiat ovat satunnaisia.

Lue lisää

En ole al_jabr, mutta kommentoin tätä.
"Tämä lääketiede on kuitenkin niiden "älykkäiden" ihmisten aikaansaannos."
Älykkyys on todellinen ominaisuus. On ilmeistä, että erityisen tyhmät eivät esimerkiksi pysty luomaan merkittävää lääketieteellistä edistystä. Tietysti esimerkiksi tehokkaat lääkkeet, aseet jne. ovat älykkyyden mahdollistamia.
Niiden käyttötapa on arvovalinta. Epäterveet arvovalinnat eivät mahdollista lajin potentiaalin toteutumista. Älykkäiden tuottama lisäarvo on ohjautunut lajin säilymisen kannalta toissijaisiin ja pitkällä tähtäyksellä todennäköisesti mahdottomiinkin asioihin, kuten ylettömään väestönkasvuun ja elintason nostamiseen esimerkiksi lajinjalostuksen sijasta.

"Tai jospa nyt myönnät vihdoin, että tuo karsiutumisteoria on pelkkää roskaa."
Ihmislajin yksilömäärä voisi olla ehkä vain noin 10% tai vähemmänkin nykyisestä ilman modernin tieteen tarjoamaa tukea, joka tiede on älykkäimpien kehittämää. Esimerkiksi ilman tehokkaita antibiootteja yksilömäärä alkaisi karsiutua välittömästi. Tuo karsinta ei kohdistuisi erityisesti tyhmiin, vaan niihin, joilla on luontaisesti heikko vastustuskyky. Ihmiskunta nykymuodossaan on jo täysin älyriippuvainen.

"Kaikki on pelkkää sattumaa, myös luonnonvalinta, joten on turha edes puhua mistään elinkelpoisista ja kelvottomista."
Todellisuudessa on havaittavissa säännönmukaisuuksia, joita luonnonlait kuvaavat. Jos todellisuus olisi oikeasti täysin satunnainen, niin älykkyydestä ei olisi valintaetua. Kuitenkin on ilmeistä, että ihmiselle on kehittynyt älykkyyden mahdollistavat aivot. Toisaalta, elinkelpoisuus on hyvin todellinen ominaisuus. Tämä on jatkuvasti havaittavissa luonnossa. On denialismia väittää jotakin muuta. Asia erikseen tietysti on se, mikä olisi riittävän luotettava ja monipuolinen mittari elinkelpoisuudelle.
Kvanttitasolla on ilmiöitä, jotka vaikuttavat joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan satunnaisilta. Joidenkin tulkintojen mukaan kyse on kuitenkin vain siitä, että emme ainakaan vielä tiedä noiden näennäissatunnaisten ilmiöiden syitä.

"Filosofeille tätä ei voi selittää, koska he eivät hahmota maailmaa luonnontieteen tuloksin, mutta sinä tiedät varsin hyvin, että kaikki luonnossa olevat empiiriset asiat ovat satunnaisia."
Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan kaikki luonnossa havaittavat asiat ovat pohjimmiltaan deterministisiä, vaikka vaikuttavatkin aidosti satunnaisilta. Satunnaisuus voidaan tulkinta eufemismiksi sille, että emme tiedä kaikkea.

"Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan kaikki luonnossa havaittavat asiat ovat pohjimmiltaan deterministisiä, vaikka vaikuttavatkin aidosti satunnaisilta. Satunnaisuus voidaan tulkinta eufemismiksi sille, että emme tiedä kaikkea."

Nämä tulkinnat ovat niitä hörhöjen tulkintoja. Onhan monia tiedemiehiä, jotka jopa kiistävät evoluution. Mikään ei ole ristiriidassa tähänastisista havainnoista kvanttimekaniikan aidon satunnaisuuden kanssa. Nimenomaan se satunnaisuus ei johdu tiedon puutteesta, vaikka se loogiselta kuulostaisikin.

"Indeterminacy in measurement was not an innovation of quantum mechanics, since it had been established early on by experimentalists that errors in measurement may lead to indeterminate outcomes. However, by the later half of the eighteenth century, measurement errors were well understood and it was known that they could either be reduced by better equipment or accounted for by statistical error models. In quantum mechanics, however, indeterminacy is of a much more fundamental nature, having nothing to do with errors or disturbance."

https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_indeterminacy

Mitään deterministisiä "hidden variable" teorioita ei ole teoreettisten ja kokeellisten tulosten valossa. Päinvastoin teoria ja käytäntö ovat tähän asti olleet 100% aidon satunnaisuuden puolesta. Näin siis, jos pitäydytään tieteellisissä teorioissa. Tästä faktasta ei tietenkään voi vetää mitään moraalisia johtopäätöksiä, koska Humen giljotiini. Tästä vain seuraa se fakta, että luonnossa kaikki tapahtumat ovat pohjimmiltaan satunnaisia.

Lisähuomautuksena myös se seikka, että biologian tai lääketieteen havainnoista ei voi myöskään vetää mitään moraaliarvoja. Natsismi tai sosiaalidarwinismi on loogisesti virheellinen juuri siksi, että se vetää "survival of fittest" teoriasta moraaliarvoja.

"you can’t derive an ‘ought’ from an ‘is"

OutOfBox kirjoitti:

"Joidenkin kvanttimekaniikan tulkintojen mukaan kaikki luonnossa havaittavat asiat ovat pohjimmiltaan deterministisiä, vaikka vaikuttavatkin aidosti satunnaisilta. Satunnaisuus voidaan tulkinta eufemismiksi sille, että emme tiedä kaikkea."

Nämä tulkinnat ovat niitä hörhöjen tulkintoja. Onhan monia tiedemiehiä, jotka jopa kiistävät evoluution. Mikään ei ole ristiriidassa tähänastisista havainnoista kvanttimekaniikan aidon satunnaisuuden kanssa. Nimenomaan se satunnaisuus ei johdu tiedon puutteesta, vaikka se loogiselta kuulostaisikin.

"Indeterminacy in measurement was not an innovation of quantum mechanics, since it had been established early on by experimentalists that errors in measurement may lead to indeterminate outcomes. However, by the later half of the eighteenth century, measurement errors were well understood and it was known that they could either be reduced by better equipment or accounted for by statistical error models. In quantum mechanics, however, indeterminacy is of a much more fundamental nature, having nothing to do with errors or disturbance."

https://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_indeterminacy

Mitään deterministisiä "hidden variable" teorioita ei ole teoreettisten ja kokeellisten tulosten valossa. Päinvastoin teoria ja käytäntö ovat tähän asti olleet 100% aidon satunnaisuuden puolesta. Näin siis, jos pitäydytään tieteellisissä teorioissa. Tästä faktasta ei tietenkään voi vetää mitään moraalisia johtopäätöksiä, koska Humen giljotiini. Tästä vain seuraa se fakta, että luonnossa kaikki tapahtumat ovat pohjimmiltaan satunnaisia.

Lisähuomautuksena myös se seikka, että biologian tai lääketieteen havainnoista ei voi myöskään vetää mitään moraaliarvoja. Natsismi tai sosiaalidarwinismi on loogisesti virheellinen juuri siksi, että se vetää "survival of fittest" teoriasta moraaliarvoja.

"you can’t derive an ‘ought’ from an ‘is"

Lue lisää

"Mikään ei ole ristiriidassa tähänastisista havainnoista kvanttimekaniikan aidon satunnaisuuden kanssa. Nimenomaan se satunnaisuus ei johdu tiedon puutteesta, vaikka se loogiselta kuulostaisikin."
Kvanttimekaniikka tarjoaa nimenomaan monia erilaisia tulkintoja havaituille mittaustuloksille. Empiiriset havainnot eivät ole ristiriidassa satunnaisuuden käsitteen kanssa siinä merkityksessä, että esimerkiksi elektronin mitattu sijainti noudattaa hyvin siististi teoreettista todennäköisyysjakaumaa. Kyse on kuitenkin tiedon puutteesta esimerkiksi siinä merkityksessä, että elektronin tarkkaa sijaintia ei osata ennustaa. Mittaustapahtuma vaikuttaa mitattavaan kohteeseen ja rajaa mittauksella saatavissa olevaa tietoa. 100%:n siisti jakauma on itseasiassa outo ilmiö, joka vaatisi kunnollisen selityksen. Oleellisinta älykkyysteeman kannalta kuitenkin lienee se, että satunnaisuuden olemassaolon aste ei näyttäisi vaikuttavan älykkyyden arvoon.

"Mitään deterministisiä "hidden variable" teorioita ei ole teoreettisten ja kokeellisten tulosten valossa. Päinvastoin teoria ja käytäntö ovat tähän asti olleet 100% aidon satunnaisuuden puolesta. Näin siis, jos pitäydytään tieteellisissä teorioissa."
On olemassa lukuisia kvanttimekaniikan tulkintoja, jotka ovat deterministisiä. Esimerkiksi Occamin periaatteen mukaisesti teorioista voidaan ensinnäkin poistaa aaltofunktion romahtamista koskeva perinteinen postulaatti ja korvata se kvanttidekoherenssilla. Satunnaisuus on ehkä tyydyttävä kuvauksena nykyisenkaltaisessa tilanteessa, mutta puutteellinen selitysmallina. Kehittyvien tieteellisten teorioiden tulisi lisätä ymmärrystä ja tarjota testattavissa olevia ennusteita. Sekä indeterministiset, että deterministiset teoriat ovat saaneet ihan hyvin kannatusta fyysikoilta.

"Lisähuomautuksena myös se seikka, että biologian tai lääketieteen havainnoista ei voi myöskään vetää mitään moraaliarvoja. Natsismi tai sosiaalidarwinismi on loogisesti virheellinen juuri siksi, että se vetää "survival of fittest" teoriasta moraaliarvoja."
Käytännöllinen järki ja uskonnollinen moraali ovat aivan eri asioita. Resurssirajoitteiden vallitessa täytyy kuitenkin käytännössä tehdä valintoja ja priorisointeja jollakin periaatteella. Ihmiskunta alkaa tulla tähän vaiheeseen. Useimmilla filosofeillakin lienee lennokkaista teorioistaan huolimatta riittävästi älykkyyttä, että valitsisivat tiimiinsä kriittisessä tilanteessa niitä, joilla on selviytyjän ominaisuudet.
Jos esimerkiksi on pakko kivuta vuoren huipulle nopeinta reittiä ennen kuin tsunami vyöryy paikalle, niin ei tiimiin kannata valita esimerkiksi kehitysvammaisia, sairaita, tyhmiä ja rankasti ylipainoisia. Tietysti filosofi voi tehdä vääriä valintoja esimerkiksi tyhmyyttään tai itsetuhoisuuden ajatuksen houkuttelemana, mutta selviytyvät tiimit luovat arvot, kuten asian tietysti pitääkin olla. Jos selviytymistä ja ei-selviytymistä aletaan pitää samanarvoisina, niin lajin rappeutuminen vain kiihtyy entisestään. On ihan asiallista kysyä, missä määrin ihmiskunta on jo lajeista rappeutunein.

"Tietysti filosofi voi tehdä vääriä valintoja esimerkiksi tyhmyyttään tai itsetuhoisuuden ajatuksen houkuttelemana, mutta selviytyvät tiimit luovat arvot, kuten asian tietysti pitääkin olla."

Mistään ei loogisesti seuraa se, että asian pitäisi olla jollain tavalla. Tämä on edelleen se Humen giljotiinin pointti.

On loogisesti ihan yhtä validia valita tsunamin huipulle vammaisia kuin "terveitä".
Se, että ihmisestä tuntuu siltä, että vahvimmat voittaa evoluutiossa on vain biologisen "järjen" aiheuttama vääristymä ja illuusio. Matemaattinen puhdas logiikka, vailla biologian tuomia harhoja heittää nämä "kelpoisimmat ihmiset" ajattelutavat roskakoriin.

Armoton logiikka ei ota mitään kantaa moraaliin ja estää moraaliarvojen johtamisen faktoista. Jokainen tapahtuma on tämänhetkisen tieteellisen tiedon pohjalta pohjimmiltaan täysin satunnainen.

Kvanttimaailman satunnaisuus häviää näkymättömiin isojen hiukkasmäärien tapauksessa. Se ei kuitenkaan poistu. Fundamentaalisesti kaikki on siis lopulta sattumaa.

Teollisuusmelanismissa satunnaisuus tulee makrotasollakin hyvin esille, tummat perhoset selviytyivät todennäköisemmin savupiipputeolliseeuden alueilla. Mistään "vahvimman laista" nyt on turha puhua näiden perhosten kohdalla. Tummat perhoset eivät ole yhtään vahvempia kuin valkoisetkaan. Sama pätee tietysti ihmisiin niin fyysisten kuin psyykkisten ominaisuuksien osalta.

Darwinin survival of the fittest teoria menee muuten näin:

"It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change."

Edes Darwinin mukaisesti vahvimmat tai älykkäimmät eivät selviydy parhaiten.
Darwinia kuten raamattuakin on tulkittu omien poliittisten motiivien edistämiseksi, ja on ymmärrettävää, että rikkaat perustelevat köyhiinsä nähden "paremmuuttaan" tällä teorialla.

Mitään logiikkaa tai tieteellistä näissä poliittisissa tulkinnoissa ei ole.
Jokainen moraaliarvo on aina auttamatta yhteisön tai yksilön mielivaltaa, vailla faktoja.

OutOfBox kirjoitti:

"Tietysti filosofi voi tehdä vääriä valintoja esimerkiksi tyhmyyttään tai itsetuhoisuuden ajatuksen houkuttelemana, mutta selviytyvät tiimit luovat arvot, kuten asian tietysti pitääkin olla."

