hs:
"Oikeusasiamies: Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii perusteetta pitkän ruotsin lukijoita
KOTIMAA 7.9.2015 15:06
Minna Passi
HELSINGIN SANOMAT
KRISTIINA LEHTO / LEHTIKUVA
Helsingin yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii perusteetta pitkän ruotsin opiskelijoita, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan yliopiston pitäisikin muuttaa valintamenettelyään.
Nykyisin lukiossa pitkän ruotsin suorittaneet ylioppilaat saavat kolme lisäpistettä hakiessaan suomenkieliselle linjalle. Pitkän ruotsin opiskellut voi saada 45 lähtöpistettä, kun keskipitkän ruotsin opiskelleelle maksimi on 42 lähtöpistettä.
Apulaisoikeusasiamiehen maanantaisen ratkaisun mukaan käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. "Pitkän ruotsin suorittaneet opiskelijat muodostavat tosiasiallisesti tiukassa valintakokeessa erillisen erityiskohtelua nauttivan ryhmän", Pajunoja linjaa tiedotteessaan.
Muiden yliopistojen lääketieteellisissä ei ole vastaavaa pistejärjestelmää.
Asiasta kanteli lukiolaisen isä, joka piti ruotsin pitkän oppimäärän tuomaa etua suhteettomana muihin lähtöpisteisiin verrattuna.
Helsingin lääketieteellisessä on erikseen ruotsinkielinen kiintiö, johon otetaan vuosittain 38 opiskelijaa."
"Oikeusasiamies: Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii perusteetta pitkän ruotsin lukijoita
KOTIMAA 7.9.2015 15:06
Minna Passi
HELSINGIN SANOMAT
KRISTIINA LEHTO / LEHTIKUVA
Helsingin yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston päärakennus
Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta suosii perusteetta pitkän ruotsin opiskelijoita, katsoo apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan yliopiston pitäisikin muuttaa valintamenettelyään.
Nykyisin lukiossa pitkän ruotsin suorittaneet ylioppilaat saavat kolme lisäpistettä hakiessaan suomenkieliselle linjalle. Pitkän ruotsin opiskellut voi saada 45 lähtöpistettä, kun keskipitkän ruotsin opiskelleelle maksimi on 42 lähtöpistettä.
Apulaisoikeusasiamiehen maanantaisen ratkaisun mukaan käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. "Pitkän ruotsin suorittaneet opiskelijat muodostavat tosiasiallisesti tiukassa valintakokeessa erillisen erityiskohtelua nauttivan ryhmän", Pajunoja linjaa tiedotteessaan.
Muiden yliopistojen lääketieteellisissä ei ole vastaavaa pistejärjestelmää.
Asiasta kanteli lukiolaisen isä, joka piti ruotsin pitkän oppimäärän tuomaa etua suhteettomana muihin lähtöpisteisiin verrattuna.
Helsingin lääketieteellisessä on erikseen ruotsinkielinen kiintiö, johon otetaan vuosittain 38 opiskelijaa."
Vastaukset 71
Vanhimmat
Arvatkaapas, muuttaako yliopisto valintamenettelyään?
Oikeustieteellisessä on käsittääkseni sama menettely. Ajatelkaa oikeustieteellisen tiedekunnan valintamenettely ei ole yhdenvertainen. Oikeudellisen ajattelun kehto opettaa alusta asti vilpistelyyn ja etuiluun.
Ihan totta?
Oikeusasiamiehen lausunto perustuu Suomen lakiin. Yliopiston on pakko noudattaa sitä. Seuraavissa valinnoissa asia on korjattu.
Eikä perustu, ainakaan yliopistolakiin. Yliopistot saavat itse päättää sisäänpääsykriteereistään. Lausunto on hyvin merkillinen.
Ankdam: "Eikä perustu, ainakaan yliopistolakiin. Yliopistot saavat itse päättää sisäänpääsykriteereistään. Lausunto on hyvin merkillinen."
Oikeusvaltiossa viranomainen myös valvoo, että lakien alainen ja julkisin varoin toimiva valitsija määrittelee valintakriteerinsä kaikkien asiaan vaikuttavien lakien ja viranomaisen antamien puitteiden mukaan (esimerkiksi opiskelupaikkojen määrä).
Mitä ongelmaa on opiskelupaikkojen määrässä?
Kaikki etuilu lopetettava. Ruotsinkieliset ovat olleet vallassa aivan liian kauan.
Osaatko muuta kuin näsäilyä? Silläkö olet elämäsi täyttänyt? tiedätkö, että näsäily on yksi puolustusmekanismi? Ihmettelen, että miksi koet tarvetta puolustautua. Jaa, ellei sitten...
