Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka varoittaa uudessa kirjassaan Suomea ”todellisesta painajaistilanteesta”.
Tarkan mukaan painajainen toteutuisi, jos Venäjä ja Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato ajautuisivat sellaiseen jännitetilaan, että se enteilisi jopa aseellista toimintaa Baltian alueella. Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi olisi tällöin "vapaata riistaa" sekä Venäjän että Nato-maiden näkökulmasta, Tarkka maalailee kirjassaan Venäjän vieressä (Otava).
– Kriisin kumpikaan osapuoli ei voi etukäteen tietää, mitä liittoutumaton Suomi tekisi niin pahan paikan tullen. Se, joka ei näytä lippua, on vapaata riistaa.
– Siinä tilanteessa sekä Venäjällä että Natolla olisi kova kiire kaapata kriisialueen naapurissa oleva avoin tila omaan käyttöön ennen vastustajaa. Suomi joutuisi puolustamaan ilmatilansa ja merialueensa koskemattomuutta sekä Venäjää että Natoa vastaan ja olisi sen jälkeen kriisin molempien osapuolten vihollinen, Tarkka kuvailee.
Venäjä on viime vuosina tehnyt isoja lisäyksiä puolustusbudjettiinsa.
Tarkan mukaan kapean Baltian kielekkeen puolustaminen olisi Natolle muutenkin lähes mahdotonta, mutta ”Suomen ja Ruotsin lymyily liittoutumattomuuden suojassa” kärjistää entisestään Naton ongelmaa.
– Puolustussuunnitelmissaan Naton pitää jättää selustassa ja sivustassa olevien Ruotsin ja Suomen merialue ja ilmatila valkoiseksi vyöhykkeeksi, jolla Nato ei voi operoida, ja toivoa hurskaasti, että Venäjäkään ei operoisi.
”He kantavat vastuun historian edessä”
”Painajaistilanteella” herättely on vain yksi Tarkan uuden kirjan Nato-perusteluista. Selväksi tulee, että hänen mielestään Suomen olisi pitänyt astua Naton ovesta sisään viimeistään siinä vaiheessa kun Baltian maat niin tekivät.
Suomi on viime sotien jälkeen luottanut liittoutumattomuuteen.
– Mutta suomalaiset tarjosivat Venäjälle sen edun, että rajoittivat toimintavapauttaan oma-aloitteisesti. He pistivät Nato-oven lukkoon ja kertoivat hukanneensa avaimen, hän kirjoittaa.
Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Matti Vanhanen ja Erkki Tuomioja saavat kirjassa viiltävää kritiikkiä.
– Ahtisaari, Halonen, Lipponen, Vanhanen ja Tuomioja kantavat raskaan vastuun historian edessä. He eivät toteuttaneet Nato-jäsenyyttä silloin kun sen tarpeellisuus oli jo selvästi näkyvissä ja se olisi ollut helppo toteuttaa, Tarkka sivaltaa.
Tarkan mukaan painajainen toteutuisi, jos Venäjä ja Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato ajautuisivat sellaiseen jännitetilaan, että se enteilisi jopa aseellista toimintaa Baltian alueella. Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi olisi tällöin "vapaata riistaa" sekä Venäjän että Nato-maiden näkökulmasta, Tarkka maalailee kirjassaan Venäjän vieressä (Otava).
– Kriisin kumpikaan osapuoli ei voi etukäteen tietää, mitä liittoutumaton Suomi tekisi niin pahan paikan tullen. Se, joka ei näytä lippua, on vapaata riistaa.
– Siinä tilanteessa sekä Venäjällä että Natolla olisi kova kiire kaapata kriisialueen naapurissa oleva avoin tila omaan käyttöön ennen vastustajaa. Suomi joutuisi puolustamaan ilmatilansa ja merialueensa koskemattomuutta sekä Venäjää että Natoa vastaan ja olisi sen jälkeen kriisin molempien osapuolten vihollinen, Tarkka kuvailee.
Venäjä on viime vuosina tehnyt isoja lisäyksiä puolustusbudjettiinsa.
Tarkan mukaan kapean Baltian kielekkeen puolustaminen olisi Natolle muutenkin lähes mahdotonta, mutta ”Suomen ja Ruotsin lymyily liittoutumattomuuden suojassa” kärjistää entisestään Naton ongelmaa.
– Puolustussuunnitelmissaan Naton pitää jättää selustassa ja sivustassa olevien Ruotsin ja Suomen merialue ja ilmatila valkoiseksi vyöhykkeeksi, jolla Nato ei voi operoida, ja toivoa hurskaasti, että Venäjäkään ei operoisi.
”He kantavat vastuun historian edessä”
”Painajaistilanteella” herättely on vain yksi Tarkan uuden kirjan Nato-perusteluista. Selväksi tulee, että hänen mielestään Suomen olisi pitänyt astua Naton ovesta sisään viimeistään siinä vaiheessa kun Baltian maat niin tekivät.
Suomi on viime sotien jälkeen luottanut liittoutumattomuuteen.
– Mutta suomalaiset tarjosivat Venäjälle sen edun, että rajoittivat toimintavapauttaan oma-aloitteisesti. He pistivät Nato-oven lukkoon ja kertoivat hukanneensa avaimen, hän kirjoittaa.
Martti Ahtisaari, Tarja Halonen, Paavo Lipponen, Matti Vanhanen ja Erkki Tuomioja saavat kirjassa viiltävää kritiikkiä.