Mistään ei loogisesti seuraa se, että asian pitäisi olla jollain tavalla. Tämä on edelleen se Humen giljotiinin pointti.

On loogisesti ihan yhtä validia valita tsunamin huipulle vammaisia kuin "terveitä".
Se, että ihmisestä tuntuu siltä, että vahvimmat voittaa evoluutiossa on vain biologisen "järjen" aiheuttama vääristymä ja illuusio. Matemaattinen puhdas logiikka, vailla biologian tuomia harhoja heittää nämä "kelpoisimmat ihmiset" ajattelutavat roskakoriin.

Armoton logiikka ei ota mitään kantaa moraaliin ja estää moraaliarvojen johtamisen faktoista. Jokainen tapahtuma on tämänhetkisen tieteellisen tiedon pohjalta pohjimmiltaan täysin satunnainen.

Kvanttimaailman satunnaisuus häviää näkymättömiin isojen hiukkasmäärien tapauksessa. Se ei kuitenkaan poistu. Fundamentaalisesti kaikki on siis lopulta sattumaa.

Teollisuusmelanismissa satunnaisuus tulee makrotasollakin hyvin esille, tummat perhoset selviytyivät todennäköisemmin savupiipputeolliseeuden alueilla. Mistään "vahvimman laista" nyt on turha puhua näiden perhosten kohdalla. Tummat perhoset eivät ole yhtään vahvempia kuin valkoisetkaan. Sama pätee tietysti ihmisiin niin fyysisten kuin psyykkisten ominaisuuksien osalta.

Darwinin survival of the fittest teoria menee muuten näin:

"It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change."

Edes Darwinin mukaisesti vahvimmat tai älykkäimmät eivät selviydy parhaiten.
Darwinia kuten raamattuakin on tulkittu omien poliittisten motiivien edistämiseksi, ja on ymmärrettävää, että rikkaat perustelevat köyhiinsä nähden "paremmuuttaan" tällä teorialla.

Mitään logiikkaa tai tieteellistä näissä poliittisissa tulkinnoissa ei ole.
Jokainen moraaliarvo on aina auttamatta yhteisön tai yksilön mielivaltaa, vailla faktoja.

Lue lisää

"Mistään ei loogisesti seuraa se, että asian pitäisi olla jollain tavalla. Tämä on edelleen se Humen giljotiinin pointti."
Asiat kuitenkin ovat tai ainakin ne havaitaan nimenomaan jollakin tavalla. Kyse on luonnonlaeista. Kuten aiemmin todettiin, ihminen luo ja asettaa itse arvonsa järjestykseen. Toki tuo järjestykseen asettaminen tapahtuu luonnonlakien määrittämänä. Noilla arvoilla on merkitystä, jos ne vaikuttavat toimintaan. Jos nuo arvot ovat sellaisessa järjestyksessä, joka vähentää niiden esiintymisen todennäköisyyttä kyseisessä järjestyksessä, niin luonteva tulkinta tilanteella on se, että nuo arvot olivat itsensä todellisuuden mukaan väärässä järjestyksessä. Todellisuus ei siis vaikuttaisikaan olevan välinpitämätön arvoja kohtaan tuossa merkityksessä.

"Se, että ihmisestä tuntuu siltä, että vahvimmat voittaa evoluutiossa on vain biologisen "järjen" aiheuttama vääristymä ja illuusio."
Elinkelpoisuus on todellinen ominaisuus. Eläin, jossa on jokin merkittävä vika jää esimerkiksi pedon saaliiksi todennäköisemmin kuin sellainen, jolla ei tuota vikaa ole, jos muut ominaisuudet ovat samat. Todellisuus itse lisää elinkelpoisuuden tai ainakin havaittavan elinkelpoisuuden todennäköisyyttä, vähentämällä elinkelvottomien rakenteiden lisääntymistä tai ainakin niiden havaitsemista.

"Armoton logiikka ei ota mitään kantaa moraaliin ja estää moraaliarvojen johtamisen faktoista. Jokainen tapahtuma on tämänhetkisen tieteellisen tiedon pohjalta pohjimmiltaan täysin satunnainen."
Tapahtumat eivät ole täysin satunnaisia, koska niissä on havaittavissa säännönmukaisuuksia. Jopa alkeishiukkasten liikkeissäkin on havaittavissa säännönmukaisuuksia. Puutteellisesta tieteellisestä tiedostamme johtuen noita liikkeitä ei kuitenkaan välttämättä pystytä ennustamaan ainakaan vielä ja kaikilta osin ei välttämättä tai edes todennäköisesti koskaan täysin täsmällisesti. Tieteen tarkoituksena on kuitenkin kehittää entistä paremmin asioiden ymmärrystä ja ennustamista edesauttavia todellisuutta kuvaavia malleja. Älykkääseen toimintaan kuuluu nimenomaan kyky hyödyntää todellisuudessa havaittavia säännönmukaisuuksia satunnaista poukkoilua tarkoituksenmukaisemmin.

"Kvanttimaailman satunnaisuus häviää näkymättömiin isojen hiukkasmäärien tapauksessa. Se ei kuitenkaan poistu. Fundamentaalisesti kaikki on siis lopulta sattumaa."
Satunnaisuus on ihmismielen tai ruumiin luoma kuvaus. Ilmiöt näyttävät satunnaisilta vain joistakin näkökulmista. Voidaan olettaa, että ilmiöiden tulkinta satunnaisiksi on seurausta tietämättömyydestämme, tyhmyydestämme tai kyvyttömyydestämme, joka on ehkä jopa lajin rajallisesta kompleksisuudesta johtuva väistämätön kognitiivinen rajoite.

Älykkyyttä on juuri esimerkiksi kyky tunnistaa näennäissatunnaisuuden takana piilevä järjestys. Kaiken satunnaiseksi olettamisen sijasta voidaan yhtä hyvin esimerkiksi olettaa, että havaitsemme antrooppisen periaatteen mukaisesti erittäin tarkasti valikoituneet elinkelpoisimmat vaihtoehdot satunnaisuuksista riippumatta, niistä riippuen, niiden perusteella tai miten vain.
Älykästä toimintaa on kiinnittää huomio ilmiöiden hyödyntämismahdollisuuksiin, koska se lisää älykkään toiminnan jatkuvuuden todennäköisyyttä. Esimerkiksi, jos fundamentaalista sattumaa voi käyttää tulossa olevan tsunamin torjuntaan, niin hyvä niin. Ja jos ei, niin tuossa tilanteessa ei ole älykästä kiinnittää siihen huomiota. Tsunamissa karsiutuvan ihmisen ÄO putoaa nollaan ja arvot tai niiden puute häviävät myös, kun taas selviytyjillä ne säilyvät.

"Edes Darwinin mukaisesti vahvimmat tai älykkäimmät eivät selviydy parhaiten."
On hyvin turvallista olettaa, että esimerkiksi vahvuus ja älykkyys lisäävät keskimäärin lisääntymistodennäköisyyttä jos muut tekijät ovat vakioita. Jopa niiden perhostenkin tapauksessa. Tietysti noihin ominaisuuksiin liittyy myös kustannus, joten kaikkien ominaisuudet eivät ole luontaisesti maksimissaan. Todellisuutta voidaan tarkastella laskutoimituksena, joka tuottaa tiedon noiden ominaisuuksien optimiarvoista tilanteessa, jossa nuo arvot ovat havaittavissa.

"Darwinia kuten raamattuakin on tulkittu omien poliittisten motiivien edistämiseksi, ja on ymmärrettävää, että rikkaat perustelevat köyhiinsä nähden "paremmuuttaan" tällä teorialla."
Evoluutioteoria on siisti kuvaus sille osalle todellisuutta, jonka kuvaamiseen se on tarkoitettu. Ei ole järkevää luopua entistä luotettavampien älykkyysmittareiden kehittämisestä sillä perusteella, että niitä voitaisiin käyttää rikkaiden paremmuuden perusteluina. On esimerkiksi ihan mielenkiintoista, miten tyypillisten Raven- kuviotestien tehtävänantoja voitaisiin mahdollisesti kehittää siten, että saataisiin karsittua niistä kaikki tulkinnanvaraisuudet ja ns. hankittujen ominaisuuksien; esimerkiksi varallisuuden, vaikutukset.

"Puutteellisesta tieteellisestä tiedostamme johtuen noita liikkeitä ei kuitenkaan välttämättä pystytä ennustamaan ainakaan vielä ja kaikilta osin ei välttämättä tai edes todennäköisesti koskaan täysin täsmällisesti."

On matemaattinen teoria ja kokeelliset tulokset, jotka todistavat 100% sen puolesta, että kvanttimaailman satunnaisuus ei johdu puutteellisesta tiedosta, vaan on nimenomaan aitoa. Se, että aina riittää kaiken kyseenalaistajia ja hörhöjä, ei poista tätä faktaa. Kaikki on lopulta sattumaa, ja se on nykyisen tieteellisen tiedon kanta. Mistään monimaailmoista deterministisistä piilomuuttujista ei olla saatu havintoja.

Mutta oli niin näin, faktoista ei seuraa moraaliarvot. Mistään biologian tai matematiikan faktasta ei loogisesti seuraa moraaliarvo.

Moraaliarvot ovat aina yhteisön tai yksilön mielivaltaa eli mielipiteitä siitä miten pitäisi olla. Loogisesti niitä ei voi faktoista suoraan johtaa. Tämä on edelleen Humen giljotiini, josta ei mennä läpi.

"Todellisuutta voidaan tarkastella laskutoimituksena, joka tuottaa tiedon noiden ominaisuuksien optimiarvoista tilanteessa, jossa nuo arvot ovat havaittavissa."

Nyt sinä päätät miten pitäisi olla. Se on vaan mielipide. Samalla tavoin Suomen hallituksen mielipide on se, että kannattaa leikata suomalaisilta ja antaa rahat Kreikkaa lainoittaneille pankeille ja toisaalta pakolaisille, joiden taustalla on sotia ja rikollisliigoja. Kyse on arvoista. Tämä on ja tulee aina olemaan ihmiskunnan suurin probleema. Miten pitäisi olla? Tässä ei auta edes teknologia ja faktat, koska Humen giljotiini.

"Confusion of goals and perfection of means seems, in my opinion, to characterize our age."

Albert Einstein

OutOfBox kirjoitti:

"Puutteellisesta tieteellisestä tiedostamme johtuen noita liikkeitä ei kuitenkaan välttämättä pystytä ennustamaan ainakaan vielä ja kaikilta osin ei välttämättä tai edes todennäköisesti koskaan täysin täsmällisesti."

On matemaattinen teoria ja kokeelliset tulokset, jotka todistavat 100% sen puolesta, että kvanttimaailman satunnaisuus ei johdu puutteellisesta tiedosta, vaan on nimenomaan aitoa. Se, että aina riittää kaiken kyseenalaistajia ja hörhöjä, ei poista tätä faktaa. Kaikki on lopulta sattumaa, ja se on nykyisen tieteellisen tiedon kanta. Mistään monimaailmoista deterministisistä piilomuuttujista ei olla saatu havintoja.

Mutta oli niin näin, faktoista ei seuraa moraaliarvot. Mistään biologian tai matematiikan faktasta ei loogisesti seuraa moraaliarvo.

Moraaliarvot ovat aina yhteisön tai yksilön mielivaltaa eli mielipiteitä siitä miten pitäisi olla. Loogisesti niitä ei voi faktoista suoraan johtaa. Tämä on edelleen Humen giljotiini, josta ei mennä läpi.

"Todellisuutta voidaan tarkastella laskutoimituksena, joka tuottaa tiedon noiden ominaisuuksien optimiarvoista tilanteessa, jossa nuo arvot ovat havaittavissa."

Nyt sinä päätät miten pitäisi olla. Se on vaan mielipide. Samalla tavoin Suomen hallituksen mielipide on se, että kannattaa leikata suomalaisilta ja antaa rahat Kreikkaa lainoittaneille pankeille ja toisaalta pakolaisille, joiden taustalla on sotia ja rikollisliigoja. Kyse on arvoista. Tämä on ja tulee aina olemaan ihmiskunnan suurin probleema. Miten pitäisi olla? Tässä ei auta edes teknologia ja faktat, koska Humen giljotiini.

"Confusion of goals and perfection of means seems, in my opinion, to characterize our age."

Albert Einstein

Lue lisää

"On matemaattinen teoria ja kokeelliset tulokset, jotka todistavat 100% sen puolesta, että kvanttimaailman satunnaisuus ei johdu puutteellisesta tiedosta, vaan on nimenomaan aitoa."
Englanninkielisessä Wikipediassa on esitelty 15 erilaista kvanttimekaniikan tulkintaa. Niistä noin 1/3 on deterministisiä, noin 1/3 indeterministisiä ja vajaa 1/3 agnostisia. On siis selvää, että fyysikot eivät ole yksimielisiä kvanttimekaanisten ilmiöiden oikeasta tulkintatavasta ns. satunnaisuuteen liittyen. Wikipedian mukaan ei ole olemassa empiiristä evidenssiä, jonka kautta voitaisiin tehdä arvoarvostelmia näiden erilaisten tulkintojen välillä.

"Kaikki on lopulta sattumaa, ja se on nykyisen tieteellisen tiedon kanta."
No ei todellakaan ole. Tuo on kyllä niin monella tavalla älyllisesti epätyydyttävää. Tuollainen johtopäätelmä edellyttää mm. valtavia perusteettomia loogisia loikkia. Siitä, että emme osaa tulkita kvanttimekaanisia ilmiöitä siten, että löytäisimme hyödynnettävissä olevaa ennustettavuutta, ei tietenkään seuraa välttämättä tai edes todennäköisesti se, että kaikki olisi objektiivisesti sattumaa. Tieteellisten teorioiden tulisi esittää luotettavia ennusteita. Miten sattumaa ylipäätään voidaan käyttää hyödyllisesti ennustamiseen ja miten ns. satunnaisjakauman esiintyminen ja ennustamattomuus ovat selitettävissä uskottavasti tuollaisissa tulkinnoissa? Kuulostaa siltä, että noissa koulukunnissa on tuolta osin luovuttu kelvollisten selitysten etsimisestä ja annettu niiden etsiminen muiden tehtäväksi.

