Nerojen kongressi

Meritokratia-on-hyvä

Usein kysytään, että olisiko meritokratia hyvä; esimerkiksi Platonin tyyliin, nykyaikaan sovitetulla tavalla. Kyllähän se hyvältä kuulostaa. Tyhmäähän taitaa olla tyhmien tai kokemattomien laittaminen ohjaksiin. On se myös moraalisesti niin väärin, että tyhmillä on yhtäläinen äänioikeus, koska tyhmät päätökset vaikuttavat myös vähemmän tyhmiin.

Olisi siis hyvä, jos nykyistä lainsäädäntöä muutettaisiin; asiallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä siten, että vain älykkäät saisivat äänestää etenkin älykkäitä koskevissa asioissa ja vain nerot hallita. Käytännössä suhteellinen äänioikeus siten, että ääniä olisi esimerkiksi suhteessa hyvyysmittarin (älykkyysmittarin ja meriittimittarin) sopivasti valittuun eksponenttifunktioon. Esimerkiksi, jos kuuluisi älykkäimpään prosenttiin, niin ääniä olisi 10000 kertaa enemmän kuin, jos kuuluisi tyhmimpään prosenttiin.

Valta voisi olla NEROJEN KONGRESSILLA (suuraakkoset tässä uuskäsitteen merkkinä), jossa olisi vaikkapa 200 ylintä, tehtävään suostuvaista henkilöä todennetun älykkyyden ja kansainvälisten tieteellisten ansioiden perusteella jonkinlaisella tulofunktiolla arvioituna, jotta kumpikaan ominaisuus ei olisi liian heikolla tasolla. Meriitteinä huomioitaisiin erityisesti myös menestyksellinen aiempi toiminta nerojen kongressissa ja alemmissa piirikunnallisissa LAHJAKKAIDEN KONSIILEISSA (esimerkiksi kuntatasolla). Oikeustiedettä lukeneet virkamiehet voisivat sitten tulkita, missä määrin nerojen lakiehdotukset olisivat sopusoinnussa aiemman lainsäädännön kanssa ja hoitaa käytännön asiat.

Jotta kongressiinpäässeillä olisi vahva kannustin toimia vastuullisesti koko valtakuntaa hyödyttävällä tavalla, heidän etuisuutensa voitaisiin sitoa lähes kokonaan dynaamisesti valtakunnan kokonaisuutta kuvaavien mittareiden kehitykseen, joita voisivat luontevasti olla esimerkiksi kansalaisten älykkyys- ja kyvykkyyskehitys kansainvälisissä vertailuissa. Tämä kannustaisi erityisesti kansakunnan käyttämättömimmän äly- ja kykypotentiaalin kehittämiseen, pelkän oman viiteryhmän; eli älykkäimpien ja kyvykkäimpien ryhmän etujen, suosimiseen. Palkallisia sivutoimia ei sallittaisi sinä aikana kun olisi kongressin jäsen. Lisäksi VAALIMENESTYSBONUS edelläkuvattujen vaalien perusteella.

Ylähuone voisi olla pienempi, vaikka 50:n jäsenen kamari tuossa kongressissa. Näin vältettäisiin alueiden epätasa-arvo ja nerojen liiallinen pakkaantuminen samalle alueelle. Nuo olisivat piirikuntien älykärkeä; NENAATTOREITA (genator) ja voisivat käyttää valtaansa virtuaalisesti omalta alueeltaan käsin. Nerojen kongressi voisi jakaa osan vallastaan erityiselle VALTAKUNNAN NEROLLE, joka olisi mm. valtakunnan edustaja ulkosuhteissa. Tuo erittäin valikoitunut edustaja tuskin olisi esimerkiksi vain oikeustieteen alemman tutkinnon suorittanut ja opintomenestykseltään sangen vaatimaton henkilö.

Tyhmillä voisi lisäksi olla erityinen, sangen laajoilla erityisvaltuuksilla varustettu TYHMIEN TRIBUUNI, joka valvoisi, että tyhmien edut huomioitaisiin käytännössä voimassaolevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tuo edustaja voitaisiin valita täysin erillisillä vaaleilla. Kelpoisia ehdokkaiksi tuossa vaalissa olisivat kaikki kansalaiset, joiden älykkyys olisi keskimääräistä matalampi. Suhteellinen äänimäärä käänteisesti kuin aiemmin kuvatuissa vaaleissa. Esimerkiksi, jos kuuluisi tyhmimpään prosenttiin, niin ääniä olisi tuossa vaalissa 10000 kertaa enemmän kuin, jos kuuluisi älykkäimpään prosenttiin…

5

51

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dfgfgdddd

      Ongelma taitaa olla siinä että superälykkyys tai nerous ei yleensä kunkin yksilön kohdalla toteudu kuin jollakin erikoisalalla ja ns. yleisneroja ei juuri löydy enää nykyään toisin kuin aikoinaan joku Leonardo DaVinci. Sitten voi olla niin että ne nerot haluavat tehdä lähinnä sitä mistä ovat kiinnostuneita eikä heitä kiinnosta hallinto ja byrokratian pyörittäminen pätkääkään. Einsteinkin kieltäytyi kun hän tarjottiin Israelin presidentin virkaa.

      Tuota ei kyllä varmaan koskaan saada toteutettua koska varakkuus ja resurssit eivät välttämättä korreloi superälykkyyden kanssa. Tuo kyllä myös aika äärimmäinen suunnittelmatalous eikä sellaiset ennenkään ole oikein toimineet.