Osaatko sinä muuta kuin julistaa kaikenlaisista hihasta vedetyistä vääryyksistä ja epäikeudenmukaisuuksista osaamatta eritellä mitä tarkoitat!
Te netti fennot nimitätte oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa etuiluksi!
Kerro ihmeessä mikä mielestäsi on ongelma opiskelupaikkojen määrissä?
En halua kuulla mitään mutua vaan numeroita.
Autan sinua sen verran että kerron että niitä kuuluisia ruotsin kielen taitoisten kiintiöopiskelupaikkoja on Helsingin yliopistossa 275 kpl.
Muistan aikoinaan kun hain yliopistolle lukemaan kieliä, niin valinnassa sai lisäpisteen joistakin yo-kokeessa suoritetuista aineista, vaikka niillä ei ollut kyseisen kielen kanssa mitään tekemistä. Eli mikäköhän tässä menettelyssä on niin uutta ja ihmeellistä? Sekö, että kyseessä sattuu olemaan ruotsin kieli? Ruotsin kielen osaamisesta saatuja lisäpisteitä voi jopa perustella, onhan se toinen kansalliskielemme, ja kielitaitoinen lääkäri tekee ainakin minuun suuremman vaikutuksen kuin kielitaidoton. Lääkäreillä on nykyään potilaina kaikenkielisiä, joten kielitaito on ehdoton valtti!
Ruotsinkielen taitoisten lääkäreiden riittävyys varmistetaan kyllä ihan erikseen ruotsinkielisellä lääkärikoulutuksella.
"Uutta ja ihmeellistä" tämä ei ole, vaan pitkään jatkunut vanha käytänne, jollla on suosittu ruotsia. Lisäpistettä ei saa muista pitkistä kielistä kuin ruotsista. Koska lääkäreillä on nykyään potilaina kaikenkielisiä, niin normaalissa suomenkielisessä koulutuksessa ei ole mitään perustetta hylkiä esim. pitkän englannin tai venäjän opiskelleita.
Muissa yliopistoissa onneksi pisteen saa muistakin pitkänä kirjoitetuista kielistä, mikä onkin oikein. Olen iloinen, että tähän asiaan viimein puututaan.
Kielitaito on ehdoton valtti monessa muussakin ammatissa. Miksi sitten opiskelijoiden ei anneta lukea niitä kieliä vaan resurssit laitetaan pakkoruotsiin. Saksa, venäjä, espanja, kiina, portugali, arabia, ranska, japani, hindi, korea, italia jne. ovat monin verroin arvokkaampaa kieliosaamista kuin pakkoruotsi jota ei tarvita missään. Yhteispohjoismaiset yritykset käyttävät englantia, ruotsalaisten turistien kanssa englanti käy mainiosti, ainoastaan Suomessa asuvat etuoikeuksiin tottuneet ruotsinkieliset heittäytyvät osaamattomiksi niin suomeksi kuin englanniksikin.
Toki on mutta ruotsi / suomi ovat ainoat kielet joita Suomen lain mukaan pitäsi töissä osata, tai edes jompaa kumpaa. Niihin kiinan- , portugalin- ja hindinkielisiinkään ei tuolla poliklinikoilla tai osastoilla ei niin kovin usein törmää, ruotsinkielisiin sentään joka päivä HUS-alueella.
No pistäpä joku miljardi rahaa yliopistoille, että pystyvät opettamaan mainitsemiasi kieliä! Voit korvamerkitä rahan vaikka hindin (tai muun kielen) opetukseen käytettäväksi.
Avaa silmäsi ja korvasi, Ankdam. HUSn alueella on enemmän vieraskielisiä kuin ruotsinkielisiä potilaita ja asiakkaita.
Siksi lääkäreiden joukosta pitää löytyä monien eri kielten osaajia.
Ruotsin kielen osaamista vaaditaan pääkaupunkiseudulla ja koko maassa ylimitoitetusti, paljon enemmän kuin on todellinen tarve. Siihen haaskataan resursseja, joita tarvittaisiin muihin tarpeisiin
Muiden kielten osaamista ja opetusta ei löydy tarpeeksi, koska ruotsiin satsataan kohtuuttomasti
Avaa sinä järkesi! Suomalaiset sairaalat ovat rakentaneet ja niitä ylläpitävät suomalaiset veronmaksajat. Suomalaiset sairaalat ovat ensisijaisesti suomalaisia varten ja suomalaiset puhuvat suomea, ruotsia, viittomakieltä ja saamea.
Näiden kielten puhujien palvelut on kirjattu lakiin. Mamutkin tietysti hoidetaan niin hyvin kuin pystytään mutta he eivät kuulu tähän keskusteluun!
