Hallitus tyrii milloin kohtuuttomalla kiireellä, milloin fakkiutumalla muutoin epämääräisessä yhtälössä 5 prosenttiin, milloin puuttumalla pakkokeinoin työmarkkinoiden sopimusvapauteen. Kaiken tarkoituksena on kai yritysten tuotteiden tuotantokustannusten alentaminen eli lähinnä vientihintojen alentaminen.
Kauppalehden (20.4.2015) mukaan Helsingin pörssin 50 suurinta yritystä tekivät viime vuonna liikevoittoa yhteensä 18 miljardia euroa. Eikö tätä rahaa voi käyttää kilpailun parantamiseen maailmanmarkkinoilla?
En myöskään ymmärrä miten pakko keinot, jotka kohdistuvat suurelta osin julkisen sektorin (ei ulkomaanvientisektorin) ympärivuorokautisten ja hälytysluontoisten laitosten (poliisi, pelastus,sairaala yms.) työtekijöiden ansioihin, alentavat yritysten vientihintoja.
Kauppalehden (20.4.2015) mukaan Helsingin pörssin 50 suurinta yritystä tekivät viime vuonna liikevoittoa yhteensä 18 miljardia euroa. Eikö tätä rahaa voi käyttää kilpailun parantamiseen maailmanmarkkinoilla?
En myöskään ymmärrä miten pakko keinot, jotka kohdistuvat suurelta osin julkisen sektorin (ei ulkomaanvientisektorin) ympärivuorokautisten ja hälytysluontoisten laitosten (poliisi, pelastus,sairaala yms.) työtekijöiden ansioihin, alentavat yritysten vientihintoja.
Vastaukset 28
Vanhimmat
"En myöskään ymmärrä miten pakko keinot, jotka kohdistuvat suurelta osin julkisen sektorin (ei ulkomaanvientisektorin) ympärivuorokautisten ja hälytysluontoisten laitosten (poliisi, pelastus,sairaala yms.) työtekijöiden ansioihin, alentavat yritysten vientihintoja"
Julkisten työntekijöiden palkat maksetaan yksityisen sektorin tuomasta rahankierrosta. Suurin osa palkoista maksetaan veroista.
Yksityisen puolen palkkoja ei voida tiputtaa ilman julkisen puolen palkkojen alentamista, muuten verokertymät eivät riittäisi julkisen puolen palkkoihin ja otettaisiin velkaa.
Julkisten alojen palkansaajien määrä on kohtalaisen suuri, yli 600 000.
Liian hyvät palkat vääristäisi maan kalleusluokkaa eikä olisi mitään mahdollisuutta tehdä kilpailukykyisesti töitä ulkomaanviennin sektorilla.
Yleinen palkkataso kun määrää hintatason.
Kysymys, miten julkisten työpaikkojen ansiotulojen suuruus vaikuttaa viennin hyvinvointiin? Nyt voisitte itse vastata niin katsotaan oletteko ymmärtäneet asian ytimen.
Julkisenpuolen työpakkojen ansiotulojen suuruus vaikuttaa suoraan kotimarkkinoille ja mikäli julkinen toimi ei hoida sille määrättyjä tehtäviä ne hoitaisi yksitynen sektori. Julkinen sektori kilpailee työntekijöistä samoin, kuin yksitynenkin sektori. Jos yksityisellä olisi töitä, kaikki lähtisi Julkiselta sektorilta pois, koska palkkataso on huomattavasti alhaisempi yksityseen verrattuna. Suomessa ei ole muihin maihin verrattuna julkinen sektori liian suuri, vaan töyllisten määrä on pudonnut. Seurauksena on, että nykyisen tasoista julkista palvelua ei voida pitää. Kouluruokailut, päivähoito, yliopistot, ammattikoulut, kirjastot, koulukyydit, terveydenhuolto, kadut, tiet yms. tulee hintojen korotuksia tai tulevat maksullisiksi. Vation ja kuntien pitäisi luopua kokonaan avustuksista, maksuvapautuksista ja yritystuista pariksi vuodeksi. Säätiöt pitäisi laittaa verolle. Missä muuten piileksii edellinen valtionvarainministeri? Kansalla voisi olla parikin kysymystä hänelle?
Yleinen palkkataso ei määrää hintatasoa, vaan yleinen kustannustaso, tai oikeammin kaikki kustannukset yhteensä. Vai meinatko että kun vientiyritys laskee tuotteelleen myyntihintaa, niin ennen alvia viivan yläpuolella on vain työvoimakulut?
