Paljonkohan tätä etuilu vielä löytyy!??

Joo, lue sinäkin!
Helsingin Yliopiston (kaksikielinen yliopisto), Suomenkielisessä lääketieteellisessä tiedekunnassa annetaan suomenkielisille lääkikseen pyrkijöille extra pisteitä siitä, jos ovat lukeneet pitkän ruotsin. Entä sitten?
Mihin etuiluun viittaat? Tämä on RKP:n palsta!

Minusta tuo edellä kirjoittanut oli asian ymmärtänyt paremmin kun sinä,vaikka häntä yrität mollata.Sinun motiivejasi en tietenkään tunne.

ankdam kirjoitti:

Joo, lue sinäkin!
Helsingin Yliopiston (kaksikielinen yliopisto), Suomenkielisessä lääketieteellisessä tiedekunnassa annetaan suomenkielisille lääkikseen pyrkijöille extra pisteitä siitä, jos ovat lukeneet pitkän ruotsin. Entä sitten?
Mihin etuiluun viittaat? Tämä on RKP:n palsta!

Kuten hyvin tiedämme niin ruotsinkieliset voivat hakea myös suomenkieliseen koulutukseen ja kuin taika iskusta saavat kolme lisäpistettä, siis sen lisäksi että valtio takaa kiintiöillä näille paikkoja. Saako ruotsin kielisellä puolella lisää pisteitä suomen osaamisesta?

HärskitRiikit kirjoitti:

Kuten hyvin tiedämme niin ruotsinkieliset voivat hakea myös suomenkieliseen koulutukseen ja kuin taika iskusta saavat kolme lisäpistettä, siis sen lisäksi että valtio takaa kiintiöillä näille paikkoja. Saako ruotsin kielisellä puolella lisää pisteitä suomen osaamisesta?

Jos pisteitä saa pitkän ruotsin kirjoittamisesta niin ei sitä äidinkielestä saa! Ne ovat kaksi eri asiaa!
Suru voisi saada ne lisäpisteet käymällä suomenkielisen koulun ja kirjoittamalla pitkän ruotsin. Ei muuten!

"Todella törkeä temppu vaatia pitkän ruotsin lukemista, jotta voisi päästä lääkikseen."

Oletko lukihäiriöinen? Lääkikseen pääsyn edellytyksenä ei ole pitkä ruotsi eikä ole koskaan ollutkaan.

Jokin tuossa uutisessa ja apulaisoikeusasiamehen tulkinnassa on outoa. Monet lääkikseen pyrkivät lukevat välivuonna matematiikkaa ja fysiikkaa parantaakseen sisäänpääsymahdollisuuksiaan. Ensikertalaiset saavat paremmat lähtöpisteet j.n.e.

En tunne tarkasti lääkiksen todistuksen perusteella tapahtuvaa pisteytyssysteemiä mutta en ymmärrä miksei pitkästä ruotsista, eli paremmasta ruotsin kielen taidosta saisi antaa lisäpisteitä.
Onhan suomen ja ruotsin kielen taidoilla suora yhteys työllistymiseen julkisessa terveydenhuollossa, jossa jokainen lääkäri kuitenkin joutuu uransa aloittamaan. Kaksikielisissä kunnissa on aina jonkintasoinen ruotsin kielen taito ehtona viran saamiselle.

Veikkaan että tuosta huomautuksesta ja tulkinnasta kuullaan vielä.

Aivan perusteltu huomautus. Suomessa on jo iso joukko ulkomaalaisia jotka eivät ruotsia opiskele missään vaiheessa. Lisäksi suruille on jo kiintiöt jolla taataan surujen lääkäripalvelut omalla äidinkielellään.

ankdam kirjoitti:

Jokin tuossa uutisessa ja apulaisoikeusasiamehen tulkinnassa on outoa. Monet lääkikseen pyrkivät lukevat välivuonna matematiikkaa ja fysiikkaa parantaakseen sisäänpääsymahdollisuuksiaan. Ensikertalaiset saavat paremmat lähtöpisteet j.n.e.

