Äärivasemmalla vääristellään jatkuvasti Suomen toimia 1930-luvulla. Pitää tietysti olla uskollinen kommunistien aivopesulle.
Suomi ei hankkinut Saksan ystävyyttä, vaan valtiolliset välit olivat kylmät.
Äärioikealla ihailtiin kyllä natseja, mutta IKL kärsi suuren vaalitappion 1937.
Sivistyneistö ja jääkäriupseerit pitivät kyllä yllä hyviä suhteita vastaaviin piireihin Saksassa.
Poliittisesti Suomi kuitenkin valitsi Pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan. Myös Englantiin ylläpidettiin hyviä suhteita.
Suomi ei hankkinut Saksan ystävyyttä, vaan valtiolliset välit olivat kylmät.
Äärioikealla ihailtiin kyllä natseja, mutta IKL kärsi suuren vaalitappion 1937.
Sivistyneistö ja jääkäriupseerit pitivät kyllä yllä hyviä suhteita vastaaviin piireihin Saksassa.
Poliittisesti Suomi kuitenkin valitsi Pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan. Myös Englantiin ylläpidettiin hyviä suhteita.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ironista kyllä äärioikeiston vaikutusvalta romahti Mäntsälän mellakan jälkeen. Maalaisliito ja edistys ottivat etäisyyttä suojeluskuntaliikkeeseen. Se sidottiin tiukasti armeijaan 1934.
AKS menetti suuren määrän maltillisia jäseniään.
Myös Mannerheim alkoi varovasti tarkentaa poliittisia linjauksiaan maltillisemmiksi.
Hän korosti kielitaistelun vahingollisuutta Ruotsin suhteille ja alkoi pohjustaa Pohjoismaista suuntausta.
Vapaussodan 15-vuotisjuhlassa 1933 hän puhui sovinnollisesti.
Marsalkan arvo hiveli myös itsetuntoa.
"Mäntsälän mellakan"
Mäntsälän kapina.
Kyseessä kuitenkin oli aseellinen yritys kaataa maan laillinen hallitus, mikä on kovan luokan rikos.
Ei kapinoitu. Uutta hallitusta vaadittiin, mutta siinä kaikki.
Touhun tarkoitus oli lujittaa valtiovallan otetta, ei tuhota sitä.
väännetään milloin minkinlaista valetta.
Mannerheim lomaili kyllä 20-luvulla Saksan kylpylöissä.
1932 hän johti Suomen delegaatiota Lützenin muistojuhlissa ja tapasi presidentti Hindenburgin.
1934 M. vieraili Englannissa Hendonin lentonäytöksessä. Hän hankki myöhemmin pommikoneita Englannista ja hävittäjiä Hollannista.
1935 M. tutustui Saksan lentokoneteollisuuteen ja ilmailuministeri Göringiin, jonka hän tapasi pari kertaa myöhemminkin.
1936 M. tutustui Englannin panssariaseeseen ja Suomeen ostettiin Vickers-panssareita.
M. vieraili muutenkin Englannissa ja hänellä oli sillä ystäviä, ei Saksassa.
Itävallan Anschluss kiukutti M:a niin, että hän ei enää lomaillut Saksassa.
Hän ei pitänyt natseista, vaikka hyväksyikin kommunistien kukistamisen.
Mannerheim oli yksi Pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan arkkitehdeista.
Kyllä Suomi hankki myös liittolaisia.
Viron kanssa rakennettiin sulku Suomenlahdelle. Siihen käytettiin miinojen lisäksi järeää ja raskasta rannikkotykistöä, sukellusveneitä, torpedoaluksia ja kaksi panssarilaivaa.
Ruotsin kanssa suunniteltiin viiden ruotsalaisen divisioonan käyttöä vastahyökkäyksiin Kannakselle Lappeenrannan seudulta.
Valitettavasti NL sotki Suomenlahden sulun ja Ruotsin hermot pettivät.
Suomenlahden Sulku toimi juuri päinvastoin kuin oli tarkoitus!
Sota-aikana hallinta menetettiin,ja etelärannan hallinta oli aina suurten valtojen kontrollissa!
Se poliittinen pääoma,jonka esi-isämme uhrautuvalla ja määrätietoisella politiikalla hankkivat,on kulunut jonninjoutaviin kasvojen kohotuksiin Jevroopan Unionissa!
