...näin juuri dokumentin Englannista, jossa hyvinkoulutettu nuoripari ei käyttänytkään feministisen ihanteen mukaista 20-tunnin lisätyötä per lärvi kotitöihin, vaan olivat yllätys yllätys palkanneet... kodinhoitajan.
Perheen äiti - hyvää uraa tekevä nainen - kommentoi, kuinka hyvä on se, että ko. nuori slovakkinainen, joka samalla opiskeli englannissa (ilmeisesti iltaopiskelijana), sitten jo aamusta oli paikalla, otti lapsen huostaansa, käytti kaupungilla, kävi kaupassa, siivosi, silitti naisen ja miehen vaatteet ja teki ruuan valmiiksi, mikäli mies ja nainen tulivat järjelliseen aikaan omista töistään kotiin. Slovakkityttö oli tyytyväinen siihen, että sai opiskelurahaa, ja hänellä oli tullut lämmin ja luotettu suhde näihin perheen isään ja äitiin.
Perheen vaimo sanoi, kuten mieskin, että nyt kumpikin voi keskittyä uraansa, ja kun tulevat kotiin, voivat viettää aikaa lapsensa kanssa kotitöiden sijaan. Kaikki olivat järjestelyyn vallan tyytyväisiä. Oleskelun aluksi slovakkityttö oli asunutkin ko. perheessä, mutta sitten kun oli saanut hommatuksi oman opiskelijakämpän, muutti omilleen. Nyt ei olekaan väliä, onko lapsi terve tai sairas jne... koulutetut ihmiset voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja opiskelijatyttö saa opiskelurahaa. Lapsi oli tasapainoisen ja onnellisen oloinen.
Onko tässä tapauksessa mielestänne tuon perheen koulutettu äiti feministi vai anti-feministi, koska hänen mielestään on hienoa, ettei miehenkään tarvitse tehdä kotitöitä?
Mielestäni esim. kahden uran perheeseen olisi luonnollista tukea vaikkapa verohelpotuksin yhden päivähoitopaikan subvention verran tuommoista järjestelyä, mikäli vanhemmat / yksinhuoltaja haluaisi palkata näin toimivan kotiapulaisjärjestelyn. Se olisi kansantaloudelle parempi, kuin jäykän kunnallisen hoitopaikan subventointi, joka ei toimi esim. lapsen sairastuessa, vaan sitten työnantaja ja työntekijä kärsivät tilanteesta. Samalla ko. kotiapulainen teki ihan mielellään muitakin kotitöitä siten edesauttaen koulutettujen vanhempien jaksamista omissa vaativissa työtehtävissään.
Eikös tämmöisten valinnan vapautta lisäävien keinojen suosimisen voisi kuvitella olevan feministisessä agendassakin? Esim., jos minä saisin saman subvention valittavaksi lasteni hoitoon joustavan kotihoitajan palkkaamiseen vs. kunnalliseen tarhaan lasteni joka-aamuisen roudaamiseen, niin saattaisi olla, että hyvinkin se kodinhoitaja voisi tulla mieleen...
Sehän olisi sitten vanhempien hommana löytää tuommoinen kodinhoitaja - joten valtio/kunta säästäisi kaikki rekrytointi ym. kulut päälle sekä henkilöstöhallinnot...
Mitäs mieltä olisitte? Mikäli molemmat vanhemmat töissä, annetaan yhden päivähoitopaikan laskennallinen subventio lasten vanhempien käyttöön?
Perheen äiti - hyvää uraa tekevä nainen - kommentoi, kuinka hyvä on se, että ko. nuori slovakkinainen, joka samalla opiskeli englannissa (ilmeisesti iltaopiskelijana), sitten jo aamusta oli paikalla, otti lapsen huostaansa, käytti kaupungilla, kävi kaupassa, siivosi, silitti naisen ja miehen vaatteet ja teki ruuan valmiiksi, mikäli mies ja nainen tulivat järjelliseen aikaan omista töistään kotiin. Slovakkityttö oli tyytyväinen siihen, että sai opiskelurahaa, ja hänellä oli tullut lämmin ja luotettu suhde näihin perheen isään ja äitiin.
