..painostettiin oikeiston taholta hyvinkin ankarasti asettumasta ehdolle ensimmäiseksi presidentiksemme mutta tämä isänmaanystävänä ja viimeiseen asti laillisuusmiehenä teki oikein. Asettui ehdolle ja tuli valituksi. Suomen perustuslaki on suurelti juuri hänen käsialaansa. Muutamia myönnytyksiä Ståhlberg joutui korjattuun ja eduskunnan hyväksymään lakiin tekemään.
Ståhlberg olisi alkuperäisessä lakiesityksessään halunnut kaventaa presidentin valtaa siirtämällä sitä parlametaariselle puolelle. Vähää aiemmin kuningasta maalle hankkineet ja tässä pettyneet tahot saivat pettymykselleen korvausta juuri tällä presidentin valtaa lisänneellä muutoksella. Paradoksaalista sikäli, että ensimmäinen valtaa käyttävä oli juuri Ståhlberg joka ei olisi näin suurta valtaoikeutta halunnut.
Ensimmäistä presidenttiä valittaessa Mannerheimin taustajoukko ajoi kuningasmielisen oikeiston asiaa. Saksa-kortin luhistuessa sen hävittyä sodan ei Suomi saanut saksalaista kuningasta, yritettiin Mannerheimista saada edes presidentti. Ja kun tässäkin kuningasmieliset epäonnistuivat niin kukapa muukaan kuin Ståhlberg sai heidän vihat niskaansa.
Kuningasta Suomeen halunneet (oikeisto) saivat vielä lisää salvaa kuningas-kiistan aiheuttamille haavoilleen kymmenen vuotta myöhemmin kun ns.kommunistilait hyväksyttiin eduskunnassa. Merkitsihän se ison kansaosan parlamentaarisen vaikuttamisen loppua, vaikkakin ainoa laillinen vasemmistopuolue sai jatkaa toimintaansa. Toiminnassaan se sotien välillä oli hallituskahvassakin, jopa pääministeri-puolueena.
En mielelläni kirjoita kirjoittamatonta historiaa koska se on spekulointia tapahtumattomuudella mutta jos sallitaan mielipide niin se on tässä:
Jos jääkärit ja suojeluskunnat olisivat voittamansa sisällissodan jälkeen saanet hallitusmuodosta itse päättää olisi tuloksena ollut diktatuuri. Kuninkaana Hessenin prinssi
Friedrich Karl ja pääministerinä Mannerheim.
Mutta entäs jos Mannerheim ja hänen taustajoukkonsa olisi onnistuneet ja Mannerheimista olisi tullut presidentti sen jälkeen kun saksan-kortti ei enää ollut mahdollista. Kehityksen kulku olisi luultavasti noudattanut eteläisten naapuriemme kohtaloa. Viro päätyi diktatuuriksi kun Konstantin Päts ensin saavutettuaan parlamentaarisilla keinoilla valtion johtajan aseman, asevoimien tuella otti kaiken vallan käsiinsä ja lakkautti riigikokun (kansanedustuslaitoksen) ja sai näin siten itselleen yksinvallan maassaan. Ja kuinkas sitten kävikään myöhemmin? Oliko Viron kansa yhtenäisenä pariakymmentä vuotta myöhemmin taistelemassa maahantunkeutujaa vastaan? Varmana siitä, että maata kannattaa puolustaa?
Samantyyppinen oli tapahtumien kulku kun Liettuan diktaattori Antanas Smetona oli ottanut vallan 1926. Ja kuinkas siellä sitten kävikään. Oliko Liettuan kansa yhtenäisenä taistelemassa maahantunkeutujaa vastaan? Varmana siitä, että maata kannattaa puolustaa? Varmaankin myös koko Latvian kansaa elähdytti maanpuolustus kun Karlis Ulmanis oli diktaattorina 20-luvulla.
Jos Mannerheim olisi valittu ensimmäiseksi presidentiksemme itsenäisyytemme ajan alun kuohuntavuosina olisi se merkinnyt parlamentaarisuudelle perustuvan laillisuuden loppumista tässä maassa. Ei olisi ollut myöskään itsenäistä ja hallintovallasta erotettua tuomiovaltaa. Sen sijaan olisi ollut itsenäinen ja laiesta piittaamaton toimeenpanovalta.
Ja sen seuraukset olisivat nähty marras-joulukuun vaihteessa 1939 kun itärajalla tarvittiin myös sen 21-vuotta aiemmin kansalaissodan hävinneen kansanosan uhrivalmista panosta joka diktatuurin vallitessa olisi päätellyt samoin kuin kansat etelänaapureissa.
