Olen jaksanut kilvoitella uskovaisena lankeamatta suurempiin synteihin jo useamman vuoden ajan. Muutenkin elämäni on mennyt varsin hyvin, mutta sitten tapahtui jotain, jonka vuoksi olen joutunut kipuilee monenlaisten epäilysten parissa.
Olin kokenut kiinnostusta yhteen vastakkaiseen sukupuoleen ja tuntui, että meidän välille oli alkanut jo tulemaan jotain. Kanssakäymisemme tihentyivät ja lopulta aloin "olemaan varma", että tuo se on se mun.
Aloin ottaa kaverianikin menoihin mukaan ja hän tuli. Ja viihtyi ilmeisen hyvin seurassamme.
Sitten tippui pommi. Tämä kaverini julkisti alkaneensa seurustelemaan kiinnostuksen kohteeni kanssa. Elämäni horjui. Tuntui, että mua on petetty ja pahemman kerran. Ei sen kiinnostuksen kohteen taholta, vaan Taivaan Isän taholta. Miksi hän salli minulle tällaista! Paras kaverini seurustelee nyt kiinnostuksen kohteeni kanssa. Olen paininut tämän asian kanssa jo useamman viikon ajan, enkä vieläkään ole sinut ajatuksen kanssa. Ikävät eppäilykset valtaavat mielen: Olenko tarpeeton. Olenko lukenut toista väärin? Tulkitsinko harmittomat hymyt, katseet yms. signaaleiksi.
Elämässäni tapahtui samaan aikaan myös muita vastoinkäymisiä ja olen joutunut senmuotoisten kiusausten keskelle, että en enää tiiä, olenko oikeasti ajautumassa maailmaan. Kirosanat ovat herkemmässä. Houkutus maailmalliseen musiikkiin lisääntynyt ja jossain määrin seurahalut vähentyneet!
Olen miettinyt ja eppäillyt, perustuiko seurahalut tähän kiinnostuksen kohteeseen... kävin toki innokkaasti jo ennen tähän tutustumista seuroissa ja ollut kova Jumalan Sanan nälkä. Nyt tuntuu, että tää "sanan rieska" on alkanut käymään mauttomaksi ja houkutukset alkaneet saamaan enemmän jalansijaa, vaikka kovin oon yrittänyt taistella vastaan näitä houkutuksia vastaan. Koen olevani turha, tarpeeton ja monin tavoin ylimääräinen. Ja mieleni vain haluaa, että hukutan tämän kaiken maailman viihteeseen. Mitä kannattaisi tehdä, etten menettäisi uskoa?
Olin kokenut kiinnostusta yhteen vastakkaiseen sukupuoleen ja tuntui, että meidän välille oli alkanut jo tulemaan jotain. Kanssakäymisemme tihentyivät ja lopulta aloin "olemaan varma", että tuo se on se mun.
Aloin ottaa kaverianikin menoihin mukaan ja hän tuli. Ja viihtyi ilmeisen hyvin seurassamme.
Sitten tippui pommi. Tämä kaverini julkisti alkaneensa seurustelemaan kiinnostuksen kohteeni kanssa. Elämäni horjui. Tuntui, että mua on petetty ja pahemman kerran. Ei sen kiinnostuksen kohteen taholta, vaan Taivaan Isän taholta. Miksi hän salli minulle tällaista! Paras kaverini seurustelee nyt kiinnostuksen kohteeni kanssa. Olen paininut tämän asian kanssa jo useamman viikon ajan, enkä vieläkään ole sinut ajatuksen kanssa. Ikävät eppäilykset valtaavat mielen: Olenko tarpeeton. Olenko lukenut toista väärin? Tulkitsinko harmittomat hymyt, katseet yms. signaaleiksi.
Elämässäni tapahtui samaan aikaan myös muita vastoinkäymisiä ja olen joutunut senmuotoisten kiusausten keskelle, että en enää tiiä, olenko oikeasti ajautumassa maailmaan. Kirosanat ovat herkemmässä. Houkutus maailmalliseen musiikkiin lisääntynyt ja jossain määrin seurahalut vähentyneet!
Olen miettinyt ja eppäillyt, perustuiko seurahalut tähän kiinnostuksen kohteeseen... kävin toki innokkaasti jo ennen tähän tutustumista seuroissa ja ollut kova Jumalan Sanan nälkä. Nyt tuntuu, että tää "sanan rieska" on alkanut käymään mauttomaksi ja houkutukset alkaneet saamaan enemmän jalansijaa, vaikka kovin oon yrittänyt taistella vastaan näitä houkutuksia vastaan. Koen olevani turha, tarpeeton ja monin tavoin ylimääräinen. Ja mieleni vain haluaa, että hukutan tämän kaiken maailman viihteeseen. Mitä kannattaisi tehdä, etten menettäisi uskoa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nämä nais/miesjutut ovat näitä vakio-ongelmia. Silloin tällöin joku joutuu hylätyksi, vaikka kuinka olisi rakastunut. Elämä on.
Muistettakoon kuitenkin syvä kansanviisaus:
Mitä yhtäläisyyttä on naisilla/miehillä ja raitiovaunuilla? Kummankaan perässä ei kannata juosta, koska niitä tulee aina uusia.
Milloin olet tullut uskoon ja miten?
mielestäni uskossa kilvoittelua ei ratkaise se lankeatko suureen syntiin, vaan saatko voimia laittaa tuon synnin pois eli uskomalla sen anteeksi. Aika vähissä olisi varmaan taistelijoiden joukko jos nk.suuri synti upottaisi heti.
Luovu vaan suosiolla uskostasi. Sontaa koko lestadiolaisuus ja muu jeesustelu.
"Jos jumala tahtoo estää pahan, mutta ei kykene siihen, silloin hän ei ole
kaikkivaltias. Jos hän kykenee estämään pahan, mutta ei halua tehdä sitä,
hän on pahansuopa. Jos hän sekä kykenee estämään pahan että tahtoo
estää sen, mistä paha tulee? Jos hän ei kykene eikä tahdo estää pahaa,
miksi kutsua häntä jumalaksi?" - Epikuros Tutustu uskonnon syntyyn...noin aluksi. Vaikka kristinuskosta on hyvä aloittaa. Ei ahista läheskään niin paljon, sen voin sanoa!!