Onneksi - pikku hiljaa - myös viranomaiset ovat heräämässä huomaamaan etuilusysteemin vääryyksiä. Helsingin yliopisto on svekojen rautaisessa otteessa ollut aina, joten sen lafkan toimintaa en ihmettele yhtään.
http://yle.fi/uutiset/apulaisoikeusasiamies_helsingin_yliopiston_laaketieteellinen_tiedekunta_suosi_pitkan_ruotsin_lukijoita/8286209?ref=leiki-es
http://yle.fi/uutiset/apulaisoikeusasiamies_helsingin_yliopiston_laaketieteellinen_tiedekunta_suosi_pitkan_ruotsin_lukijoita/8286209?ref=leiki-es
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kyse on suomenkielisen lääketieteellisen tiedekunnan toiminnasta miksi siitä meitä suruja syytät? Varmaan heillä on ollut perusteensa.
"Varmaan heillä on ollut perusteensa"!!?? DDDDDDDDDDDDDD
Ruotsin taitohan on lääkärin tärkein ominaisuus. ;-)
Kuules nyt. RKP:tä ja surutahoja voi HUOLETTA syyttää kaikesta, mikä koskee pakkoruotsitusta Suomessa! Tiedät sen varsin hyvin.
Muuten. Tiedätkö, saavatko surupyrkijät lisäpisteitä HYVÄSTÄ suomen taidosta?
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskas...
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Ei välttämättä tärkein taito mutta kommunikaatiokyky kyllä kuuluu top ten-vaatimuksiin joka tapauksessa.
Surupyrkijöiltä vaaditaan kaikissa koulutuksissa suhteessa merkittävästi paljon parempaa suomenkielen taitoa, kuin suomenkielisiltä ruotsin kielen taitoa.
Mehän suruthan luemme koulussakin paljon enemmän suomea kuin te ruotsia. Lisäpisteistä en osaa sanoa, tuskin, ja sitä paitsi mitään lyhyttä suomea ei tietääkseni ole edes olemassa. Suruilla on vain suomi ja suomi äidinkielenä suomi, molemmat laajoja kursseja.
Olet varmaan jo vaikka kuinka monta kertaa saanut selityksen tuohon kysmykseesi, joten kaiva muistiasi. Tiedät varsin hyvin että asia ei ole noin kuten väität.
Mitä taas tähän tulee:
"Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA"
Se ei suinkaan todista mitään privilegiota vaan juuri päin vastaista! Pyrkijöitähän on tietenkin aina enemmän kuin opiskelupaikkoja, eivätkä opiskelupaikat korreloi hakijoiden mukaan. Mitään prosenttia eli osuuttaa hakijoista ei suinkaan hyväksytä opiskelemaan millään kielellä, vaan opiskelupaikkojen määrä on aina ennalta päätetty. Kun hakijoita on vähemmän, pääsee suurempi osa opiskelemaan, ei siinä mitään privilegioita tarvita.
Se että ruotsinkieliset, pienen hakijamäärän ansiosta, pääsisivät opiskelemaan heikommilla pisteillä kuin suomenkieliset ei pidä paikkansa, sellainen tilanne on tehokkaasti estetty siten, ettei heikoimmalla pistemäärällä ruotsinkielisessä kiintiössä hyväksytyllä, saa olla alempi pistemäärä kuin heikoimmmalla suomenkielisellä valtakunnan tasolla.
Jos ruotsin kielen taitoisten kiintiö pisterajasta johtuen ei täyty niin paikat jäävät vajaiksi. Suomenkielisillä ei tietenkään mitään pisteiden alarajaa ole, niin monta opiskelupaikkaa täytetään paremmuusjärjestyksessä kun niitä on ollut haettavissa.
Mahtavaa, että palkitaan siitä, että on jaksanut lukea vieraana kielenä harvinaisemman kielen. Kielikylvyn käyneet pitkän ruotsin lukijat menestyvät myös muissa kieliopinnoissa keskimääräistä paremmin.
Miten ihmeessä VOI saada lisäpisteitä lääkikseen TURHAN kielen osaamisesta!?
Mutta niitä ei saa tieteenalaan liittyvistä kouluaineista!?
Vain svekokratiassamme voi tuollaiseen idiotismiin törmätä...
