Tienne tähtiin.

Mitä halusit sanoa.
Huumorilla, tiedätkö minun haluavan tähtiin?
Keitä te olette jotka ovat aloittaneet...

Kyllä, elämästä olemme jo jonkin verran keskustelleet. Idea on juuri kyetä havaitsemaan itsemme siinä missä olemme. Tämä ei ole ihan triviaalia, vaikka siltä kuulostaa. On kyllä äärettömän yksinkertaista, ja siksi ei olekaan triviaalia ajattelevalle ihmiselle, joka voi ehkä hakea monimutaksista ajatuksista tuota kokemusta. Monimutkaiset ajatukset ovat itsen edessä oleva verho.

Tekstissä tulee ilmi "sosiaalinen rakenne, joka on äärettömien mahdollisuuksien varasto". Kun ajattelemme jotakin olemassaolevaksi, tulee se meille nähtäväksi ja koettavaksikin. Ajatus on luomisen alku ja juuri. Ja tosiaankin, elämää elämällä elämä itse meissä laajenee ja yhteys lähteeseen voimistuu. Vaikka olemme koko ajan lähteessä, niin näennäiset verhot hienonevat ja asteittain poistuvat. Näin saamme yhä intensiivisemmän elämän lähteessä. Tietoisuus on ollut koko ajan lähteessä ja tuleee olemaan, ja tulee siitä yhä enemmän tietoiseksi. Tämä tapahtuu syventämällä elämisen kokemusta arkielämässä ja ihan päivittäisessä toiminnassa.

Jos jatkan aloittajan ideaa, niin tiemme tähtiin mahdollistuu elämisen laatua kohottamalla. Tämä tarkoittaa sen kokemuksen laatua positivisoimalla ja kirkastamalla/selkeyttämällä, minkä koemme itseksemme. Tähti itsessään on meissä, ja tie yhdistyy tiellä kulkijan ja tähden kanssa ihan samaksi. Kun sanomme, että olemme saaneeet yhteydeen tähtiin, tarkoittaa tämä sitä, että olemme saaneet vahvempaa kosketusta lähde-itseemme.

Elämisen tarkoitus onkin yhdistää "pieni elämä" "suureen elämään" henkisen prosessin eli "tien" avulla. Lopulta nuo kolme sulautuvat yhdeksi. Elämä itsessään on prosessi eli ikuinen tie.