Hollannin sippers

Näin ja missähän se taasen on todistettu että kaikki kovaa juoksevat tummat tytötkään puhtaita olisi.. (Marion Jones, Florence Grifit etc !)
Fanitan kyllä silti Allyson Felixiä täydellä...

ArtoGaggare kirjoitti:

Näin ja missähän se taasen on todistettu että kaikki kovaa juoksevat tummat tytötkään puhtaita olisi.. (Marion Jones, Florence Grifit etc !)
Fanitan kyllä silti Allyson Felixiä täydellä...

Lue lisää

Dopingia käytetään laajalti. Allyson Felix juoksi jo 17 vuotiaana 200 m aikaan 22.11. Osakan MM-kisoissa 21-vuotiaana Felix juoksi ensimmäisenä naisena alle 22 sekuntia aikaan 21.81 ja myöhemmin 2012 27-vuotiaana ajan 21.69. Tämäkin kehitys on epärealistista puhtain keinoin kuten on epärealistista myös Schippersin kehitys.

Lahjakas juoksija Felix kuitenkin on, 9-kertainen maailmanmestari ja moninkertainen olympiavoittaja. Felix olisi voittanut Schippersin mennen tullen 200 metrillä Pekingissä, jos olisi juossut sen matkan.

Edellisestä lipsahti kiireessä kolme tärkeää sanaa pois eli, että Felix juoksi alle 22 sekuntia Osakassa 2007 ensimmäisenä naisena nimenomaan vuoden 2000 jälkeen. Alle 22 sekunnin maailmanennätystähän veivasivat jo Marita Koch vuonna 1979 (21.71) ja Florence Griffith-Joyner vuonna 1988 (21.56 ja 21.34). Muita alittajia olivat jo Marion Jones (1998), Merlene Ottey (1990, 1991), Heike Drechsler (1986), sekä kaikkiaan 25 alittajaa tähän päivään mennessä (yhteensä 90 alitusta).

Schippersin ja Thompsonin alitukset menivät kerralla alle 22 sekunnin heti 21.63 ja 21.66 tasolle. Mahdotonta uskoa, että se tapahtui puhtaasti.

Voihan se olla, että harmaalla alueella joku mainituista on liikkunut, mutta mihin tutkimukseen vetoat siinä, että jonkun kehitys on epärealistisen nopeaa? Ihmiset ovat yksilöjä ja etenkin naisten kohdalla tasoerot urheilussa tuntuvat olevan isoja.

Yksi_kymysys kirjoitti:

Voihan se olla, että harmaalla alueella joku mainituista on liikkunut, mutta mihin tutkimukseen vetoat siinä, että jonkun kehitys on epärealistisen nopeaa? Ihmiset ovat yksilöjä ja etenkin naisten kohdalla tasoerot urheilussa tuntuvat olevan isoja.

Lue lisää

Pointtihan onkin siinä, että puhtaassa urheilussa älykäs urheilija saavuttaa lähes maksiminsa nopeasti. Sen sijaan myöhemmällä iällä nopeat ja suuret tulosparannukset ovat epäilyttäviä. Esimerkiksi Sara Petersen pudotti 400 m sileällä ja aidoissa 27-vuotiaana kerralla 2 sekuntia tuloksiaan ja oli lähellä mitalia Pekingissä. Aiemmin hän on ollut tyttöiästä Venla Paunosen tasolla.

Veriarvojen huomattavia muutoksia pidetään nykyään riittävänä epäilynä. Vastaavasti tulosten äkkiparannuksia myöhäisellä uralla voidaan epäillä kuten huippujen kasautumista tiettyyn maahan.

Mutta onko olemassa tutkimustulosta, jonka mukaan hyvä ja puhdas urheilija saavuttaa maksiminsa jo nuorena? Vai onko tämäkin ajatus taas mutua?

Yksi_kymysys kirjoitti:

Mutta onko olemassa tutkimustulosta, jonka mukaan hyvä ja puhdas urheilija saavuttaa maksiminsa jo nuorena? Vai onko tämäkin ajatus taas mutua?

