Suomea ja Eurooppaa monen mielestä uhkaava vapaakauppasopimus ei ole suinkaan ensimmäinen vapaakauppasopimus maailmalla.
Esimakua tulevasta voi saada lukemalla Kanadan,Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä 1994 solmitun NAFTA-vapaakauppasopimuksen aiheuttamasta katastrofista.
Amerikkalaiset vapaakauppasopimukset ovat olleet etenkin monikansallisille pankeille sydämenasia.
Esimerkiksi Golman Sachs-pankki on häikäilemättä lahjonut amerikkalaisia päättäjiä vauhdittaakseen sopimuksen solmimista,kun vapaakauppahankkeet ovat olleet poliittisessa vastatuulessa.
Richard Haassin johtama amerikkalainen lobbausjätti Council on Foreign Relations on jopa todennut suoraan,että vapaakauppasopimukset ovat Yhdysvaltojen "geoekonomisia" aseita itsenäistä vatioa vastaan.
Kun suuret pankit ja lobbausjärjestöt antavat vankkumattoman tukensa jollekin poliittiselle hankkeelle,tulisi itsenäisiä kansallisvaltioita ja kotimaista yrittäjyyttä vaalivien ihmisten herätyskellojen soida.
Valtamedia on väittänyt ilman kunnollisia perusteluja,että TTIP tulee olemaan kauan kaivattu ihmelääke Euroopan taantuville talouksille,vaikka aiemmat vapaakauppakokemukset kertovat täysin päinvastaisesta todellisuudesta.
Le Monde diplomatique-lehti listaa artikkelissaan "Vapaakaupan kadonneet lupaukset" mitä NAFTA teki Pohjois-Amerikan ja Meksikon yrityksille,ostovoimalle ja jopa maahanmuuttopolitiikalle.
Kun Amerikan,Meksikon ja Kanadan päättäjät lobbasivat vapaakauppasopimuksen puolesta,luvattiin kansalaisille kuuta taivaalta. Le Monde diplomatique siteeraa Bill Clintonia,joka valehteli amerikkalaisille häikäilemättä:
"NAFTA tarkoittaa työpaikkoja.Amerikkalaisia työpaikkoja. Hyvin palkattuja amerikkalaisia työpaikkoja."
Meksikolainen kollega Carlos Salinas de Gortari oli vähintään yhtä optimistinen:
" NAFTA on sopimus ,joka luo työpaikkoja. Tämän sopimuksen myötä voimme nostaa palkkoja.Sopimus vähentää siirtolaisvirtoja,sillä meksikolaisilla ei ole enää syytä muuttaa pohjoiseen töitä etsimään. He löytävät työtä täältä."
Gortari valehteli alusta loppuun -Yhdysvaltojen eteläraja vuotaa edelleen kuin seula.Tilanne on vain pahentunut viime vuosina. vapaakauppasopimus ei tuonutkaan luvattua vaurautta Meksikolle,eivätkä amerikkalaiset yrittäjät ja kuluttajat olleet lainkaan onnekkaampia.
Mitä vapaakauppasopimuksella saatiin aikaan? Le Monde diplomatiquen kokoama lista sopimuksen konkreettisista vaikutuksista on karua luettavaa:
- 1993 Petersonin kansaivälisen talouden instituutin tutkijat väittivät,että NAFTA luo vähintään 165 000 työpaikkaa vuoden 1995 loppuun mennessä. Todellisuudessa uusia työpaikkoja ei syntynyt käytännösä ollenkaan.
- Sen sijaan ,että amerikkalaisyritykset olisivat kasvaneet ja palkanneet amerikkalaisia työntekijöitä,pakotti NAFTA siirtämään toimintoja Meksikoon,jossa työvoima oli halvempaa.
- Ennen sopimusta meksikolaisia elintarvikkeita ei käytännössä voitu viedä Amerikkaan niiden terveyshaittojen vuoksi.NAFTA poisti terveysnormit,ja pian amerikkalaiset markkinat olivat täynnä halpoja ja sitäkin myrkyllisempiä meksikolaistuotteita. 20 vuodessa esim. naudanlihantuonti Meksikosta ja Kanadasta Amerikkaan oli kasvanut 133 prosentilla "ja tuhannet yhdysvaltalaiset naudanlihantuottajat olivat ajautuneet ahdinkoon."
- NAFTA ei lisännytkään ostovoimaa vaan iski ankarasti kaikkien jäsenmaiden palkkatasoon. Vaikka työvoiman tuottavuus on muun muassa teknologian kehityksen vuoksi kasvanut 20 vuodessa huikeasti,ovat amerikkalaisten mediaanipalkat jäätyneet NAFTA:n myötä.
- Kun meksikolainen halpatyövoima tukehdutti pohjoisamerikkalaiset markkinat, joutuivat teollisuuden parissa työskennelleet amerikkalaiset vaihtamaan alaa. Uudet työpaikat olivat selvästi aiempia heikommin palkattuja,joten jälleen ostovoima koki kolauksen.
