Onko tämä narsistin ihannetyöpaikka?
13.10.2011 MTV3
Valta-aseman saavuttaminen nimenomaan vallan vuoksi ajaa narsistia. Armeijan autoritaarinen kulttuuri voi olla narsistille mieluisa pelikenttä, mutta myös täysin kestämätön paikka.
Tittelit, asema ja nokkimisjärjestys ovat työelämässä tärkeitä narsistille. Niiden perusteella hän luokittelee ihmiset hänelle hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Autoritaarinen vallankäyttö on myös hyvin tyypillistä narsistille. Hän on tottunut tai pyrkii alistamaan heikompiaan.
Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa käsittelee kirjassaan Pidä puolesi – irti narsistin hampaista (WSOY 2010), miten narsismi esiintyy yhteiskunnassa.
– Narsistia kiehtoo vallankäyttö vallan vuoksi.
Narsistille otollinen työympäristö voikin löytyä autoritaarisuuden perikuvasta, armeijasta, missä vallan asteikkoja kuvastavat myös erilaiset ulkoiset merkit, kuten vaatteet, juhlaparaatit ja mitalit.
Onko armeija sitten täynnä narsisteja?
Viljamaa sanoo, että voi olla hyvinkin mahdollista, että armeijaura houkuttelee enemmän narsismiin taipuvaisia henkilöitä kuin niitä, joilla ei ole paljoa narsistisia piirteitä.
– Voisi kuvitella, että narsisteja hakeutuu armeijaan töihin. Erityisesti muiden kontrollointi voi olla narsistille fetissi.
http://www.studio55.fi/vapaalla/article/onko-tama-narsistin-ihannetyopaikka/135106
Onko narsismi sittenkin kasvatuksen tulos?
Iltalehti 10.3.2015
Tuoreen tutkimuksen mukaan narsismi ei välttämättä olekaan synnynnäinen ominaisuus
Ohio State Universityn tutkijoiden mukaan myös vanhemmilla on vaikutusta asiaan. Tutkimusta varten haastateltiin 7-11 -vuotiaiden lasten vanhempia, jotka saivat muun muassa arvioida, onko heidän lapsensa jollain tapaa erityislahjakas tai muita parempi. Ne lapset, joiden vanhemmat olivat pitäneet heitä muita lahjakkaampina tai parempina, saivat myöhemmin elämässä korkeampia pisteitä narsismia mittaavissa testeissä.
Tutkimusta johtaneen professori Brad J. Bushmanin mukaan narsismia ei voi pitää vain poikkeuksellisen hyvänä itsetuntona.
- Itsetunto on sitä, että pitää itseään muiden arvoisena. Narsismi taas on sitä, että ajattelee olevansa muita parempi. Erikoistapaus, joka ansaitsee erikoiskohtelua, kuvailee Bushman Yahoo Healthin haastattelussa.
Bushmanin aiempien tutkimusten mukaan vanhempien yliarvostamat lapset eivät ole muita lahjakkaampia tai älykkäämpiä. He vain uskovat olevansa. Professorin mielestä tällä harhakäsityksellä voi olla mitä vahingollisimpia seurauksia.
- Yksi vaarallisimpia uskomuksia, mitä ihmisellä voi olla, on se että hän olisi muiden yläpuolella. Jos joku uskoo olevansa muita parempi esimerkiksi sukupuolen, rodun tai kotimaan perusteella, käyttäytyy hän huonosti.
Jos narsisti ei saa omasta mielestään ansaitsemaansa erityiskohtelua, voi hän raivostua helposti. Lisäksi narsisti kärsii usein empatian puutteesta, eikä hän Bushmanin mukaan viitsi juurikaan tehdä töitä kehittyäkseen tai oppiakseen uutta. Jos uskoo jo valmiiksi olevansa muita parempi, miksi ponnistella parannuksien eteen?
Tutkimuksensa tärkeimpänä tuloksena Bushman pitää sitä, ettei kukaan ole syntynyt narsistiksi, ja että narsistikin voi muuttua. Vaikka vanhemmat voivat yliarvioinneillaan saada lapsensa omaksumaan narsistisia käsityksiä, voivat he myös opettaa lapselle aitoa itsetuntoa osoittamalla tälle lämpöä ja rakkautta. Hän toivookin, että tutkimus saisi vanhemmat ymmärtämään miten tärkeää lapsille on opettaa, että kaikki ovat samanarvoisia.