Perheen vaimo sanoi, kuten mieskin, että nyt kumpikin voi keskittyä uraansa, ja kun tulevat kotiin, voivat viettää aikaa lapsensa kanssa kotitöiden sijaan. Kaikki olivat järjestelyyn vallan tyytyväisiä. Oleskelun aluksi slovakkityttö oli asunutkin ko. perheessä, mutta sitten kun oli saanut hommatuksi oman opiskelijakämpän, muutti omilleen. Nyt ei olekaan väliä, onko lapsi terve tai sairas jne... koulutetut ihmiset voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja opiskelijatyttö saa opiskelurahaa. Lapsi oli tasapainoisen ja onnellisen oloinen.
Onko tässä tapauksessa mielestänne tuon perheen koulutettu äiti feministi vai anti-feministi, koska hänen mielestään on hienoa, ettei miehenkään tarvitse tehdä kotitöitä?
Mielestäni esim. kahden uran perheeseen olisi luonnollista tukea vaikkapa verohelpotuksin yhden päivähoitopaikan subvention verran tuommoista järjestelyä, mikäli vanhemmat / yksinhuoltaja haluaisi palkata näin toimivan kotiapulaisjärjestelyn. Se olisi kansantaloudelle parempi, kuin jäykän kunnallisen hoitopaikan subventointi, joka ei toimi esim. lapsen sairastuessa, vaan sitten työnantaja ja työntekijä kärsivät tilanteesta. Samalla ko. kotiapulainen teki ihan mielellään muitakin kotitöitä siten edesauttaen koulutettujen vanhempien jaksamista omissa vaativissa työtehtävissään.
Eikös tämmöisten valinnan vapautta lisäävien keinojen suosimisen voisi kuvitella olevan feministisessä agendassakin? Esim., jos minä saisin saman subvention valittavaksi lasteni hoitoon joustavan kotihoitajan palkkaamiseen vs. kunnalliseen tarhaan lasteni joka-aamuisen roudaamiseen, niin saattaisi olla, että hyvinkin se kodinhoitaja voisi tulla mieleen...
Sehän olisi sitten vanhempien hommana löytää tuommoinen kodinhoitaja - joten valtio/kunta säästäisi kaikki rekrytointi ym. kulut päälle sekä henkilöstöhallinnot...
Mitäs mieltä olisitte? Mikäli molemmat vanhemmat töissä, annetaan yhden päivähoitopaikan laskennallinen subventio lasten vanhempien käyttöön?
Vastaukset 20
Vanhimmat
...Englannissa oli jo alkanut syntyä yritystoimintaa aiheen ympärille. Esim. kahden pienen lapsen äiti, joka oli ollut kotirouvana, yhtäkkiä tajusi, että sukulaistytöistä ja -pojista heillä oli sellainen luotettujen ihmisten verkosto, jota saattoi markkinoida 8 punnan tuntihintaan tuommoisill perheille. Itse asiassa ko. dokumentissa haastateltiin yksinäistä töissäkäyvää miestäkin, joka ei halunnut tehdä kotitöitä.
300 eurolla kuussa hän sai palvelun, johon kuului asunnon siivoaminen, pyykinpesu, kaupassa käynti (hän jätti ostoslistan pöydälle) ja tiskaaminen sinä aikana, kun hän oli työssä. Pari reipasta tyttöä iloisina sivuansiomahdollisuuksista kävi ko. poikamiehen kotona pistämässä talouden kuntoon. Ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Eli - taitaa tässä käydä niin, että kotityöstäkin todella tulee uusi erikoistumisala ja heidän, joilla on hyvä ammatti, ei tarvitse sitten maksaa älyttömiäkään summia siitä, että pääsevät itse tekemästä niitä tylsiä juttuja. Jutussa haastateltiin myös paria tyttöä, jotka sanoivat, että homma on mukavaa - erityisesti kun eivät tapaa asiakkaitaan koskaan, vaan saavat siinä parityönä rauhassa rupatella ja leppoisasti silitellä paitoja ja pistää huusholleja ojennukseen.
Mikäli suomessa työvoiman kalleutta ja osa-aikatyön kannattavuutta lisättäisiin, voisi tästä tulla itse asiassa jännä uusi liiketoiminta-ala. Nykyisinhän nuo verovähennysmahdollisuudet ovat olleet lähinnä symbolisia sen sijaan, että oikeasti olisi otettu toimenpiteitä tämän tyyppisen homman tukemiseksi. Suomen työttömyysasteella tämä voisi osaltaan helpottaa sitä, etteivät ihmiset olisi ihan toimettomina... Eikä tähän hommaan tarvitsisi sitä koulutustakaan niin hirveitä.