Sattuma on määritelty ennustettavuuden kautta ja ennustettavuutta rajoittavat käytettävissä olevat mittausvälineet, mittaustapahtuma, tulkintavälineet, älyllinen ja laskennallinen kapasiteetti jne. Realistisempi käsitys todellisuudesta on perustellusti muodostettavissa sitten jos/kun käytettävissämme on esimerkiksi kvanttitietokoneen laskentakapasiteetti koejärjestelyjen suunnitteluun ja havaintojen tulkintaan. 100%:n tasainen jakauma ei kuulostaa ylipäätään todelliseen maailmaan, vaan matemaattiseen ideaalimaailmaan kuuluvalta asialta; approksimaatiolta, jotka tyypillisesti korvataan tieteen edistyessä paremmilla selittävillä malleilla.

"Mistään monimaailmoista deterministisistä piilomuuttujista ei olla saatu havintoja."
Äh. Eiköhän siis liene ilmeistä, että täytyy hankkia paremmat mittalaitteet. Tarpeeksi hyvällä mittalaitteella kun havaitaan kaikki mahdollinen ja mahdotonkin XD

"Moraaliarvot ovat aina yhteisön tai yksilön mielivaltaa eli mielipiteitä siitä miten pitäisi olla. Loogisesti niitä ei voi faktoista suoraan johtaa. Tämä on edelleen Humen giljotiini, josta ei mennä läpi."
En varsinaisesti edes ole kiinnostunut moraalista, vaan julkituoduista tavoitteista. On ilmeistä, että ne eivät ole satunnaisia, vaan nimenomaan tiukan valikoitumisprosessin läpikäyneitä. Yritän selittää, että todellisuus on suurempi kuin jopa itse logiikka. Se ei ehkä kuulostaa loogiselta, mutta ei se haittaa. Kvanttimekaniikkakaan ei noudata tavanomaista logiikkaa. Humen giljotiinikin käy jatkuvaa omaa olemassaolon taisteluaan. Jos se ei ole riittävän elinkelpoinen, niin se lakkaa olemasta logiikasta riippumatta ja jää korkeintaan sivumerkinnäksi filosofisiin oppikirjoihin.

"Nyt sinä päätät miten pitäisi olla. Se on vaan mielipide."
Sanoisin, että kyse on eräästä näkökulmasta todellisuuteen. Erilaisten näkökulmien elinkelpoisuuden määrittää viime kädessä todellisuus, itse "suorittamansa" valintaprosessin kautta. Koska ei ole mielekästä puhua olemattomien asioiden arvosta, niin on ilmeistä, että toistaiseksi olemassaoleviksi valikoituneilla asioilla on enemmän arvoa kuin niillä, jotka ovat karsiutuneet.

"Miten pitäisi olla?"
Eräs näkökulma tuohon kysymykseen on se, että todellisuus on laskutoimitus, jonka lopputulos kertoo vastauksen. Tuo laskentaprosessi näyttäisi karsivan itse itsestään sellaisia osia, jotka eivät edesauta laskennan etenemistä yhtä hyvin kuin muut siihen suuntaan, johon tuo laskenta etenee sen jälkeen kun nuo osat on siitä itsestään poiskarsittu. Tuo laskutoimitus vaikuttaa … kompleksiselta. Mutta ehkäpä tuo kompleksisuus on vain näennäistä ja oikeasti älykäs huomaisi siinä joitakin hyvin yksinkertaisia lainalaisuuksia

"Englanninkielisessä Wikipediassa on esitelty 15 erilaista kvanttimekaniikan tulkintaa. Niistä noin 1/3 on deterministisiä, noin 1/3 indeterministisiä ja vajaa 1/3 agnostisia. On siis selvää, että fyysikot eivät ole yksimielisiä kvanttimekaanisten ilmiöiden oikeasta tulkintatavasta ns. satunnaisuuteen liittyen. Wikipedian mukaan ei ole olemassa empiiristä evidenssiä, jonka kautta voitaisiin tehdä arvoarvostelmia näiden erilaisten tulkintojen välillä."

Popperilaisen tieteenfilosofian mukaisesti auttamatta on nyt niin, että Kööpenhaminan tapa "tulkita" kvanttifysiikkaa on pätevin.
Muut tulkinnat ovat joko filosofista sanahelinää, tai kumoutuvat kokeellisten tulosten mukana. Se, että jokunen fyysikko ei tajua kvanttimekaniikkaa ei poista tätä faktaa. Olen ihan varma, ettei lukiotason "fysiikanopettajat" tajua tätä saati muut fyysikot paitsi kvanttimekaniikkaa lukeneet. Tällä hetkellä on triviaali fakta, että satunnaisuus on todistettu fakta. Jotta falsifioisit sen, sinulla tulisi olla esittää jokin tieteellinen argumentti, ja sellaistahan ei ole ilmennyt.

"Before the book was released for sale, Heisenberg privately expressed regret for having used the term, due to its suggestion of the existence of other interpretations, that he considered to be "nonsense"."

https://en.wikipedia.org/wiki/Copenhagen_interpretation

"Shimony then goes on to report on recent experiments which very strongly indicate that hidden-variables theories are wrong. Indeterminacy is an objective fact and not just a matter of scientists' lack of knowledge"

http://www.uhh.hawaii.edu/~ronald/310/quanta.htm

"The theorem is often taken to rule out the possibility of hidden variables in quantum mechanics. This is because the theorem implies that there can be no bivalent probability measures, i.e. probability measures having only the values 1 and 0. To see this, note that the mapping u \rightarrow \langle Wu, u \rangle is continuous on the unit sphere of the Hilbert space for any density operator W. Since this unit sphere is connected, no continuous function on it can take only the value of 0 and 1. (Wilce (2006), pg. 3) But, a hidden variables theory which is deterministic implies that the probability of a given outcome is always either 0 or 1: either the electron's spin is up, or it isn't (which accords with classical intuitions). Gleason's theorem therefore seems to hint that quantum theory represents a deep and fundamental departure from the classical way of looking at the world, and that this departure is logical, not interpretational, in nature."

https://en.wikipedia.org/wiki/Gleason's_theorem

End of discussion ellei toisin todisteta.
Universumissa kaikki empiiriset asiat ovat pohjimmiltaan satunnaisia.
Mielenkiintoinen kysmys on, ovatko myös kaikki loogiset asiat satunnaisia.
Al-jabr esimerkiksi väittää, etteivät olisi. Emmekö silti ole alttiita aivoinemme, ja logiikkoinemme näille empiirisille alkeishiukkasten liikkeille??

Edelleen on tärkeää huomata, ettei faktasta: Kaikki on satunnaista
seuraa mitään moraaliarvoja kuten, kaikki on turhaa joten millään ei ole merkitystä edes moraalilla. Tuo lause kumosi kyllä itse itsensä, ja niin kumoaa tavallaan Humen giljotiinikin, mutta se on joka tapauksessa erikoisesti loogisesti pätevä lause.

"Eräs näkökulma tuohon kysymykseen on se, että todellisuus on laskutoimitus, jonka lopputulos kertoo vastauksen."

Mistään faktasta tämä "miten pitäisi olla" ei tietenkään seuraa.
Vaikka todellisuus olisi laskutoimitus, niin siitä ei seuraa se, että sen lopputulosta pitäisi pitää vastauksena.

"you can’t derive an ought from an is"

Tästä armottomasta logiikasta vain ei mennä läpi.

OutOfBox kirjoitti:

"Englanninkielisessä Wikipediassa on esitelty 15 erilaista kvanttimekaniikan tulkintaa. Niistä noin 1/3 on deterministisiä, noin 1/3 indeterministisiä ja vajaa 1/3 agnostisia. On siis selvää, että fyysikot eivät ole yksimielisiä kvanttimekaanisten ilmiöiden oikeasta tulkintatavasta ns. satunnaisuuteen liittyen. Wikipedian mukaan ei ole olemassa empiiristä evidenssiä, jonka kautta voitaisiin tehdä arvoarvostelmia näiden erilaisten tulkintojen välillä."

Popperilaisen tieteenfilosofian mukaisesti auttamatta on nyt niin, että Kööpenhaminan tapa "tulkita" kvanttifysiikkaa on pätevin.
Muut tulkinnat ovat joko filosofista sanahelinää, tai kumoutuvat kokeellisten tulosten mukana. Se, että jokunen fyysikko ei tajua kvanttimekaniikkaa ei poista tätä faktaa. Olen ihan varma, ettei lukiotason "fysiikanopettajat" tajua tätä saati muut fyysikot paitsi kvanttimekaniikkaa lukeneet. Tällä hetkellä on triviaali fakta, että satunnaisuus on todistettu fakta. Jotta falsifioisit sen, sinulla tulisi olla esittää jokin tieteellinen argumentti, ja sellaistahan ei ole ilmennyt.

"Before the book was released for sale, Heisenberg privately expressed regret for having used the term, due to its suggestion of the existence of other interpretations, that he considered to be "nonsense"."

https://en.wikipedia.org/wiki/Copenhagen_interpretation

"Shimony then goes on to report on recent experiments which very strongly indicate that hidden-variables theories are wrong. Indeterminacy is an objective fact and not just a matter of scientists' lack of knowledge"

http://www.uhh.hawaii.edu/~ronald/310/quanta.htm

"The theorem is often taken to rule out the possibility of hidden variables in quantum mechanics. This is because the theorem implies that there can be no bivalent probability measures, i.e. probability measures having only the values 1 and 0. To see this, note that the mapping u \rightarrow \langle Wu, u \rangle is continuous on the unit sphere of the Hilbert space for any density operator W. Since this unit sphere is connected, no continuous function on it can take only the value of 0 and 1. (Wilce (2006), pg. 3) But, a hidden variables theory which is deterministic implies that the probability of a given outcome is always either 0 or 1: either the electron's spin is up, or it isn't (which accords with classical intuitions). Gleason's theorem therefore seems to hint that quantum theory represents a deep and fundamental departure from the classical way of looking at the world, and that this departure is logical, not interpretational, in nature."

https://en.wikipedia.org/wiki/Gleason's_theorem

End of discussion ellei toisin todisteta.
Universumissa kaikki empiiriset asiat ovat pohjimmiltaan satunnaisia.
Mielenkiintoinen kysmys on, ovatko myös kaikki loogiset asiat satunnaisia.
Al-jabr esimerkiksi väittää, etteivät olisi. Emmekö silti ole alttiita aivoinemme, ja logiikkoinemme näille empiirisille alkeishiukkasten liikkeille??

Edelleen on tärkeää huomata, ettei faktasta: Kaikki on satunnaista
seuraa mitään moraaliarvoja kuten, kaikki on turhaa joten millään ei ole merkitystä edes moraalilla. Tuo lause kumosi kyllä itse itsensä, ja niin kumoaa tavallaan Humen giljotiinikin, mutta se on joka tapauksessa erikoisesti loogisesti pätevä lause.

"Eräs näkökulma tuohon kysymykseen on se, että todellisuus on laskutoimitus, jonka lopputulos kertoo vastauksen."

Mistään faktasta tämä "miten pitäisi olla" ei tietenkään seuraa.
Vaikka todellisuus olisi laskutoimitus, niin siitä ei seuraa se, että sen lopputulosta pitäisi pitää vastauksena.

"you can’t derive an ought from an is"

Tästä armottomasta logiikasta vain ei mennä läpi.

Lue lisää

"Mielenkiintoinen kysmys on, ovatko myös kaikki loogiset asiat satunnaisia."

Eihän makrossa satunnaisuus jyllää.

"Al-jabr esimerkiksi väittää, etteivät olisi. Emmekö silti ole alttiita aivoinemme, ja logiikkoinemme näille empiirisille alkeishiukkasten liikkeille??"

Miksi logiikka on kaikille sama.

OutOfBox kirjoitti:

"Englanninkielisessä Wikipediassa on esitelty 15 erilaista kvanttimekaniikan tulkintaa. Niistä noin 1/3 on deterministisiä, noin 1/3 indeterministisiä ja vajaa 1/3 agnostisia. On siis selvää, että fyysikot eivät ole yksimielisiä kvanttimekaanisten ilmiöiden oikeasta tulkintatavasta ns. satunnaisuuteen liittyen. Wikipedian mukaan ei ole olemassa empiiristä evidenssiä, jonka kautta voitaisiin tehdä arvoarvostelmia näiden erilaisten tulkintojen välillä."

Popperilaisen tieteenfilosofian mukaisesti auttamatta on nyt niin, että Kööpenhaminan tapa "tulkita" kvanttifysiikkaa on pätevin.
Muut tulkinnat ovat joko filosofista sanahelinää, tai kumoutuvat kokeellisten tulosten mukana. Se, että jokunen fyysikko ei tajua kvanttimekaniikkaa ei poista tätä faktaa. Olen ihan varma, ettei lukiotason "fysiikanopettajat" tajua tätä saati muut fyysikot paitsi kvanttimekaniikkaa lukeneet. Tällä hetkellä on triviaali fakta, että satunnaisuus on todistettu fakta. Jotta falsifioisit sen, sinulla tulisi olla esittää jokin tieteellinen argumentti, ja sellaistahan ei ole ilmennyt.