- NAFTA:n luvattiin synnyttävän tervettä hintakilpailua,mikä tulisi merkitsemään halvempia tuotteita. Se oli kuitenkin valhe. 1994-2014 meksikolainen ja kanadalainen elintarviketuonti Amerikkaan kolminkertaistui ja samalla hinnat nousivat 67 prosenttia.
- Myös Meksiko kärsi vapaakaupasta.Sen maatalous murskattiin,kun Yhdysvalloista alettiin tuoda subventoitua maissia,joka romahdutti maataloustuotannon hinnat. Tämä kiihdytti huumekartellien ja muiden järjestäytyneen rikollisuuden muotojen sekä Pohjois-Amerikkaan kohdistuneen laittoman siirtolaisuuden kasvua. Muutamassa vuodessa laittoman siirtolaisuuden määrä lähes kolminkertaistui.
-Laitonta siirtolaisuutta vauhditti entisestään se,että meksikolaisten peruselintarvikkeiden hinnat ampaisivat vapaakaupan vuoksi kattoon. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi tortillan hinta paisui 279 prosentilla. Palkat eivät pysyneet lainkaan hintakehityksen perässä.
Mikä on NAFTA:n opetus? Vapaakauppasopimuksista kärsivät kaikki-kaikki paitsi pankit ja monikansalliset suuryhtiöt.
Tässä hieman ajateltavaa kansalaisille. Poliitikot ,jotka kannattavat ja ajavat TTIP-sopimusta tulisi perustella paremmin sen kaiken hyvän ,mitä sen varjolla luvataan.
Esimakua tulevasta voi saada lukemalla Kanadan,Yhdysvaltojen ja Meksikon välillä 1994 solmitun NAFTA-vapaakauppasopimuksen aiheuttamasta katastrofista.
Amerikkalaiset vapaakauppasopimukset ovat olleet etenkin monikansallisille pankeille sydämenasia.
Esimerkiksi Golman Sachs-pankki on häikäilemättä lahjonut amerikkalaisia päättäjiä vauhdittaakseen sopimuksen solmimista,kun vapaakauppahankkeet ovat olleet poliittisessa vastatuulessa.
Richard Haassin johtama amerikkalainen lobbausjätti Council on Foreign Relations on jopa todennut suoraan,että vapaakauppasopimukset ovat Yhdysvaltojen "geoekonomisia" aseita itsenäistä vatioa vastaan.
Kun suuret pankit ja lobbausjärjestöt antavat vankkumattoman tukensa jollekin poliittiselle hankkeelle,tulisi itsenäisiä kansallisvaltioita ja kotimaista yrittäjyyttä vaalivien ihmisten herätyskellojen soida.
Valtamedia on väittänyt ilman kunnollisia perusteluja,että TTIP tulee olemaan kauan kaivattu ihmelääke Euroopan taantuville talouksille,vaikka aiemmat vapaakauppakokemukset kertovat täysin päinvastaisesta todellisuudesta.
Le Monde diplomatique-lehti listaa artikkelissaan "Vapaakaupan kadonneet lupaukset" mitä NAFTA teki Pohjois-Amerikan ja Meksikon yrityksille,ostovoimalle ja jopa maahanmuuttopolitiikalle.
Kun Amerikan,Meksikon ja Kanadan päättäjät lobbasivat vapaakauppasopimuksen puolesta,luvattiin kansalaisille kuuta taivaalta. Le Monde diplomatique siteeraa Bill Clintonia,joka valehteli amerikkalaisille häikäilemättä:
"NAFTA tarkoittaa työpaikkoja.Amerikkalaisia työpaikkoja. Hyvin palkattuja amerikkalaisia työpaikkoja."
Meksikolainen kollega Carlos Salinas de Gortari oli vähintään yhtä optimistinen:
" NAFTA on sopimus ,joka luo työpaikkoja. Tämän sopimuksen myötä voimme nostaa palkkoja.Sopimus vähentää siirtolaisvirtoja,sillä meksikolaisilla ei ole enää syytä muuttaa pohjoiseen töitä etsimään. He löytävät työtä täältä."
Gortari valehteli alusta loppuun -Yhdysvaltojen eteläraja vuotaa edelleen kuin seula.Tilanne on vain pahentunut viime vuosina. vapaakauppasopimus ei tuonutkaan luvattua vaurautta Meksikolle,eivätkä amerikkalaiset yrittäjät ja kuluttajat olleet lainkaan onnekkaampia.
Mitä vapaakauppasopimuksella saatiin aikaan? Le Monde diplomatiquen kokoama lista sopimuksen konkreettisista vaikutuksista on karua luettavaa:
- 1993 Petersonin kansaivälisen talouden instituutin tutkijat väittivät,että NAFTA luo vähintään 165 000 työpaikkaa vuoden 1995 loppuun mennessä. Todellisuudessa uusia työpaikkoja ei syntynyt käytännösä ollenkaan.
