Hallituksella ei ollut aikomustakaan saada aikaa mitään yhteiskuntasopimusta. Sen alkuasetelmat, kiveen hakatut tavoitteet jo etukäteen, ja mahdoton aikataulutus olivat takeena sille että sopimusta ei synny.
Se oli halllituksen takoituskin, Jotta se pääseen pakkolakeja säätämällä toteuttamaan työnantajapuolen haluamat heikennykset työntekijöiden työehtoihin.
Hallitus väitti haluavansa lisätä paikallista sopimista, nyt se rajoittaa pakkolaeilla työmarkkinaosapuolten mahdollisuutta sopia, sen sijaa hallitus sanelee.
Tällainen silmänkääntötemppu, silmäripsiliike, painista tuttu termi, tarvittin antamaan kansalle kuva että kaikki on Ay-liikkeen syytä.
Se oli halllituksen takoituskin, Jotta se pääseen pakkolakeja säätämällä toteuttamaan työnantajapuolen haluamat heikennykset työntekijöiden työehtoihin.
Hallitus väitti haluavansa lisätä paikallista sopimista, nyt se rajoittaa pakkolaeilla työmarkkinaosapuolten mahdollisuutta sopia, sen sijaa hallitus sanelee.
Tällainen silmänkääntötemppu, silmäripsiliike, painista tuttu termi, tarvittin antamaan kansalle kuva että kaikki on Ay-liikkeen syytä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ay-liike on kyllä tehnyt arvokasta työtä takavuosina kun maan perusasioita on laitettu kuntoon ja kun on ollut kasvua mitä jakaa. Nyt jaettavaa ei ole ollut enää vuosiin ja senpä takia ay-liikkeenkin olisi pitänyt kyetä katsomaan asioita vähän laajemmin kuin oman jäsenistön nimellispalkoista. Siihen se ei ole kyennyt vaan on toiminut edelleen niinkuin jossain olisi joku maaginen runsaudensarvi josta riittää loputtomasti jaettavaa. Nyt on kyllä hurjaa kun Suomi on menossa jo aika syvällä Kreikan tiellä ja täällä ay-väki jo uhkailee lakoilla ja muilla hulinoilla. Puheissa muka ymmärretään Suomen vaikea tilanne ja ollaan valmiita jos mihin, mutta heti jos joku esittää keinoja ongelmien ratkaisemiseksi, niin henki on : ei ainakaan meiltä.
Ay-liike valitettavasti ei nyt ole tehtäviensä tasalla. Se ei aja jäsentensä kokonaisetua.
Samaa mieltä.
Suomen työntekijöistä noin 69 % on PALVELUALAN AMMATEISSA. Valtio ja kunnat hoitavat suurinta osaa palveluista, esimerkiksi koulut, sairaalat, vanhainkodit jne.
Yksityisi palveuita ovat esimerkiksi hotellipalvelut, pankit ja kauppa.
- kuten tiedämme palvelualoilta työpaikat vähenevät, kun valtio supistaa julkista sektoria ja kun suomalaisilla, joiden keskipalkka on keskimäärin 2.500 euroa tai sen alle kuukaudessa, ei ole varaa käyttää palveluita.
- hallituksen leikkausten jälkeen entistä vähemmän käytetään ravintola, hotelli, kaupan tai muita palveluita
TEOLLISUUDESSA koneet tekevät paljon työntekijöiden aiemmin tekemää työtä. Digitalisaatio-loikka syö nopeasti teollisuustyötä entisestään. Yksi teollisuusrobotti vie jopa 10 työntekijän työn. Pankit, kauppa ja julkiset palvelut korvaavat työpanosta tietokoneilla ja itsepalvelulla. Esim. Pankkiasiat hoidetaan useimmiten kotikoneilla netin kautta, ei enää pankeissa.
- pankkien voitot ovat moninkertaistuneet työväen vähentyessä ja itsepalveluista joutuu maksamaan maltaita.
MAA- JA METSÄTALOUDESSA sekä KALASTUKSESSA on Suomessa vain 4 % työntekijöistä. Ammattikalastajia on vajaat 3000. Maa- ja metsätalouden saama kansallinen tuki on Pohjoismaiden suurin, myös EU-tuki on suuri, siitä huolimatta ruuan hinta on korkea ja moni matalapalkkainen, pätkätyöläinen, yksinhuoltaja, eläkeläinen, työtön käy ruokajonoissa hakemassa vanhentumassa olevaa ruokaa.
- maataloustuet ja verotuet ovat 3-5 miljardia vuodessa, eikä niitä ole leikattu. Päinvastoin tukia ja uusia tukimuotoja (entisten yli 200 tukimuodon lisäksi) on kehitetty kuten viherryttämistuki. Myös uudet biotaloustuet (300 miljoonaa) ovat maataloustukea.
SUOMEN VIENTITUOTTEET ovat olleet metsätalous, puu- ja paperiteollisuus, metalli, koneiden ja laivan rakennus, elintarviketeollisuus... monet alat ovat "ulkomaistettu" eli tuotanto siirretty muille maille tai myyty ulkomiseen omistukseen.
