eli kun suomi taisteli itsenäisyydetään, ja velvollisuus oli puolustaa maata 20 000 ase velvollista lähti livohkaan, joista 1000-2000 ruotsiin saakka.
Nyt syyriassa 'asevelvollisuutta' vaatii terroristijärjetö isis, eli sama asia kuin punakaarti pakko-otot vapaussodassa. Jokainen itseään kunnioittava mies myös sjoella, ottaa mielummin jalat alleen kuin liittyisi puna-terroristi-kaartiin. Syyriassa ei ole kansan-armeijaa, joka olisi kansalaisten puolella, on vain sotivia klaaneja, jos et halua liittyä johonkin klaaniin ei jää vaihtoehtoja muuta kuin paeta
Nyt syyriassa 'asevelvollisuutta' vaatii terroristijärjetö isis, eli sama asia kuin punakaarti pakko-otot vapaussodassa. Jokainen itseään kunnioittava mies myös sjoella, ottaa mielummin jalat alleen kuin liittyisi puna-terroristi-kaartiin. Syyriassa ei ole kansan-armeijaa, joka olisi kansalaisten puolella, on vain sotivia klaaneja, jos et halua liittyä johonkin klaaniin ei jää vaihtoehtoja muuta kuin paeta
Vastaukset 8
Vanhimmat
Maahanmuuttajien puolustaminen perustuu yhä enmmän valheisiin ja kusetuksiin.
Tästä on olemassa julkaistu tutkimus: Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987).
Andersen kertoo sivulla 144: "Syyskuun 19. päivään 1944 mennessä oli Ruotsissa rekisteröity yhteensä 2025 Suomesta kevään ja kesän aikana tullutta pakolaista. Näistä tulivat 62 prosenttia, eli 1257 henkilöä ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista Pohjanmaalla.
Kymmenestä kunnasta onnistui enemmän kuin 1%:n koko väestöstä paeta (Ruotsiin). Korkeimmat pekenemis-prosentit löytyvät Munsalasta ja Korsnäsistä, mutta lukumääräisesti eniten pakeni Närpiöstä. Monista (ruotsinkielisistä) Pohjanmaan kunnista ei paennut ketään: Öja, Alaveteli, Kruunupyy, Teerijärvi, Purmo, Uusikaarlepyy ja Björköby. (Andersenin taulukko s.145)
"Fram till den 19 september 1944, dagen för vapenstilleståndets undertecknande, registrerades i Sverige sammanlagt 2025 flyktningar ankomna från Finland under våren och sommaren. Av dessa kom sammanlagt 62 procent eller 1257 personer från svenska och tvåspråkiga orter i Österbotten.
Från tio kommuner lyckades mera än 1% av befolkningen fly, Munsala och Korsnäs hade högsta flyktprocenten, medan det största antalet flyktningar kom från Närpes. Från flera österbottniska kommuner flydde ingen: Öja, Nedervetil, Kronoby, Terjärv, Purmo, Nykarleby stad och Björköby.(Se tabell i sidan 145.)"
Tämä on varsin ikävää luettavaa, mutta näidenkin asioiden tulee näkyä historiankirjoissa. Kaksi kylää, jotka jätämme yksilöimättä, loistaa ylitse muiden: Ensimmäisestä pakeni Ruotsiin 11 eli neljäsosa palvelukseen kutsutuista ja toisesta 12 miestä, vain yhden noudattaessa liikekannallepano-määräystä. Nämä kylät eivät olleet Munsalasta.
Toinen länsirajaa sivuava karkuruuden ja käpykaartilaisuuden pesäke oli korpikommunismin leimaama Kolari. Paikalliseen metsäkaartiin kuului enimmillään 50 miestä. Asiasta on kirjoittanut Markku Tasala. "Metsäkaarti : Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha"; Oulu : Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s. ISBN 951-749-341-X (sid.).
Sivulla 207 Tasala kirjoittaa Pohjanmaankin ongelmaa sivuten: "Ruotsiin paenneiden sotilaskarkureiden lukumäärä kohosi noin 800:aan vuoden 1944 alusta Lapin sodan päättymiseen saakka huhtikuussa 1945. Kolme neljäsosaa(3/4)heistä oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkielisiltä alueelta."
Sivulla 203: "Kun levisi tieto, ettei ylipäässeitä palautettu takaisin, lisääntyivät luvattomat rajanylitykset Merenkurkun alueella huomattavasti. Uumajaan perustetulla vastaanottoleirillä kerrottiin toukokuun puolivälissä olleen jo noin 70 henkeä. Sotilaskarkureiden ohella pakolaisten joukossa oli myös siviiliväestöä."