Ei se ole mutua, kun seuraa Suomen laajuisesti ja läheltä vaikka nuorten yleisurheilijoiden kehitystä, erityisesti massan ei välttämättä eliittien kehitystä. Suurin osa "peak performance age" tutkimuksista maailmalla on tehty eliiteille, superatleeteille, joten niistä ei voi vetää johtopäätöksiä, koska doping voi taustalla vaikuttaa tuloksiin. Kiinnostava työ on Indianan yliopiston J.L. Foss and R.F Chapman, Career performance progressions of junior and senior elite track and field athletes. Siinä on osoitettu, että nuorten MM-kisoissa menestyneet saavuttivat uransa maksimin keskimäärin jo 18-22 iässä, mutta olympialaisissa menestyneet selvästi myöhemmin 24-26 iässä. Tekijät päättelevät (ilmeisen virheellisesti), että olympialaisissa menestyvät olisivat hitaammin kehittyviä lahjakkuuksia. Oikeampi syy on dopingin käyttö, johon turvaudutaan kun rahapalkinnot ja voiton arvo kasvavat. Vain 23 % juniorimitalisteista voitti seniorimitalin. Nuorten kisoissa voittavat ovat todennäköisemmin rehtejä, koska enemmistö urheilijoista on rehtejä. Dopingiin turvautuvat harvat siitä suuresta massasta, jotka eivät yltäneet puhtaasti juniorimitaleille. Tämä on silkkaa todennäköisyyspäättelyä. Juniorimitalistit paransivat alle 20 iän enkkaansa myöhemmällä uralla keskimäärin vain 2.7 %, kun seniorimitalistit peräti 6.8 %. Itä-Saksan dopinglabrojen tutkimuksissa oli päädytty siihen, että doping parantaa noin 5 % tuloksia keskimäärin.

Schippers on nyt siis 23-vuotias, eli ei kovin vanha maksimin saavuttaja. Ja hän oli aikaisemmin keskittynyt 7-otteluun. Ilmeisesti on panostanut vasta pari vuotta pelkästään noille pikamatkoille, tai ainakin heittolajien ja hyppyjen harjoittelu on osittain häirinnyt juoksuharjoittelua, joten maksimitulosten tulo on pikajuoksussa tätä kautta ehkä viivästynyt. Ei kai tältä pohjalta voi suoraan sanoa, onko doping, elleivät sitten nuo tämän kesän mm-kisojen tulokset ole liian hyviä ollakseen totta. Väittäisin, että monen mielestä valkoinen ei voi juosta noin kovaa, koska on totuttu siihen, että valkoiset juoksijat karsiutuvat viimeistään välierissä.

Yksi_kymysys kirjoitti:

Schippers on nyt siis 23-vuotias, eli ei kovin vanha maksimin saavuttaja. Ja hän oli aikaisemmin keskittynyt 7-otteluun. Ilmeisesti on panostanut vasta pari vuotta pelkästään noille pikamatkoille, tai ainakin heittolajien ja hyppyjen harjoittelu on osittain häirinnyt juoksuharjoittelua, joten maksimitulosten tulo on pikajuoksussa tätä kautta ehkä viivästynyt. Ei kai tältä pohjalta voi suoraan sanoa, onko doping, elleivät sitten nuo tämän kesän mm-kisojen tulokset ole liian hyviä ollakseen totta. Väittäisin, että monen mielestä valkoinen ei voi juosta noin kovaa, koska on totuttu siihen, että valkoiset juoksijat karsiutuvat viimeistään välierissä.

Lue lisää

Schippers paransi tämän vuoden kesän alussa Götzisissä kuulantyöntöennätystään metrillä ja heitti myös samoissa kisoissa keihäänheitossa ennätyksensä. Pituudessa ja aidoissa kuten myös 7-ottelussa hän teki ennätyksensä 2014 kesällä. Samalla 2.15 800 m juoksijasta tuli 2.08 juoksija. Ja kuten jo todettiin 21 iässä Schippers oli 200 m juoksussa Johanna Manninen, mutta nyt 23 iässä Marion Jones. Schippersin kaikki tulokset ovat parantuneet korkeushyppyä lukuun ottamatta oudon paljon viimeisten kahden vuoden aikana niistä tasoista, joihin tulokset olivat vakautuneet 19 ja 20 iässä. Jos hän väittää vain keskittyneensä pikamatkoille ja se selittäisi tuloskehityksen, niin siinäpä oiva valmentautumisohje kuulantyöntöön tai 7-otteluun.