- sellun valmistus siirrettiin eucalyptus-maihin, jonne perustettiin maailman suurimmat sellutehtaat. Turun telakka siirtyi saksalaisomistukseen. Kotimainen tekstiilitetollisuus kutistuu olemattomiin, kun suomalaisilla ei ole varaa ostaa kotimaisia tuotteita. Nansokin siirtynee ulkomaille. Kemira oli kotimainen, Euroopan suurin lannoitetehdas, joka myytiin ulkomaille ja lannotteiden hinnat pompsahtivat pilviin.
- miten Suomen kilpailukyky voisi parantua siitä, että palkansaajien työehtoja heikennetään ja suomalaisten ostovoimaa leikataan? Yrityksen kokonaismenoista palkkamenot ovat vain pieni osa. Yritystuet ja yritysten verotuet ovat maataloustukien kanssa samaa suuruusluokkaa 3-5 miljardia vuodessa, mutta tukia ei ole sidottu työllistämiseen tai tuotannon pysyttämiseen Suomessa. Yritystuet myös vääristävät kilpailua eivätkä edistä uusien innovaatioiden syntyä. Yritystukien päivittäminen ja rakennemuutos olisi hallituksen tehtävä leikkauste sijaan.
Suomen suurimpia vientimaita ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä ennen EU:n määräämää Venäjän vientikieltoa. Kun Venäjän vientiä ei ole, niin Suomen vienti vähenee merkittävästi, eikä kilpailukyvyllä ole mitään merkitystä vientikiellon aikana Venäjän vientiin.
Totta on, että palkansaajien etujärjestöjen olisi pitänyt olla aktiivisimpia. Matalapalkka-alojen palkat eivät riitä elämiseen, pätkätyöläiset joutuvat hakemaan asumis- ynnä muita sossun tukia. Nolla-sopimuksia ei saisi hyväksyä. Irtisanomissuoja on onneton, yt-neuvottelut aloitetaan ja porukka pannaan pihalle, kun tuotanto siirretään halpatyövoiman maihin. Muutosturva pitäisi myös Suomessa saada esim. Saksan tasolle. Eläkeikää ei pidä nostaa tilanteessa, jossa digitalisaatio ja robotiikka kasvaa nopeasti ja työntekijötä korvataan koneilla. Nuorille vastavalmistuneille pitää saada työkokemusta ja työpaikkoja, jotka eläkeläiset jättävät siirtyessään eläkkeelle (samaan aikaan kuin esim. Portugaliin veropakolaisiksi muuttaneet yritysjohtajat) vanhentuneilla digi-taidoillaan ja usein heikolla kielitaidollaan. Palkkatyöläisen pitäisi tulla palkallaan toimeen ilman, että tarvitaan asumistukea tai sossun toimeentulotukea, mistä pitäisi AY-järjestöjen huolehtia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Maataloustuottajien keskusliitto MTK huolehtivat yritysten omistajien osingoista ja suurista maataloustukiaisista sekä yritystukiaisista erittäin hyvin. Pääomatuloverotus ja myyntivoittojen verotus on pientä, verotuet ovat suuria. Sen sijaan palkansaajat maksavat palkastaan progressiivisen veron. Valtion verokertymästä maatalous- ja yitystuet sitten maksetaan.
Katso myös verohallinnon taskukalenteri viime vuodelta, josta näkyy se, miten paljon eri veroja eri veroryhmissä maksetaan.
Suomen pääomiin kohdistuvat verot ovat keskimäärin 5,5 miljardia euroa muita EU-maita pienemmät. Sen summan Suomi velkaantuu tänä vuonna lisää, vaikka köyhiltä ja pienituloisilta leikataan. Ks pääomaverotuksesta: http://tietotrenditblogi.stat.fi
Savela Olli/Tieto & trendit.bogi
Tuo on täyttä potaskaa, toki Savelalta ei muuta voi odottaakaan.
Lopetetaan Venäjän vientikielto, niin Suomen kilpailukyky paranee kun vienti vetää. SRV rakentaa Venäjälle ja johtaja puhui viisaita tv-haastattelussa.
Ei noilla Venäläisillä ole rahaa... enään.
Onhan tämä aivan ennenkuulumatonta. Mutta Sipilä on tullut tuolta yritysmaailmasta, eikä ole tottunut tuohon poliittiseen asioiden vatulointiin. Eikä siihen nyt enään olisi ollut aikaakaan.
Sossut ei vaan ymmärrä mitään muuta kuin sen, että pakolaisia täytyy auttaa ja homoja naittaa. Tässä tulos.
Suomen ongelmat johtuvat Vihervasureista ja Demareista, jotka eivät osaa kuin verottaa.
Nyt niitä on vaikea korjata, kun velkaa on pilvin pimein ja verot tapissa.
Antakaa Sipilälle ja Soinille vanhoille miehille työrauha, auttakaa ja tukekaa, lopettakaa AY ahneus, niin tästä selvitään vielä.