Selailin viran puolesta Lounais-Suomalaisia paikallislehtiä ja huomasin erikoisen piirteen.
Julkinen hallinto on ruvennut budjetti- ja hankerahojen avulla kilpailemaan yritysten kanssa.
Oheisina muutamia poimintoja viimeaikaisista tapahtumista.
- Merimasku alkaa tarjota mikrotuki-palveluja
Tukihenkilönä toimii kunnan työntekijä kymmenen euron tuntipalkalla.
- MediaLabra avattiin 16.12. Loimaalla
Sen toimintaan kuuluu AV-alan, multimedian ja www-palveluiden tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen yrityksille, julkisille organisaatiolle ja yksityisille henkilöille. Hankkeessa on EU-rahoituksen lisäksi kansallinen rahoittaja, Länsi-Suomen lääninhallitus.
- Kansalaisen mikrotuki-hanke on osa Turun kaupungin [email protected] ja Turun ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden kehittämishanketta. Sen tarkoituksena on tarjota maksutonta apua, neuvontaa ja koulutusta tietokoneasioissa turkulaisille tietokoneenomistajille.
On erikoista, että juuri ICT-toimiala on otettu alasajon kohteeksi. Voisihan kunta perustaa vaikka kukkakaupan ja jakaa kuntalaisille kukkia ilmaiseksi, tai ruokaa tai kännyköitä. Päätyisimme onnelaan, jossa kaikki kuntalaiset olisivat kunnan palveluksessa ja jakaisivat ilmaisia palveluja toisilleen.
Varmaan vastaavaa tapahtuu ympäri Suomen.
Kuntien ja TE-keskusten ja muiden rahoittajien harkintakyky on tässä pettänyt. Tällainen myyräntyö on syytä lopettaa vaikka lakiteitse, kuten monessa länsimaassa on tehtykin.
Julkinen hallinto on ruvennut budjetti- ja hankerahojen avulla kilpailemaan yritysten kanssa.
Oheisina muutamia poimintoja viimeaikaisista tapahtumista.
- Merimasku alkaa tarjota mikrotuki-palveluja
Tukihenkilönä toimii kunnan työntekijä kymmenen euron tuntipalkalla.
- MediaLabra avattiin 16.12. Loimaalla
Sen toimintaan kuuluu AV-alan, multimedian ja www-palveluiden tuotteiden ja palveluiden tarjoaminen yrityksille, julkisille organisaatiolle ja yksityisille henkilöille. Hankkeessa on EU-rahoituksen lisäksi kansallinen rahoittaja, Länsi-Suomen lääninhallitus.
- Kansalaisen mikrotuki-hanke on osa Turun kaupungin [email protected] ja Turun ammattikorkeakoulun alueellisen vaikuttavuuden kehittämishanketta. Sen tarkoituksena on tarjota maksutonta apua, neuvontaa ja koulutusta tietokoneasioissa turkulaisille tietokoneenomistajille.
On erikoista, että juuri ICT-toimiala on otettu alasajon kohteeksi. Voisihan kunta perustaa vaikka kukkakaupan ja jakaa kuntalaisille kukkia ilmaiseksi, tai ruokaa tai kännyköitä. Päätyisimme onnelaan, jossa kaikki kuntalaiset olisivat kunnan palveluksessa ja jakaisivat ilmaisia palveluja toisilleen.
Varmaan vastaavaa tapahtuu ympäri Suomen.
Kuntien ja TE-keskusten ja muiden rahoittajien harkintakyky on tässä pettänyt. Tällainen myyräntyö on syytä lopettaa vaikka lakiteitse, kuten monessa länsimaassa on tehtykin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Muitakin aloja taitaa olla. On tietenkin ihan hyvä, että nettiin tulee ilmaisohjelma palkka.fi kaikkien ulottuville, mutta viekö työtä palkanlaskijoilta tai palkanlaskentaohjelmistofirmoilta?
Kovin on suoraviivaiset Aaltosen näkemykset. Eipä taida yksityinen sektori kaikkia yhteiskunnan pulmia pystyä markkinatalouden lakien mukaisesti ratkaisemaan. Jostain syystä kansalaiset kokevat avuttomuutta tietokoneidensa kanssa. Tietoyhteiskunnan rakentamisen kannalta on oleellista että laitteiden myymisen ja ostamisen lisäksi niitä myös käytetään hyödyksi.
Amk:n osalta kyseseessä on neuvontapalvelu, joka auttaa kaikkia mikrotukea tarvitsevia laitteen merkistä tai takuuajasta riippumatta. Laitevikoja ei korjata, vaan asiakas ohjataan käyttämään jonkin alan yrityksen palveluja.
Käytännössä taitaa olla pikemminkin niin, että amk:n palvelu vähentää kyselypainetta yrityksiin. Kyselyihin vastaaminen vie paljon yritysten aikaa, mutta siitä on vaikea laskuttaa.
Jos jatkossa osoittautuu, että kansalaisten mikrotukipalvelulle on niin suuri kysyntä, että siitä voisi kehkeytyä oikein liiketoimintaa, niin mielellämme autamme paria tradenomiopiskelijaa alkuun tämän liikeidean pohjalta. Joka tapauksessa he saavat tämän toiminnan kautta opiskeluaikanaan arvokasta asiakaspalvelukokemusta, josta yritykset hyötyvät myöhemmin heitä rekrytoidessaan. Siis eipä ole tukitoimien hyödynsaajat aina niin ilmeisiä kuin ensisilmäyksellä näyttää.