- Meidän tulisi opettaa lapsille, että kaikki jotka he kohtaavat, ovat jossakin heitä parempia - ja että voimme oppia jokaiselta, kuvailee tutkija.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2015031019331091_pr.shtml
13.10.2011 MTV3
Valta-aseman saavuttaminen nimenomaan vallan vuoksi ajaa narsistia. Armeijan autoritaarinen kulttuuri voi olla narsistille mieluisa pelikenttä, mutta myös täysin kestämätön paikka.
Tittelit, asema ja nokkimisjärjestys ovat työelämässä tärkeitä narsistille. Niiden perusteella hän luokittelee ihmiset hänelle hyödyllisiin ja hyödyttömiin. Autoritaarinen vallankäyttö on myös hyvin tyypillistä narsistille. Hän on tottunut tai pyrkii alistamaan heikompiaan.
Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa käsittelee kirjassaan Pidä puolesi – irti narsistin hampaista (WSOY 2010), miten narsismi esiintyy yhteiskunnassa.
– Narsistia kiehtoo vallankäyttö vallan vuoksi.
Narsistille otollinen työympäristö voikin löytyä autoritaarisuuden perikuvasta, armeijasta, missä vallan asteikkoja kuvastavat myös erilaiset ulkoiset merkit, kuten vaatteet, juhlaparaatit ja mitalit.
Onko armeija sitten täynnä narsisteja?
Viljamaa sanoo, että voi olla hyvinkin mahdollista, että armeijaura houkuttelee enemmän narsismiin taipuvaisia henkilöitä kuin niitä, joilla ei ole paljoa narsistisia piirteitä.
– Voisi kuvitella, että narsisteja hakeutuu armeijaan töihin. Erityisesti muiden kontrollointi voi olla narsistille fetissi.
http://www.studio55.fi/vapaalla/article/onko-tama-narsistin-ihannetyopaikka/135106
Onko narsismi sittenkin kasvatuksen tulos?
Iltalehti 10.3.2015
Tuoreen tutkimuksen mukaan narsismi ei välttämättä olekaan synnynnäinen ominaisuus
Ohio State Universityn tutkijoiden mukaan myös vanhemmilla on vaikutusta asiaan. Tutkimusta varten haastateltiin 7-11 -vuotiaiden lasten vanhempia, jotka saivat muun muassa arvioida, onko heidän lapsensa jollain tapaa erityislahjakas tai muita parempi. Ne lapset, joiden vanhemmat olivat pitäneet heitä muita lahjakkaampina tai parempina, saivat myöhemmin elämässä korkeampia pisteitä narsismia mittaavissa testeissä.
Tutkimusta johtaneen professori Brad J. Bushmanin mukaan narsismia ei voi pitää vain poikkeuksellisen hyvänä itsetuntona.
- Itsetunto on sitä, että pitää itseään muiden arvoisena. Narsismi taas on sitä, että ajattelee olevansa muita parempi. Erikoistapaus, joka ansaitsee erikoiskohtelua, kuvailee Bushman Yahoo Healthin haastattelussa.
Bushmanin aiempien tutkimusten mukaan vanhempien yliarvostamat lapset eivät ole muita lahjakkaampia tai älykkäämpiä. He vain uskovat olevansa. Professorin mielestä tällä harhakäsityksellä voi olla mitä vahingollisimpia seurauksia.
- Yksi vaarallisimpia uskomuksia, mitä ihmisellä voi olla, on se että hän olisi muiden yläpuolella. Jos joku uskoo olevansa muita parempi esimerkiksi sukupuolen, rodun tai kotimaan perusteella, käyttäytyy hän huonosti.
Jos narsisti ei saa omasta mielestään ansaitsemaansa erityiskohtelua, voi hän raivostua helposti. Lisäksi narsisti kärsii usein empatian puutteesta, eikä hän Bushmanin mukaan viitsi juurikaan tehdä töitä kehittyäkseen tai oppiakseen uutta. Jos uskoo jo valmiiksi olevansa muita parempi, miksi ponnistella parannuksien eteen?