"Before the book was released for sale, Heisenberg privately expressed regret for having used the term, due to its suggestion of the existence of other interpretations, that he considered to be "nonsense"."

https://en.wikipedia.org/wiki/Copenhagen_interpretation

"Shimony then goes on to report on recent experiments which very strongly indicate that hidden-variables theories are wrong. Indeterminacy is an objective fact and not just a matter of scientists' lack of knowledge"

http://www.uhh.hawaii.edu/~ronald/310/quanta.htm

"The theorem is often taken to rule out the possibility of hidden variables in quantum mechanics. This is because the theorem implies that there can be no bivalent probability measures, i.e. probability measures having only the values 1 and 0. To see this, note that the mapping u \rightarrow \langle Wu, u \rangle is continuous on the unit sphere of the Hilbert space for any density operator W. Since this unit sphere is connected, no continuous function on it can take only the value of 0 and 1. (Wilce (2006), pg. 3) But, a hidden variables theory which is deterministic implies that the probability of a given outcome is always either 0 or 1: either the electron's spin is up, or it isn't (which accords with classical intuitions). Gleason's theorem therefore seems to hint that quantum theory represents a deep and fundamental departure from the classical way of looking at the world, and that this departure is logical, not interpretational, in nature."

https://en.wikipedia.org/wiki/Gleason's_theorem

End of discussion ellei toisin todisteta.
Universumissa kaikki empiiriset asiat ovat pohjimmiltaan satunnaisia.
Mielenkiintoinen kysmys on, ovatko myös kaikki loogiset asiat satunnaisia.
Al-jabr esimerkiksi väittää, etteivät olisi. Emmekö silti ole alttiita aivoinemme, ja logiikkoinemme näille empiirisille alkeishiukkasten liikkeille??

Edelleen on tärkeää huomata, ettei faktasta: Kaikki on satunnaista
seuraa mitään moraaliarvoja kuten, kaikki on turhaa joten millään ei ole merkitystä edes moraalilla. Tuo lause kumosi kyllä itse itsensä, ja niin kumoaa tavallaan Humen giljotiinikin, mutta se on joka tapauksessa erikoisesti loogisesti pätevä lause.

"Eräs näkökulma tuohon kysymykseen on se, että todellisuus on laskutoimitus, jonka lopputulos kertoo vastauksen."

Mistään faktasta tämä "miten pitäisi olla" ei tietenkään seuraa.
Vaikka todellisuus olisi laskutoimitus, niin siitä ei seuraa se, että sen lopputulosta pitäisi pitää vastauksena.

"you can’t derive an ought from an is"

Tästä armottomasta logiikasta vain ei mennä läpi.

Lue lisää

"Popperilaisen tieteenfilosofian mukaisesti auttamatta on nyt niin, että Kööpenhaminan tapa "tulkita" kvanttifysiikkaa on pätevin."
Popperillahan on oma tulkintansa, joka on erilainen kuin Kööpenhaminan tulkinta. Popper pitää aaltofunktiota todellisena, kuten piilomuuttujateoriat ja toisin kuin K. Popperinkin näkökannat ovat vaihdelleet. Popperin oma tulkinta vaikuttaa K:ta paremmalta siinä suhteessa, että se ei oleta havaitsijan kummallista erityistä kausaalista roolia, mikä on Höpiksen heikkous. MWI tietysti on vielä parempi, koska siinä ei oleteta hyödytöntä indeterminismiä. MWI on kannattajiensa mukaan falsifioitavissa tai kykenee tuottamaan testattavia ennusteita.

"Muut tulkinnat ovat joko filosofista sanahelinää, tai kumoutuvat kokeellisten tulosten mukana."
Tulkitsen tuon niin, että tuo on koulukuntasi toive sen sijaan, että se olisi fakta. Eikö olisi rehellisintä myöntää, että näiden tulkintojen välillä ei voida tehdä perusteltuja arvoarvostelmia nykyisen empiirisen datan perusteella? K on ehkä suosituin yksittäinen teoria, mutta se on lähinnä seurausta sen iästä. Ihmisillä on tapana tarkastella todellisuutta totutusta näkökulmasta. Tietty ikäluokka on aikoinaan indoktrinoitu K:een. Nykyään monet ovat kääntäneet sille selkänsä. Itseasiassa, jos tarkastellaan vakavasti otettavien tulkintojen taustaoletuksia, niin K on niiden joukossa, joilla on vähiten yhteistä muiden kanssa.

"Se, että jokunen fyysikko ei tajua kvanttimekaniikkaa ei poista tätä faktaa. Olen ihan varma, ettei lukiotason "fysiikanopettajat" tajua tätä saati muut fyysikot paitsi kvanttimekaniikkaa lukeneet."
Eh. Merkittävät kvanttimekaniikan tutkijat ovat kyllä merkittävästi eri mieltä niiden fyysikkojen joukon laajuudesta, jotka ymmärtävät kvanttimekaniikkaa. Born laittoi aikoinaan tulkintatouhun alulle, eikä hän olettanut romahtavia aaltofunktioita tai muuta Köpikselle tyypillistä ad hoc -tyyppistä khöpistelyä.

"Tällä hetkellä on triviaali fakta, että satunnaisuus on todistettu fakta. Jotta falsifioisit sen, sinulla tulisi olla esittää jokin tieteellinen argumentti, ja sellaistahan ei ole ilmennyt."
Tietysti satunnaisuus on triviaali fakta siinä merkityksessä, että joissakin mikrokosmisissa mittauksissa havaittu hiukkasten todennäköisyysjakauma voidaan tulkita satunnaiseksi. Ei siitä kuitenkaan seuraa se, että todellisuus olisi indeterministinen. Maailmahan on täynnä vastaesimerkkejä; eli makromaailman säännönmukaisuuksia.

Sanoisin, että kvanttitasolla on havaittavissa olevia piirteitä, jotka vaikuttavat täysin satunnaisilta nykyisen mittaustarkkuuden, koejärjestelyjen, havainnointivälineiden ja älyllisten ja laskennallisten yms. rajoitteiden puitteissa. Kvanttigravitaatioteorian kehittäminen voi auttaa tilanteen älyllisessä selkiyttämisessä. Tietysti, jotta voidaan kehittää tieteellisesti oikeasti hyödyllisiä selittäviä teorioita, täytyy ne perustaa säännönmukaisuuksiin, eikä satunnaisuuteen.

Einstein sanoi, että Jumala ei heitä noppia. Itse sanoisin, että tieteen perustaminen noppien heittotuloksiin ei vaikuta erityisen hyödylliseltä. Tieteen edistymisen taruhan saattaa olla peräti lopussa, jos todellisuus ei onnistu ylittämään näennäissatunnaisuuden itselleen asettamaa haastetta. Sanoisin, että on erittäin tärkeää tieteellisen edistyksen kannalta, tarkastellaanko järjestystä epäjärjestyksenä vai epäjärjestystä järjestyksenä.

"Vaikka todellisuus olisi laskutoimitus, niin siitä ei seuraa se, että sen lopputulosta pitäisi pitää vastauksena."
Oh. Minä sitä sitten pitäisi pitää, satunnaisena kohinana? Eikö laskutoimituksen lopputulos ole arvokkaampi tulkinta kuin satunnaistulkinta? Tai, jos se olisi molempia, eikö olisi älykkäämpää tulkita se laskutoimituksen lopputulokseksi?

"you can’t derive an ought from an is" "Tästä armottomasta logiikasta vain ei mennä läpi."
Mitä hyötyä tuollaisesta olettamasta on? Todellisuushan ylittää logiikan muutenkin mennen tullen.

Popperialinen tieteenfilosofia rajaa tieteen siten, että sen tulee olla falsifioitavissa.
Lisäksi sillä on vaatimuksena teoreettinen ja kokeellinen luotettavuus.
Nämä kriteerit sopivat vain ja ainoastaan Kööpenhaminalaiseen tulkintaan. Period.

MWI on naurettava jo sinänsä ,koska mistään muista universumeista ei ole kokeellista havaintoa. Lisäksi "The many-worlds interpretation is very vague about the ways to determine when splitting happens, and nowadays usually the criterion is that the two branches have decohered. However, present day understanding of decoherence does not allow a completely precise, self-contained way to say when the two branches have decohered/"do not interact", and hence many-worlds interpretation remains arbitrary."

https://en.wikipedia.org/wiki/Many-worlds_interpretation#Common_objections

Sinne meni roskakoriin MW-tulkinta. Tai no, onhan se ihan nokkelaa filosofiaa, mutta mitään tieteellistä siinä ei tällä hetkellä ole. Ja kyllä se vaan niin on, että satunnaisuus on tieteellisesti ottaen fakta. Se, että voidaan spekuloida siten, että jos näin ja näin niin determinismi voisi olla mahdollista. Kokeellisia tuloksia ei ole sen puolesta. Determinismi vaatisi sen, että luonto olisi konspiraatiossa kokeentekijää vastaan. Se kosahtaa Occamin partaveitseen.

"Superdeterminism has also been criticized because of its implications regarding the validity of science itself. For example, Anton Zeilinger has commented:

[W]e always implicitly assume the freedom of the experimentalist... This fundamental assumption is essential to doing science. If this were not true, then, I suggest, it would make no sense at all to ask nature questions in an experiment, since then nature could determine what our questions are, and that could guide our questions such that we arrive at a false picture of nature.[4]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Superdeterminism

"Mitä hyötyä tuollaisesta olettamasta on? Todellisuushan ylittää logiikan muutenkin mennen tullen."

Sitä, että se estää moraalin perustelemisen tieteellä. Todellisuudesta ei muuten voida sanoa yhtikäs mitään, ainoastaan meidän havainnoista voidaan tehdä päätelmiä, mutta se ei takaa sitä, että se olisi todellisuutta. Todellisuudesta on turhua edes puhua.

"Minä sitä sitten pitäisi pitää, satunnaisena kohinana? Eikö laskutoimituksen lopputulos ole arvokkaampi tulkinta kuin satunnaistulkinta? Tai, jos se olisi molempia, eikö olisi älykkäämpää tulkita se laskutoimituksen lopputulokseksi?"

Pelkkänä satunnaisuutena niin kuin se on. Faktat on faktoja, mielipiteet mielipiteitä. Kun kerran fakta on se, että kaikki on pohjimmiltaan satunnaista, ei ole enää selvää mikä on syy ja seuraus puhumattakaan mistään lopputuloksista.
Ei ole mitään lopputulosta, on vain ikuinen satunnainen noppapeli.
Yhtä hyvin, ellei paljon loogisemmin, asia on faktojen valossa niin.

OutOfBox kirjoitti:

Popperialinen tieteenfilosofia rajaa tieteen siten, että sen tulee olla falsifioitavissa.
Lisäksi sillä on vaatimuksena teoreettinen ja kokeellinen luotettavuus.
Nämä kriteerit sopivat vain ja ainoastaan Kööpenhaminalaiseen tulkintaan. Period.

MWI on naurettava jo sinänsä ,koska mistään muista universumeista ei ole kokeellista havaintoa. Lisäksi "The many-worlds interpretation is very vague about the ways to determine when splitting happens, and nowadays usually the criterion is that the two branches have decohered. However, present day understanding of decoherence does not allow a completely precise, self-contained way to say when the two branches have decohered/"do not interact", and hence many-worlds interpretation remains arbitrary."

https://en.wikipedia.org/wiki/Many-worlds_interpretation#Common_objections

Sinne meni roskakoriin MW-tulkinta. Tai no, onhan se ihan nokkelaa filosofiaa, mutta mitään tieteellistä siinä ei tällä hetkellä ole. Ja kyllä se vaan niin on, että satunnaisuus on tieteellisesti ottaen fakta. Se, että voidaan spekuloida siten, että jos näin ja näin niin determinismi voisi olla mahdollista. Kokeellisia tuloksia ei ole sen puolesta. Determinismi vaatisi sen, että luonto olisi konspiraatiossa kokeentekijää vastaan. Se kosahtaa Occamin partaveitseen.

"Superdeterminism has also been criticized because of its implications regarding the validity of science itself. For example, Anton Zeilinger has commented:

[W]e always implicitly assume the freedom of the experimentalist... This fundamental assumption is essential to doing science. If this were not true, then, I suggest, it would make no sense at all to ask nature questions in an experiment, since then nature could determine what our questions are, and that could guide our questions such that we arrive at a false picture of nature.[4]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Superdeterminism

"Mitä hyötyä tuollaisesta olettamasta on? Todellisuushan ylittää logiikan muutenkin mennen tullen."

Sitä, että se estää moraalin perustelemisen tieteellä. Todellisuudesta ei muuten voida sanoa yhtikäs mitään, ainoastaan meidän havainnoista voidaan tehdä päätelmiä, mutta se ei takaa sitä, että se olisi todellisuutta. Todellisuudesta on turhua edes puhua.

"Minä sitä sitten pitäisi pitää, satunnaisena kohinana? Eikö laskutoimituksen lopputulos ole arvokkaampi tulkinta kuin satunnaistulkinta? Tai, jos se olisi molempia, eikö olisi älykkäämpää tulkita se laskutoimituksen lopputulokseksi?"

Pelkkänä satunnaisuutena niin kuin se on. Faktat on faktoja, mielipiteet mielipiteitä. Kun kerran fakta on se, että kaikki on pohjimmiltaan satunnaista, ei ole enää selvää mikä on syy ja seuraus puhumattakaan mistään lopputuloksista.
Ei ole mitään lopputulosta, on vain ikuinen satunnainen noppapeli.
Yhtä hyvin, ellei paljon loogisemmin, asia on faktojen valossa niin.