Julkisten työpaikkojen ansiotulojen laskeminen 3 prosentilla ei vaikuta mitenkään vientiin, ei mitenkään millä olisi jotain merkitystä.
Itse olen auina ymmärtänyt asioiden oikean laidan, katsotaan vastauksestasi miten on SINUN ymmärryksesi laita.
Kerro mistä se yleinen kustannustaso tulee?
Muuttavat kustannukset ja muuttumattomat kustannukset.
Muuttuvat kustannukset määräytyy hyvinkin yleisen palkkaustason mukaan koska se määrää pitkälti asumisen ja kulutushyödykkeistä saatavan hinnan.
Muuttumattomat kustannukset ovat usein kuntien ja kaupunkien hallussa esimerkiksi liiketoimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen ja sähkön hinnan muodossa.
Kerro mistä tuo yleinen kustannustaso tulee, jos ei palkkojen suuruudesta, verotuksesta ja muuttumattomista kustannuksista(joihin se työntekijä ei voi vaikuttaa).
"Jos yksityisellä olisi töitä, kaikki lähtisi Julkiselta sektorilta pois, koska palkkataso on huomattavasti alhaisempi yksityseen verrattuna"
Nyt kannattaa katso liittojen minimipalkkoja, voit yllättyä.
Lisäksi palkkoja tulee katsoa suoritehinnan perusteella, jos lääkäri hoitaa 12 asiakasta päivässä kahdeksan sijaan voidaan kai hänelle maksaa 10 % enemmän? Silti tulisi halvemmaksi...
Jooppajoooo. Et ole kunnellut mitä ministerit on sanoneet.
Talkoisiin osallistuu kaikki. Sekä julkisen että yksityisen alan työntekijät. Tavoitteena saada kaikki palkkakulut alenemaan 5%.
Jos olet kuunnellut viestiteollisuuden kilpailukyvyn nparantemiseen osallistuu kaikki. Julkislta säästyviä palkkakuluja köytetään teollisuuden yritysten palkkakulujen kompensoimiseen alentamalla niillä säästyneillä rahoilla työnantaja maksuja.
Luuletko että jos takoissa ollaan niin julkisen työntekijät olisi sivussa loisimassa. EI ole. Nyt tarvitaan jokainen palkansaaja nohin talkoisiin. Hyvien aikojan saavuettuihin etuihin ei vain yksinkertaisesti ole tänä päivänä varaa. SE on Fakta.b 2007 palkankorotukset mm. oli niin isot että tämän hetken yhetiskunta ei sitä kestä. Silloinkin ne oli ylimitoitetut mutta nyt ne on katastrfaalisen kovat.
Jos hyvinä aikoina kupataan se pitää muista toisin päin huonoina aikoina. JOS ei muista se pitää panna muistamaan lain voimin.
y
Otapa nyt ensin Suomen vientiteollisuuden rakenteesta selvää ennen kuin höpötät joutavia. Suomen viennistä vastaa suurimmalta osaltaan prosessiteollisuus, paperi, pahvi, kemianteollisuus, metallit jne. Julkisen puolen palkkakulujen alentamisella 3% ei ole juuri mitään merkitystä, vertaa devalvaatioihin. Niin se on se 3% ei 5 niin kuin väität.
Viennin kilpilukykyyn olisi tehokkaampaa vaikuttaa verotuksella, esim polttoaineissa, joista valtio kerää 5 miljardia veroina ja veroluonteisina maksuina, autoliiton mukaan 8 miljardia, kuin kikkailla muutaman sadan miljoonan palkanalennuksilla julkiselle, joka sekin olisi parempi tehdä irtisanomalla tarpeetonta virkamieskuntaa kuin iskeä suorittavan portaan palkanlisiin.
Kerropa paljonko outokumpu oyn tonnin painoisen ruostumattoman teräslevyrullan hinta laskee (mitä ne valmistaa 24/7) Saksan markkinoilla jos sunnuntailisiä alennetaan 25% ja paljonko se on prosenteissa, lähteekö vienti kasvamaan?
Työvoimavaltaisten alojen vienti on vähäistä, täältä ei ole viety tennissukkia yli kolmeenkymmeneen vuoteen, eikä viedä.