Kielitaitolisänkin voi jukisessa terveydenhuollossa saada vain suomen, ruotsin, saamen ja viittomakielen taidoista.
Älä sinä Saima sotke mamuja tähän keskusteluun! Oman maan kanslaiset ovat etusijalla ja muut hoidetaan sitten niin hyvin kuin osataan - nykyään useimmiten tulkkien avulla, joita toki löytyy sairaaloissa myös omasta takaa ja ellei löydy niin tilataan ulkoa.
Se että hindin kielen osaamisesta alettaisiin antaa lisäpisteitä lääkikseen mentäessä mutta ei pitkästä ruotsista on ääliömäinen idea!! Järki hoi!!
Miten tällainen on voinut ollenkaan tapahtua?
Vasta hakijan isä peräsi oikeutta.
HY:n johdossa on hurrreja ja hurrrien nuolijoita.,
On se hupaisaa, että palstan nettifennopersu jaksaa tuohtua tällaisista asioista, joilla ei ole vieläpä mitään tekemistä hänen itsensä kanssa - todella uskottavaa :)
Kaikissa tiedekunnissa ja kaikissa oppiaineissa on omia käytäntöjä tässä suhteessa. Jos alkaismme tutkia niitä, niin siinä menisi viikko, että sataisiin kirjattua ylös kaikki oppiaineet, joissa saa lisäpisteitä jostain yo-kokeesta / lukion oppiaineesta, jolla ei ole kyseisen aineen kanssa mitään tekemistä.
Nyt haloo on noussut siitä, että tässä tapauksessa tuo aine sattui olemaan ruotsi. Todella läpinäkyvää nettifennopersulta, taas kerran :)
Suomessa on ainakin toistaiseksi noudatettava Suomen lainsäädäntöä, johon Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunto perustuu.
Nettisveko tai svekomielinen neffe "naurantaas" on tätä mieltä: "On se hupaisaa, että palstan nettifennopersu jaksaa tuohtua tällaisista asioista - -."
Lakiin nojautuen apulaisoikeusasiamies tuohtui ensin ja sitten nimimerkki "iljettävääää" vaikkapa lapsensa, sukulaisensa tai naapurinsa puolesta. Eikö olisi saanut?
Vantaalla on suomenkielinen koulu, jossa matematiikassa ei anneta läksyjä ollenkaan. Ja oppilaat oppivat, eivätkä vain ole oppivinaan. Sama käytäntö on kovasti leviämässä muuallekin.
Siinä meni Pajunojan virkauran kehtitysnäkymät ellei todella uudet tuulet ala puhallella tuomioistuinlaitoksessa.
"Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
poliisia
syyttäjälaitosta
vankeinhoitoa, rangaistusten täytäntöönpanoa ja kriminaalihuoltoa
tietosuojaa, tietohallintoa ja tietoliikennettä
opetusta, tiedettä ja kulttuuria
sosiaalivakuutusta
työhallintoa
työttömyysturvaa"
Huomioi erityisesti kohta: opetusta, tiedettä ja kultturia.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/oikeusasiamies/pajuoja.htx
Helsingin Yliopiston on noudatettava surujen suruksi Jussi Pajunojan ratkaisua.
Muilla yliopistoilla ei ole vastaavaa pisteytystä, joten ne toimivat laillisesti.
Oikeusministeri voi tervehdyttää oikeuslaitoksen.
Ensin suruja suositaan kiintiöiden avulla ja sitten suomalaisia sorretaan ruotsin kielen avulla!
Kuinka tällainen on mahdollista suomalaisten omassa maassa!?
"Helsingin lääketieteellisessä on erikseen ruotsinkielinen kiintiö, johon otetaan vuosittain 38 opiskelijaa."
No mistä ne "kiintiöt" nyt taas yllättäen ilmestyivät". Eikö asia olekaan niin kuin rkp-liturgia ja aikaisemmat viralliset tulkinnat antavat ymmärtää, että "mitään kiintiöitä ei ole" (eikä ruotsalaisilla mitään muitakaan etuoikeuksia)?!?!?
Helsingin yliopistossa on määrätyillä aloilla kiintiöt ruotsin kieltä taitaville (HUOM! ei siis ruotsinkielisille!).
Kyseiset kiintiöt ovat aloilla joilla yhteiskunnalla on velvollisuus järjestää palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä.
Ne kiintiöt löytyvät lääketieteellisestä tiedekunnasta, oikeustieteellisestä tiedekunnasta, farmasialta, sosiaalialata, tiedotuksesta, ja pedagogigiikan alalta.