Lue lisää

"MWI on naurettava jo sinänsä ,koska mistään muista universumeista ei ole kokeellista havaintoa."
Mistä muustakaan reaalisesta havaitut ilmiöt voisivat johtua? Köpiksessä oletetaan, että aaltofunktio romahtaa mystisesti. Oletkohan ymmärtänyt MWI:n aivan oikein? Havainnot tulkitaan johtuviksi "universumien vuorovaikutuksista". Syy siihen, että Köpistä ollaan unohtamassa enenevässä määrin roskikseen on osin juuri sen kykenemättömyys perustaa selitykset reaalisiin asioihin (kuten toisiin universumeihin; jotka ovat nimenomaan fysikaalisesti reaalisia, vastakohtana mystisille matemaattisille operaatioille, joilla oletetaan perustettomasti olevan reaalisia vaikutuksia).

MWI on luonteva myös siinä mielessä, että siinä ei oleteta perusteettomasti rajattua määrää universumeita. Eihän yksi määränä ole yhtään sen parempi kuin ääretön määrä. Occamin periaate ei suosi teorialla kuvattavien entiteettien määrän minimointia, vaan teorian postulaattien määrän minimointia. Parempi malli sisältää oikean määrän. Ajattele nyt; vain yksi, miksi ihmeessä? Miten se ylipäätään voisi olla mahdollistakaan? Todennäköistä? Kaikki sullottuna yhteen koriin. Siis ihan kaikki. Selitykseksi määrä-preferensseille ei riitä se, että aiemmin, kun todellisuutta ei tunnettu niin tarkasti, kuin nykyään, tultiin toimeen yhdellä klassisessa mekaniikassa tai että ykkönen on matemaatikolle helpompi ja tutumpi elämänkumppani.

Muutenkaan, vaikka kokeellisia havaintoja ei olisikaan, ei se vielä tekisi teoriasta naurettavaa tai epätieteellistä. Tieteellisen teorian tulee kuitenkin tuottaa testattavia ennusteita tai olla falsifioitavissa. Joskus joudutaan odottamaan empiiristä validointia, kunnes mittaustekniikka on kehittynyt riittävästi. Suhteellisuusteoriankin empiiristä validointia jouduttiin odottamaan pitkään ja sinä aikana sille tietysti naureskeltiin tietäväisesti. Tieteen edistyminen on usein sellaista.

"Sinne meni roskakoriin MW-tulkinta."
Lainasit vain erään yleisesti esitetyistä vastaväitteistä, mutta et esitettyjä vastauksia siihen. Toisin kuin Köpiksessä MWI:ssa ei oleteta erityistä havaitsijan ja mittauksen roolia, joten MWI:ssa ei ole samanlaista tarvetta juuttua havaitsijan ja mittauksen roolin määrittelyyn tai Schrödingerin kissan elinkelpoisuuden tilan vatvomiseen.

"Se, että voidaan spekuloida siten, että jos näin ja näin niin determinismi voisi olla mahdollista. Kokeellisia tuloksia ei ole sen puolesta. Determinismi vaatisi sen, että luonto olisi konspiraatiossa kokeentekijää vastaan. Se kosahtaa Occamin partaveitseen."
Eihän determinismi mitään salaliittoja edellytä. Multiversumi on luontaisesti deterministinen. Näennäinen paikallinen konspiraatio on vain seurausta havaitsemisen rajallisuuteen liittyvistä tulkinnoista. Havaitsija pystyy havaitsemaan vain osan kerrallaan. Emme pysty havaitsemaan kokonaisuutta, koska olemme kokonaisuuden osa. Sanoisin, että on olemassa erilaisia kompleksisuuden tasoja. En yhtään yllättyisi vaikka multiversumin takaa löytyisi vielä seuraava taso.

OutOfBox kirjoitti:

Popperialinen tieteenfilosofia rajaa tieteen siten, että sen tulee olla falsifioitavissa.
Lisäksi sillä on vaatimuksena teoreettinen ja kokeellinen luotettavuus.
Nämä kriteerit sopivat vain ja ainoastaan Kööpenhaminalaiseen tulkintaan. Period.

MWI on naurettava jo sinänsä ,koska mistään muista universumeista ei ole kokeellista havaintoa. Lisäksi "The many-worlds interpretation is very vague about the ways to determine when splitting happens, and nowadays usually the criterion is that the two branches have decohered. However, present day understanding of decoherence does not allow a completely precise, self-contained way to say when the two branches have decohered/"do not interact", and hence many-worlds interpretation remains arbitrary."

https://en.wikipedia.org/wiki/Many-worlds_interpretation#Common_objections

Sinne meni roskakoriin MW-tulkinta. Tai no, onhan se ihan nokkelaa filosofiaa, mutta mitään tieteellistä siinä ei tällä hetkellä ole. Ja kyllä se vaan niin on, että satunnaisuus on tieteellisesti ottaen fakta. Se, että voidaan spekuloida siten, että jos näin ja näin niin determinismi voisi olla mahdollista. Kokeellisia tuloksia ei ole sen puolesta. Determinismi vaatisi sen, että luonto olisi konspiraatiossa kokeentekijää vastaan. Se kosahtaa Occamin partaveitseen.

"Superdeterminism has also been criticized because of its implications regarding the validity of science itself. For example, Anton Zeilinger has commented:

[W]e always implicitly assume the freedom of the experimentalist... This fundamental assumption is essential to doing science. If this were not true, then, I suggest, it would make no sense at all to ask nature questions in an experiment, since then nature could determine what our questions are, and that could guide our questions such that we arrive at a false picture of nature.[4]"

https://en.wikipedia.org/wiki/Superdeterminism

"Mitä hyötyä tuollaisesta olettamasta on? Todellisuushan ylittää logiikan muutenkin mennen tullen."

Sitä, että se estää moraalin perustelemisen tieteellä. Todellisuudesta ei muuten voida sanoa yhtikäs mitään, ainoastaan meidän havainnoista voidaan tehdä päätelmiä, mutta se ei takaa sitä, että se olisi todellisuutta. Todellisuudesta on turhua edes puhua.

"Minä sitä sitten pitäisi pitää, satunnaisena kohinana? Eikö laskutoimituksen lopputulos ole arvokkaampi tulkinta kuin satunnaistulkinta? Tai, jos se olisi molempia, eikö olisi älykkäämpää tulkita se laskutoimituksen lopputulokseksi?"

Pelkkänä satunnaisuutena niin kuin se on. Faktat on faktoja, mielipiteet mielipiteitä. Kun kerran fakta on se, että kaikki on pohjimmiltaan satunnaista, ei ole enää selvää mikä on syy ja seuraus puhumattakaan mistään lopputuloksista.
Ei ole mitään lopputulosta, on vain ikuinen satunnainen noppapeli.
Yhtä hyvin, ellei paljon loogisemmin, asia on faktojen valossa niin.

Lue lisää

"[W]e always implicitly assume the freedom of the experimentalist... This fundamental assumption is essential to doing science."
Kuka olettaa ja kuka ei. Kokeen tekijän vapaus on selvästi aina rajattua. Tuo filosofinen keskustelu vaikuttaa olevan tahdon vapaudesta käytävän ikuisen filosofisen keskustelun sukulainen. Kyseessä on kielipeli. Koko tahdon vapaus on aivan älytön idea ja vaikuttaa olevan filosofien keksimää mahdotonta aivohömppää. Tietysti se kuitenkin on olemassa ideana, jota on arvokasta käyttää perusteluna. Sehän kuulostaa hyvältä. Olisi esimerkiksi hankalampi saada rahoitusta tutkimuslaitteelle, jos perusteluissaan toteaisi rehellisesti, että laitteen toimintaan ei oikeastaan voida vaikuttaa, koska laitteen käyttäjällä ei ole vapaata tahtoa. Ja jos meillä olisi yhteinen rahoitushakemus, niin voitaisiin vielä lisätä, että hakijoista toisen mielestä laitteen toimintakin on satunnaista XD

"Sitä, että se estää moraalin perustelemisen tieteellä. Todellisuudesta ei muuten voida sanoa yhtikäs mitään, ainoastaan meidän havainnoista voidaan tehdä päätelmiä, mutta se ei takaa sitä, että se olisi todellisuutta. Todellisuudesta on turhua edes puhua."
Tuo selitys ei kyllä selittänyt mitään. Kysyin, että mitä hyötyä Humen giljotiinista on ja vastasit, että se estää moraalin perustelemisen tieteellä. Mutta mitä hyötyä tuosta on? Miksi olisi hyödyllistä estää jonkin asian perusteleminen tieteellä? "You can’t derive an ‘ought’ from an ‘is". Mitä syvällisemmin tuota ajattelee, sitä pöhkömmältä se vaikuttaa. Estääkö jokin ajattelemasta toisin? Pitäisikö estää? Mistä muustakaan ought voisi olla johdettavissa kuin isistä? Se, mikä on kiinnostavaa on se, miten se olisi siitä johdettavissa.

"Pelkkänä satunnaisuutena niin kuin se on. Faktat on faktoja, mielipiteet mielipiteitä. Kun kerran fakta on se, että kaikki on pohjimmiltaan satunnaista, ei ole enää selvää mikä on syy ja seuraus puhumattakaan mistään lopputuloksista."
Fakta on se, että data on tulkittavissa satunnaiseksi. Mitä arvoa faktan ja mielipiteen erottelulla on, jos niiden erottelu on satunnaista? Supersatunnaisuus ei oikein mahdollista mielekästä teorianmuodostusta, jos ollaan johdonmukaisia. Mielipiteesi on ilmeisesti, että satunnaisuus on jostain syystä arvokkaampaa kuin järjestys. Miksi? Koska sitä on helpompi havaita vai koska sitä on vaikeampi havaita kuin järjestystä? Onko esimerkiksi satunnaista, että arvostat Köpistä enemmän kuin MW-tulkintaa? Pitäisikö olla?

"Ei ole mitään lopputulosta, on vain ikuinen satunnainen noppapeli. Yhtä hyvin, ellei paljon loogisemmin, asia on faktojen valossa niin."
Lopputuloksella tarkoitin vain jotain, joka on tulkittavissa hyödynnettävissä olevaksi tulokseksi. Jos termi lopputulos viittaa laskentaan, niin siihen liittyy yleensä myös se, että se olisi hyödynnettävissä oleva. Näkökantani on tässä teoreettisen filosofian sijasta käytännöllinen filosofia. Kaikkien arvojen samuus kuulostaa käytännön kannalta epäterveeltä filosofiselta idealta, vaikka se olisikin faktisesti totta. Filosofian hienous on siinä, että harva käytännössä noudattaa sitä johdonmukaisesti. Käytännön hienous taas on siinä, että se mahdollistaa filosofian.

Ihmiskunnan vähemmän älyllinen pääosa retkottaa harvinaisten giganttien älyllisesti ylileveiden hartioiden varassa. Ehkä ihmiskunta jakautuu vähitellen alalajeihin.

"Jos sinua pyydetään päättelemään mihin jokin pallo liikkuu, kun olet nähnyt sen kolme edellistä liikettä, niin vastaus on selvä, jos pysytään tässä maailmassa, missä yksi plus yksi on kaksi eikä jokaisen mielivaltaisesti päättämä tulos."
OutOfBox:illa on kyllä potentiaalinen pointti siinä, että testipallo liikkuu sinne, mihin vastaaja laittaa sen liikkumaan, jos hän sitä tarkoitti; mistä en kyllä ole ollenkaan varma. Toinen mahdollinen pointti on siinä, että oikea vastaus voidaan tulkita siten, että se olisi se paikka mihin pallon pitäisi liikkua. Jos esimerkiksi pidetään hyvänä sitä, että pallo jatkaa liikettään, niin sitten ruksitaan vaihtoehto, jossa pallo jatkaa liikettään.

Kun taas, jos arvot sanelisivat sen, että konservatiivinen jatkuva liike on huono asia, niin sitten pallo alkaisikin liikkua vastakkaiseen suuntaan. Arvomaailmassa, jossa alkutila olisi arvokkain, pallo palaisi välittömästi takaisin alkuperäiseen paikkaansa. Finalistisessa arvomaailmassa kolmoskuviossa saavutettu tila olisi arvokkain. Kakkoskuvion tila taas voisi tyydyttää keskiarvokoulukuntaa ja aikasymmetriakoulukuntaa.

OutOfBox:in satunnaisuuden reaalisuuden ja kausaalisen perustavaalaatua olevan alkuperäisyyden olettavassa maailmassa kaikkien vastauksien voitaisiin ilmeisesti tulkita olevan samanarvoisia. Pallojen tyypillinen fysikaalinen liikkuminen makrotasolla olisi vain satunnaisuuden haastava satunnainen anomalia. Jotta ÄO-testien luotettavuus voitaisiin varmistaa, tehtävänannoissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota julkituomattomiin arvoarvostelmiin ja kvanttimekaanisiin tulkintoihin.

Jos esimerkiksi tehtävänä olisi täydentää sarja, jossa satunnaisuudesta voidaan tulkita muodostuvan mustetahratestin tapaisesti erilaisia järjestyneitä kuvioita, niin tehtävänannossa tulisi tuoda ilmi, että ns. oikean vastauksen ominaisuuksiin kuuluu se, että kolmoskuvio olisi muunnettavissa pienimmällä mahdollisella määrällä tietojenkäsittelyllisiä alkeisoperaatiota sellaiseksi, joka on vastausvaihtoehtojen joukossa. Muuten olisi riskinä se, että jotkut nerot, joille tuollaiset laskutoimitukset ovat kaikki triviaaleja, valitsisivat muodon muilla perusteilla.