En tunne tarkasti lääkiksen todistuksen perusteella tapahtuvaa pisteytyssysteemiä mutta en ymmärrä miksei pitkästä ruotsista, eli paremmasta ruotsin kielen taidosta saisi antaa lisäpisteitä.
Onhan suomen ja ruotsin kielen taidoilla suora yhteys työllistymiseen julkisessa terveydenhuollossa, jossa jokainen lääkäri kuitenkin joutuu uransa aloittamaan. Kaksikielisissä kunnissa on aina jonkintasoinen ruotsin kielen taito ehtona viran saamiselle.

Veikkaan että tuosta huomautuksesta ja tulkinnasta kuullaan vielä.

Ankdam:"Kaksikielisissä kunnissa on aina jonkintasoinen ruotsin kielen taito ehtona viran saamiselle".

Tuo edellytys ei vastaa tämän päivän todellisuutta, siksi se pitää muuttaa.
Esim Vantaalla 14% on vieraskielisiä ja ruotsinkielisiä on vain 2.7 %. Ei todellakaan ole kohtuullista että kaikilta lääkäreiltä edellytetään ruotsin osaamista, mutta ei edellytetä, että lääkärien joukosta löytyisi monien eri kielten osaajia.

Ruotsin taidon vaatiminen kaikilta lääketieteen opiskelijoilta ja kaikilta kaksikielisistä kunnista virkaa hakevilta on kohtuuton ja syrjivä, siksi siitä pitää luopua.

Kohtuutonta se on myös siitä syystä, koska ruotsinkielistä lääkärikoulutusta järjestetään erikseen.
Toisaalta voisi kysyä, miksi lääkiksen pääsykokeissa ei anneta lisäpisteitä esim venäjän tai viron taidosta, kun meillä on kasvava määrä venäjän/vironkiellisiä potilaita. Myös synnyttäjiä jonkun ruotsinkielisen kunnan synnytysosastolla.

seniorilekuri kirjoitti:

Ankdam:"Kaksikielisissä kunnissa on aina jonkintasoinen ruotsin kielen taito ehtona viran saamiselle".

Tuo edellytys ei vastaa tämän päivän todellisuutta, siksi se pitää muuttaa.
Esim Vantaalla 14% on vieraskielisiä ja ruotsinkielisiä on vain 2.7 %. Ei todellakaan ole kohtuullista että kaikilta lääkäreiltä edellytetään ruotsin osaamista, mutta ei edellytetä, että lääkärien joukosta löytyisi monien eri kielten osaajia.

Ruotsin taidon vaatiminen kaikilta lääketieteen opiskelijoilta ja kaikilta kaksikielisistä kunnista virkaa hakevilta on kohtuuton ja syrjivä, siksi siitä pitää luopua.

Kohtuutonta se on myös siitä syystä, koska ruotsinkielistä lääkärikoulutusta järjestetään erikseen.
Toisaalta voisi kysyä, miksi lääkiksen pääsykokeissa ei anneta lisäpisteitä esim venäjän tai viron taidosta, kun meillä on kasvava määrä venäjän/vironkiellisiä potilaita. Myös synnyttäjiä jonkun ruotsinkielisen kunnan synnytysosastolla.

"Tuo edellytys ei vastaa tämän päivän todellisuutta, siksi se pitää muuttaa. "

Siitä vaan muuttamaan lakia mutta nyt kuitenkin esität mielipidettä etkä faktaa. Nykytodellisuus on tasan tarkkaan kuitenkin se että saadakseen töitä ja varsinkin viran tai toimen pääkaupunkiseudulta tai muualta kakskielisiltä alueilta on osattava ruotsia. Piste!
Se ON todellisuus, eikä tilanne taatusti ehdi muuttua, ennen kuin nuo tänä syksynä lääketieteen opintonsa aloittavat valmistuvat, jos muuttuvat koskaan.
Laki ja työnantaja määräävät pätevyysvaatimukset ei netti fennon mutu.

ankdam kirjoitti:

Jokin tuossa uutisessa ja apulaisoikeusasiamehen tulkinnassa on outoa. Monet lääkikseen pyrkivät lukevat välivuonna matematiikkaa ja fysiikkaa parantaakseen sisäänpääsymahdollisuuksiaan. Ensikertalaiset saavat paremmat lähtöpisteet j.n.e.