      Tuo olisi kyllä toisaalta aika hilpeä skenaario ja kelpaisi varmaan ainakin humoristisen skifiromaanin aiheeksi hyvin.

      • Nerojen-motivointi

        Nerojen kongressissa yleisnerouskin toteutuisi kuitenkin huomattavasti todennäköisemmin kuin nykyisessä eduskunnassa. Julkisen viran hoitoon voitaisiin järjestää preppauskurssi, jonka nerot suorittaisivat alta aikayksikön.

        Nerojen motivointiin voitaisiin käyttää monenlaisia keinoja, esimerkiksi: yksinoikeus käyttää erityistä värikästä viitallista virkapukua ja koristeellista päähinettä julkisilla paikoilla (motivoisi narsistisia neroja), korotetut lapsilisät (motivoisi vastuullisia lisääntyjiä), ilmainen päänhieronta ja -stimulointi (auttaisi lievittämään hallitsemisen aiheuttamaa äärimmäistä tylsistymistä) ja opetusvelvoitteeton mittava tunnustuksenomainen tutkimusmääräraha virkakauden päätyttyä (tämä keino voisikin jo taata jonontäydeltä vapaaehtoisia).

        Talousjärjestelmän määrittäisivät nerot. 200 edustajan joukossa olisi varmasti riittävästi älykkyyttä ja asiantuntemusta talousasioiden hoitoon. Esimerkiksi Einstein varoitti jo noin 66 vuotta sitten sekä kapitalismin (taloudellinen anarkia, yhteistyön väheneminen, luovuuden eroosio, talouden syklisyys), että byrokraattisen näennäis-sosialistisen suunnitelmatalouden (yksilöiden oikeuksien poljenta) vaaroista.
        https://en.wikipedia.org/wiki/Why_Socialism?


    • Kurnutin

      Mikä on sinun määritelmä tyhmälle ja nerolle, löytyykö määritelmät yleisestä käsitteistöstä?

    • spot

      Hyvä idea, mutta toteuttamiskelvoton. Jos laitetaan 200 neroa/meritoitunutta yksilöä päättämään asioista, tulokset eivät ole välttämättä parempia kuin tavallisella päätöksentekojärjestelmällä.

      Ongelmana ovat paitsi tärkeiden asioiden kompleksisuus ja ennakoimattomuus (kuten talouden) ja politiikan riippuminen päämääristä. Taloutta eivät välttämättä saa huippuasiantuntijatkaan toimimaan annetuissa rajoissa. Käytännössä markkinataloudesta olisi pakko luopua, koska talouden päätöksenteko (kuluttajat) tapahtuu monesti irrationaalisin perustein. Tämä taas vaikuttaisi ratkaisevasti talouden tehokkuuteen, suunnitelmatalous ei vain toimi.

      Vaikka pääsisimme yksimielisyyteen talousjärjestelmästä, vaikeampi ongelma olisi erilaisten päämäärien sovittaminen yhteen. Kumpi on rationaalisempaa, kuluttaa nykyisiä luonnonvaroja loppuun asti olettaen että tiede kuitenkin keksii aina uusia energialähteitä vai säästää varoja siten, että se vaikuttaa talouden toimivuuteen? Veikkaanpa, että neroillakaan ei tässä asiassa yksimielisyyttä löytyisi.

      Tai miten suhtautua eettisiin kysymyksiin, kuten pakolaisuuteen? On äärimmäisen vaikeaa nähdä etiikkaa vain rationaalisena järjestelmänä: jos päämääräksi asetetaan ihmisen selviytyminen, silloin yksityisen ihmisen tarpeilla ei olisi lainkaan väliä. Mutta nykyinen etiikkamme taas on täsmälleen päinvastaista: jokaisen ihmisen elämä on arvokas.

      Pakolaisuuskysymys kuitenkin saattaa horjuttaa jo taloudenkin perusteita. Miten nerot hoitaisivat tämän kysymyksen, kun oletettavaa on, että heidän eettiset katsomuksensa eroavat suuresti toisistaan?

    • Yhteisten asioiden hoitaminen ei ole pelkästään luovien älynväläysten toteuttamista. Ne eivät myöskään välttämättä vaadi vuosikymmenten perehtymistä pienehkölle erityisosaamisalueelle.

      On hyvin vaikea määritellä mikä olisi yhteisten asioiden hoidossa se oikeudenmukaisin, älykkäin ja parhain ratkaisu. Onko ratkaisu, mikä tuo kaikille hyvin vähän hyötyä parempi kuin ratkaisu, joka tuo enemmän hyötyä yksilöille mutta pienemmälle joukolle?

      Yleensä jokaisella yhteisiä asioita ajavalla on jokin näkökulma ajamiinsa asioihin. Päättäjien omakohtaiset mieltymykset ratkaisevat pitkälti heidän tekemänsä ratkaisut. Kenties yleisnero osaisi suhtautua asioihin puolueettomammin kuin perustavis. Kaikilla on kuitenkin omat mieltymyksensä ja inhokkinsa. Voisin kuvitella, että yleisnero ja perustavis voisivat päätyä lähes kaikissa asioissa samaan ratkaisuun pelkästään samankaltaisten mieltymystensä perusteella. Yleisnero osaisi kuitenkin perustella ratkaisunsa viisaammin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      143
      2202
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      172
      1304
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1157
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      168
      1047
    5. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      70
      990
    6. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      95
      982
    7. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      77
      967
    8. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      47
      892
    9. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      860
    10. Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?

      Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia
      Maailman menoa
      59
      753
    Aihe