Tuollainen tehtävänanto olisi kuitenkin liian monimutkainen, että kaikki vastaajat ymmärtäisivät sen. Pointtinani tältä osin on se, että tuollaistenkin testien luotettavuudelle olisi hyväksi se, että implisiittiset arvoarvostelmat tuotaisiin esille tehtävänannoissa. On haasteellista laatia tehtävänannot siten, että ne olisivat tasapuolisia sekä ÄO-jakauman ylimpien, että alimpien kvantiilien kannalta.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

"Jos sinua pyydetään päättelemään mihin jokin pallo liikkuu, kun olet nähnyt sen kolme edellistä liikettä, niin vastaus on selvä, jos pysytään tässä maailmassa, missä yksi plus yksi on kaksi eikä jokaisen mielivaltaisesti päättämä tulos."
OutOfBox:illa on kyllä potentiaalinen pointti siinä, että testipallo liikkuu sinne, mihin vastaaja laittaa sen liikkumaan, jos hän sitä tarkoitti; mistä en kyllä ole ollenkaan varma. Toinen mahdollinen pointti on siinä, että oikea vastaus voidaan tulkita siten, että se olisi se paikka mihin pallon pitäisi liikkua. Jos esimerkiksi pidetään hyvänä sitä, että pallo jatkaa liikettään, niin sitten ruksitaan vaihtoehto, jossa pallo jatkaa liikettään.

Kun taas, jos arvot sanelisivat sen, että konservatiivinen jatkuva liike on huono asia, niin sitten pallo alkaisikin liikkua vastakkaiseen suuntaan. Arvomaailmassa, jossa alkutila olisi arvokkain, pallo palaisi välittömästi takaisin alkuperäiseen paikkaansa. Finalistisessa arvomaailmassa kolmoskuviossa saavutettu tila olisi arvokkain. Kakkoskuvion tila taas voisi tyydyttää keskiarvokoulukuntaa ja aikasymmetriakoulukuntaa.

OutOfBox:in satunnaisuuden reaalisuuden ja kausaalisen perustavaalaatua olevan alkuperäisyyden olettavassa maailmassa kaikkien vastauksien voitaisiin ilmeisesti tulkita olevan samanarvoisia. Pallojen tyypillinen fysikaalinen liikkuminen makrotasolla olisi vain satunnaisuuden haastava satunnainen anomalia. Jotta ÄO-testien luotettavuus voitaisiin varmistaa, tehtävänannoissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota julkituomattomiin arvoarvostelmiin ja kvanttimekaanisiin tulkintoihin.

Jos esimerkiksi tehtävänä olisi täydentää sarja, jossa satunnaisuudesta voidaan tulkita muodostuvan mustetahratestin tapaisesti erilaisia järjestyneitä kuvioita, niin tehtävänannossa tulisi tuoda ilmi, että ns. oikean vastauksen ominaisuuksiin kuuluu se, että kolmoskuvio olisi muunnettavissa pienimmällä mahdollisella määrällä tietojenkäsittelyllisiä alkeisoperaatiota sellaiseksi, joka on vastausvaihtoehtojen joukossa. Muuten olisi riskinä se, että jotkut nerot, joille tuollaiset laskutoimitukset ovat kaikki triviaaleja, valitsisivat muodon muilla perusteilla.

Tuollainen tehtävänanto olisi kuitenkin liian monimutkainen, että kaikki vastaajat ymmärtäisivät sen. Pointtinani tältä osin on se, että tuollaistenkin testien luotettavuudelle olisi hyväksi se, että implisiittiset arvoarvostelmat tuotaisiin esille tehtävänannoissa. On haasteellista laatia tehtävänannot siten, että ne olisivat tasapuolisia sekä ÄO-jakauman ylimpien, että alimpien kvantiilien kannalta.

Lue lisää

"Pointtinani tältä osin on se, että tuollaistenkin testien luotettavuudelle olisi hyväksi se, että implisiittiset arvoarvostelmat tuotaisiin esille tehtävänannoissa. "

Sama ongelma taitaa olla myös kaikessa tiedollisen ymmärryksen testaamisessa kaikissa oppilaitoksissa. Testaajan mielestä on olemassa jokin "oikea" vastaus vaikka testattavan mielestä niissä annetuissa vaihtoehdoissa voi olla väärät taustaoletukset ja testattava itse asiassa voi ymmärtää testattavan asian paremmin tai eri tavalla mutta omalta kannaltaan yhtä pätevästi kuin se testaaja.

Näissä testeissä testataankin oikeastaan miten hyvin se älyllinen ehdollistaminen on mennyt perille niissä ehdollistettavissa ja jos ovat tarpeeksi hyvin menneet perille niin testattava läpäisee seulan ja pääsee mukaan seuraavan tason indoktrinaatioon....

https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoktrinaatio

Indoktrinaatio kirjoitti:

"Pointtinani tältä osin on se, että tuollaistenkin testien luotettavuudelle olisi hyväksi se, että implisiittiset arvoarvostelmat tuotaisiin esille tehtävänannoissa. "

Sama ongelma taitaa olla myös kaikessa tiedollisen ymmärryksen testaamisessa kaikissa oppilaitoksissa. Testaajan mielestä on olemassa jokin "oikea" vastaus vaikka testattavan mielestä niissä annetuissa vaihtoehdoissa voi olla väärät taustaoletukset ja testattava itse asiassa voi ymmärtää testattavan asian paremmin tai eri tavalla mutta omalta kannaltaan yhtä pätevästi kuin se testaaja.

Näissä testeissä testataankin oikeastaan miten hyvin se älyllinen ehdollistaminen on mennyt perille niissä ehdollistettavissa ja jos ovat tarpeeksi hyvin menneet perille niin testattava läpäisee seulan ja pääsee mukaan seuraavan tason indoktrinaatioon....

https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoktrinaatio

Lue lisää

Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa. Testistä voi kitistä ennen ja jälkeen mitä lystää, mutta tosiaan tuloksen saamiseksi tekee sen mitä vaaditaan. Oletko älykäs, jos et näin toimi saavuttaaksesi haluamasi.

Aina voit suunnitella oman testin, josta voidaan sanoa samat täällä luultavasti nähdyt litaniat.

en.lue.alusta kirjoitti:

Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa. Testistä voi kitistä ennen ja jälkeen mitä lystää, mutta tosiaan tuloksen saamiseksi tekee sen mitä vaaditaan. Oletko älykäs, jos et näin toimi saavuttaaksesi haluamasi.

Aina voit suunnitella oman testin, josta voidaan sanoa samat täällä luultavasti nähdyt litaniat.

Lue lisää

"Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa."
Ah. Mutta silloinhan testi testaa älykkyyden sijasta tai lisäksi kykyä päätellä, mitä testaajat ovat tarkoittaneet. Tuo taas voi perustua älykkyyden sijasta myös muiden ominaisuuksien korrelaatioon testaajien ja testattavan välillä. Esimerkiksi samankaltaiseen indoktrinoituun tai sattumanvaraisesti valikoituneeseen todellisuuskäsitykseen. Tuolloin kyseessä on vähintään jossain määrin samankaltaisuustesti.

Älykkyystestin tulisi tuoda tehtävänannossa julki testaajien kaikki tarkoitukset, jotta tuo virhelähde saadaan poistettua. Virhelähteenä voi siis toimia tehtävänantojen piilevä monimerkityksisyys, joka asettaa testattavat eriarvoiseen asemaan muiden ominaisuuksiensa kuin älykkyyden perusteella. Jos kysymys on väärin muotoiltu, niin vastausaikaa voi myös kulua tuloksia vääristävällä tavalla muotoiluvirheiden pohtimiseen ja niiden aiheuttamista naurukohtauksista toipumiseen ainakin ylimmissä kvantiileissa.

en.lue.alusta kirjoitti:

Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa. Testistä voi kitistä ennen ja jälkeen mitä lystää, mutta tosiaan tuloksen saamiseksi tekee sen mitä vaaditaan. Oletko älykäs, jos et näin toimi saavuttaaksesi haluamasi.

Aina voit suunnitella oman testin, josta voidaan sanoa samat täällä luultavasti nähdyt litaniat.

Lue lisää

"Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa."

Ei ole tullut koskaan edes mieleen yrittää. Sivarikaverina oli aikoinaan Mensan jäsen eikä hän minusta mitenkään erityisen älykäs tai älyllinen tyyppi ollut. Hyvin tultiin kyllä toimeen keskenämme.

En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt niiden älykkyystestien kuvioiden pointtia ja koko testi on aina vaikuttanut sen verran tylsältä että en ole koskaan viitsinyt edes kokeilla. Maailmassa on niin paljon mielenkiintoisempia asioita kuin yrittää todistella itselleen tai muille olevansa "älykäs" jonkun testin perusteella. Taitaa olla niin että suurin osa maailman uutta luovimmista tutkijoista ja keksijöistä ei ole koskaan vaivaitunut liittymään Mensaan vaan siellä ovat lähinnä vain ne joilla niin heikko itsetunto että tarvitsevat siihen jotain tukea.

Jonkinlaista päättelykykyä ne testit lähinnä kai testaavat mutta minulle se ratkaisu useimmissa ongelmissa tulee suoraan ilman päättelyä mieleen ja sitten myöhemmin vasta muotoilen sen kielellis-loogiseen muotoon perusteluineen.

Loogisen päättelyn kautta päätyy helposti ja varmemmin virheelliseen lopputulokseen koska premissit ovat joko osittain vääriä tai sitten jotain olennaista puuttuu oletuksista. Minä käytän enimmäkseen intuitiota ja käytän sitä loogista päättelyä vain niiden intuitioiden karsimiseen. Tiukka looginen päättely tuottaa takuuvarmasti vääriä tuloksia jos premissit ovat vääriä (roskaa sisään - roskaa ulos) kun taas "arvaamalla" voi päästä lähemmäksi oikeata tulosta ja vaivakin on usein paljon pienempi.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

"Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa."
Ah. Mutta silloinhan testi testaa älykkyyden sijasta tai lisäksi kykyä päätellä, mitä testaajat ovat tarkoittaneet. Tuo taas voi perustua älykkyyden sijasta myös muiden ominaisuuksien korrelaatioon testaajien ja testattavan välillä. Esimerkiksi samankaltaiseen indoktrinoituun tai sattumanvaraisesti valikoituneeseen todellisuuskäsitykseen. Tuolloin kyseessä on vähintään jossain määrin samankaltaisuustesti.

Älykkyystestin tulisi tuoda tehtävänannossa julki testaajien kaikki tarkoitukset, jotta tuo virhelähde saadaan poistettua. Virhelähteenä voi siis toimia tehtävänantojen piilevä monimerkityksisyys, joka asettaa testattavat eriarvoiseen asemaan muiden ominaisuuksiensa kuin älykkyyden perusteella. Jos kysymys on väärin muotoiltu, niin vastausaikaa voi myös kulua tuloksia vääristävällä tavalla muotoiluvirheiden pohtimiseen ja niiden aiheuttamista naurukohtauksista toipumiseen ainakin ylimmissä kvantiileissa.

Lue lisää

>>Ah. Mutta silloinhan testi testaa älykkyyden sijasta tai lisäksi kykyä päätellä, mitä testaajat ovat tarkoittaneet.>>

Joka tapauksessa hyvin sopii älykkyyden alle.

>> Tuo taas voi perustua älykkyyden sijasta myös muiden ominaisuuksien korrelaatioon testaajien ja testattavan välillä. Esimerkiksi samankaltaiseen indoktrinoituun tai sattumanvaraisesti valikoituneeseen todellisuuskäsitykseen. Tuolloin kyseessä on vähintään jossain määrin samankaltaisuustesti.>>

Olet mennyt testiin, joka testaa jotain, mitä haluat testata. Älykkyystestissä tiedät mitä älykkyys ja testissä pärjänneet edustaa(samankaltaisuus), siksi olet sellaiseen mennyt. Jos et etukäteen näkisi testissä pärjäämistä tavoittelemisen arvoisena, et sellaiseen tietenkään hakeutuisi tai tekisit puolihuolimattomasti.

>>Älykkyystestin tulisi tuoda tehtävänannossa julki testaajien kaikki tarkoitukset, jotta tuo virhelähde saadaan poistettua.>>

Tuon voit ottaa esiin tehtävänannossa.

Indoktrinaatio kirjoitti:

"Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa."

Ei ole tullut koskaan edes mieleen yrittää. Sivarikaverina oli aikoinaan Mensan jäsen eikä hän minusta mitenkään erityisen älykäs tai älyllinen tyyppi ollut. Hyvin tultiin kyllä toimeen keskenämme.

En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt niiden älykkyystestien kuvioiden pointtia ja koko testi on aina vaikuttanut sen verran tylsältä että en ole koskaan viitsinyt edes kokeilla. Maailmassa on niin paljon mielenkiintoisempia asioita kuin yrittää todistella itselleen tai muille olevansa "älykäs" jonkun testin perusteella. Taitaa olla niin että suurin osa maailman uutta luovimmista tutkijoista ja keksijöistä ei ole koskaan vaivaitunut liittymään Mensaan vaan siellä ovat lähinnä vain ne joilla niin heikko itsetunto että tarvitsevat siihen jotain tukea.

Jonkinlaista päättelykykyä ne testit lähinnä kai testaavat mutta minulle se ratkaisu useimmissa ongelmissa tulee suoraan ilman päättelyä mieleen ja sitten myöhemmin vasta muotoilen sen kielellis-loogiseen muotoon perusteluineen.

Loogisen päättelyn kautta päätyy helposti ja varmemmin virheelliseen lopputulokseen koska premissit ovat joko osittain vääriä tai sitten jotain olennaista puuttuu oletuksista. Minä käytän enimmäkseen intuitiota ja käytän sitä loogista päättelyä vain niiden intuitioiden karsimiseen. Tiukka looginen päättely tuottaa takuuvarmasti vääriä tuloksia jos premissit ovat vääriä (roskaa sisään - roskaa ulos) kun taas "arvaamalla" voi päästä lähemmäksi oikeata tulosta ja vaivakin on usein paljon pienempi.