Tuo 3 % julkisen sektorin palkkasummasta on miljoonina? Joko sillä elätettäisiin ne 25 000 pakolaista:)
Mietitäänpä hiukan, keskipalkka olisi se 30 000 euroa vuodessa x 600 000 henkilöä x 5 % = 900 000 000 euroa.
Viimeisimmän tiedon mukaan Sipilä oli budjetoinut 2500 pakolaisille 100 miljoonan lisäbudjetin. Jos heitä tulisi se 25 000 pitäisi olla miljardin euron lisäbudjetti.
Sovitaanko niin että pakolaiset luetellaan julkiseksi sektoriksi ja alennetaan 4 % jokaiselta julkisen sektorin työntekijältä palkkaa, se toisi saman rahan mitä noiden pakolaisten vuosikustannus olisi.
Outokumpu ei taida tehdä enää terästä vaan se yhdistyi ja sai nimekseen Avesta?
Teräksen valssaus on niin nopea prosessi ettei tuo Sunnuntailisien tiputtaminen toisi yhdelle terästonnille kuin euron keskimääräisen säästön?
niinpä, entäs paperikoneelle joka pukkaa paperia reilut 2 km minuutissa? Tai nesteen prosesseissa dieselin valmistuksessa ? Neste vie dieseliä 6 miljardin edestä vuodessa jne jne....Pieni laskuvirhe sinulla, jolla ei tietysti ole merkitystä, siis jos on kyse 3%sta, pitää laskea kolmella prosentilla, ei viidellä. 5% ei ole tarpeellinen koska pakettiin kuului jo parin prossan sotumaksujen alentaminen työnantajalle, jos nyt asian oikein muistan.
Juu, kannatais hallituksen ehkä päivittää virkamiestensä yhteystiedot kun käytetään valtakunnansovittelijaa yhteiskuntasopimuksen tekoon, mikä tietenkin luonnollista kun sellainen virka valtiolla on. Siellä on ollut jo pari virkamiestä virkaa ollut hoitamassa eläkeläisen jälkeen, saattaisi paperitkin löytyä, että mistä neuvotellaan. Jos ei nyt virkaatekevä käy sorvaajaksi, niin edes edeltäjä.
Viime viikolla kyllä moitittiin halltusta ihan muusta. Sanottiin että 100 päivää on jo kulunut Suomen talous ei ole vieläkään kunnossa:D
Toit haukkuu liiasta kireestä toiset hitaudesta:D
Jospa kysymys on siitä että hallituksella on hidas pää mutta nopeat kädet:)
Firmat kun eivät olisi pörssissä, niin tulisi heti tehostusta 20%.
Rahoituslaitoksilta on vuosia saanut rahaa paljon pienemmällä korolla, kun pörssipelureille pitää antaa ja jäisi kaikki pörssiin liittyvä ylimääräinen pois sekä voitaisiin kehittää yhtiötä järkevällä aikajänteellä nykyisen 3 kk sijaan.
"mikäli julkinen toimi ei hoida sille määrättyjä tehtäviä ne hoitaisi yksitynen sektori. Julkinen sektori kilpailee työntekijöistä samoin, kuin yksitynenkin sektori."
Suomem tulee päästä pois julkisen sektorin romuttamisesta ylisuurilla pakoilla. Esimerkiksi Jyrki Katainen voittoisten vaalien jälkeen pääministeriksi päästyään korotti sairaanhoitajien palkat taivaisiin.
Nyt tarvitaan yleisesti tuntuvia palkanalennuksia, jotta työvoiman taso ja tuotanto vastaavat finanssianalyytikkojen laskelmia.
Aikoinaan hoettin, että "Suomi on Pohjolan Japani". Vaikka Japanissa on omat ongelmansa deflaation kanssa, sissä on mieletön valuuttavaranto ilman velkaa..
Suomella taas ei ole kuin pelkkää velkaa (noin 100 miljardia ja lisääntyy koko ajan).
Yritykset Suomesta hakeutuvat ulkomaille, mikä on ihan finanssipoliittisesti ymmärrettävää.
Perseaukisena on aika paha tehdä mitään tuottavaa työtä, kun valtion velka kasvaa koko ajan ja nollaa tuottavankin työn tulokset kansantaloudellisessa analyysissä..
Hyvin suuri osa esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista tähtäävät ulkomaille töihin.. Suomeen jää vain pieni resvaatti, joka ihmettelee kantoa, "että pitäisikö se repiä pois vai ei".