Perustuslakimme ja sen myötä muodostunut kansanvaltaisuus, parlamentarismi, olivat ne tekijät joiden ansiosta suomalaiset olivat valmiita puolustamaan ase kädessä maatamme
Ståhlberg olisi alkuperäisessä lakiesityksessään halunnut kaventaa presidentin valtaa siirtämällä sitä parlametaariselle puolelle. Vähää aiemmin kuningasta maalle hankkineet ja tässä pettyneet tahot saivat pettymykselleen korvausta juuri tällä presidentin valtaa lisänneellä muutoksella. Paradoksaalista sikäli, että ensimmäinen valtaa käyttävä oli juuri Ståhlberg joka ei olisi näin suurta valtaoikeutta halunnut.
Ensimmäistä presidenttiä valittaessa Mannerheimin taustajoukko ajoi kuningasmielisen oikeiston asiaa. Saksa-kortin luhistuessa sen hävittyä sodan ei Suomi saanut saksalaista kuningasta, yritettiin Mannerheimista saada edes presidentti. Ja kun tässäkin kuningasmieliset epäonnistuivat niin kukapa muukaan kuin Ståhlberg sai heidän vihat niskaansa.
Kuningasta Suomeen halunneet (oikeisto) saivat vielä lisää salvaa kuningas-kiistan aiheuttamille haavoilleen kymmenen vuotta myöhemmin kun ns.kommunistilait hyväksyttiin eduskunnassa. Merkitsihän se ison kansaosan parlamentaarisen vaikuttamisen loppua, vaikkakin ainoa laillinen vasemmistopuolue sai jatkaa toimintaansa. Toiminnassaan se sotien välillä oli hallituskahvassakin, jopa pääministeri-puolueena.
En mielelläni kirjoita kirjoittamatonta historiaa koska se on spekulointia tapahtumattomuudella mutta jos sallitaan mielipide niin se on tässä:
Jos jääkärit ja suojeluskunnat olisivat voittamansa sisällissodan jälkeen saanet hallitusmuodosta itse päättää olisi tuloksena ollut diktatuuri. Kuninkaana Hessenin prinssi
Friedrich Karl ja pääministerinä Mannerheim.
Mutta entäs jos Mannerheim ja hänen taustajoukkonsa olisi onnistuneet ja Mannerheimista olisi tullut presidentti sen jälkeen kun saksan-kortti ei enää ollut mahdollista. Kehityksen kulku olisi luultavasti noudattanut eteläisten naapuriemme kohtaloa. Viro päätyi diktatuuriksi kun Konstantin Päts ensin saavutettuaan parlamentaarisilla keinoilla valtion johtajan aseman, asevoimien tuella otti kaiken vallan käsiinsä ja lakkautti riigikokun (kansanedustuslaitoksen) ja sai näin siten itselleen yksinvallan maassaan. Ja kuinkas sitten kävikään myöhemmin? Oliko Viron kansa yhtenäisenä pariakymmentä vuotta myöhemmin taistelemassa maahantunkeutujaa vastaan? Varmana siitä, että maata kannattaa puolustaa?
Samantyyppinen oli tapahtumien kulku kun Liettuan diktaattori Antanas Smetona oli ottanut vallan 1926. Ja kuinkas siellä sitten kävikään. Oliko Liettuan kansa yhtenäisenä taistelemassa maahantunkeutujaa vastaan? Varmana siitä, että maata kannattaa puolustaa? Varmaankin myös koko Latvian kansaa elähdytti maanpuolustus kun Karlis Ulmanis oli diktaattorina 20-luvulla.
Jos Mannerheim olisi valittu ensimmäiseksi presidentiksemme itsenäisyytemme ajan alun kuohuntavuosina olisi se merkinnyt parlamentaarisuudelle perustuvan laillisuuden loppumista tässä maassa. Ei olisi ollut myöskään itsenäistä ja hallintovallasta erotettua tuomiovaltaa. Sen sijaan olisi ollut itsenäinen ja laiesta piittaamaton toimeenpanovalta.
Ja sen seuraukset olisivat nähty marras-joulukuun vaihteessa 1939 kun itärajalla tarvittiin myös sen 21-vuotta aiemmin kansalaissodan hävinneen kansanosan uhrivalmista panosta joka diktatuurin vallitessa olisi päätellyt samoin kuin kansat etelänaapureissa.
Perustuslakimme ja sen myötä muodostunut kansanvaltaisuus, parlamentarismi, olivat ne tekijät joiden ansiosta suomalaiset olivat valmiita puolustamaan ase kädessä maatamme
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.