Lue lisää

Huhhuh... Ei voi muuta sanoa.

en.lue.alusta kirjoitti:

>>Ah. Mutta silloinhan testi testaa älykkyyden sijasta tai lisäksi kykyä päätellä, mitä testaajat ovat tarkoittaneet.>>

Joka tapauksessa hyvin sopii älykkyyden alle.

>> Tuo taas voi perustua älykkyyden sijasta myös muiden ominaisuuksien korrelaatioon testaajien ja testattavan välillä. Esimerkiksi samankaltaiseen indoktrinoituun tai sattumanvaraisesti valikoituneeseen todellisuuskäsitykseen. Tuolloin kyseessä on vähintään jossain määrin samankaltaisuustesti.>>

Olet mennyt testiin, joka testaa jotain, mitä haluat testata. Älykkyystestissä tiedät mitä älykkyys ja testissä pärjänneet edustaa(samankaltaisuus), siksi olet sellaiseen mennyt. Jos et etukäteen näkisi testissä pärjäämistä tavoittelemisen arvoisena, et sellaiseen tietenkään hakeutuisi tai tekisit puolihuolimattomasti.

>>Älykkyystestin tulisi tuoda tehtävänannossa julki testaajien kaikki tarkoitukset, jotta tuo virhelähde saadaan poistettua.>>

Tuon voit ottaa esiin tehtävänannossa.

Lue lisää

Testaajien simulointi vaatii älykkyyttä, mutta jos heidän tekemiään oletuksia ei tuoda julki tehtävänannossa, simuloinnin onnistuminen on enemmän tai vähemmän muista tekijöistä johtuvaa. Testin suorittajien halulla suorittaa testiä ei ole tässä merkitystä, vaan sillä, missä määrin testi on luotettava älykkyyden mittarina. Oletetaan esimerkiksi, että idiootit haluavat suorittaa erittäin epäluotettavan älykkyystestin. Siitä, että he haluavat sen suorittaa tuskin seuraa, että testi olisi luotettava.

Toisaalta, älykkyystestin laatijat tuskin haluavat ainakaan myöntää, että testi olisi laadittu tarkoituksellisen monimerkityksiseksi ja siten älykkyyttä epäluotettavasti mittaavaksi. Jos se sellaiseksi kuitenkin osoittautuu, testin laatijat ovat osoittautuneet tyhmiksi, koska eivät ole saavuttaneet testillä ainakin implisiittisesti hyväksymiään tavoitteita. Koska he ovat osoittautuneet tyhmiksi itse laatimallaan testillä, on mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä, että he ovat vähintään yhtä tyhmiä muiden laatimilla testeillä arvioituna. Tällöin on kyseenalaista onko heidän laatimansa älykkyystestin tulos luotettava älykkyyden mittarina muiden arvioinnissa.

Kerrataanpa vielä vähän, koska et välttämättä ole lukenut kaikkea alusta lähtien. Älykkyyden olemassaoloa en siis epäile lainkaan, enkä myöskään sen arvoa hengissä säilymisen kannalta, mitä taas pidän tässä erittäin merkittävänä aspektina, enkä myöskään epäile periaatteellisia mahdollisuuksia arvioida älykkyyttä suhteellisen luotettavasti. Sen sijaan, ei ole mitään syytä, miksi mahdollisia mm. monimerkityksisyyksiin liittyviä virhelähteitä ei pyrittäisi vähentämään systemaattisesti tehtävänantoja kehittämällä, jos testeistä pyritään kehittämään entistä luotettavampia. Muuten vaarana on se, että testit suosivat niitä joiden todellinen älykkyys ja muutkin tietyt ominaisuudet korreloivat vahvimmin testin laatijien vastaavien ominaisuuksien kanssa, mikä taas kuulostaisi erittäin tyhmältä tavalta laatia älykkyystestejä.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

Testaajien simulointi vaatii älykkyyttä, mutta jos heidän tekemiään oletuksia ei tuoda julki tehtävänannossa, simuloinnin onnistuminen on enemmän tai vähemmän muista tekijöistä johtuvaa. Testin suorittajien halulla suorittaa testiä ei ole tässä merkitystä, vaan sillä, missä määrin testi on luotettava älykkyyden mittarina. Oletetaan esimerkiksi, että idiootit haluavat suorittaa erittäin epäluotettavan älykkyystestin. Siitä, että he haluavat sen suorittaa tuskin seuraa, että testi olisi luotettava.

Toisaalta, älykkyystestin laatijat tuskin haluavat ainakaan myöntää, että testi olisi laadittu tarkoituksellisen monimerkityksiseksi ja siten älykkyyttä epäluotettavasti mittaavaksi. Jos se sellaiseksi kuitenkin osoittautuu, testin laatijat ovat osoittautuneet tyhmiksi, koska eivät ole saavuttaneet testillä ainakin implisiittisesti hyväksymiään tavoitteita. Koska he ovat osoittautuneet tyhmiksi itse laatimallaan testillä, on mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä, että he ovat vähintään yhtä tyhmiä muiden laatimilla testeillä arvioituna. Tällöin on kyseenalaista onko heidän laatimansa älykkyystestin tulos luotettava älykkyyden mittarina muiden arvioinnissa.

Kerrataanpa vielä vähän, koska et välttämättä ole lukenut kaikkea alusta lähtien. Älykkyyden olemassaoloa en siis epäile lainkaan, enkä myöskään sen arvoa hengissä säilymisen kannalta, mitä taas pidän tässä erittäin merkittävänä aspektina, enkä myöskään epäile periaatteellisia mahdollisuuksia arvioida älykkyyttä suhteellisen luotettavasti. Sen sijaan, ei ole mitään syytä, miksi mahdollisia mm. monimerkityksisyyksiin liittyviä virhelähteitä ei pyrittäisi vähentämään systemaattisesti tehtävänantoja kehittämällä, jos testeistä pyritään kehittämään entistä luotettavampia. Muuten vaarana on se, että testit suosivat niitä joiden todellinen älykkyys ja muutkin tietyt ominaisuudet korreloivat vahvimmin testin laatijien vastaavien ominaisuuksien kanssa, mikä taas kuulostaisi erittäin tyhmältä tavalta laatia älykkyystestejä.

Lue lisää

>>Testaajien simulointi vaatii älykkyyttä, mutta jos heidän tekemiään oletuksia ei tuoda julki tehtävänannossa, simuloinnin onnistuminen on enemmän tai vähemmän muista tekijöistä johtuvaa.>>

Harjoituskysymykset. Jos niiden jälkeen teet oletuksia, ne ovat väärin tai testi huono.

>>Toisaalta, älykkyystestin laatijat tuskin haluavat ainakaan myöntää, että testi olisi laadittu tarkoituksellisen monimerkityksiseksi ja siten älykkyyttä epäluotettavasti mittaavaksi.>>

Et ole vissiin mensan testissä käynyt. Kysymysten määrä ja varattu aika jo kertoo mitä haetaan monimerkityksellisyyden suhteen.

Indoktrinaatio kirjoitti:

"Jos tarkoituksena on saavuttaa hyvä tulos esim. mensan testissä, niin älykkyyttä on suorittaa se mahdollisimman hyvin kuten testaajat ovat tarkoittaneet, ei sen kummempaa."

Ei ole tullut koskaan edes mieleen yrittää. Sivarikaverina oli aikoinaan Mensan jäsen eikä hän minusta mitenkään erityisen älykäs tai älyllinen tyyppi ollut. Hyvin tultiin kyllä toimeen keskenämme.

En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt niiden älykkyystestien kuvioiden pointtia ja koko testi on aina vaikuttanut sen verran tylsältä että en ole koskaan viitsinyt edes kokeilla. Maailmassa on niin paljon mielenkiintoisempia asioita kuin yrittää todistella itselleen tai muille olevansa "älykäs" jonkun testin perusteella. Taitaa olla niin että suurin osa maailman uutta luovimmista tutkijoista ja keksijöistä ei ole koskaan vaivaitunut liittymään Mensaan vaan siellä ovat lähinnä vain ne joilla niin heikko itsetunto että tarvitsevat siihen jotain tukea.

Jonkinlaista päättelykykyä ne testit lähinnä kai testaavat mutta minulle se ratkaisu useimmissa ongelmissa tulee suoraan ilman päättelyä mieleen ja sitten myöhemmin vasta muotoilen sen kielellis-loogiseen muotoon perusteluineen.

Loogisen päättelyn kautta päätyy helposti ja varmemmin virheelliseen lopputulokseen koska premissit ovat joko osittain vääriä tai sitten jotain olennaista puuttuu oletuksista. Minä käytän enimmäkseen intuitiota ja käytän sitä loogista päättelyä vain niiden intuitioiden karsimiseen. Tiukka looginen päättely tuottaa takuuvarmasti vääriä tuloksia jos premissit ovat vääriä (roskaa sisään - roskaa ulos) kun taas "arvaamalla" voi päästä lähemmäksi oikeata tulosta ja vaivakin on usein paljon pienempi.

Lue lisää

"En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt niiden älykkyystestien kuvioiden pointtia ja koko testi on aina vaikuttanut sen verran tylsältä että en ole koskaan viitsinyt edes kokeilla."
Pyörivien abstraktien kuvioiden tarkoituksena on ilmeisesti välttää kulttuurisidonnaisuuksia, jotka vääristäisivät testituloksia. Pyörimiseen yms. liittyvinä julkituomattomina taustaoletuksina on mm., että liike on jatkuvaa, kiihtyvyydeltään ajan suhteen tasaista ja kuvioiden välillä vallitsee jonkinlainen symmetrian säilymislaki.

Minusta nuo kuviotestit ovat hauskoja ja olen itsekin laatinut niitä. Ne ovat mielenkiintoisia, vähän samalla tavalla, kuin shakinpelaaminen on mielenkiintoista, kun siihen pääsee ns. kunnolla sisälle. Yhdessä vaiheessa keräilinkin noita kuviotestejä, mutta siitä on jo tosi pitkä aika. Ajattelin myös tapetoida seinät itsetehdyillä älykkyystesteillä. Minulla oli siis jossain vaiheessa jonkinlaisia älyllisiä ja dekoratiivisiakin ambitioita, mutta eipä juuri enää.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

"En ole kyllä koskaan oikein ymmärtänyt niiden älykkyystestien kuvioiden pointtia ja koko testi on aina vaikuttanut sen verran tylsältä että en ole koskaan viitsinyt edes kokeilla."
Pyörivien abstraktien kuvioiden tarkoituksena on ilmeisesti välttää kulttuurisidonnaisuuksia, jotka vääristäisivät testituloksia. Pyörimiseen yms. liittyvinä julkituomattomina taustaoletuksina on mm., että liike on jatkuvaa, kiihtyvyydeltään ajan suhteen tasaista ja kuvioiden välillä vallitsee jonkinlainen symmetrian säilymislaki.

Minusta nuo kuviotestit ovat hauskoja ja olen itsekin laatinut niitä. Ne ovat mielenkiintoisia, vähän samalla tavalla, kuin shakinpelaaminen on mielenkiintoista, kun siihen pääsee ns. kunnolla sisälle. Yhdessä vaiheessa keräilinkin noita kuviotestejä, mutta siitä on jo tosi pitkä aika. Ajattelin myös tapetoida seinät itsetehdyillä älykkyystesteillä. Minulla oli siis jossain vaiheessa jonkinlaisia älyllisiä ja dekoratiivisiakin ambitioita, mutta eipä juuri enää.

Lue lisää

"Minusta nuo kuviotestit ovat hauskoja ja olen itsekin laatinut niitä. Ne ovat mielenkiintoisia, vähän samalla tavalla, kuin shakinpelaaminen on mielenkiintoista, kun siihen pääsee ns. kunnolla sisälle. Yhdessä vaiheessa keräilinkin noita kuviotestejä, mutta siitä on jo tosi pitkä aika. "


Jos nyt kuvioista puhutaan niin minua kiehtoivat fraktaalit jo 1980 puolivälistä lähtien ja kulutin useampia vuosia tiiviisti suurimman osan vapaa-ajastani erilaisten Mandelbrotin ja Julia kuvioiden generoinnissa ja sitten muutama vuosi sitten innostuin syväzoomailemaan sitä Mandelbrotin joukkoa niin että ylikellotetun koneeni emolevy sanoi sopimuksen irti. Sähkölaskussa näkyi kanssa aikamoinen piikki niinä vuosina. Vois sitä taas joskus yrittää uudestaan jos kotikäyttöön saadaan useampaa kertaluokkaa tehokkaampia koneita kuin esim. 2500k kellotettuna joka on vielä turhan hidas esim. Mandelbrotin kuvion syväzoomaus animaatioiden tekemiseen.

Muistaakseni minua eniten noissa älykkyystestikuvioissa rasitti se että karsastan lievästi ja joskus ne kuviot tuntuu menevän joko päällekkäin tai näkee osittain kahtena joten silmäni väsyvät siinä touhussa aika nopeasti kun en saa kuvia tarkennettua enkä siis kunnolla hahmotettua.

Onkohan sokeille olemassa älykkyystestejä? Tuli vaan mieleen...

"Luuletko että pärjäisit tuolla asenteella vaikkapa lääkärinä: "Nuo labratulokset ovat virheellisiä, täyttä roskaa. Minun intuitioni sanoo että sairaustesi on..."

En tietenkään vaan sen intuition toimiminen yleensä edellyttää että on perehtynyt siihen alaan missä toimii eli aika pienistäkin vihjeistä voi jo päätellä paljon ja oikeansuuntaisesti jos ymmärtää miten ko. asia toimii ja on kokemusta riittävästi. Voi siis harrastaa valistuneita arvauksia eli intuitiota vain jos on kunnolla syventynyt käsiteltävään aiheeseen.