Suomenlahden sulku menetettiin MR sopimuksen takia eli Saksan politiikan seurauksena. Viro luopui taistelutta.
Sulun sovellutus oli toiminnassa Saksan ja Suomen yhteisvoimin 1941-44.
Sotaväen päällikkö kenraaliluutnantti Österman vieraili 1938 Saksassa. Hän pääsi Hitlerin puheille lähettilään kanssa.
Tavanmukaisessa yksinpuhelussaan Hitler ilmoitti, että Saksan marssiessa itään Suomen on pysyttävä puolueettomana. Ajankohtaa Hitler ei käsitellyt.
Kenraali Halder teki vastavierailun kesäkuussa -39. Vaikka hän hyvin tiesi Puolan sodan valmisteluista, ei hän hiiskahtanut niistä sanaakaan.
Saksa oli tuolloin lähentymässä NL:a välttääkseen kahden rintaman sodan.
Vuosina 1919-38 Suomen kansantulo ja kansalaisten ostovoima kaksinkertaistui ja Suomi oli eteenkin vuodesta 1933 muuttumassa aidosti pohjoismaiseksi demokratiaksi. Äärioikeiston ja vuoden 1918 sukupolven painoarvo oli laskussa.
Lisäksi presidnetinvaaleoissa 1937 juonityeltiin ensin ulos Ståhlberg liian vapaamielisenä ja sitten Svinhufvud liian oikeistolaisena.
Valituksi tuli yllättäen täysin avuton Kyösti Kallio.
Toisaalta saatiin historian ensimmäinen punamultahallitus, joka oli tärkeä kansallisen sovun kannalta.
Mannerheim rakensi itsestään kansallista symbolia siinä täysin onnistumatta. Tarvittiin sota ennen kuin M:n arvo tajuttiin.
-----Tarvittiin sota ennen kuin M:n arvo tajuttiin.-----
Jaa, tarkoitatko se seniili-joukkomurhaaja-hevosmies? Et voi olla tosissasi, mitä arvoa sillä oli, meinasi tuhota Suomen -44 ja aiheutti kymmenien tuhansien miesten tappiot seniiliydellään. Kuvitteli edelleen käytävän samaa sotaa kuin 1917 ties missä Karpaateilla.
Mannerheimin kykyjä hieman epäiltiin Talvisodan alla.
Sodan voittoisat taistelut nostivat hänet jopa kansainväliseen maineeseen.
Marskin arvovalta kohosi sodassa ehdottomaksi.
Hän jäi ylipäälliköksi ja oli valtakunnan ykkösmies sekä oman kansan että ulkomaiden silmissä.
"meinasi tuhota Suomen -44 ja aiheutti kymmenien tuhansien miesten tappiot seniiliydellään. Kuvitteli edelleen käytävän samaa sotaa kuin 1917 ties missä Karpaateilla."
Silkkaa skeidaa taas! Kun vuoden 1944 teki jonnekin suurhyökkäyksen niin oli odotettavissa ilman muuta kymmenien tuhansien miesten tappiot molemmin puolin riippumatta joukkojen ryhmityksestä!
Kannatta silti muistaa, että:
- yhtään suurempaa suomalaisyhtymää ei saarrettu tai tuhottu
- joukot vetäytyivät vihollista kuluttaen VKT-asemalle
- ja täällä lopulta murtui Venäjän iskudivisioonien teho
Suomi oli ihana paikka 1930-luvulla kun AY-liike oli kielletty, vasemmistolaisia hakattiin ja muilutettiin ja työväentalojen ovia naulattiin kiinni. Lisää semmosta, kansa tahtoo, uusiksi vaan.
30-luvulla aina vain demokraattisemmaksi. Itse asiassa Suomi oli Tshekkoslovakian ohella ainoa demokraattinen maa 1. MS:n jälkeen syntyneistä uusista maista.
Yksi todiste oli punamultahallitus vuodesta 1937. Elintaso nousi nopeasti.
Vasemmisto oli sen ajan hallituksissa rekvisiittaa ja porvariston sylikoirana.
Sdp ja ML tekivät hallituksessa ja muuallakin yhteistyötä nimenomaan kokoomuksen vaikutuksen vähentämiseksi.
Siletä se oikeiston Kekkosvihakin juontuu, IKL:n lakkauttamisyrityksistä.