En tunne tarkasti lääkiksen todistuksen perusteella tapahtuvaa pisteytyssysteemiä mutta en ymmärrä miksei pitkästä ruotsista, eli paremmasta ruotsin kielen taidosta saisi antaa lisäpisteitä.
Onhan suomen ja ruotsin kielen taidoilla suora yhteys työllistymiseen julkisessa terveydenhuollossa, jossa jokainen lääkäri kuitenkin joutuu uransa aloittamaan. Kaksikielisissä kunnissa on aina jonkintasoinen ruotsin kielen taito ehtona viran saamiselle.

Veikkaan että tuosta huomautuksesta ja tulkinnasta kuullaan vielä.

Tässä HBL:in uutinen samasta aiheesta. Ihmettelevät samaa kuin minäkin.

"Vid Folktinget har biträdande folktingssekreterare Anders Björklöf, ansvarig för utbildningsärenden, aldrig tidigare hört att en högskola skulle ha fått kritik av JO för att den givit poäng för språkkunskaper.

– Jag ser inga problem med att ge extra poäng för kurser som sökande läst i gymnasiet. Det är universiteten som själva sätter upp kriterierna för inträdesförhören, säger Björklöf.

Han gissar att orsaken till de extra poängen har varit att Helsingfors universitet på det sättet kan trygga tillgången på tvåspråkiga läkare i framtiden."

http://hbl.fi/nyheter/2015-09-07/769413/kritik-mot-extra-poang-lang-svenska

Muutosetenee kirjoitti:

Aivan perusteltu huomautus. Suomessa on jo iso joukko ulkomaalaisia jotka eivät ruotsia opiskele missään vaiheessa. Lisäksi suruille on jo kiintiöt jolla taataan surujen lääkäripalvelut omalla äidinkielellään.

Suruille ei ole yhtään kiintiötä missään! Mitään kielikiintiöitä ei perusteta opiskelijoiden tarpeisille vaan yhteiskunnan tarpeisiin!
Helsingin yliopistossa on kiintiö ruotsin kieltä taitaville, jolla pyritään varmistamaan myös ruotsinkieltä osaavien lääkärien saatavuus.

Jo pitempään on vuosittainen kiintiö ollut 30 opiskelupaikka joka on hieman vajaa 5% kaikista lääkiksien opiskelupaikoista. Tänä vuonna kiintiö näyttää olleen suurempi joka johtunee siitä että ruotsinkielisten vuosikurssi viime vuonna jäi vajaaksi.

Eli ratkaisuna ongelmaan haluat antaa arabian kielestä lisäpisteitä lääkikseen hakijoille.

Tyypillinen esimerkki tavasta, jolla nettifenno ratkaisee "ongelman" :)

Tyypillinen sveko ratkaisu taas on se että ruotsinkielestä annetaan lisäpisteitä aina kun mahdollista.

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijaksi/Hakuopas_2015_2.12.2014_LL.pdf

On se kumma että pitkän matikan laudaturista saa 9 pistettä ja lyhyen matikan L:stä vain 6 pistettä. Sehän on täysin epäreilua jos oppilas saa enemmän pisteitä laajemman oppimäärän suorituksesta. Kaikille vain samat lähtöpisteet, pelkkä lukion todistus on riittävä tae tulevasta huippulääkäristä.

Matematiikka tarvitsevat kaikki lääkärit, ruotsia ei koska näihin tehtäviin on jo kiintiöt jolla taataan surujen lääkäripalvelut. Huomaa kyllä miten kieroutunut tämän vähemmistön ajattelu on.

Mihin lääkärit tarvitsevat matematiikkaa? Taidat nyt sotkea asioita. Ne ovat aivan eri koulusaloja, missä matematiikkaa tarvitaan (ja osataan).