Se looginen päättely taas voi mennä helposti pieleen jos ei ole tarpeeksi kokemusta eikä ymmärrä mikä on missäkin asiassa olennaisinta.

Useimmat ihmiset ovat ainakin sen verran älykkäitä, että ymmärtävät, että ei ole itselle hyvä asia, jos muut saavat sen käsityksen, että on tyhmä. On myös niitä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäämpiä kuin ovatkaan, menevät älykkyystestiin ja kokevat shokin lukiessaan tuloksen. Molemmissa tapauksissa käynnistyy ainakin joissakin hyvin ymmärrettävästi jonkinlainen itsepuolustusrefleksi. Vaikka tuo ei käynnistyisikään kuin pienessä osassa joukkoa, niin äänekkyys lienee suhteessa koettuun uhkaan ja pettymykseen kuten muissakin asioissa.

Yksittäinen testi ei tosiaan ole erityisen luotettava. Voidaan kuitenkin olettaa, että testejä toistettaessa saadaan vähitellen määriteltyä suhteellisen luotettava *alaraja* henkilön keskimääräiselle ÄO:lle, sikäli kuin testikysymykset ovat kulttuurisesti puolueettomia, riittävän monipuolisia, esitetty muodossa, jonka perusteella on määritettävissä aidosti yksiselitteisesti yksi vastausvaihtoehto muita paremmiksi; kuten aiemmin tässä ketjussa on pitkähkösti keskusteltu jne. Pitäisi nimenomaan tarjota suoritettavaksi ja suorittaa pitkähkö, erillisistä testeistä koostuva sarja, jos haluttaisiin, että tulokset olisivat suhteellisen luotettavia todellisen keskimääräisen ÄO:n mittareina. Toistettu testaaminen on tietysti kustannuskysymys.

Todennäköisyys sille, että on menestynyt noilla laatusuureilla varustetuissa testeissä *satunnaisesti* vähintään niin hyvin kuin on menestynyt lähenee tuolloin vähitellen väistämättä nollaa. Todellinen ÄO siis voi olla korkeampikin, mutta sitä ei siis välttämättä pystytä todentamaan, jolloin Mensa-sertifikaatti jää saamatta ja tietysti ihan oikeutetusti. Voi esimerkiksi olla, että jännityksestä johtuen tietty testin suorittaja vapisee testitilanteessa aina niin paljon, että kynä ei edes pysy kädessä. Eli, jos on jokin invariantti, joka häiritsee testeissä menestystä merkittävästi, niin se voi romuttaa tuloksen luotettavuuden.

Kaikenkaikkiaan, parhaimmalla mahdollisella tavalla testaamalla voidaan tästä kaikesta huolimatta osoittaa henkilön todellisen keskimääräisen älykkyyden vähimmäistaso suhteessa muihin, mutta ei siis tyhmyyttä. Älykkyystestithän ovat nimensä mukaisesti älykkyystestejä, eivätkä tyhmyystestejä.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

Useimmat ihmiset ovat ainakin sen verran älykkäitä, että ymmärtävät, että ei ole itselle hyvä asia, jos muut saavat sen käsityksen, että on tyhmä. On myös niitä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäämpiä kuin ovatkaan, menevät älykkyystestiin ja kokevat shokin lukiessaan tuloksen. Molemmissa tapauksissa käynnistyy ainakin joissakin hyvin ymmärrettävästi jonkinlainen itsepuolustusrefleksi. Vaikka tuo ei käynnistyisikään kuin pienessä osassa joukkoa, niin äänekkyys lienee suhteessa koettuun uhkaan ja pettymykseen kuten muissakin asioissa.

Yksittäinen testi ei tosiaan ole erityisen luotettava. Voidaan kuitenkin olettaa, että testejä toistettaessa saadaan vähitellen määriteltyä suhteellisen luotettava *alaraja* henkilön keskimääräiselle ÄO:lle, sikäli kuin testikysymykset ovat kulttuurisesti puolueettomia, riittävän monipuolisia, esitetty muodossa, jonka perusteella on määritettävissä aidosti yksiselitteisesti yksi vastausvaihtoehto muita paremmiksi; kuten aiemmin tässä ketjussa on pitkähkösti keskusteltu jne. Pitäisi nimenomaan tarjota suoritettavaksi ja suorittaa pitkähkö, erillisistä testeistä koostuva sarja, jos haluttaisiin, että tulokset olisivat suhteellisen luotettavia todellisen keskimääräisen ÄO:n mittareina. Toistettu testaaminen on tietysti kustannuskysymys.

Todennäköisyys sille, että on menestynyt noilla laatusuureilla varustetuissa testeissä *satunnaisesti* vähintään niin hyvin kuin on menestynyt lähenee tuolloin vähitellen väistämättä nollaa. Todellinen ÄO siis voi olla korkeampikin, mutta sitä ei siis välttämättä pystytä todentamaan, jolloin Mensa-sertifikaatti jää saamatta ja tietysti ihan oikeutetusti. Voi esimerkiksi olla, että jännityksestä johtuen tietty testin suorittaja vapisee testitilanteessa aina niin paljon, että kynä ei edes pysy kädessä. Eli, jos on jokin invariantti, joka häiritsee testeissä menestystä merkittävästi, niin se voi romuttaa tuloksen luotettavuuden.

Kaikenkaikkiaan, parhaimmalla mahdollisella tavalla testaamalla voidaan tästä kaikesta huolimatta osoittaa henkilön todellisen keskimääräisen älykkyyden vähimmäistaso suhteessa muihin, mutta ei siis tyhmyyttä. Älykkyystestithän ovat nimensä mukaisesti älykkyystestejä, eivätkä tyhmyystestejä.

Lue lisää

Kovin on taas Mensa-keskeistä. Mensalaisista ovat harvat käyneet sarjan älykkyystestejä, joten tuskin kellään on henkilökohtaista tilastollisen merkitsevyyden osoittavaa tulosta. Sen sijaan puljun jäsenten ÄO on keskimäärin tilastollisesti merkitsevä. Ihan sama kuin armeijan palikkatestin. Se ei anna yksilöstä tilastollisesti merkitsevää tulosta, mutta koko armeijan kannalta tulos on tilastollisesti merkitsevä.

Kaiken lisäksi Mensaan on liittynyt vain pienenpieni osa poikkeuksellisen lahjakkaista. Useimmat älykkäät tietävät olla kaukana tällaisista kerhoista ja päteä muualla, jos ylipäänsäkään on tarvetta päteä.

Ajatuksesi, että testitulos käsittelisi eri tavalla älykkyyttä ja tyhmyyttä, ei perustu mihinkään.

jo-nyt-on-kumma kirjoitti:

Kovin on taas Mensa-keskeistä. Mensalaisista ovat harvat käyneet sarjan älykkyystestejä, joten tuskin kellään on henkilökohtaista tilastollisen merkitsevyyden osoittavaa tulosta. Sen sijaan puljun jäsenten ÄO on keskimäärin tilastollisesti merkitsevä. Ihan sama kuin armeijan palikkatestin. Se ei anna yksilöstä tilastollisesti merkitsevää tulosta, mutta koko armeijan kannalta tulos on tilastollisesti merkitsevä.

Kaiken lisäksi Mensaan on liittynyt vain pienenpieni osa poikkeuksellisen lahjakkaista. Useimmat älykkäät tietävät olla kaukana tällaisista kerhoista ja päteä muualla, jos ylipäänsäkään on tarvetta päteä.

Ajatuksesi, että testitulos käsittelisi eri tavalla älykkyyttä ja tyhmyyttä, ei perustu mihinkään.

Lue lisää

"Ajatuksesi, että testitulos käsittelisi eri tavalla älykkyyttä ja tyhmyyttä, ei perustu mihinkään."
Tuohan onkin ihan omaa ajatteluasi. Itse puhuin ÄO-testin tulosten tulkinnasta. Kannattaa lukea tarkemmin. Yksi pointeistani oli se, että etenkään yksittäisten ÄO-testien tulkitseminen ns. tyhmyystesteiksi ei ole ollenkaan vakuuttavasti perusteltavissa.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

"Ajatuksesi, että testitulos käsittelisi eri tavalla älykkyyttä ja tyhmyyttä, ei perustu mihinkään."
Tuohan onkin ihan omaa ajatteluasi. Itse puhuin ÄO-testin tulosten tulkinnasta. Kannattaa lukea tarkemmin. Yksi pointeistani oli se, että etenkään yksittäisten ÄO-testien tulkitseminen ns. tyhmyystesteiksi ei ole ollenkaan vakuuttavasti perusteltavissa.

Lue lisää

Voit olla ihan huoleti. Ei sinua pakoteta näyttämään tasoasi myöskään tilastollisesti merkittävillä useammilla testikerroilla. Eikä sinun tarvitse paljastaa myöskään koulumenestystäsi, joka parhaiten korreloi ÄO-testien kanssa. Oot vain ihan hiljaa.

Tyhmiä-huijataan kirjoitti:

Useimmat ihmiset ovat ainakin sen verran älykkäitä, että ymmärtävät, että ei ole itselle hyvä asia, jos muut saavat sen käsityksen, että on tyhmä. On myös niitä, jotka kuvittelevat olevansa älykkäämpiä kuin ovatkaan, menevät älykkyystestiin ja kokevat shokin lukiessaan tuloksen. Molemmissa tapauksissa käynnistyy ainakin joissakin hyvin ymmärrettävästi jonkinlainen itsepuolustusrefleksi. Vaikka tuo ei käynnistyisikään kuin pienessä osassa joukkoa, niin äänekkyys lienee suhteessa koettuun uhkaan ja pettymykseen kuten muissakin asioissa.

Yksittäinen testi ei tosiaan ole erityisen luotettava. Voidaan kuitenkin olettaa, että testejä toistettaessa saadaan vähitellen määriteltyä suhteellisen luotettava *alaraja* henkilön keskimääräiselle ÄO:lle, sikäli kuin testikysymykset ovat kulttuurisesti puolueettomia, riittävän monipuolisia, esitetty muodossa, jonka perusteella on määritettävissä aidosti yksiselitteisesti yksi vastausvaihtoehto muita paremmiksi; kuten aiemmin tässä ketjussa on pitkähkösti keskusteltu jne. Pitäisi nimenomaan tarjota suoritettavaksi ja suorittaa pitkähkö, erillisistä testeistä koostuva sarja, jos haluttaisiin, että tulokset olisivat suhteellisen luotettavia todellisen keskimääräisen ÄO:n mittareina. Toistettu testaaminen on tietysti kustannuskysymys.

Todennäköisyys sille, että on menestynyt noilla laatusuureilla varustetuissa testeissä *satunnaisesti* vähintään niin hyvin kuin on menestynyt lähenee tuolloin vähitellen väistämättä nollaa. Todellinen ÄO siis voi olla korkeampikin, mutta sitä ei siis välttämättä pystytä todentamaan, jolloin Mensa-sertifikaatti jää saamatta ja tietysti ihan oikeutetusti. Voi esimerkiksi olla, että jännityksestä johtuen tietty testin suorittaja vapisee testitilanteessa aina niin paljon, että kynä ei edes pysy kädessä. Eli, jos on jokin invariantti, joka häiritsee testeissä menestystä merkittävästi, niin se voi romuttaa tuloksen luotettavuuden.

Kaikenkaikkiaan, parhaimmalla mahdollisella tavalla testaamalla voidaan tästä kaikesta huolimatta osoittaa henkilön todellisen keskimääräisen älykkyyden vähimmäistaso suhteessa muihin, mutta ei siis tyhmyyttä. Älykkyystestithän ovat nimensä mukaisesti älykkyystestejä, eivätkä tyhmyystestejä.

Lue lisää

Mensaan voi yrittää kaksi kertaa, joten heidän kohdallaan siis luotettavuus paranee. Pahoitteluni sinulle siitä.

jo-nyt-on-kumma kirjoitti:

Voit olla ihan huoleti. Ei sinua pakoteta näyttämään tasoasi myöskään tilastollisesti merkittävillä useammilla testikerroilla. Eikä sinun tarvitse paljastaa myöskään koulumenestystäsi, joka parhaiten korreloi ÄO-testien kanssa. Oot vain ihan hiljaa.

Lue lisää

Olisi itseasiassa ihan hyvä idea, että jostain näkisi todennetun ÄO:n ja keskeiset meriitit niiden osalta, jotka ne haluaisivat ilmoittaa. Sitä kautta olisi nopeampaa kohdentua lukemaan todennäköisemmin älykästä keskustelua. Välttämättähän tuo ei tarkoittaisi henkilöllisyyden paljastamista. Olisi kyllä kehitettävissä automatisoitu systeemi, jonka kautta anonymiteetti todennäköisesti säilyisi, mutta kvalifikaatiot näkyisivät yleisellä tasolla. Tietoturvaa tosin tuskin saataisiin idioottivarmaksi.

ukkokokokok kirjoitti:

Mensaan voi yrittää kaksi kertaa, joten heidän kohdallaan siis luotettavuus paranee. Pahoitteluni sinulle siitä.

Tarkoitatkonää, että kaksi kertaa olis luotettava? Tietysti se on paljon luotettavampi kuin yksi kerta, mutta kaukana tilastollisesta merkitsevyydestä. Koeta ihmeessä ymmärtää, ettei Mensa ole useimmille mikään paradiiso. Viisas erityislahjakas pätee muualla, jos edes tuntee tarvetta päteä.

Minkä testin olet oikein tehnyt ja millä keskihajonnalla? Mensa Suomessa mittaa 136 asti, jonka jälkeen testi ei ole enää luotettava.

Sulla tais lipsahtaa ylimääräinen ykkönen tuohon lukemaan.