Minä en nyt mitenkään pysty näkemään ruotsin kielen taitoa turhana lääkiksessä. Kaikki lääkärit joutuvat aloittamaan uransa julkisessa terveydenhuollossa ja kaksikielisillä alueilla on jokaisen viran ja toimen vaatimuksissa jonkin tasoinen ruotsin kielen taito.
Uudellamaalla ei voi lääkäri saada virkaa ilman ruotsin kielen taitoa.
Sillä, että ruotsin kielen taito on netti fennojen mielestä on turha, ei tässä asiassa ole merkitystä.
Yksilön kielelliset oikeudet
Yksilöllä on oikeus käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia
Jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tämä oikeus ei ole sidottu henkilön omaan kieleen, vaan hän voi valita, kumpaa kieltä hän käyttää. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että hänellä on jokin asia vireillä, vaan hänellä on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.
Yksilön kielelliset oikeudet eivät myöskään riipu hänen kotikuntansa kielestä. Yksikielisessä kunnassa asuvalla on kaksikielisessä viranomaisessa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/yksilonkielellisetoikeudet.html
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/esitteet/kielilaki/virkamiestenkielitaito.html
"Uudellamaalla ei voi lääkäri saada virkaa ilman ruotsin kielen taitoa."
Tuo on kohtuuton, ylimitoitettu vaatimus, kun ajattelee, miten paljon Uudeltamaalta löytyy vieraita kieliä puhuvia. Lääkäri joutuu paljon useammin hoitamaan vieraskielisiä potilaita kuin ruotsinkielisiä.
Jatkossa vieraskielisten osuus kasvaa hurjasti.
Siksi lääkärien joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaajia. Ruotsin osaajien määrä on ylimitoitettu.
Siis tulipa "kova" sanktio eli huomautus!?
Ja miten tuo huomautus hyödyttää niitä pyrkijöitä, joita sorrettiin pääsykokeissa?
Niin, kun joudut sairaalaan leikkaukseen, kumman kirurgin valitset, jos saat valita:
Sen, joka on lukenut pitkän ruotsin vai sen, joka osaa leikata..
Eräässä svekokunnassa, muistaakseni Raasepori, valittiin mieluummin ruotsia hyvin osaava lääkäri kuin pätevä lääkäri!? ;-)
Tuskin muistat, vaan hatustasi vedit muistosi! Jos lääkäri on lisensiaatti / laillistettu lääkäri hän on pätevä! Se että kahdesta pätevästä valitaan Raaseporissa se joka osaa ruotsia on itsestäänselvyys!
Jos se toinen pätevä ei osaa lainkaan ruotsia niin hän joutuu hakemaan töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Ankdam: "Jos se toinen pätevä ei osaa lainkaan ruotsia niin hän joutuu hakemaan töitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta."
Tuo on nykytilanne, mutta kun kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista kollektiivina koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta, viranomainen voi sijoittaa vähäisen kysynnän vuoksi ruotsinkielisen palvelun määräpaikkoihin tai työpisteisiin, joissa äidinkieleltään ruotsinkielinen henkilökunta voi palvella kokopäiväisesti ruotsinkielisiä asiakkaita. Näin Helsinki on jo käytännössä asian ratkaissutkin tietyissä palveluissaan. Se kelpaa sinullekin, Ankdam, eikö niin?
Näin kaiken koulutuksen pakkoruotsista päästään eroon.
Nettisuomalainen: "Tuo on nykytilanne, mutta kun kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista kollektiivina koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta, .."
Ahaa! Siis milloin muutetaan? Onko laki jo valmistelussa? Aikataulu?
Ja entä sitten? Emmekö me muka elä nykyajassa? Kyllä päätösten ja käytäntöjen y.m. vaatimusten pohjana pitää olla jotain muutakin kuin nettifennojen märkä uni! Ja todellisuudessa onkin!
Dream on!
"Tuo on nykytilanne, mutta kun kielitaitolaki muutetaan koskemaan viranomaista kollektiivina koko korkeakoulutetun henkilöstön sijasta,.."
Noinhan ne kielitaitovaatimukset on käytännössä tälläkin hetkellä! Koskee viranomaista, ei yksittäistä työntekijää. Ei tässä mitään lakeja tarvitse muuttaa.
Kielitaitolaki sen sijaan koskee yksittäistä työntekijää.
Oikeusministeriö:
Tiesitkö kieliasioista?
Tällä sivulla nostetaan esille ajankohtaisia kysymyksiä kieliasioista.
Milloin sinulla on oikeus käyttää omaa kieltäsi viranomaisissa?