Näitä ruotsin kielen taitoisten kiintiöpaikkoja on kaiken kaikkiaan alle 300 ja niille hakemisen edellytyksenä on on hakijan ruotsin kielen taito, äidinkieli saa olla mikä tahansa.
Niillä kiintiöpaikoilla pyritään täyttämään ruotsin kieltä osaavien tarve määrätyillä aloilla.
Ruotsin kieltä taitavien kiintiöt vuonna 2014
Opiskleupaikkoja:
Biologi 16
Filosofi 7
Historia 10
Nordisk litteratur 10
Nordiska språk, modersmål svenska 14
Barnträdgårdslärarutbildning 15
Pedagogik 14
Medicinska utb.programmet 32
Odontologiska utb.programmet 8
Rättsnotarie, juris magister Hfors 24
Rättsnotarie, juris magister Vasa 12
Journalistik 22
Socialpsykologi 18
Socialt arbete och soc.politik 32
Sociologi 18
Statskunskap och förvaltning 22
Yhteensä: 274
RKP on törkein puolue Suomessa. Millähän kiristyksellä lääkiksen käytäntö on saatu aikaan.
Lyhyen ruotsin lukeneet, jotka eivät ole pääsykoetta läpäisseet kannattaa nostaa joukkokanne Helsingin Yliopistoa kohtaan.
Asiakirjoista löytyy käytännöstä päättäneet. Vaati kaa heiltä korvausta.
Ruotsi ei ole lääketieteessä mitenkään oleellinen kieli.
Latinasta saatavia pisteitä saattaisi ymmärtää.
Toivottavasti rintama sodassa pakkoruotsia vastaan tiivistyy.
Ei riitä, että RKP on oppositiossa. On säädettävä äänikynnys, jonka alle jäävät puolueet tipahtavat eduskunnasta. Sopiva kynnys olisi 6%.
YO-TODISTUKSEN VAIKUTUS SISÄÄNPÄÄSYYN
ALKUPISTEET LASKETAAN yo-todistuksen arvosanojen perusteella. Alkupisteitä saa Helsingin lääketieteellisessä ja hammaslääketieteellisessä viidestä eri aineesta ja muissa hakukohteissa neljästä aineesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty alkupisteiden muodostuminen.
Laudaturista saatavat alkupisteet vuonna 20151.
Alkupisteet lääketieteelliseen
LL = lääkis, HLL = hammas, ELL = eläin
Alemmista yo-arvosanoista saa askeleittain aina 2 pistettä vähemmän kuin edellisestä. Jos esim. laudaturista saa 9 pistettä, niin eximiasta saa 7, magnasta 5 jne.
Lyhyistä kielistä ei saa pisteitä. Ainoastaan pitkistä kielistä tai keskipitkänä kirjoitetusta toisesta kotimaisesta kielestä (ruotsi tai suomi) saa pisteitä. Helsingissä toista kotimaista kieltä ei huomioida muiden kielten joukossa, vaan siitä saa erikseen pisteet kohdassa 5.
No niin, tässähän tämä tuli kerrottua juuri niinkuin se onkin! Eri tiedekunnissa on omat käytäntönsä, ja tässä tapauksessa niitä pisteitä tulee pitkästä kotimaisesta. Mikä ihmeen ongelma siinä muka on? Ihan samalla tavalla esim. kielten tiedekunnissa voi saada pistetä reaalikokeesta, vaikka tällä kokeella ei ole mitään tekemistä esim. espanjan kielen kanssa. Ja tästä ei kukaan valita, vaikka tällä fennologiikalla pitäisi valittaa. Kun kyse on ruotsista, niin johan alkaa kitinä!
"Latinasta saatavia pisteitä saattaisi ymmärtää."
Lukiolaislikka siis alkaisi puhua potilaan kanssa latinaa. Ymmärrys hoi!!!
"Lukiolaislikka" on käynyt nyt "lukiota" viimeiset 30 v., joten hänelle täytyy antaa anteeksi tällainen kömmähdys.
Per_rectum latina jotenkin kuuluu lääketieteeseen.
Ruotsi on suomenkieliselle tarpeeton kieli. Aion lääkäriksi, mutta koulun jälkeen kieltäydyn puhumasta ruotsia. Tälläkin hetkellä puhun suomea suomenruotsalaisten kaverieni kanssa.
Ruotsia ei tarvitse edes kaupassa. Harvemmin käyn Ruotsissa, mutta muutenkin ulkomailla puhun englantia. Virossa pärjään suomella.
Bensowin säätiön tapaus paljastaa suomenruotsalaisuuden ydin ajatuksen. Vi är lite bättre.