Tutkimuksensa tärkeimpänä tuloksena Bushman pitää sitä, ettei kukaan ole syntynyt narsistiksi, ja että narsistikin voi muuttua. Vaikka vanhemmat voivat yliarvioinneillaan saada lapsensa omaksumaan narsistisia käsityksiä, voivat he myös opettaa lapselle aitoa itsetuntoa osoittamalla tälle lämpöä ja rakkautta. Hän toivookin, että tutkimus saisi vanhemmat ymmärtämään miten tärkeää lapsille on opettaa, että kaikki ovat samanarvoisia.
- Meidän tulisi opettaa lapsille, että kaikki jotka he kohtaavat, ovat jossakin heitä parempia - ja että voimme oppia jokaiselta, kuvailee tutkija.
http://www.iltalehti.fi/perhe/2015031019331091_pr.shtml
Vastaukset 9
Vanhimmat
Isä valitsee narsissille ammatin, voiko olla totta?
Totta puhut
Totta puhut
Totta puhut, kyllä meiän isäntä tietää
Sillon kun oma ura jää olemattomaksi eikä kukaan enää suostu palvomaan narsistia,niin yhteiskunta ottaa lapset huostaan ja narsisti aloittaa entistä massiivisemman valituksen, häiriköinnin ja tekee kaiken mahdollisen muiden elämän haittaamiseksi.
Saa siitä henkisen jöpötyksen ja tarkoituksen elämälleen,tuo sairas ihminen.
Rikosilmoitusten tehtailu on narsisti-paskalle ihan luonnollinen jatko hulluudelleen.
Vaikka aina tulee maksettavaa,niin sehän on narsistin mielestä muitten vika.
Entäs kun vouti lopulta vie omaisuuden korvauksiin ,saas nähä?
Jos suvussa on jo tuon tyylinen elukka,käyttäkää jälkeläiset kondomia,ettei moisia enää synny !
Persoonallisuushäiriöinen oikeusriidan osapuolena
http://www.narsistienuhrientuki.fi/tietoa/julkaisut/markku_salo/__new_page_-122870/#token-122202
Vedätys
Persoonallisuushäiriöinen on usein neuvottelevinaan tosissaan riidan kohteesta. Kun ollaan pääsemässä sopimukseen, hän vetäytyy ja aloittaa uuden lypsämisen. Vaikka sopimus tehtäisiinkin, sitä on tarve muuttaa pian sopimisen jälkeen. Mikään sopimus ei pidä.
Ei ole harvinaista, että persoonallisuushäiriöinen tekee sopimuksen riidasta, mutta hyvin pian alkaa vaatia sopimuksen tarkistamista. Eräässäkin tapauksessa tällainen vaatimus tuli jo viikon kuluttua sopimuksen solmimisesta. Kyse on ymmärtääkseni siitä, että persoonallisuushäiriöinen ei sopimuksen solmimisesta huolimatta koe sopineensa mitään ja ajattelee asian olevan taas uudelleen auki. Vielä enemmän on luullakseni kyse siitä, että häiriöinen haluaa kontrolloida entistä kumppaniaan/vastapuoltaan.
Persoonallisuushäiriöisen vedätyksen syy on ilmeinen. Hän haluaa pitää entistä puolisoaan tai muuta uhriaan pihdeissään; häiriöinen on alistanut tai ainakin halunnut alistaa uhrinsa ja pyrkii suhteen päättymisen jälkeenkin pitämään otteensa. Parisuhdejutuissa tämä pyrkimys toteutuu miltei poikkeuksetta lasten välityksin, kun tai jos entinen kumppani on jo päässyt kuristusotteesta. Juuri sen vuoksi lapsiriitoja on niin paljon.
Lapsen mielen väkivaltainen muokkaaminen
Lapsiriidoissa persoonallisuushäiriöinen pyrkii lähes poikkeuksetta muokkaamaan lapsen mieltä/tahtoa toiseksi kuin mikä se on luonnostaan. Älykkäät persoonallisuushäiriöiset pystyvät rakentamaan ja suunnittelemaan lapseen liittyviä riitaisuuksia hyvinkin pitkällä tähtäimellä, usein jo paljon aiemmin kuin toinen vanhempi on edes ymmärtänyt, että edessä on taisto lapsista. Tämä liittyy usein edellä käsiteltyyn teemaan eli haluun voittaa peli.