Englannissa homma toimii jo - jos se ei suomessa toimi, niin se lienee meistä suomalaisista ja tahdostamme sitten kiinni?
hoitaa kodinhoitajien lapset? palkkaako kodinhoitajat omia kodinhoitajia hoitamaan omia lapsiaan? Hassua.
...tuossa dokumentissa oli kahden pienen lapsen äiti, joka pystyi hyvin yhdistämään esim. tuon verkoston pyörittämisen samalla kun hänellä oli kaksi pientä lasta kotona.
Toisaalta - iso joukko noista lienee varmaan opiskelijoita jne., jotka tekevät tilapäisesti kyseisenlaista hommaa esim. opiskelurahojen saamiseksi jne.
Pointsihan olisi nyt siinä, ettei systeemin tarvitse huolehtia siitä, jos esim. vanhemmat löytävät soveliaan ja halukkaan kodinhoitajan - sehän olisi vain hienoa, että kunnallisen sektorin yltä olisi kustannustekijöitä vähempänä?
Esim. ihan symbolisena eleenä voisi olla vaikka, että ko. vanhemmat saisivat esim. 70% tuon kunnallisen päivähoidon subventiosta, jos valitsisivat niin, lastensa hoidon järjestämiseen itse ja yksityisesti. Esim. sama prosentti on meilläpäin yksityiskouluissa - jokainen yksityiskouluun laitettu lapsi meidän systeemissä säästää julkiselta sektorilta 30% kuluja, kun julkinen sektori maksaa laskennallisesti tuon 70% tukea yksityiskoululle siitä, mitä kukin lapsi maksaisi kunnallisessa koulussa.
Eli vähän samanlaista valinnanvapautta kehiin -> ja valtio/kunta voisi säästää todella hommissa. En tiedä olisiko homma merkittävä, mutta yleensä kannatan sitä, että tukimuodot olisivat aktivoivia ja kannustavia ruohonjuuritason valinnanvapauden lisäämiseen - ja sitten mieluummin niin, että standardiratkaisusta poikkeavat olisivat yhä kannustavia, mutta samalla julkista byrokratiaa vähentäviä.
Tietysti kodinhoitajilla olisi sama valinnanvapaus - mikäli lapsia saatuaan kukaan haluaisi hoitaa vielä toisen kotia?
Eli tämä esiin nostamasi ongelman ei tarvitsisi olla ongelma - miksi systeemin pitäisi huolehtia siitä? Vapaus heillekin, jotka olisivat kodinhoitajia tai sitten ei?
eipä taitas kovin hyvä palkka olla kodinhoitajalla...tai sit hoitajan palkkaajilla pitäs olla suuret tulot. Tuleeko muka millään muotoa halvemmaksi yhden hoitajan palkkaaminen parille skidille. Päiväkodissa yhtä hoitajaa kohden, kun on paljon enemmän lapsia.
Kotona lasten hoitaminen tulee muutenkin yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi, kun jää yhden vanhemman verotulot saamatta.
...tuossa dokumentissa juuri oli, että
A) lapselle voidaan taata rauhallinen leppoisa lapsuus kotonaan kodinhoitajan/-ien turvin ja
B) molemmat vanhemmat ovat koulutstaan vastaavassa töissä, eikä sitten pitkän työpäivän jälkeen tarvitse raataa niin kotitöitä, vaan voi olla sen lapsen kanssa.
...eli siinä ei nyt sitten jää niitä verotuloja saamatta. En tiedä nyt lukuja, mutta käsittääkseni 4 lasta kohti on normina yksi hoitaja. Pitää sitten katsoa, paljonko sivukuluineen ym. yhteiskunta subventoi yhtä päivähoitopaikkaa...
Täytynee tarkistaa ja palata asiaan.
..voitaisiin palkata vielä kotiopettajatkin, eikö?