Onneksi Paavo Lipponen on vanha ja Kimmo Sasi äänestäjien hylkäämä. Kaikki politiikot eivät enää ole ostettavissa.
Sipilällä on rahaa ja Soinilla selkäranka.
Koululaiset ovat hylänneet ruotsin ja pojat oikein vihaavat koko kieltä, jopa enemmän kuin venäjää.
Kovinpa on lukiolaisella aikaa matkustella. Eikö koulu kärsi?
Juntti mikä juntti!
Toivottavasti sinusta ei ikinä tule lääkäriä! Tuollaisella asenteella kanssaihmisiäsi kohtaan olisit häpeäksi koko ammattikunnallesi.
Olet kammottava!
Osu ja uppos. SINÄ siis olet "lukiolaislikka".
Hesarin uutista päivitettiin lääkiksen dekaanin lausunnolla seuraavasti:
"Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Risto Renkonen kertoo, että tiedekunta oli jo valmiiksi uudistamassa valintamenettelyään.
Tarkoitus on siirtyä samanlaiseen pistejärjestelmään kuin muissa yliopistoissa, jolloin ylimääräisistä pitkän ruotsin pisteistä luovuttaisiin.
"Haluamme vähitellen tilanteeseen, jossa lääketieteelliseenkin valittaisiin opiskelijat yhteisvalinnan kautta. Sitä varten myös lähtöpisteiden pitää olla identtiset eri yliopistoissa. Lopulliset päätökset tehdään tiedekuntaneuvostossa syyskuussa."
"Kun oikeuasasiamies toteaa, että toiminta ei ole lain sallimissa puitteissa, niin tietysti sitä muutetaan", Renkonen sanoo.
Renkosen mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa."
Hyvä näin.
Eli kyllä näitä järjettömiä ruotsalaisia suosivia epäoikeudenmukaisuuksia kannattaa pitää tapetilla kaikilla mahdollisilla foorumeilla, ja syytää häpeää etuilevien ruotsalaisten niskaan, niin kyllä se tilanne siitä vähitellen paranee.
"Eli kyllä näitä järjettömiä ruotsalaisia suosivia epäoikeudenmukaisuuksia kannattaa pitää tapetilla kaikilla mahdollisilla foorumeilla.."
Miten tämä asia nyt ylipäätään liittyy meihin suruihin paitsi niin että lääkikseen saattaa päästä joku tai jokunen hieman paremmin ruotsia osaava opiskelija?
Järjetön epäoikeudenmukaisuus piilee siis mielestäsi siinä että lääkäri tilaisuuden tullen osaa kommunikoida myös ruotsiksi. Onpa törkeetä!
"Valintamenettely lääkikseen
Hakijat voivat pyrkiä koulutusohjelmiin joko pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon yhteispisteillä tai pelkillä pääsykokeista saatavilla pisteillä. Painotukset vaihtelevat yliopistoittain, mutta pääsääntöisesti yhteispisteissä otetaan huomioon neljä yo-koetta (poikkeuksena Helsingin yliopisto, jossa pisteitä saa viidestä yo-kokeesta).
Yo-kokeiden pisteytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota biologian, kemian, fysiikan sekä matematiikan arvosanoihin. Hyvästä yo-todistuksesta voi siis olla apua, mutta sisäänpääsy edellyttää myös erinomaista onnistumista pääsykokeessa."
P.S.
Kyse on siis suomenkielisistä opiskelijoista!! Ei suruista!!
Lääkikseen pyrkivien ei tarvitse tehdä turhaa työtä. Ruotsin kirjat voi polttaa. Minä en ryhdy suomenruotsalaisten piiaksi eli lääkäriksi.
Päätös varmisti, että pääsen lääkikseen jopa Helsingissä.
Sukella sorsa! Anteeksi ankka!
Suosittelen lääkiksestä rannalle jääneiden pyrkijöiden haastavan Yliopiston oikeuteen syrjinnästä.
Sopisit parhaiten patologiksi!
Ihmislääkäriksi sinusta ei ole!
Linkin vuoksi tämä kertaus:
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa. http://www.hs.fi/kotimaa/a1441592148142
Pyrkijöiden kannattaa valittaa.
Nyt se johti tulokseen.
Helsingin yliopisto ilmoitti tänään noudattavansa oikeusasiamiehen kehoitusta ja poistaa niiden 3 pisteen antamisen pitkästä ruotsista .
Sekös hurrjea risoo, Svenska Yle:ssä on hirveä raivo kommenteissa.
Kukakohan tässäkin ketjussa raivoaa - yksikään hurri ei raivoa, ainoastaan fennot!
