Ei sillä, että ihmisiä sijoitetaan toisiin maihin asumaan.
Sillä että heitä autetaan sinne, mistä ovat kotoisin ja missä heidän on oikeus asua ja elää. Siitä lähdetään.
Jos käy niin että ihmiset ajetaan kotoaan tai he peloissaan lähtevät maailmalle suojaa hakemaan, ei ole asiallista, että täytyy lähteä näin kauas, niinkuin nyt on tapahtunut. Siis että syyriasta Suomeen, Ruotsiin, eli yleensä pohjoiseurooppaan.
Jos EU on olemassa ja heillä on neuvottelut asiassa, miksi he eivät tee työtään?
Kuinka kauan he kehtaavat istua neuvottelemassa, saamatta ratkaisua Syyrian ongelmaan, niissä puitteissa, ja sillä vastuulla, joka heillä asiassa on?
On mennyt KAUAN AIKAA jo ja ihmisvirrat vain lisääntyvät!
Ei voi olla oikein että heidän annetaan tulla tänne meille!
Mitä meillä on, muuta kuin köyhyyttä, omasta takaa? Mitä nämä ihmiset yrittävät tavoittaa tulollansa?
Kuka heille antaa väärän kuvan täällä Pohjoismaissa asumisesta?
Ristiriitatilanteet ovat väistämättömiä tulevaisuudessa, ja jo todellisuutta useassa paikassa. Jonot vain kasvavat sairaanhoidollisissa laitoksissa sekä sosiaalitoimen laitoksissa, jossa me, suomalaiset taistelemme usein työttömänä, mihin vähäiset rahamme laittaisimme? Leikkaukseen, uusiin hampaisiin, vaiko lapsen koulutukseen? Sais sopivan kuntoisen ja hintaisen asunnon edes, ajattelevat monet nuoret, joilla on elämä edessä.
He, jotka nyt ovat jo kolkuttelemassa ovillemme, emme voi heille enää mitään. Ei me niin epäinhimillisiä ole, ettemmekö auttaisi. Raja tulee kuitenkin vastaan tässä äärettömässä työurakassa.
Kuka pystyy vakuuttamaan että nämä tulijat saavat oikeudenmukaisen vastaanoton? Kuka on heidän turvanansa, kun ristiriitaisuuksiin törmätään, sekä epäoikeudenmukaisuuksiin? He ovat ehkä saaneet asunnon ilmaiseksi (niinkuin Sipilä kertoo tekevänsä, antaa asuntonsa heille).
Ei antaisi, jos he tulisivat asumaan naapuriksi. Mutta kun asunto sattuukin olemaan siellä pohjoisessa (Oulussa), johon hällä ei ole asiaakaan enää.
Nämä tulijat ovat ehkä vaatimassa toisenlaista elintasoa ja kovaäänisesti ilmoittavat kärsivänsä, kun ei ole samaa hienoa vaatekertaa, tai pehmeää lepotuolia, kuin kotonansa.
Miten Suomen laki sanoo näissä tilanteissa? Onko olemassa lakia, joka on suojana Suomen kansalaisille, muta myöskin tulijoiden oikeudellisiin asioihin, kun epäkohdat ovatkin jokapäiväisiä. Suomen kansa on vähään tyytyväinen, mutta onko vieras? Kuka kustantaa oikeudenkäynnit?
Sillä että heitä autetaan sinne, mistä ovat kotoisin ja missä heidän on oikeus asua ja elää. Siitä lähdetään.
Jos käy niin että ihmiset ajetaan kotoaan tai he peloissaan lähtevät maailmalle suojaa hakemaan, ei ole asiallista, että täytyy lähteä näin kauas, niinkuin nyt on tapahtunut. Siis että syyriasta Suomeen, Ruotsiin, eli yleensä pohjoiseurooppaan.
Jos EU on olemassa ja heillä on neuvottelut asiassa, miksi he eivät tee työtään?
Kuinka kauan he kehtaavat istua neuvottelemassa, saamatta ratkaisua Syyrian ongelmaan, niissä puitteissa, ja sillä vastuulla, joka heillä asiassa on?
On mennyt KAUAN AIKAA jo ja ihmisvirrat vain lisääntyvät!
Ei voi olla oikein että heidän annetaan tulla tänne meille!
Mitä meillä on, muuta kuin köyhyyttä, omasta takaa? Mitä nämä ihmiset yrittävät tavoittaa tulollansa?
Kuka heille antaa väärän kuvan täällä Pohjoismaissa asumisesta?
Ristiriitatilanteet ovat väistämättömiä tulevaisuudessa, ja jo todellisuutta useassa paikassa. Jonot vain kasvavat sairaanhoidollisissa laitoksissa sekä sosiaalitoimen laitoksissa, jossa me, suomalaiset taistelemme usein työttömänä, mihin vähäiset rahamme laittaisimme? Leikkaukseen, uusiin hampaisiin, vaiko lapsen koulutukseen? Sais sopivan kuntoisen ja hintaisen asunnon edes, ajattelevat monet nuoret, joilla on elämä edessä.
He, jotka nyt ovat jo kolkuttelemassa ovillemme, emme voi heille enää mitään. Ei me niin epäinhimillisiä ole, ettemmekö auttaisi. Raja tulee kuitenkin vastaan tässä äärettömässä työurakassa.
Kuka pystyy vakuuttamaan että nämä tulijat saavat oikeudenmukaisen vastaanoton? Kuka on heidän turvanansa, kun ristiriitaisuuksiin törmätään, sekä epäoikeudenmukaisuuksiin? He ovat ehkä saaneet asunnon ilmaiseksi (niinkuin Sipilä kertoo tekevänsä, antaa asuntonsa heille).
Ei antaisi, jos he tulisivat asumaan naapuriksi. Mutta kun asunto sattuukin olemaan siellä pohjoisessa (Oulussa), johon hällä ei ole asiaakaan enää.
Nämä tulijat ovat ehkä vaatimassa toisenlaista elintasoa ja kovaäänisesti ilmoittavat kärsivänsä, kun ei ole samaa hienoa vaatekertaa, tai pehmeää lepotuolia, kuin kotonansa.
Miten Suomen laki sanoo näissä tilanteissa? Onko olemassa lakia, joka on suojana Suomen kansalaisille, muta myöskin tulijoiden oikeudellisiin asioihin, kun epäkohdat ovatkin jokapäiväisiä. Suomen kansa on vähään tyytyväinen, mutta onko vieras? Kuka kustantaa oikeudenkäynnit?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.