Ok. En ole seurannut neidon kehitystä muissa lajeissa kuin pikajuoksussa.

Siispä lyödään leimasimella Schippersin otsaan iso D.

renatestecher kirjoitti:

Ei se ole mutua, kun seuraa Suomen laajuisesti ja läheltä vaikka nuorten yleisurheilijoiden kehitystä, erityisesti massan ei välttämättä eliittien kehitystä. Suurin osa "peak performance age" tutkimuksista maailmalla on tehty eliiteille, superatleeteille, joten niistä ei voi vetää johtopäätöksiä, koska doping voi taustalla vaikuttaa tuloksiin. Kiinnostava työ on Indianan yliopiston J.L. Foss and R.F Chapman, Career performance progressions of junior and senior elite track and field athletes. Siinä on osoitettu, että nuorten MM-kisoissa menestyneet saavuttivat uransa maksimin keskimäärin jo 18-22 iässä, mutta olympialaisissa menestyneet selvästi myöhemmin 24-26 iässä. Tekijät päättelevät (ilmeisen virheellisesti), että olympialaisissa menestyvät olisivat hitaammin kehittyviä lahjakkuuksia. Oikeampi syy on dopingin käyttö, johon turvaudutaan kun rahapalkinnot ja voiton arvo kasvavat. Vain 23 % juniorimitalisteista voitti seniorimitalin. Nuorten kisoissa voittavat ovat todennäköisemmin rehtejä, koska enemmistö urheilijoista on rehtejä. Dopingiin turvautuvat harvat siitä suuresta massasta, jotka eivät yltäneet puhtaasti juniorimitaleille. Tämä on silkkaa todennäköisyyspäättelyä. Juniorimitalistit paransivat alle 20 iän enkkaansa myöhemmällä uralla keskimäärin vain 2.7 %, kun seniorimitalistit peräti 6.8 %. Itä-Saksan dopinglabrojen tutkimuksissa oli päädytty siihen, että doping parantaa noin 5 % tuloksia keskimäärin.

Lue lisää

Vain 5% keskimäärin - siis pikamatkojen aikoja?

Voimailulajien tuloksiahan doping parantaa huomattavasti enemmän. Toki eroa on dopingeilla ja dopingeilla (kukkaron ja palkattavien eksperttien ja aineiden laadun mukaan), ja sillä doupataanko jotain keskinkertaista, vähemmän treenannutta tai vähempilahjaista vai jo maksimisuorituskykynsä lähellä olevaa lahjakkuutta.

Miesten satasella tuskin yksikään afro tai mulatti loikkisi alle 10 sekunnin ilman douppeja, tai euripidi alle 10.4 s. Nelisen prossaa siis voisi ajatella huipuilla olevan dopingin etu - mutta toisaalta se saattaa myös tasoittaa peliä siten, että isommalla joukolla on mahdollisuus päästä sinne huippujen joukkoon kuin ilman aineita urheilemalla. Niitä kun on esim. lihaskasvun, voiman ja räjähtävyyden suhteen erityislahjakkuuksia, mutta jos sekä nämä erityistapaukset että vähemmän lahjakkaat douppaavat samoilla aineilla, saattaa lopputulos olla lähellä toisiaan.

Mutta onko näiden lajien seuraaminen ja urheilijoiden ihailu (rahakkaissa lajeissa douppaavat kaikki huiput - ihan jokainen) itsepetosta? Lähettäisitkö lapsesi noihin kuvioihin, joissa huipulle ei todellakaan ole mitään toivoa ilman douppausta ja asiantuntevaa kemiallista valmennusta? Missä iässä paljastat tämän hänelle, vai odotatko, että valmentaja kertoo totuuden?