Huvttavinta oli lukea, että joku isä oli tehnyt valituksen. Sopii nykyaikaan. Isi ja äiti osallistuvat päivänsäteensä opiskeluunkin täysin rinnoin. Ennen oli tapana ihan itse valmistautua ja pyrkiä, eikä tullut mieleen syyttää ketään siitä, että ei päässyt yliopistoon - ei varsinkaan vähemmistöä, kuten tässä ketjussa tekevät!
Poliitikot eivät suostu parantamaan suomenkielisten asemaa, joten on loogista, että me tavalliset kansalaiset joudumme hoitamaan homman. Aivan kuten me tavalliset kansalaiset hoidimme kansalaisaloitteenkin! Ja aivan kuten me tavalliset kansalaiset kieltäydymme alistumasta ruotsivelvollisuuteen sen jälkeen, kun korruptoituneiden poliitikkojen säätämä pakkoruotsirangaistus on lusittu!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090720310030_uu.shtml
Laitoksen arvion mukaan lukutaito ontuu pahasti 11 prosentilla 15-vuotiaista. Näillä nuorilla lukutaito on peruskoulun päättyessä niin heikko, että se rajoittaa olennaisesti heidän jokapäiväistä elämäänsä.
Nykynuoret eivät viitse edes opetella lukutaitoa saati sitten vieraita kieliä tai muitakaan aineita. Ei ole mikään ihme sitten että isit ja äidit joutuvat "keinolla kuin keinolla " puolustamaan oman kullannuppunsa huonoa koulumenestystä, kaikkihan on silloin muiden syytä kullannupun huonoihin arvosanoihin kun oppilas ei saa huippupisteitä heti kättelyssä valintakokeissa.
Suruillahan ei pelkästään isät ja äidit osallistu päivänsäteidensä tukemiseen vaan mukana on myös useita säätiöitä, se jos jokin vasta huvittavaa onkin.
Lukutaito ja huonontuneet Pisa-tulokset johtuvat pelkästään peruskoulun huonontuneesta tasosta. Koululaisilta ei enää vaadita mitään, vaan koulusta on tullut paikka, jossa ensisijaisesti viihdytään. Ratkaisuksi on ehdotettu tasokurssien palauttamista peruskouluun sekä loppukoetta persukouluun, jotta sieltä ei päästettäisi läpi 5:n keskiarvolla oppilaita, jotka eivät voi todistuksellaan kilpailla missään asiassa.
Mitä taas tulee äidinkielen osaamiseen, vuoteen 1992 äidinkielen opetustuntien määrä oli lukiossa vielä suurehko, ja äidinkielen yo-kokeen arvosanat sen mukaiset. Tuon vuoden jälkeen äidinkielen arvosanat ovat tasaisesti laskeneet yo-kokeessa. Tämän kehityksen huomaa mm. nuorten toimittajien kirjoittamissa teksteissä (esim. HS, Suomen kuvaehti); suomen kielen kielioppia ei enää valitettavasti hallita riittävän hyvin.
Ja viimeiseksi totean nyt tämän, vaikka fiksuimpien palstalaisten kohdalla se onkin täysin turhaa, että kaikellä tällä ei ole MITÄÄN tekemistä pakkoruotsin kanssa.
"pässientouhut" on fennona, ehkä kiihkeänä svekomielisenä fennona, tätä mieltä: "Ennen oli tapana ihan itse valmistautua ja pyrkiä, eikä tullut mieleen syyttää ketään siitä, että ei päässyt yliopistoon - -."
Tässä tapauksessa omalle valmistautumiselle on ollut esteenä se, että pitkän ruotsin opiskelu ei ole kaikille edes tarjolla, kuten ei ole latinakaa. Niinpä jo fennot toisiinsa nähden joutuvat pisteiden jaossa eriarvoiseen asemaan. Samoin kävisi, jos myös latinan opiskelusta annettaisiin pisteitä. Isä valitti ihan oikeasta asiasta, ja siihen on tulossa korjaus.
Onko kaikille tarjolle esim. ranska yo-kokeena? Ei ole. Ja tämän aineen arvosanaa on kysytty ainakin yhdessä Suomen johtavista yliopistoista, kun sinne pyritään. Eriarvoisuutta löytyy siis vaikka kuinka paljon, jos kerran tässä on eriarvoisuus se olennainen kysymys. Mutta eipä taida olla. Olennainen kysymys on neffelle RUOTSI.
adkjalkjaladlskj on tätä mieltä: "Onko kaikille tarjolle esim. ranska yo-kokeena? Ei ole. Ja tämän aineen arvosanaa on kysytty ainakin yhdessä Suomen johtavista yliopistoista, kun sinne pyritään."
