Eihän tästä oo kuin tovi kun ihmeteltiin suomalaisten auttamishalua ja ilmiö on vieläkin hyvissä voimissaan. Otetaan esimerkki: joku tuntematon maakaa maassa ja on hädässä, vaikka sairaskohtauksen saaneena. Ihmiset kävelevät ohi ja kääntävät katseen muualle, ei ole minun asiani. Välinpitämättömyyttä, kun ei ole minun asia tai ei muka uskalleta edes kysyä onko jokin hätänä. Korkeintaan joku käy viemässä kellon kädestä. Myös yksinäiset vanhukset ja muut auttamista vailla olevat oman maan kansalaiset unohtuu. Nämä ovat ilmeisesti niin lähellä, ettei sääli tai auttamisen halu ulotu vaan silmät ummistetaan läheisten avun huudoille.
Nyt on kova hätä ja halu auttaa nuoria isänmaansa pettäneitä miehiä. Kaksnaamasta touhua. Antaisitte ees hetken aikaa vaikkapa yksinäiselle vanhukselle, veisitte vaikka köyhän kauppaan. Mutta ei koska meillä on unelma. Minulla on unelma, pelastetaan suomi, ei koko maailmaa koska siihen emme edes pysty.
Nyt on kova hätä ja halu auttaa nuoria isänmaansa pettäneitä miehiä. Kaksnaamasta touhua. Antaisitte ees hetken aikaa vaikkapa yksinäiselle vanhukselle, veisitte vaikka köyhän kauppaan. Mutta ei koska meillä on unelma. Minulla on unelma, pelastetaan suomi, ei koko maailmaa koska siihen emme edes pysty.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.