Jos olet tehnyt vuosikymmeniä kestäneen työuran ja pääset eläkkeelle niin miten helkkarissa voit olla köyhyysrajalla?
Eiköhän sillä työllä ole asunto maksettu, jotain laitettu sukanvarteen?
En ymmärrä jos 45 vuotta on tehnyt työtä niin euroakaan ei ole jäänyt säästöön?
Sitten valitetaan ettei pienellä eläkkeellä pärjää!
Eiköhän sillä työllä ole asunto maksettu, jotain laitettu sukanvarteen?
En ymmärrä jos 45 vuotta on tehnyt työtä niin euroakaan ei ole jäänyt säästöön?
Sitten valitetaan ettei pienellä eläkkeellä pärjää!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä faktoja, ole hyvä:
AVIOEROSSA köyhtyy aina. Omaisuus puolitetaan, myös velkainen asunto. Pääkaupunkiseudulla puolet avioliitoista päättyy eroon. Yksin asuvan keskipalkkaisen on vaikea säästää, jopa korkeampipalkkaisenkin, koska vuokra vie ison osan nettotuloista, varsinkin jos lasten takia tarvitsee isomman asunnon.
Usein molemmat eronneet puolisot haluavat tarjota lapsilleen tilaa. LASTEN ELATUS vie myös osansa.
Omistus- ja vuokra-asumisen välimuodoksi mainostettu asumisoikeusasuntokin osoittautui kuplaksi. Vaikka pääomaa riitti 15%:n asomaksuun, vuokrataso alkoi pian nousta markkinavuokrien tasolle, mikä vaikeutti säästämistä omistusasuntoon.
Vielä pari vuosikymmentä sitten jopa yksinäinen akateeminen, esimiestehtävissä toimiva NAINEN usein katsottiin luottokyvyttömäksi ja asuntolainaa ei herunut, varsinkin kun OPINTOLAINAAKIN oli melko varmasti. Nykyinen opintorahasysteemi ei ehtinyt hyödyttää nykyisiä eläkeläisiä. Ei myöskään lasten kunnallinen päivähoito-oikeus.
1990-luvun LAMA näkyy useiden pitkän työuran tehneiden eläkeläisten elämässä, miesten ja naisten. Töitä paiskittu 35-45 vuotta, mutta siitä 1990-luvulla freelancereina (kaksi tai useampi "työnantaja"), joista työeläkettäkään silloisten lakien mukaan ei juuri kertynyt. EPÄTYYPILLISISSÄ työsuhteissa ei herunut asuntolainaa silloin, kuten ei nytkään.
1990-luvun konkursseja seurannut jättityöttömyys, samoin valtion ja kuntien henkilöstöleikkaukset muuttivat työmarkkinoita pysyvästi. Määräaikaisuutta seurasi MÄÄRÄAIKAISUUS ja ASUNTOLUOTTOKELVOTTOMUUS. Nokia ja Nokia-klusteri oli yksittäistapaus. Pian enää tietotekniikkakaan ei taannut vakituista työsuhdetta.
KOROT laskivat alle 5 %:n tason vasta muutama vuosi sitten. Asuntolainan korko oli yleensä yli 10 % koko 1990-luvun vuoteen 1995 saakka, jolloin ne laskivat noin 8 %:n tasolle ja siitä vähitellen n. 5 %:n tasolle pitkäksi aikaa. Korot olivat yleisesti n. 8-10 % sitä ennenkin.
ASUNTOLAINOJEN PITUUS oli tyypillisesti 8-10 vuotta 1970-luvulta ainakin 1990-luvun puoliväliin saakka. Ruotsalaisten pankkien tulo Suomen asuntolainamarkkinoille lisäsi KILPAILUA, ja laina-ajat suomalaisissakin pankeissa alkoivat pidentyä 20-30 vuoteen saakka vasta myöhemmin.
Pitkät laina-ajat, alhaisemmat korot ja melko VAKAA KORKOTASO kuuluvat vasta euroaikaan. Edes ns. suuret ikäluokat ehtivät vain harvoin niistä hyötymään, ja ovat useimmiten eläköityneet ainakin jo 2005-2010. Vanhojen eläkelakien mukaan eläkettä alkoi karttua vasta 23-vuoden iästä lähtien.
Lisäisin vielä IKÄSYRJINNÄN. Yli 50-vuotiaiden oli vaikeaa saada pysyvää työpaikkaa varsinkaan 1990-luvulta alkaen. Korkea koulutus ja hyvät tietotekniset taidotkaan eivät varmistaneet vakituista työtä. Yli 45-50-vuoden ikä ajoi epätyypillisiin työsuhteisiin melko varmasti.
Lipposen 1. hallitus 1995-1999 heikensi työeläkeindeksejä. Leikkaus merkitsee 19 %:n heikennystä tähän päivään. Lisäksi Lipponen poisti kansaneläkkeen perusosan väliaikaisesti. Sen arvo olisi nyt 105 e/kk ja sen piti tulla kaikille, eikä ole palautettu vieläkään.
SDP:n valtiovarainministeri Urpilainen ei maksanut heikennettyjäkään indeksejä täysimääräisinä 2011-2014, ja Rinne jatkoi linjaa. Pois vähintään 2 % lisää.
Pelkkää työeläkettä saavalle nämä heikennykset tekevät nyt yhteensä jo vähintään 400 e/kk. Tämä minimiheikennys 400 e/kk koskee nykyistä 1400 euron kuukausieläkettä, ja heikennys on sitä enemmän euroissa, mitä korkeampi eläke.
Yli puolet suomalaisista saa työeläkkeen alle 1500 e/kk, naisista 65 %.
Ja se että lipponen teki, oikeuttaa sen että perssut voi tehdä perässä vai?