Kun persoonallisuushäiriöinen tajuaa, että parisuhteen loppu on lähellä, hän alkaa rakentaa tilannetta tulevaa eroa ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Vaikka hän ei olisi aiemmin ollut juurikaan kiinnostunut lapsistaan, pelin voittamiseksi hän alkaa usein filmata kiinnostunutta; hän ottaa yhteyttä kaikkiin niihin tahoihin, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä ja esittää tarpeen mukaan huolestunutta tai kiinnostunutta. Samalla persoonallisuushäiriöinen syöttää lapsilleen ja lähiympäristölle värittynyttä/vääristynyttä tietoa toisesta vanhemmasta.
Kun narsistiseen persoonallisuushäiriöön kuuluu usein se, että häiriöinen on älykäs ja taitava toisten mielensisältöön uiva, filmi menee usein läpi. Pitkäaikainen näytelmä on totta niille, jotka eivät pysty tajuamaan häiriöisen ominaisuuksia ja bluffia, mikä on äärimmäisen vaikeata, ellei ole asiaan jollakin tavoin vihkiytynyt. On vaikea ymmärtää, että ihminen valehtelee, vaikka/kun hän kirkkain silmin valehtelee.
"Pitkäpiimäistä-pitkäpiimäissyys" Mistä moinen sanonta "juurtaa juonensa" ??
Mikäli on tarvetta asiantuntija apuun voin omakohtaisen kokemukseni perusteella suositella narsisteihin erikoistuneesta asianajotoimistosta
http://www.kivikoskihaavisto.fi/
Hieman taustatietoa,
Persoonallisuushäiriöiset kuormittavat oikeuslaitosta
Huonojen ja jopa kelvottomien vanhempien tapaamisoikeuksia varjellaan liikaa lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Näin persoonallisuushäiriöiset henkilöt pääsevät kuormittamaan oikeuslaitosta, jossa asiaa ei tunnisteta. Näin väittääasianajaja ja varatuomari Mika Kivikoski
Mika Kivikoski työskentelee Turussa Salo & Kivikoski -asianajotoimistossa.
Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan lapsia käytetään vaikeiden avioerojen yhteydessä pelinappulana.
Avioeroissa varsinkin lapset kärsivät persoonallisuushäiriöisten vanhempien toi-
minnasta.
– Joissakin oikeuteen päättyvissä huolto- ja tapaamiskiistoissa on kyse puhtaasti
siitä, ettei toinen osapuoli ymmärrä lasten parasta. Näiden persoonallisuushäiriöisten henkilöiden tavoitteena on oma voitto sekä vallan ja vahvuuden osoittaminen.
ASIANTUNTIJAT sosiaalitoimessa ja oikeuslaitoksissa eivät tunnista esimerkiksi
narsistista persoonallisuushäiriötä.
Narsistit pelaavat valtapelejä, joiden nappuloina käytetään omia lapsia.
Valheen lyhyet jäljet
Onko valheella kuitenkin lopulta lyhyet jäljet? Useimmiten on, ja pidemmällekin kantaneet jäljet johtavat lopulta umpikujaan.
– Valehtelijalla on paljon pelissä, sillä luotettavuus on tärkeä inhimillinen voimavara ja ihmisen olennainen keino rakentaa yhteiskuntaa.
Tästä kertoo toinenkin sananlasku: Joka kerran keksitään, sitä aina epäillään.
Tuhoisimmat jäljet saattavat saada aikaa valheet, jotka on kerrottu lapselle. Jos vanhemmat tukeutuvat valheeseen tai ”tästä ei puhuta” -asenteeseen, lapsikin oppii valehtelemaan ja olemaan luottamatta totuuteen.
Sen sijaan, jos lapselle puhutaan totta, hän saa aikuisuuteen mukaansa pääoman, josta hänellä tulee olemaan paljon hyötyä. Hän oppii, että ikävistäkin asioista voi puhua ja puhuminen auttaa selviytymään.