Kielilain mukaan jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia valintansa mukaan. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että jokin asia on vireillä, vaan sama oikeus on myös pyytäessä esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.
Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään pääsääntöisesti kunnan kieltä. Tietyissä yksilön perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Kaikilla viranomaisilla on kuitenkin oikeus antaa myös parempaa kielellistä palvelua kuin mitä kielilaki edellyttää. Yksikielisen kunnan viranhaltija voi esimerkiksi puhua asiakkaan kanssa toista kieltä kuin kunnan kieltä, jos hän osaa kyseistä kieltä.
Yksilön kielelliset oikeudet eivät riipu hänen kotikuntansa kielestä. Myös yksikielisessä kunnassa asuvalla on esimerkiksi kaksikielisessä kunnassa ja muissa kaksikielisissä viranomaisissa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.
Onko viranomainen aina velvollinen toimimaan sekä suomeksi että ruotsiksi?
Kaksikielisen valtion viranomaisen tulee palvella suomeksi ja ruotsiksi. Sen tulee myös osoittaa tämä niin, että esimerkiksi erilaiset opasteet, lomakkeet ja esitteet ovat esillä molemmilla kielillä. Asiakkaan on voitava mahdollisimman helposti tietää, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.
Myös yksikielisen valtion viranomaisen tulee palvella molemmilla kielillä. Se saa kuitenkin käyttää tulkkausta tai käännösapua, jollei sillä ole valmiuksia toimia asiakkaan kielellä. Sen on myös oma-aloitteisesti huolehdittava tulkin kutsumisesta silloin, kun se huomaa, että asiointi vaatii tulkin apua.
Suomessa kunnat ovat yksi- tai kaksikielisiä. Kunta on kaksikielinen, jos suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia tai vähintään 3 000 asukasta. Suomessa on 30 kaksikielistä kuntaa, joista ruotsi on vähemmistökielenä 18 ja suomi 12 kunnassa.
Kielilain mukaan kaksikielisen kunnan viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. Sen tulee myös osoittaa tämä niin, että esimerkiksi erilaiset opasteet, lomakkeet ja esitteet ovat esillä molemmilla kielillä. Asiakkaan on voitava mahdollisimman helposti tietää, mistä hän saa palvelua omalla kielellään.
Yksikielinen kunta toimii omalla kielellään.
http://oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/perusoikeudetjademokratia/kielilaki/tiesitkotamankielista.html
P.S.
Wiki: "Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella."
Ankdam: "Noinhan ne kielitaitovaatimukset on käytännössä tälläkin hetkellä!"
Kielitaitovaatimusten käytännön pitää näkyä myös lainsäädännössä, sen, että kielitaito on säädetty viranomaiselle kollektiivina eikä koko korkeakoulutetulle henkilökunnalle nykyiseen tapaa. Muuttamatonta kielitaitolakia käytetään kaiken koulutuksen pakkoruotsin perusteluna, joka muodostaa kokonaisuutena kehäpäätelmän. Se ei ole pätevää perustelua.
Pk-seudulla terveyskeskuksissa ainakaa valta osa lääkäreistä ei osaa edes kunnolla suomea, ruotsista puhumattakaan.
Tuo on valitettavasti totta.
Mitkä viranomaiset?? Apulaisoikeusmieshän vastasi yksityishenkilön kanteluun!
Hesarin uutista oli sitten täydennetty lääkiksen dekaanin lausunnolla seuraavasti:
"Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tiedekunta oli jo valmiiksi uudistamassa valintamenettelyään.
Tarkoitus on siirtyä samanlaiseen pistejärjestelmään kuin muissa yliopistoissa, jolloin ylimääräisistä pitkän ruotsin pisteistä luovuttaisiin.
"Haluamme vähitellen tilanteeseen, jossa lääketieteelliseenkin valittaisiin opiskelijat yhteisvalinnan kautta. Sitä varten myös lähtöpisteiden pitää olla identtiset eri yliopistoissa. Lopulliset päätökset tehdään tiedekuntaneuvostossa syyskuussa."
"Kun oikeuasasiamies toteaa, että toiminta ei ole lain sallimissa puitteissa, niin tietysti sitä muutetaan", Renkonen sanoo.
Renkosen mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa."
Hyvä näin.
Linkin vuoksi tämä kertaus:
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa. http://www.hs.fi/kotimaa/a1441592148142