Lääkärin ammatti on palvella kaikissa tilanteissa potilaita kielellä kuin kielellä, ei siinä erotella potilaita äidinkielen mukaan käyttäen sitten vaikka viittomakieltä jos potilas ei osaa suomea/ruotsia/ englantia jne. Kysehän on pääsykokeesta, jotenkin ne akanat on jyvistä eroteltava vaikkapa matemaattisen kyvyn / ajattelun perusteella.

Eihän tuolla ruotsinkielen 3 p ole suurtakaan merkitystä kun valintakokeesta voi saada max 72 p. Lisäksi valintakoe käsittää vain lukion biologian , fysiikan ja kemian kurssit, ei mitään kieliä tai matematiikkaa.

187 kirjoitti:

Mihin lääkärit tarvitsevat matematiikkaa? Taidat nyt sotkea asioita. Ne ovat aivan eri koulusaloja, missä matematiikkaa tarvitaan (ja osataan).

Luultavasti yhteenlasku, kertominen ja vähennyslasku on hyödyllistä myös lääkärille?

Mistä täällä fennot taas jauhaa. Kysymys on täydellisesti fennoasia. Antakaa lisäpisteitä mistä haluatte. Ei olis sen kummempi vaikka tulis vanhainkotiharjoittelusta kesätöista, perhepäivähoitajan hommista tai vaikkapa venäjänkielen arvosanasta. Valitsija määrittelee valintakriteerit mutta oikeusvaltio antaa omat puitteensa.

askut kirjoitti:

Mistä täällä fennot taas jauhaa. Kysymys on täydellisesti fennoasia. Antakaa lisäpisteitä mistä haluatte. Ei olis sen kummempi vaikka tulis vanhainkotiharjoittelusta kesätöista, perhepäivähoitajan hommista tai vaikkapa venäjänkielen arvosanasta. Valitsija määrittelee valintakriteerit mutta oikeusvaltio antaa omat puitteensa.

askut, yksi fenno viidestä miljoonasta, on tätä mieltä: "Valitsija määrittelee valintakriteerit mutta oikeusvaltio antaa omat puitteensa."

Oikeusvaltiossa viranomainen myös valvoo, että lakien alainen ja julkisin varoin toimiva valitsija määrittelee valintakriteerinsä lakien ja annettujen puitteiden mukaan.

Ankdam: "Ihmettelen suuresti apulaisoikeusasiamiehen kantaa!"

Sentään ihmettelet etkä suoralta kädeltä julista apulaisoikeusasiamiestä haukkumismerkityksessä nettifennoksi tai peräti "netti fennoksi" tunnustautuen siten sellaiseksi nettifennoksi, joka ei kirjoita yhdyssanaa nettifenno oikein.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Ankdam: "Ihmettelen suuresti apulaisoikeusasiamiehen kantaa!"

Sentään ihmettelet etkä suoralta kädeltä julista apulaisoikeusasiamiestä haukkumismerkityksessä nettifennoksi tai peräti "netti fennoksi" tunnustautuen siten sellaiseksi nettifennoksi, joka ei kirjoita yhdyssanaa nettifenno oikein.

Joo ihmettelen todella miksi oikeusasiamiehen mielestä muista yo-todistuksen aineista saa antaa pisteitä mutta pitkästä ruotsista ei. Kyse on kokeesta joka sentään mittaa taitoa jolla on suora vaikutus myöhempään ammatin harjoittamiseen ja työnsaantiin.

Mitä mieltä itse olet?

Teille taataan jo kiintiöillä 5% osuus aloituspakoikoista joilla varmistetaan että saatte palvelunne. Miksi ruotsia pitäisi suosia vielä suomenkielisessä koulutuksessa?

ankdam kirjoitti:

Joo ihmettelen todella miksi oikeusasiamiehen mielestä muista yo-todistuksen aineista saa antaa pisteitä mutta pitkästä ruotsista ei. Kyse on kokeesta joka sentään mittaa taitoa jolla on suora vaikutus myöhempään ammatin harjoittamiseen ja työnsaantiin.