Ranskan taidollako on saanut pisteitä lääkikseen pyrkiessään?
Lukiohäiriö taitaa vaivata sua, kun et ymmärrä edes mistä puhutaan. Lue uudelleen ketjun viestit ja vastaa vasta sitten.
Aloittaja antoi aiheeksi: "Lääkiksessä kahdet pakkoruotsikiintiöt!"
Siihen aiheeseen liittyvään kirjoitteluun olen vastannut. Enkö saisi?
Kyllä on. Voi peräti valita pitkän tai lyhyen ranskan. Myös pitkän ruotsin saa kirjoittaa jokainen, joka haluaa. Mutta kun kaikille ei kelpaa se keskipitkäkään.
Kaikissa lukioissa saa kirjoittaa kaikkia aineita, jotka ylipäätään ovat tarjolla yo-kokeena. Saa kirjoittaa jopa portugalin ja latinankin, vaikka niitä ei koulussa opetettaisi ja vaikka koulussa ei olisi yhtään opettajaa, joka pystyy kokeen tarkastamaan.
Tämä nyt tämmöinen korjaus varsinaisen aiheen ulkopuolelta.
Ok, hyvä kun korjasit. Jokainen siis saa kirjoittaa kaiken minkä haluaa, myös nettifenno saa halutessaan kirjoittaa pitkän ruotsin, tai vaikka ranskan, vaikkei olisi niitä päivääkään lukenut. Eli ketään ei kohdella epätasa-arvoisesti tässä suhteessa.
minxa-fenno antaa neuvon muille fennoille: "- - myös nettifenno saa halutessaan kirjoittaa pitkän ruotsin - -.
Myös svekomielinen nettifenno eli svekomielinen neffe saa kirjoittaa pitkän ruotsin. Mutta kaikilla nettifennoilla eikä kaikilla svekomielisilläkään nettifennoilla ole mahdollisuutta opiskella ruotsia pitkänä kielenä eli A1-kielenä eikä siten mahdollisuutta kirjoittaa yo-kirjoitusten pitkää ruotsia. Siitä tässä on nyt kysymys, ja se on tarkoitus ottaa huomioon ensi tilassa, jotta kaikkien fennojen yhdenvertaisuus pisteytyksessä toteutuisi, myös niiden, joilla on mahdollisuus opiskella ruotsia vasta ylä-asteella B1-kielenä.
"Säädösten mukaan toista kotimaista kieltä täytyy opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen." https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_kotimainen_kieli
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin mukaan pitkän ruotsin lisäpisteistä on tarkoitus luopua jo ensi kesän valinnoissa. http://www.hs.fi/kotimaa/a1441592148142
Pakkoruotsi sotkee kaikin tavoin suomenkielisen enemmistön opiskelun pienen svekovähemmistön eduksi. Siihen ovat syyllisiä svekomieliset fennot (lipposlaiset, sasilaiset) yhdessä RKP:n pakkoruotsia vaativien kellokkaiden kanssa.
"Mutta kaikilla nettifennoilla eikä kaikilla svekomielisilläkään nettifennoilla ole mahdollisuutta opiskella ruotsia pitkänä kielenä eli A1-kielenä eikä siten mahdollisuutta kirjoittaa yo-kirjoitusten pitkää ruotsia. "
Vaatikaa kaikille mahdollisuus opiskella ja kirjoittaa A-ruotsi!
En oikein ymmärrä porua pitkän ruotsin pisteistä lääkikseen pyrittäessä. Saahan pitkästä matematiikastakin enemmän pisteitä kuin lyhyestä. Onko se oikein?
Matematiikan tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta lääkärin työssä kertonee jotain se, että on lääkäreitä, jotka eivät matematiikassa pärjää dementille torimuijalle.
Samaa mieltä. Mä en myöskään ymmärrä tätä neffen logiikkaa. Läheskään kaikissa kouluissa ei ole (ja varsinkaan tuevaisuudessa ei ole) mahdollisuutta opiskella esim. ranskaa, edes lyhyenä kielenä. Mistä näiden koulujen oppilaat repivät ne tarvittavat pisteet, kun hakevat lukemaan esim. juuri ranskaa. Tässähän on loogisesti kyse samasta eriarvoisuudesta kuin pitkän ruotsin kohdalla.
Tähän olisi yksi ratkaisu ohjata oppilaat viimeistään jo lukiossa eri linjoille sen mukaan, mihin ovat pyrkimässä. Näinhän toimitaan esim. Ranskan kouluissa.
Voitto!!!
Vielä ei ole voitto! Kielisodassa, jossa vankeja ei oteta, taistelu on kesken.