"Vielä jyrkempään kasvuun liikenne lähti kesällä, kun taistelut rintamilla olivat alkaneet. Heinäkuussa Ruotsin viranomaiset ilmoittivat saapuneiden kokonaisluvuksi jo noin tuhat, joista vajaa puolet oli Valpon arvion mukaan sotilaskarkureita. Pohjanlahden rannikon metsissä ja saarissa tiedettiin piileskelevän lisää väkeä odottamassa otollista ajankohtaa ylimenolle ja öiden elokuussa pimennyttyä alueelle kerrottiin levinneen "oikein Ruotsiin lähtemisen vimma".
"Liikehdintä heijastui veneiden hintojen voimakkaana nousuna, ja jotkut veneenomistajat näkivät kuljetuksissa myös mahdollisuuden sievoisiin ylimääräisiin ansioihin. Karkureiden kertomusten mukaan matkasta saatettiin enimmillään veloittaa kymmenenkintuhatta markkaa."
Ruotsinkielisille myötämielisenä pidetty Antti Juutilaisen kirja "Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944." (WSOY. Juva 1997 . 250 s.) käsittelee Uumajan-karkuruuden samoin kuin edelliset lähteet:
"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een. Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa.
Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa. Sodan aikainen tilasto kertoo päinvast
Sotien aikana rintamakarkureita oli vähän yli 2000 joista suurin osa ruotsinkieliseltä alueelta.
Meillähän oli punikkeja täällä, eräänlaisia ISISiksiä, ja ne asu täällä kasarmilla ja pitä väkiä pelossa kasakkaruoskien kanssa.
Mutta me ei olla samanlaasia vellihousuja kuin Syyrialaiset, jotka jättävät naiset ja lapsensa terroristeille, ja kälppävät itte karkuun. Vuonna 1918 me karkotimme ne ase käressä. Ne jotka eivät suostunehet lähtemään, löytyävt joukkohauroista Paukanevalta. Mee sinne kaivamahan, jos kaipaat niitä.
Säkin voit lähteä täältä. Punikki mokutuspaskaa levittävää ei todellakaan tulla kaipaamaan näillä lakeuksilla.
Tuskin eres oot paikallisia. Joku hampputukka etelä-suomesta, joka yrität neuvoa sua parempaa väkiä.
Lappajärvellä on paljon homoja!
Kuntasossujen vastaisku. Voiko alemmas vajota??
Sotilaskarkureita oli jatkosodassa 32186 tiedoksi vaan paukaneva lehmiä nussivalle maalaisapinalle
Hampputukka on vetänyt liikaa pilveä. Vain sillä on merkitystä kuinka moni jätti naisensa ja lapsensa ja luikki rajan yli pakolaiseksi.
Suomesta näitä vellivousuja lähti vain vähän yli 2000 syyriasta satoja tuhansia.
Toki on ymmärrettävää että asia on sinulle liian vaikea. Kukkisten älynlahjat ovat heikot, kuten aloituksestasi ja vastauksestasi voi jokainen todeta....
Että tälläisellä paskalla meille yritetään kaupata ottamaan vastaan elintasoshoppailijat.
On ilmeisesti nukuttu historian tunneilla?
Euroopassa monet maat ovat kyllästyneet EU järjestelmään. Se ei vain toimi.
Suomi ei ole EU kritiikissä yksin. Varsinkin EU:n maahanmuuttopolitiikka on saanut ihmiset kiukkuiseksi. Monet ajattelevat Euroopassa kuten suomalaiset ajattelevat: Me päätämme, ei EU.
Itävallassa yli 250 000 allekirjoitusta - kansalaisaloitteesta EU:sta eroamiseksi. Tämä on yli 4 % äänestäjistä. Itävallan hallituksen on järjestettävä kansanäänestys, koska allekirjoittajien määrä ylitti 100 000 allekirjoittajan rajan.
Britanniassa pääministeri David Cameron järjestää kansanäänestyksen maansa jatkosta Euroopan unionin jäsenenä kesäkuussa 2017.
Ranskassa Marine Le Pen, Front National Party, on luvannut järjestää äänestyksen EU:sta eroamiseksi, jos hänet valitaan virkaan presidentin virkaan 2017.
Calais on tuttu uutinen jopa Ylen kanavilta.
Hollannissa ja Italiassa huomattavaa kritiikkiä EU:ta kohtaan.
SUOMI
"Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa 16.7.2015."
Allekirjoituksia lähes 40 000 ja kansalaisaloitteen vaatima äänestys järjestetään, kun 50 000 raja ylittyy.
Allekirjoita Suomen EU-jäsenyydestä eli vaadit kansanäänestyksen.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372