...ilmeisesti vanhaa tietoa:
http://www.inkeri.pp.fi/tekstit/lastenhoito.html
..tuon mukaan kunta maksaa 40-50000 mk / vuosi per lapsi käyttömaksuina + jokainen päivähoitopaikka vaatii 120000mk:n verran investointia.
Tämä siis subventointia. Jos nyt ajatellaan, että työssäkäyville vanhemmille tuon subvention verran maksettaisiin siitä luovuudesta, että hoitaisivat homman itse etsimällään työvoimalla (vaikkapa kirjanpitovelvollisinakin) - niin jo 2 alle kouluikäisen lapsen perheessä 80 000 mk:lla vuodessa tekisi ihmeitä - sen lisäksi että pistäisi itse vaikkapa siihen sen päivähoitomaksun päälle.
Kunta säästäisi pitkässä juoksussa ehkä joitakin noita investointejakin... kun kiinteistöt olisivat sitten yksityisellä sektorilla, eikä kunnan hoidon alla.
(Mikäli ko. sinikka puhuu huhua, niin oikaisette, pyydän)... Toisaalla oli, että vuosittain 214 000 lasta on kunnallisen päivähoidon piirissä.
Sanotaan, että mulla on 3 lasta, ja rouva haluaa opiskella täysipäiväisesti eikä olla vain kotona, ja perheemme saisi tuosta kunnallisen sektorin subventiosta puhtaana käteen esim. kodinhoitajan palkkaamiseksi vaikkapa 70% - eli jotain 80 000 mk vuodessa (13 000 euroa). Veikkaan, että pystyisimme tekemään jotain asialle... Ja tässä kunta säästäisi 30% + kiinteistökulut/investoinnit...
Töihin menevän kolmen lapsen äidin/isän (jos kaikki kouluikäisiä) pitäisi tienata siis jo pelkkiin käyttökuluihin niin, että maksaisi jotain 120-150000 mk vuodessa päivähoidostaan, että se olisi tuottavaa... Aika hyvässä työssä pitää olla, että se olisi laskennallisesti kannattavaa.
Toisaalta, kun meillä on rouva hoitanut lapset kotona, ja jos kaikkia on hoidettu kotihoidontuen ulkopuolellakin tuo 4 vuotta kotona, niin valtiolta/kunnalta on säästetty (meillä kolme lasta) 3 x 40000 [alemman arvion mukaan] x 4 [vuotta] 480 000 mk jo yksistään.
Kun suomessa on työttömyyttä paljon, niin sitten usein on niin, että töille löytyy kyllä tekijöitä - ts. hän ei ole viemässä kenenkään toisen työpaikkaa. Toisaalta esim. oma työnantajani on säästänyt useita useita sairaspäiviä - koska yleensä olisimme jakaneet ne tasan (nyt kun hän on opiskellut täysipäiväisesti, niin pistämme lasten sairaspäivät puoliksi - tosin teen itse ne sitten sisään iltaisin jne.)
Nythän on huomattava, että suomessa kaikilla on "oikeus" tuohon subventioon - päiväkotipaikkaan... Myös ilmeisesti työttömillä?
Hommassa on paljon muitakin kuluja, kuin hoitajan palkka - jotka olisivat sitten pois julkiselta kontolta, jos perheet saisivat joustavuutta hoitaa hommat itse, ellei julkinen tarjonta miellytä?
...esim. hyvä yksityiskoulu hoitaa tasokkaan opetuksen paljon pienemmällä rahalla.
...kaksi tenavaamme käypi yksityiskoulua. Julkishallinnon subventio on 70% siitä, mitä oppilaspaikka maksaa kunnan koulussa.
Meille kaksi lasta maksaa noin 100 ekeä kuussa omasta pussista.
Samalla luokkakoot ovat pienemmät, ja yllätys yllätys - koululla oli varaa palkata lapsillemme tämän maan kielen opetukseen ulkomaalaisten lasten ongelmiin erikoistunut erityisopettaja. Kun puhuin toiselle suomalaisäidille alueella, hän sanoi : Ei onnistuisi kunnan koulussa millään, kun niillä on aina rahat kaikki!
Samalla: koulun vanhemmilla on vähän keskimääräistä PIENEMMÄT bruttotulot, samalla kun koulussa on ENEMMÄN erityisopetusta vaativia lapsia (ei mikään "eliitti"koulu siis).
