Suomen kilpailukyky paranee palkkoja alentamalla?

Toimisiko tämä vai ei? Ja perusteluja kiitos!

Mitä helvettiä!

Onko kaikki tälle palstalle kirjoittavat helvetin rikkaita, vaiko sitten suomen hallituksen ja ammattiliiton palkkaamia trolleja?!?

Yhtälö jota minä en osaa ratkaista enkä ymmärrä. Kertokaa nyt joku tämä idea. Paskaaivokansanedustajast ja ministerit älkööt vaivautuko.
Palkkoja alennetaan, niin miten se parantaa kilpailukykyä?? Kun palkkoja alennetaan, valtion verotulot pienenevät, eikö? Kilpailukykyä parannetaan/velan kasvu saadaan taitettua??? Siis mihin nämä rahat on tarkoitus mennä? Velkojen maksuun vai niille parille tehtaalle, mitkä on vielä jäänyt myymättä? Ei kumpaankaan vaan ne rahat on tarkoitus mennä ja meneekin osakkeenomistajien (eli esim nämä nykyiset paska.aivot) pohjattomiin taskuihin ja mitä jää, niin näiden rättipäiden luksuselämään. Kansalla on mitta nyt täynnä. Sika-Sipilän sanoja lainatakseni "TÄSTÄ EI ENÄÄ KESKUSTELLA"

Unohtuipa vielä mainita tämä kansalaisten palkka, josta niin suut vaahdossa paasataan, kuten aloittajakin. Puhutaan AINA 2000 eken kuukausipalkasta, 2500 eken kuukausipalkasta, jossa suurin osa vielä työssäkäyvistä on.. Eli kansalainen x tienaa 2500 ekee/kuukaudessa, se on paljon ja kyllä sillä pitäisi pärjät. Kukaan ei vain muista kertoa sitä, että se on BRUTTO!! Tuosta miinus verot, tellit, lellit, eläkemaksut ym.. No niin joko säteilee, mitä kansalainen x saa PUHTAANA rahaa, jolla maksaa asumisen, sähkön, veden, vakuutukset, ruoan, hygienia tuotteet, vaatteet (kaikki em pakollisia), mitä jos sairastut/pitää mennä hammaslääkäriin?

Jos palkkoja alennetaan 5 %, se tarkoittaa teoriassa alle yhden prosentin parannusta vientikilpailukykyyn. Palkkojen osuus vientikilpialukyvystä on asiantuntijoiden mukaan enintään viidennes. Tässä ei siis ole suurta eroa siihen, että tehtäisiin vain maltillinen nollasopimus, mitä mm. Sixten Korkman näytti ehdottaneen.

Palkkoja ei haluta alentaa suoraan vaan lisätä palkkaa vastaan tehtäviä työtunteja palkan muuttumatta. Näin tuntipalkat pinenevät, mutta koko kansantalouden palkkasumma ei. Näin voidaan pitää paremmin yllä kotimarkkinoiden kysyntää, kun ostovoimaa ei heikennetä. Tässä on hallituksen toimien suurin viisaus ja se onkin järkevää. Sairasajan karenssi on tästä periaatteesta poikkeus. Se on tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Samoin on laita erilaisten lisien leikkaamisessa. Ne ovat palkanalennuksia ja vaikuttavat negatiivisesti ostovoimaan.

Ongelmallisinta tässä on kuitenkin se, että tällä sisäisellä devalvaatiolla uskotaan olevan vientikilpialukykyä ja vientiä lisäävä vaikutus. Tämä on pitkälti uskon asia. Jos käykin niin, että yritysten luottamus talouden kehitykseen heikkenee, ne eivät tee uusia investointeja eikä vienti vedä. Sellaisessa tilanteessa yritysten taseet vain paisuvat, kun menot vähenevät. Paisuneet taseet taas yleensä ulosmitataan osakkeenomistajien toimesta eli osinkot ja pääoman palaututkset lisääntyvät. Näinhän kävi yhteislverotuksen alentamisen kohdalla. Silloin toimet ovat puhtaasti tulonsiirtoja palkansaajilta työnantajille.