– Ahtisaari, Halonen, Lipponen, Vanhanen ja Tuomioja kantavat raskaan vastuun historian edessä. He eivät toteuttaneet Nato-jäsenyyttä silloin kun sen tarpeellisuus oli jo selvästi näkyvissä ja se olisi ollut helppo toteuttaa, Tarkka sivaltaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eroa virolaisiin
Tarkan mukaan Suomen poliittinen johto onkin sairastunut vielä pahemmin ”postsovjeettiseen traumaan” kuin virolaiset, joita presidentti Halonen tuli aikanaan näin luonnehtineeksi vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen.
– Virolaisten asenteen tällainen luonnehdinta oli itse asiassa osuva, mutta ei kunniaksi esittäjänsä valtiomiestaidolle. Epäkohteliaisuuden lisäksi se osoitti, että myös suomalaisilla oli postsovjeettinen trauma, hän kirjoittaa.
– Virossa sen oireena on rankkoihin historiallisiin kokemuksiin perustuva synkeä epäluuloisuus Venäjää kohtaan. Suomessa se taas ilmenee hempeämielisenä sopeutumisena Venäjän toimiin, ovatpa ne melkein millaisia tahansa. Ero johtuu siitä, että virolaisilla on tietoa ja kokemusta Venäjästä vielä enemmän kuin suomalaisilla.
”Ei liittoutumattomuutta vaan askel kohti itää”
Tarkan mukaan presidentti Vladimir Putinin hallitsema Venäjä hyväksyy tasa-arvoisiksi vain sellaiset maat, jotka ovat niin isoja, että se ei pysty dominoimaan niitä.
– Lähialueensa maat se yrittää kaapata, kuten Neuvostoliitto teki Baltian maille, tai pakottaa liittolaisikseen, kuten se teki muodostaessaan Varsovan liiton, tai hallita suomettamalla, Tarkka kuvailee
– Putinin kolmannella presidenttikaudella painopiste on siirtynyt suomettamismallista sotilaalliseen ahdisteluun ja haltuunottoon. Putinin imperialistinen kansalliskiihko voi pahimmillaan johtaa jopa sellaiseen tulkintaan, että Venäjällä olisi historiallinen perintöoikeus Suomeen, hän arvioi.
Tarkan mielestä Suomen Nato-jäsenyyden torjuminen Venäjän vastareaktioiden pelossa kytkee jo nyt itse asiassa Suomen tietyllä tavalla Venäjän etupiiriin - aivan kuten yya-sopimus aikoinaan sitoi Suomen Neuvostoliiton puolustusrakenteeseen.
– Suomen Nato-jäsenyyden ehdollistaminen Venäjälle ei ole liittoutumattomuutta vaan askel kohti liittoutumista itään.
”Venäjän pitäisi kannustaa Suomi Natoon”
Tarkan mukaan uhkailevasta retoriikastaan huolimatta Venäjä kuitenkin tietää varsin hyvin sen, että Nato on yksinomaan puolustusliitto, jonka peruskirja, jäsenkunnan rakenne ja asevoimien tila estävät sekä periaatteessa että käytännössä sen hyökkäyksen Venäjälle.
Hän muistuttaa esimerkiksi Naton päätöksenteon yhteisymmärrys-periaatteesta, jossa yksi ja pienikin jäsenmaa voi vaikuttaa päätöksen sisältöön. Edes Yhdysvallat ei saa Natossa automaattisesti tahtoaan läpi, kuten kävi esimerkiksi 2003, kun Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään saada Naton tuki Irakin sodalle.
Tästä tullaankin Tarkan mukaan paradoksiin: jos Venäjä mukamas oikeasti pelkäisi itse joutuvansa Naton hyökkäyksen kohteeksi, sen kannattaisi pikavauhdilla kannustaa Suomi Naton jäseneksi.
– Silloin Natossa olisi ainakin yksi jäsen (Suomi), joka takuuvarmasti vastustaisi hyökkäystä Venäjälle, sillä siinä katastrofissa Suomi jäisi ensimmäisenä jalkoihin.
Arja Paananen
Kaikenlaista huuhaata ja fantasia-skenaarioita sitä aikuiset ihmiset viitsivät kirjoittaa, kun maailma ei toiminutkaan heidän mielensä mukaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Tarkka
mutta antaa tässä tapauksessa mielikuvitukselle vähän liikaa valtaa.
Kirjaa pitää saada myytyä.
JT:n scenaario ei ole mittään uutta ... juurikin samantapaista kauhukuvaa Marsalkka Mannerheim pelkäsi tapahtuvaksi Ryssän ja Natsien välisissä neuvotteluissa 1938. Sopparin salainen lisäpöytäkirja liitti suomen Baltianmaiden ohella Ryssän etupiiriin. Pahin painajainen oli sittenkin totta.
Ryssänmaassa on hommat yhtäläilla päin P:tä kuin 1918 Bolshevikkien vallankumouksen jälkeen. Päättäjät on seinähulluja ja kansa peesaa ... valitettavasti.
Olisiko siis aihetta oppia jotain historiasta, ettei tarvitsisi ryhtyä stiä toistamaan ... . IMO.
Tällaisen jännitetilan takia me liittyisime Natoon? No ei! Juuri sota Naton ja Venäjän vällillä on se tilane jossa Suomi pitäisi olla Puolueeton!
YYA sopimus turvaa Suomen täysin Nato agdessioilta, muualta ei uhkaa ole olemassa.
Turpa kinni paskahousustallari. IMO.
YYA-sopimus Venäjän kanssa ei sitoisi Suomea juuri mitenkään, mutta miten sellainen nyt sopisi EU-diktatuuriin?
Nythän me tosiasiassa ollaan sidottu lujemmin, kuin kenties milloinkaan aiemmin monessa mielessä sanelupolitiikan ikeeseen.