Yleensä siis koulu on esimerkki, että pienempi yksityiskoulu kokonaisuudessaan hoitaa halvemmalla tasokkaan opetuksen ja palvelut - viihtyisämmässä ympäristössä... Esim. koulussa otetaan kiusausjutut vakavasti, ja siellä ilmeisesti on ainakin lähes nollassa kiusausprosentti. ... Samaten yhteydenpito vanhempien ja koulun välillä on ensiluokkaista.
Viimeksi avoinna ollutta opettajan paikkaa haki 55 hakijaa... Eli pyrkyä on (toisen poikani luokassa 9 lasta, toisessa vain 6! eli voi kuvitella, miten viihtyisä ympäristö opettajalle!). Kyseessä on kristillinen koulu... opettajissa on aika monen tämän alueen kristillisen seurakunnan jäsentä - valtionkirkosta helluntaiseurakuntaan - itse pidän siitä, ettei kyseessä ole "yhden lahkon" koulu. Edellytyksenä on, että opettaja on mukana kristillisen koulun erityisopetussuunnitelmassa (joka on valtion viranomaisten hyväksymä - vähän samaan tapaan kuin esim. steiner-koulujen erityisopetussuunnitelmat), jossa kristilliset arvot ovat luonnollinen osa opetusta. Samalla lapset saavat esim. luonnontieteitä saman oppimäärän kuin muutkin.
Ai niin... lapsilla on oikeus myös äidinkielensä opetukseen - koulu maksaa rouvalle hänen pitämistään suomen tunneista meidän lapsille pienen tuntipalkan. Ei hassumpaa. (Sama järjestely toimii muuten myös suomessa ulkomaalaislapsille - koulu valvoo opetusta, että esim. on kirjat jne.).
Nykyisin juuri tämmöisellä omaehtoisella hommalla voitaisiin tehostaa paljon ja tilkitä julkisen sektorin rahasyövereitä. Esim. jokainen yksityiskoulua käyvä lapsi säästää veronmaksajilta pitkän pennin, samaten jokainen kotona hoidettu lapsi...
Suomessa subventoidaan yksityistä päivähoitoa jo varsin kilpailukykyisesti. Käsittääkseni kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Jos yksityisten subventointia lisätään, merkitsee se julkisen päivähoitojärjestelmän purkamista nyt kun se on viimein saatu kovalla työllä vastaamaan tarpeita. Sama kun heittäisi rahaa Kankkulan kaivoon. Suomalaiset vanhemmat ovat muuten kovin laajasti tyytyväisiä kunnalliseen päivähoitoon, eivät suinkaan tyytymättömiä.
Hetkellisesti nuo subventoinnit - erityisesti jos ne kohdennettaisiin kotona toimiviin lastenhoitajiin - saattaisivat helpottaa niiden vähän paremmin tienaavien tai enemmän työtä tekevien tilannetta, mitä nyt kukakin sitten helpotuksena pitää. Mutta seuraavan kerran kun valtion kassasta olisi rahat lopussa, puututtaisiinkin jo näihin palveluseteleihin tms. subventioihin. Kun samaan aikaan julkistakin päivähoitoa olisi purettu niin tilanne olisikin sitten aika vaikea.
Kun lastenhoitaja on kotona, tuppaavat vanhempien työpäivät pidentymään ja pidentymään. Muutamat ystäväni jotka ovat olleet au paireina Britanniassa & New Yorkissa, voisivat kertoa tästä. Tällaisen au-pairin normaali työpäivä on 10-12 tuntia, lisäksi kinutaan harva se viikonloppu, että voisitko olla lasten kanssa vielä sen aikaa, että.. Nuorelle ihmiselle tällainen vastuu pienistä lapsista on aika raskas. Monille ulkomaille työn perässä muuttaneille vanhemmille on tärkeää takoa rahaa nopeasti (että voidaan sitten joskus palata takaisin Suomeen - sitä päivää ei muuten tule). Mikään rahamäärä ei tietenkään riitä. Kun on saatu kasaan omakotitalon hinta Suomessa, halutaan vielä se lomamökki.