Voitto on sitten, kun pakkoruotsi on poissa ja ruotsi on vähemmistökieli.
Vanhat pierut vielä pitävät ruotsia tavallisena ja mukavana kielenä.
Nuoret tajuavat, että internet aikana kielen opiskelu on turhaa.
Mooses aiheuttaa TV:ssä monelle vatsanväänteitä.
Ruotsi on kieli, jota nuoriso vihaa. Koululaiselle ruotsin tunnit ovat jälki-istuntoa ja opiskelu valtion harjoittamaa koulukiusaamista.
"Nuoret tajuavat, että internet aikana kielen opiskelu on turhaa."
"Lukiolaislikka", joka viettää 24h/24h suomi24:ssä ei tietenkään tarvitse kieliä. "Lukiolaislikka" tosin ei ole nuori, vaan "vanha pieru".
Sama koskee oikeustieteellistä. Laittakaa kantelu EOA:lle.
Helsingin oikeustieteelliseen pyrkiessä pisteytetään ruotsin yo-kokeen arvosana, eli on pakko kirjoittaa ruotsi ja vieläpä hyvin!
Juristi ei kuitenkaan ruotsia tarvitse, koska meillä on paljon (liikaa) ruotsinkielisiä juristeja.
The New York Times: Suomenruotsalaiset - maailman (pilalle) hemmotelluin vähemmistö.
Pitää varmasti paikkansa mutta pääasiallisesti me kyllä hemmottelemme ihan itseämme. Yhteiskunnalta saamme vain saman kuin te suomenkielisetkin (ainakin melkein) mutta osaamme vain paremmin huolehtia omistamme ja omista asioistamme, ja sekös neffeä risoo. :P
Den som spar han har! :D
Nimimerkki "tämäkinvielätähä" 8.9.2015 21:46 kehottaa näin: "Vaatikaa kaikille mahdollisuus opiskella ja kirjoittaa A-ruotsi!"
Miksi? Siksikö, että lääkikseen hakeutuminen olisi sidoksissa ruotsin osaamiseen? RKP:n kellokkaiden tavoite on juuri se, että viiden miljoonan fennon eteneminen omassa maassaan olisi sidoksissa ruotsin kieleen pienen (ilman ahvenanmaalaisia) 0,27-miljoonaisen svekovähemmistön vuoksi. Tavoitteella on vanhat freudenthalilaiset juurensa 1800-luvulta.
Tavoite pakkoruotsivaatimuksineen on yhtä kohtuuton kuin jos Ruotsin pieni fennovähemmistö vaatisi Ruotsin svekoenemmistölle pakkosuomea, jotta svekoenemmistön eteneminen omassa maassaan olisi sidoksissa suomen kielen osaamiseen. Se olisikin lottovoitto pienelle fennovähemmistölle. Vastaavasta jo saavutetusta lottovoitosta RKP:n kellokkaat eivät suurin surminkaan halua luopua, kuten Mikaela Nylanderin paljastus osoittaa: svekojen elämä on riippuvainen fennojen pakkoruotsista. http://www.hs.fi/politiikka/a1376184581312
Täysin turha ruotsin kieli on lakien avulla tehty rasitukseksi suomenkielisille, koulutuksessa ja valtion ja kuntien virkoja jaettaessa. Miksi esimerkiksi lääkäriksi aikova joutuu haaskaamaan opiskeluaikaa turhaan ruotsiin? Täysin mieletöntä. Jos lääkärin puheille aikoo Suomessa ja ei osaa suomea, niin silloin kommunikointi hoidetaan lähi- etä- tai videotulkkauksella.
Vain fenno pystyy ryssimään lääkiksen sisäänpääsypisteytyksen niin kuin tässä on käynyt. Fennot ovat niin tyhmiä, että kilpailevat toistensa kanssa ruotsin osaamisessa lääkikseen pyrkiessään. Tyhmää porukkaa mutta ruotsin kielen taito on silti tosi tarpeellinen.
"tyhmäporukkaan" itsensä nimimerkillään nimennyt kansalainen on tätä mieltä: "Tyhmää porukkaa mutta ruotsin kielen taito on silti tosi tarpeellinen."
Ruotsin tarpeellisuus ei riitä pakkoruotsin tarpeellisuudelle. Siksi englannin lisäksi on voitava opiskella pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa valinnaista vierasta kieltä, ruotsi yhtenä valinnaisten joukossa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305956100048
Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa.
Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta. Tähän eivät kaikki (ainakaan laiskat) pysty.
Kuka estää opiskelemasta noita kieliä , ei kukaan kuten yo esimerkki todistaa.