Suomi on systemaattisen tuhoutumisen maa.
Suomi on taloudellisesti tuhoutuva maa.
Ammattiliitot ovat syypäitä tähän. Jos työn hinnasta saatava voitto on tappiollinen, niin tottakai yritykset pakenevat Suomesta.
Miksi ylipäätään ammattiliitot otettiin mukaan Juha Sipilän "yhteiskuntasopimukseen", kun ei siitä ammattiliittojen vastustaessa tullut mitään.
Jäljelle jääneiden yritysten pitäisi laittaa välittömästi päälle työsulku ja ja pitkällä työsululla olisivat ammattiyhdistysliikkeiden kassavarat näännytettävissä. Sen jälkeen suomalaisille työntekijöille potkut ja ulkomaista työvoimaa tilalle.
Miten ammattiliitot olisivat syyllisiä jos työn hinnasta vain alle puolet tulee työntekijälle käteen jäävästä osuudesta, kerro nyt kaikille.
Hahhahhahhaaaaaaa....Suomessa on yli 30 000 työtöntä ulkomaalaista, ota ihmeessä ne töihin ja heti. Eivät taida olla vain helppoja työmiehiä.
Miten ihmeessä nämä tappiota tekevät firmat maksavat vuosi vuodelta suurempa osinkoja ja optiot kasvavat samoin jatkuvasti. Onko tosiaan niin että firman omistajat eli osakkeenomistajat ja firman johto eivät ole mitenkään velvollisia osallistumaan talkoisiin. Eikö niillä olisi myöskin mahdollista lisätä hintakilpailukykyä?
Missä on suomalaisten yritysten investoinnit, Äänekosken sellutehdasta lukuunottamatta?
Ei missään, kun on jo kymmeniä vuosia kasvatettu osinkoja ja optioita investointien sijasta ja sitten ihmetellään kun ei ole kilpailukykyä eikä vientiä.
TYÖN HINNASTA SAATAVA VOITTO?
Itse työ ei ole myytävä hyödyke. Tuo voi olla syy miksi olet niin kiukkuinen, myyt työtä ilman tuotetta.
Tuotteen hinnoitteluun vaikuttaa monta eri asiaa. Työvoimakulut ovat myös monesta eri pylväästä tuleva kustannus, ei pelkästään työntekijälle käteen jäävä osa. Se kun on murto-osa kokonaiskustannuksista.
No ilimankos ei oo sitä oikeeta työtä ku ne palkkaa jo tekeen työtä mut kukaan ei sano mitä pittää tehä. Kädet ojossa mut työtä se kuulemma on.
Ja voittoako sitä tuollaisesta pittää jo suaha.
Ei tämä hallitus ole omituinen, vaan historian huonoin hallitus
Onko tullut ajatelleksi, että julkisen puolen työntekijätkin maksaa veroja? Meillä on myös hurja määrä erilaisia veroluontoisia ympäristömaksuja, jolla pyöritetään keinotekoisia sisämarkkinoilla toimivia ympäristöyrityksiä. Ympäristöveroilla pyöritettävien monopoliyritysten tueksi on palkattu viimeisien vuosikymmenien aikana paljon julkisilla varoilla myös työntekijöitä kuntiin ja valtiolle.
Ei palkansaajaa pidä päästää vaurastunaan. Saavat vain riittävän alkpääoman, perustavat yrityksen ja alkavat kilpailemaan markkinoilla.
Jos kaikilla olisi tuhat kiloa kultaa, se olisi arvotonta. Tällä talalla se markkinatalous toimii, että kaikista ei ole vaurastujiksi.
Eikö hintakilpailukykyä voisi hiukan parantaa pienentämällä osinkoja ja opitoita?
Olisiko noilla yhteisöveron laskusta tulleet 800 miljoonaa €, jolla piti tulla tuhansia työpaikkoja lisää, olisi voinut käyttää investointeihin. Nyt ne jaettiin surutta osinkoina, ilman yhtään uutta työpaikkaa tai investointia.
Nyt sitten yritetään ongelmat jotka johtuvat Venäjän kaupasta, kysynnänlaskusta Euroopassa ja Suomen vanhentuneesta teollisuudesta kaataa pienipalkkaisten, yhteiskunnalle tärkeää työtä tekevien, vuorotyöläisten harteille ja ay-liikkeen nujertamiseen.
Voi mitä paskaa.