Kommunistin on vaikea myöntää sosialidemokraattien ansiota hyvinvointivaltion rakennustyössä. Se alkoi 1930-luvulla punamultayhteistyöstä.
Vanha kansa kyllä kertoi että nuo 35-39 vuodet huippuaikoja.Ei ollut julkinen sektori kurittamassa veroineen ihan työnteko yrittämisellä vielä tuolloin rikastui.
Kaunis unelma vakaasta 1930-luvun Suomesta unohtui kun lähdettiin suunnittelemaan Suur-Suomi imperiumia. (Karjala, Aunus ja Viena vapaaksi Uralia myöten)
Toivottavasti nyt ei ryhdytä samankaltaisiin suunnitelmiin. SSS-hallitus ei taida olla riittävän vahva luodakseen suomalais-ugrilaista imperiumia.
Suur-Suuomi tuli ajankohtaiseksi vasta -41 Saksan hyökätessä NL:on.
Siinä sivussa uskottiin Suomen voivan toteuttaa unelmat, joita aitosuomalaiset olivat hellineet vuosikymmeniä.
Näyt tuntevan historian ja tämän päivän yhtä huonosti.
Fasismin teoria oli jo hyvin tunnettua 1930-luvulla mutta Suomi löysi ja sai vahvan yhteistyö kumppanin vasta 1941 Saksasta. Joten kyllä tässä historia tunnetaan.
Saksakin heräsi aika myöhään näkemään Skandinavian merkityksen omille sotatoimille, siksi Norja ja Tanska miehitettiin. Ruotsi alistui puolueettomana maana kauppasuhteisiin Saksan kanssa ja Suomesta Saksa löysi asetoverin.
Saksan sotavarusteluteollisuus tarvitsi Petsamon nikkeliä joten suhde Suomen kanssa tuli hyödylliseksi. Ja kyllä Saksan sodanjohto tiesi länsiliitoutuneiden materiaalikuljetukset Neuvostoliittoon pohjoisen reitin kautta. (Lapille tuli myös sotilaallista merkitystä)
Totta on se, että Hitler ei aluksi ollut kiinnostunut tukemaan Suomea mutta sodan edetessä linja muuttui.
Ulkoministeri Holsti matkusti 1938 Moskovaan parsimaan suhteita. Litvinov oli kuitenkin kovakorvainen Holstin vakuutuksille Suomenkyvystä pysyä puolueettomana. Suomenkommunistien syöttämä virhetieto haluttiin uskoa.
Saksalla ei kuitenkaan tuohon aikaan ollut mitään suunnitelmia edes Gotlannin pohjoispuolelle. Viholliset olivat Ranska ja Puola.. Suuri ajatus oli yhdistää ulkosaksalaiset Suur-Saksaan. Itä sai odottaa vuoroaan.
Holsti puhui vielä samana vuonna kännipäissään rumia Hitleristä ja Saksa painosti hänet eroamaan.
Tilalle tuli Eljas Erkko, joka vaati valtuudet itsenäiseen ulkopolitiikan hoitoon. Hän tukeutui kuitenkin yksinomaan länteen, vaikka Hesari saatiinkin virallisen ulkopolitiikan taakse
Aloitus kaunistelee tarpeettomasti Suomen ajatusmaailmaa 30 luvulla. Tuolloin koko eurooppa oli kahtia jakautunut, teollistumisen seurauksena. Joko olit bolsevikki tai fasisti. Jostain syystä tama kuvio toistui kaikkialla. Virossa, Latviassa, Lietuassa ja Suomessakin. Koko vasemmistolaisuus kehittyi nimenomaan saksassa ja englannissa.
Suomen suhteet englantiin olivat asialliset ottaen huomioon että englantilaiset ajoivat pois suomalaiset venäjän vienankarjalasta 20 luvulla. Sen sijaan suhteet Saksaan olivat koko ajan kiinteät, ja koska Suomi oli tuolloin Saksaa kehittymättömämpi maa, olimme selkeästi fasistisempi maa kuin Natsi-Saksa. Mehän muiluttelimme omia toisin ajattelevia kansalaisiamme heidän näkemystensä vuoksi ja maan hallinto salli tämän. Saksassa viha kohdistui ennen kaikkea etniseen juutalaisryhmään.