En jaksa uskoa, että Suomen päivähoitojärjestelmä olisi raskaasti pielessä. Sitä on vuosikymmeniä kehitetty määrätietoisesti ja henkilöstö on taatusti ammattitaitoista. Tässä kotiapulaishommassa tulee se koulutuskysymyskin - jos halutaan saada halvalla, otetaan se opiskelija valmistamaan niitä papuja ja saadaan sitten kaikki ruokamyrkytys.
Kuitenkin kristillisessä koulussa näyttää uutisten mukaan pedofiilivaara olla suurempi. Kehottaisin vielä harkitsemaan.
Koulutus on todella tärkeä asia!
ei lapsia sovellu hoitamaan kuka tahansa opiskelija vaan on hyvä, että hoitajalla olisi lastenhoitoalan opintoja takana (kehityspsykologia, hoitotiede, ravitsemus)
Perhepäivähoitajista on muuten kova pula, kun he ovat niin alipalkattuja ja kukaan ei halua enää ryhtyä tekemään niin reilusti alipalkattua työtä.
Viisas teko olisi tukea perhepäivähoitajia taloudellisesti.
Säreen malli ei toimi. Laadusta ei siinä mallissa ole mitään takeita.
...jos lasten hoitoon tarvitaan kehityspsykologian, hoitotieteen ja ravitsemustieteen opintoja, niin montako vanhempaa kelpuuttaisit hoitamaan omia lapsiaan?
Toisaalta jo NL:ssakin oli tavoitteenakin, että "nuoret kotkat" olivat jo varhain "pioneerileireillä", että varmistettiin asiantunteva hoito.
Perhepäivähoitajahan voisi olla joustava ihminen, joka tulisi perheeseen hoitamaan ne lapset - mikäs siinä. Sitä olen pohtinut, että pitääkö aina lapsia roudata jonnekin - jos nyt olisi vaikka kaksi kaksilapsista perhettä, niin olisi jo ihan mainiota, että esim. voisi saada edes silloin tällöin / vuoropäivinä vaikkapa sen perhepäivähoitajan sitten kotiinsa.
Esim. olen ymmärtänyt, että juuri lapsien sairastumisten ja sairaspäivien takia sitten menetetään työpäiviä / tai lisätään vanhempien taakkaa. (nimim. kolmen viikon lapsen sairaspäivien putki takana tällä syksyllä, 1,5 viikkoa kotona -> ilta ja yötöitä tehneenä). Jos esim. sairaalle lapselle saakin hoitajan kotiin, niin hommat helpottuvat. Se on ihan sama mulle, millä nimikkeellä, kunhan on pätevä.
Hoitoon mentyään (ja kouluun mentyä) alkoivat lapset nimittäin sairastella ihan eri malliin kuin aiemmin - kaikki flunssat mennään nyt läpi.
Ei se nyt varmasti tarkoittanut vuosien opiskelua vaan lyhyitä kursseja, että opiskelijahoitsut tietää suurin piirtein missä mennään. On se aika suuri vastuu hoitaa toisen lapsia ilman mitään tietotaitoa.
Kyllähän Suomessa on odottaville äideille ja isille on perhevalmennus ja koulusssa opetetaan perhetietoutta, terveystietoa jne. Odottava nainen varmasti hankkii jo raskausaikana kaiken mahdollisen tiedon ja sukulaiset auttavat lisää. Neuvolantätit opastavat jne. Harva opiskelija tällaista tietorumbaa käy läpi, jotta koulutus on paikallaan.
=aivopesukoulu. Onnea vaan!
Tuohan on loistavan käytännöllistä sinänsä, että vuori tulisi Muhammedin luo. Toivon vaan, ettei tällainen hoitaja jäisi aivan yksin työnsä kanssa. Päiväkodeissa saa tukea ja apua työkavereilta vaikka työtaakka joskus onkin melkoinen. Eli tällaisessa kotihoitajamallissa tulisi taata hoitajan kontaktit kollegoihin ja pystyä organisoimaan retket ym. raskaammat koitokset isommalla porukalla.
Miksi epäilen, että hoitomalleilla olisi taipumusta eriytyä siten, että hoitaja kotona -malli olisi eliitin tapa ja opiskelijat ja muut pienituloiset veisivät sitten lapsensa ns. säilöön resurssipulasta kärsivään tarhaan? Ja kuitenkin juuri ns. eliitin työ on vapaampaa ja sitä voidaan tehdä kotoakin käsin läppärin ja kännykän avulla, kun taas sairaanhoitajille ym. vuorotyöläisille ja yksinhuoltajille esittämäsi malli sopisi parhaiten.