Mitä mieltä itse olet?

Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa tämä: "Apulaisoikeusasiamiehen maanantaisen ratkaisun mukaan käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta."

Onko asia yhteydessä ruotsinkielisen opetuksen erilliseen kiintiöön? Jo sen kautta syntyy ongelma yhdenvertaisesta kohtelusta suhteessa kaikkiin opiskelupaikkaa hakeviin. On ainakin kaksi lähdettä luomassa epäilyä yhdenvertaisuuden toteutumisesta, johon kieli vaikuttaa: kiintiö ja lukion kielikurssit. Voiko pienen vähemmistön kieli olla korostetusti (kahdelta suunnalta) enemmistön keskinäisen yhdenvertaisuuden tiellä?

Mihin kaikkiin asiaan vaikuttaviin säädöksiin oikeusasiamies nojaa?

Muutosta kirjoitti:

Teille taataan jo kiintiöillä 5% osuus aloituspakoikoista joilla varmistetaan että saatte palvelunne. Miksi ruotsia pitäisi suosia vielä suomenkielisessä koulutuksessa?

Koska käytännön tarve ruotsin osaamiselle esim HUS'in alueella on paljon suurempi kuin mitä 6% koko lääkärikunnasta pystyy tasaisesti tarjoamaan. Ei niitä ruotsin kieltä osaavia lääkäreitä aina ole käytettävissä kun olisi tarvetta. Mitä enemmän heitä on, sitä parempi, eikä se lääkärin ruotsin kielen taito millään lailla kuitenkaan heikennä teidän suomenkielisten palveluja.

Meidän surujen oikeus äidinkielisiin palveluihin on kuitenkin lakiin kirjattu joten ei siitä ruotsin kielen taidosta kenellekään ainakaan mitään haittaa ole.

Nettisuomal-nettifenno kirjoitti:

Mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa tämä: "Apulaisoikeusasiamiehen maanantaisen ratkaisun mukaan käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta."

Onko asia yhteydessä ruotsinkielisen opetuksen erilliseen kiintiöön? Jo sen kautta syntyy ongelma yhdenvertaisesta kohtelusta suhteessa kaikkiin opiskelupaikkaa hakeviin. On ainakin kaksi lähdettä luomassa epäilyä yhdenvertaisuuden toteutumisesta, johon kieli vaikuttaa: kiintiö ja lukion kielikurssit. Voiko pienen vähemmistön kieli olla korostetusti (kahdelta suunnalta) enemmistön keskinäisen yhdenvertaisuuden tiellä?

Mihin kaikkiin asiaan vaikuttaviin säädöksiin oikeusasiamies nojaa?

Hyvä kysymys! Miten pitkän ruotsin kirjoittaminen tai kirjoittamattomuus on yhdenvertaisuusongelma?
Eihän kaikki kirjoita pitkää matematiikkaakaan, puhumattakaan fysiikasta ja kemiasta. Niistäkin saa parhaasta pisteitä. Myös pitkästä vieraasta kielestä saa pisteitä.

Onko niin ettei kaikissa kouluissa ole mahdollisuutta valita pitkää ruotsia?

En ymmärä.

P.S.
" Painotukset vaihtelevat yliopistoittain, mutta pääsääntöisesti yhteispisteissä otetaan huomioon neljä yo-koetta (poikkeuksena Helsingin yliopisto, jossa pisteitä saa viidestä yo-kokeesta).

Yo-kokeiden pisteytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota biologian, kemian, fysiikan sekä matematiikan arvosanoihin. Hyvästä yo-todistuksesta voi siis olla apua, mutta sisäänpääsy edellyttää myös erinomaista onnistumista pääsykokeessa."

Ei nyt ainakaan minun korvaani särähdä kovin eriarvoistavalta.

Linkin vuoksi tämä kertaus:

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa. http://www.hs.fi/kotimaa/a1441592148142