Rikkauden potentiaali opitaan lapsena

tulee vannoutuneita punikkeja, joiden mielestä kenelläkään ei saa olla enempää kuin heillä ja jos joku onnistuu omaisuutta haalimaan niin heidän mielestään valtion pitää se ottaa pois ja jakaa uudelleen juuri näille perus punikeille "ostovoimaan" elvyttämisen nimissä.

Ei ole mikään ihme ettei suomessa yrittäjyys kukoista, kun näitä loputtoman kateellisia punikkeja on ainakin 60% kansasta.

Jonkun pitäisi opettaa ihmisiä ajattelemaan omilla aivoillaan ja käsittämään se että vanhempien neuvot, käsitykset tai asenteet eivät välttämättä ole aina oikeita jolloin voi aivan hyvin tehdä vastoin vanhempien neuvoja jos tietää paremmin jonkin asian.
Tietysti jos on ollut kovin väkivaltainen ja uhkaava kasvatus että pelkää vanhempiaan niin ei kait sitä silloin uskalla tehdä mitään ettei "isi suutu" ja anna selkäsaunaa. Suomessa valitettavasti on todella tyly perinne, lapsia on pieksetty surutta vielä 80-luvullakin ja varmaan sen ruumiillisen kurituksen kieltävän lain voimaantulon jälkeenkin. Ole siinä sitten oma-aloitteinen, positiivinen ja onnellinen aikuinen kun lapsuus on ollut pelkkää pelkoa ja alistumista täynnä. Ei siinä jotain raha-asioita ja vaurastumista tule mieleen edes ajatella.

Kyllä se näin on että joillekkin perheille varallisuutta kertyy ja toisille ei.
Isäni vanhemmat tulivat menetetystä karjalasta käytännössä tyhjin käsin ja heille annettiin erittäin huonoa maata viljelyksille ja asuinpaikaksi.
Karjalaan jäi 10 kertaa isompi vauras sukutila.

Naapurissa vanha sukutila jolla oli perusedellytykset menestyä.

Nyt tilanne on se että meidän suku on noussut jaloilleen, kaikki sisarukseni pärjäävät taloudellisesti.

Naapurissa kaikki on mennyt toiseen suuntaan, on syöty omaisuus ettei ole jäljellä kuin isovanhempien rakentama huonokuntoinen hirsirakennus ja tontti sen ympärillä.

Minä olen siirtänyt talousajattelun lapsilleni jotka ovat jo 16 vuotiaina oppineet itse kustantamaan osan hankinnoistaan.
He ovat nyt perheellisiä ja parjäävät hyvin.

Kuka on rikas? Millä sitä mitataan? Täysin mahdotonta, kun kaikilla tuntuu olevan jo kaikkea, että ei sekaan mahdu. Suomessa järjestelmä onnistunut tekemään selväksi, että rahaa on.

Aika paljon puhutaan varallisuuden epätasaisesta jakautumisesta.

Mutta, puhutaanko ikinä siitä, että ovatko ihmiset tehneet taloudelliselle asemalleen mitään? Se on ihan tyypillistä, että jopa 80% suomalaisista hankkii vain varallisuutta, joka kuluttaa varallisuutta. Kallis asunto, jota on kallis pitää. Kesämökki, josta on kustannuksia

20% taas hankkii varallisuutta, joka tuo lisää varallisuutta. Yritykset, sijoitusasunnot, sijoitusmetsät, jotka luovat uutta varallisuutta.

Sitten ihmetellään, miksi "toisilla on ja toisilla ei ole".

Lähinnä se on kiinni kodista saatavasta talousmallista.

Jos koti ei tue lapsen talousajattelun kehittymistä, tulee lapsestakin samanlainen talousvätys kuin vanhempansakin ovat.

Lapselle tulee antaa mahdollisemman nuorena mahdollisemman paljon taloudellista vastuuta.

Meilläkin tytöillä on kortit jolla makselevat menojaan. Tileillä on rahaa kummallakin varmasti riittävästi. Periaatteena on että kaikki menot maksetaan kortilla ja läpinäkyvästi.
Yhtään yli lyöntiä ei viellä ole tapahtunut. Jotenkin helpottavaa on tietää että tytöillä on aina varmasti taksiraha kotiin, ja olen korostanut että jos tilanne vaatii taksia, pitää ottaa se.
Kavereiden kanssa ei sitten puhuta kortilla maksamisesta ja paljonko tilillä on rahaa.

Vai ei ole.

10 km. Täällä ei ole julkisia.
Sataa räntää.
2-3 astetta pakkasta.
Vähät vaatteet.
Väärät kengät.
Kello 03.30

On syytä ottaa taksi, minä en lähde hakemaan.
Hyvä että tenavat toimisivat itsenäisesti, ja turvallisesti.
Oikeasta ratkaisusta kehuisin, nuhtelisin että antoivat tilanteen kehittyä hallitsemattomaksi.

Kuka uskoo että Tenavia voi oikeasti kieltämällä kasvattaa, vaan tenavien pitää kärsiä omista valinnoissaan ajoissa, jolloin vahingot ovat viellä hallittavissa ja oppia järjellä tekemään valintoja.

Ei.
Kotiin kävely 10 km ei ole vaihtoehto.
Väärät vaatteet ja kengät.

Oikea valinta on taksi. Edes aikuisten ei pitäisi tuota tehdä väärillä varusteilla tuolloisessa kelissä.

Myöskin se että tenavat ymmärtävät missä menee realistinen vastuun kannon raja ja koska pitää antaa periksi. Liialla vastuunkannolla ja anteeksiantamattomuudella riskit kasvavat huomattavasti ja sitä emme halua.

Varmasti menisin hakemaan neidit, jos eivät pärjäisi, ja sen ääneen sanoisivat.

Hyvällä pakkas-säällä oikeilla varusteilla 20 km kävely on vastuunkantoa ja ihan oikein on joutua kävelemään.

Komppaan "Ajatteleppa-toisin" kirjoitusta.

Meidän tenavat olisivat ihan "paskana" siitä että joutuisivat käyttämään rahojaan taksiin omaa hölmöyttään.

Neidit ymmärtävät hyvin rahan ja sen saamiseksi tehtävien ponnistelujen yhteyden.

Ovat olleet kesällä tutustumassa työntekoon parissa eri pisteessä, ihan aikuisten säännöillä, "työajalla", ja palkalla. Itkua aamuisin oli vähän havaittavissa kun 5.30 lähtivät tehtaalle aamuun sateessa polkupyörin.

Aivan toinen ääni oli neideissä, kun meidän mukana 09.00:säksi konttorille lähtivät. Ja tulivat sitten illalla meidän kyydissä kotiin.

Ainakin oppivat koulutuksen ja työn yhteyden ihan kantapäänkautta. Mutta ei ikinä ole tarvinnut neitejä patistaa opiskelemaan.

Nyt pitää minunkin alkaa valmistautumaan duuniin lähtöön, tänään poikkeava päivä duunissa, pitää venyä jo 08.00 konttorille.