Epäilemättä hoitaja kotona -mallia voisi Suomessakin kehittää, mutta nimenomaan niin, että sitä pääsisivät ennen kaikkea käyttämään ne, joille siitä eniten hyötyä olisi.
Itse kyllä luulisin hoitavani mieluiten itse sairasta lasta kuin jättäväni hänet vaikka kuinka hyvän hoitajan huomaan. Mitä sitä levittämään tauteja omalle työpaikallekin.
Miksi oikeastaan pitäisi tukea kotiapulaisen palkkaamista. Samanlaista palkkaamista se on kuin kaikki muukin. Ei minunkaan kioskia tueta palkkaamisessa. Jonkun tilapäisen pitkäaikaistyöttömän voit saada nurkkiisi norkoilemaan, joka todennäköisesti kaatuu ilman harjaa johon nojailla.
Mikäli uraputkessa oleva pariskunta painaa työtä korkeissa asemissa ja nostavat sen mukaista palkkaa niin tokihan heillä on varaa palkata apulainen tai jopa apulaisia. Eihän noiden palkat kummoisia ole. Ja vielä kun käyttää opiskelijoita niin näitähän perinteisesti saa alihinnalla.
Pakolaiskeskuksesta löytyy väkeä varmaan ruokapalkalla...
Tällaista nyt alkuunsa
...kunnallista päivähoitoa? Esim. suoralla subventiolla valinnanvaraisesti vanhemmille (vaikkapa 70%:lla tuosta) voisi olla, että ainakin jotkut ihmiset hoitaisivat homman tehokkaammin ja paremmin ja kaikki voittaisivat.
Minä tietäisin heti pari suomalaista tyttöä / poikaa, joihin voisin luottaa, ja jotka voisivat hyvin hankkia lisätienestejä.
Haluatko todella "Amerikan malliin", jossa perheet hakevat kissojen ja koirien ja kaikenlaisten houkuttimien kanssa luotettavia hoitajia lapsille? Ja ovat sitten yhtäkaikki akuutissa pulassa, jos hoitaja (irtisanomisajalla tai ilman) lopettaa työsuhteen? Tai "luotettava tyttö/poika" osoittautuu huumeidenkäyttäjäksi, laiskaksi, varkaaksi tai perverssiksi?
Toisen ihmisen lasten hoito ei ole mitään väliaikaista "lisätienestien" hankkimista, vaan vastuullista ja koulutustakin vaativaa kasvatustyötä, jonka pitäisi tekijälleen taata normaali toimeentulo elämistä varten.
Työssäkäyvien tai opiskelevien ihmisten lasten hoitaminen kotona on yksi vaihtoehto, mutta nykyaikaisessa yhteiskunnassa täysin riittämätön ja joissakin tapauksissa jopa huono vaihtoehto. Nykyään on vähävaraisemmankin taloudellisesti jotakuinkin mahdollista hoitaa lapsia kotona kolmivuotiaiksi saakka. Kunnallinen perhepäivähoito on kaikkine puutteineenkin (suurimpana puutteena varmasti ikuinen henkilökuntapula) turvallista ja virikkeitä antavaa.
Vanhemmat, jotka tuntevat huonoa omaatuntoa siitä, että lapsi pitäisi viedä hoitoon kodin ulkopuolelle, tuntenevat aikanaan huonoa omaatuntoa myös siitä, että lapsi pitää lähettää kouluun, armeijaan ja työelämään.
Suomen kouluissa näytetään elokuvaa Lilja4ever varoittamassa tyttöjä lähtemästä liian helposti tällaiseen tarjottuun lapsenhoitajan paikkaan. Nimittäin hyvin usein voikin käydä niin, että työ ei olekaan lastenhoitajan työtä, vaan passi otetaan pois, tyttö raiskataan ja pannaan lukkojen taakse bordelliin tyydyttämään miehiä maksusta.
Suomen viranomaisilta on hyvä toimi, että tyttöjä näistä vaaroista varotetaan, eikä heitä enää kehoteta lähtemään au-paireiksi kielitaitoa hankkimaan niin kuin ennen.