- Sen sijaan ,että amerikkalaisyritykset olisivat kasvaneet ja palkanneet amerikkalaisia työntekijöitä,pakotti NAFTA siirtämään toimintoja Meksikoon,jossa työvoima oli halvempaa.
- Ennen sopimusta meksikolaisia elintarvikkeita ei käytännössä voitu viedä Amerikkaan niiden terveyshaittojen vuoksi.NAFTA poisti terveysnormit,ja pian amerikkalaiset markkinat olivat täynnä halpoja ja sitäkin myrkyllisempiä meksikolaistuotteita. 20 vuodessa esim. naudanlihantuonti Meksikosta ja Kanadasta Amerikkaan oli kasvanut 133 prosentilla "ja tuhannet yhdysvaltalaiset naudanlihantuottajat olivat ajautuneet ahdinkoon."
- NAFTA ei lisännytkään ostovoimaa vaan iski ankarasti kaikkien jäsenmaiden palkkatasoon. Vaikka työvoiman tuottavuus on muun muassa teknologian kehityksen vuoksi kasvanut 20 vuodessa huikeasti,ovat amerikkalaisten mediaanipalkat jäätyneet NAFTA:n myötä.
- Kun meksikolainen halpatyövoima tukehdutti pohjoisamerikkalaiset markkinat, joutuivat teollisuuden parissa työskennelleet amerikkalaiset vaihtamaan alaa. Uudet työpaikat olivat selvästi aiempia heikommin palkattuja,joten jälleen ostovoima koki kolauksen.
- NAFTA:n luvattiin synnyttävän tervettä hintakilpailua,mikä tulisi merkitsemään halvempia tuotteita. Se oli kuitenkin valhe. 1994-2014 meksikolainen ja kanadalainen elintarviketuonti Amerikkaan kolminkertaistui ja samalla hinnat nousivat 67 prosenttia.
- Myös Meksiko kärsi vapaakaupasta.Sen maatalous murskattiin,kun Yhdysvalloista alettiin tuoda subventoitua maissia,joka romahdutti maataloustuotannon hinnat. Tämä kiihdytti huumekartellien ja muiden järjestäytyneen rikollisuuden muotojen sekä Pohjois-Amerikkaan kohdistuneen laittoman siirtolaisuuden kasvua. Muutamassa vuodessa laittoman siirtolaisuuden määrä lähes kolminkertaistui.
-Laitonta siirtolaisuutta vauhditti entisestään se,että meksikolaisten peruselintarvikkeiden hinnat ampaisivat vapaakaupan vuoksi kattoon. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi tortillan hinta paisui 279 prosentilla. Palkat eivät pysyneet lainkaan hintakehityksen perässä.
Mikä on NAFTA:n opetus? Vapaakauppasopimuksista kärsivät kaikki-kaikki paitsi pankit ja monikansalliset suuryhtiöt.
Tässä hieman ajateltavaa kansalaisille. Poliitikot ,jotka kannattavat ja ajavat TTIP-sopimusta tulisi perustella paremmin sen kaiken hyvän ,mitä sen varjolla luvataan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuten sanoit, vain pankit ja monikansalliset yhtiöt hyötyvät TTIP:stä. Ainakin Halla-aho hyväksyy TTIP-sopimuksen:
http://www.magneettimedia.com/jussi-halla-aho-kannattaa-ttip-vapaakauppasopimusta/
http://www.magneettimedia.com/amerikan-esimerkki-todistaa-vapaakauppasopimusten-tappavat-vaikutukset/
Maahanmuutosta:
http://www.magneettimedia.com/juutalaismiljonaari-kaikki-pakolaiset-suomeen/
Halla-Ahon ja perussuomalaisten kantaa tuohon sopimukseen olen ihmetellyt ja nyt kun tuossa käsiteltiin NAFTA-sopimuksen reaalisia vaikutuksia ihmettelen sitä entisä enemmän?
Ehkä Silloin tällöin palstalla vieraillut "Hallaahon äänestäjä" osaisi ymmärrettävästi selittää ,että miksi,millä logiikalla TTIP sopimus olisi Suomelle hyvä.Halla-Aho oli omien sanojen mukaan kuunnellut asiantuntioita,lobbareita asian tiimoilta ja he ovat vakuuttaneet miehen TTIP:n kannalle. Samoinhan NAFTA-sopimus lobattiin ja asiantuntiat ja johtavat poliitikot vakuuttivat(valehtelivat) sen tuovan kaikkea hyvää,toisin kävi.
Mitä kansantalousasiantuntijoita persut on? Joukkohan puhuu puuta ja heinää työkseen.
Kaikkien vapaakauppasopimusten takana on keinottelijat jotka saavat pelata tietämättömiltä ihmisiltä rahat pois. Ei kai ne meksikolaiset mitään käsitä talouspolitiikasta uutisista päätellen.Sama ongelma on tullut Suomeen älyttömän turismin mukana. Ne asiantuntijat ovat aina keinottelijoiden miehiä koska äänestäjillä ei ole niitä omia asiantuntijoita. Siis 99% kansasta kuuntelee prosentin juttuja ja satuja.