Mannerheil lähetti sotilaita Venäjälle jo 20 luvulla, ajatus oli saada Karjalan venäjän puolinen osa liitetyksi Suomeen. Tätä toimintaa rahoitettiin valtion varoista, joten Suur-Suomi ajatus oli kyllä olemassa jo ennen vuotta 1941. Tämä toiminta varmaan oli syynä myös siihen miksi NL vaati Suomelta hyökkäämättömyystakuita 30 luvulla. Erkko kieltäytyi näistä, ilmeisesti kuitenkin vain miellyttääkseen Saksan intressejä. Suomihan siitä ei hyötynyt.
Euroopassa oli myös demokratioita, kuten Pohjoismaat. Niihin Suomi liittyi virallisestikin 1935 Mannerheimin toimiessa taustavoimana.
"Suomen suhteet englantiin olivat asialliset ottaen huomioon että englantilaiset ajoivat pois suomalaiset venäjän vienankarjalasta 20 luvulla. "
Paksua valetta. Englanti vetäytyi Pohjois-Venäjältä 1919.
Vienan kapina oli 1921. Mukana oli pieni määrä suomalaisia, jotka bolsevikit löivät.
"Sen sijaan suhteet Saksaan olivat koko ajan kiinteät, ja koska Suomi oli tuolloin Saksaa kehittymättömämpi maa, olimme selkeästi fasistisempi maa kuin Natsi-Saksa."
Paitsi valehtelija, olet myös tyhmä. Suomi ei missään vaiheessa ole ollut fasistinen. Äärioikeistolaisia kyllä oli, mutta ei fasisteja.
"Mannerheil lähetti sotilaita Venäjälle jo 20 luvulla, ajatus oli saada Karjalan venäjän puolinen osa liitetyksi Suomeen."
Edelleen valetta. Mannerheim oli yksityishenkilö kesästä 1919. NL kyllä harjoitti Suomessa kiihotusta uuteen kapinaan.
"Tämä toiminta varmaan oli syynä myös siihen miksi NL vaati Suomelta hyökkäämättömyystakuita 30 luvulla. Erkko kieltäytyi näistä, ilmeisesti kuitenkin vain miellyttääkseen Saksan intressejä. Suomihan siitä ei hyötynyt."
Menee jo huumorin puolelle.
Suomi ja NL solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen 1932. Erkolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.
Saksalla ei ollut poliittista mielenkiintoa Suomen suuntaan 30-luvulla. Se esitti hyökkäämättömyyssopimusta keväällä 1939, mutta Suomi kieltäytyi. Erkko oli silloin jo ulkoministeri.
Olet valehtelijaksikin harvinaisen tietämätön ja pahasti kieroutunut.
Toivottavasti saat jonkun samanlaisen takuumieheksi
Suomelle oli jättäminen NL:n reviiriin MR sopimuksessa 23.8.39.
Voisivatko stallarit viimein kertoa, mitkä kaikki Saksan ja Suomen väliset sopimukset siinä rikottiin? Ja miksei kukaan Suomessa niihin vedonnut? Ei silloin, eikä myöhemmin.
Pettymys kyllä oli suuri, sillä Saksa uskottiin ystäväksi.
Talvisodan aikana kaiken avun läpikulun alueensa kautta. Siitä oli suurta haittaa mm Italian hävittäjät jäivät saamatta sodan aikana.
Toisaalta Saksa salli Ruotsin auttaa epävirallisesti Suomea luvaten toimitta materiaalia tilalle.
Saksa keväällä 1940. Hitler oli Talvisodan aikana hämmästellyt Suomen taistelukykyä ja yrittänyt saada selkoa, mistä se johtui. Hän ei kuitenkaan tajunnut kansan puolustustahdon voimaa.
Päätettyään idän sotaretken valmisteluista Hitler halusi myös Suomen mukaan. Ensin solmittiin kauppasopimus ja sitten otettiin pitkä askel tarjoamalla aseapua kauttakulkua vastaan.
tilaisuuteen hyväksyen kauttakulkusopimuksen ja sopien asekaupoista.
Myös venäläisten kauttakulku oli ollut pakko hyväksyä.
Suomi saattoi nyt syksyn -40 aikana aseistaa armeijansa tyydyttävään kuntoon.
Armeijan taistelukyvyn palauttamista ja yleensä puolustuskykyä on pidetty erityisesti Mannerheimin ansiona. Hänen tuolloista auktoriteettiaan on nykyisin vaikea ymmärtää.