Maahantunkeutujat ja suomalaiset

Wille Rydman: TURVAPAIKKA HÖLMÖLÄSTÄ
Pelkästään eilisen sunnuntain aikana Suomen rajan ylitti Torniossa yli 500 turvapaikanhakuaikeissa olevaa ihmistä, kirjoittaa Wille Rydman blogissaan.
14.09.2015 16:37, 4257 lukukertaa



Juttuvinkit nykyisin tästä, jossa ne ruoditaan MV:n ajatushautomossa, valmiiksi mahdolliseen julkaisuun.

Määrät ovat kasvaneet päivä päivältä ja kasvavat yhä. Tänä vuonna Suomeen arvioidaan tulevan turvapaikanhakijoita 25 000 – 30 000, ensi vuonna ehkä jopa 50 000. Ennusteita on jouduttu nostamaan jatkuvasti, ja nämäkin arviot saattavat osoittautua alimitoitetuiksi.

IMG_4669-900x449



Kun suhteuttaa luvut siihen, että viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 ihmistä, saa käsityksen siitä, kuinka hallitsemattomasta ja kaoottisesta ilmiöstä on kyse.

Tällaista hyökyaaltoa ei Suomi mitenkään voi kestää. Järjestelmämme oli äärirajoillaan jo aiempana ennätysvuonna 2009, kun turvapaikanhakijoita saapui maahan 5 988. Silloin vastaanottokapasiteetti ja kyky käsitellä turvapaikkahakemukset asianmukaisesti olivat jatkuvasti koetuksella.

Nykyisen turvapaikanhakijatulvan välittömät kustannukset nousevat helposti satoihin miljooniin, mutta kaikki kustannukset huomioiden tämä kansainvaellus maksaa Suomelle helposti moninkertaisesti enemmänkin, jollei siihen puututa järein keinoin.

No, kuulemma ”hätä ei tunne hintalappua”. Mutta ”hätä” ei voi olla syy, joka saa ihmisen pakenemaan Ruotsista Suomeen. Mikäli akuutti hätä on ollut näiden ihmisten alkuperäinen syy jättää kotinsa, niin se hätä on jäänyt taakse jo tuhansia kilometrejä sitten. Syy sille, että matka jatkuu näin kauas pohjoiseen eikä pysähdy ensimmäisiin rauhallisiin satamiin, on jokin muu kuin hätä.

Todellisten syiden jäljille on verrattain helppo päästä.
Ensinnäkin on huomattava, että käsissämme oleva kaikkien aikojen massiivisin kansainvaellus ei ole mikään spontaanisti syntynyt ilmiö, vaan ihmissalakuljettajien miljardiluokan bisnes.

Matkanjärjestäjät ovat hyvin perillä eurooppalaisista normeista ja eri EU-maiden sisäisistä käytännöistä. He myyvät asiakkailleen eräänlaisia turvapaikkapakettimatkoja, joihin sisältyy myös konsultaatiota siitä, mitä missäkin pitää sanoa ja minne asti matkaa kannattaa jatkaa.

Dublin-asetuksen mukaisesti turvapaikkahakemuksen käsittelystä on vastuussa se EU-jäsenvaltio, jonka alueelle turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu. Dublin-menettely kuitenkin edellyttää sitä, että turvapaikanhakija todella rekisteröityy turvapaikanhakijaksi ja antaa sormenjälkensä siinä maassa, johon hän on ensimmäisenä saapunut.

Ihmissalakuljettajien konsultoimat, laittomasti ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja Euroopassa liikkuvat ihmiset tietävät tämän ja kieltäytyvät antamasta sormenjälkiään ennen kuin siinä maassa, jossa haluavat turvapaikkahakemuksensa käsiteltävän.

Tämä on saanut jo suorastaan tragikoomisia piirteitä, kun osa matkaajista uhkaa mieluummin hypätä mereen kuin rekisteröityä turvapaikanhakijoiksi Ruotsissa – vasta Suomi kelpaa.

Viimeistään tässä kohtaa pitäisi hälytyskellojen soida jokaisella ajattelevalla ihmisellä.
Miksi ihmeessä nämä ihmiset haluavat turvapaikkahakemuksensa käsittelyyn nimenomaisesti Suomessa eivätkä missään muussa Euroopan maassa, joita on sattunut matkan varrelle? Eikö hädänalaiselle kelpaisi mikä hyvänsä rauhallinen maailmankolkka, miksi kummassa matkan päämääräksi valikoituu niin epäoletettava kohde kuin Suomi?

Vastauksen jäljille pääsee, kun tutustuu tilastoihin turvapaikanhakijoiden kansallisuuksista. Esimerkiksi Syyrian sisällissota, joka mediassa useimmiten selitetään turvapaikanhakijatulvan syyksi, ei näy Suomen turvapaikkatilastoissa juuri mitenkään.

Syyrialaisia turvapaikanhakijoita on tullut elokuun loppuun mennessä Suomeen vain 192, mikä on 2,7 prosenttia kaikista tämän vuoden turvapaikanhakijoista.

Sitä vastoin tilastoissa korostuvat irakilaiset (3 228) ja somalit (1 282), jotka yhdessä muodostavat 64,3 prosenttia kaikista tänä vuonna tulleista turvapaikanhakijoista.

Tämänkin pitäisi soittaa hälytyskelloja, sillä Irak on valtaosaltaan rauhallista aluetta ja sotaa käydään vain maan pohjoisosissa.

Somaliassakin kehitys on kulkenut jatkuvasti vakaampaan suuntaan. Näitä alueita pidetään laajasti sen verran turvallisina, että kaikilla Pohjoismailla Suomea lukuun ottamatta on Irakin kanssa palautussopimukset koskien kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita. Osalla Pohjoismaista vastaava sopimus on myös Somalimaan kanssa.

Mutta tässä päästäänkin asian ytimeen.
Somalien ja irakilaisten osalta Suomi on Pohjoismaiden heikko lenkki, ja asiantuntevat ihmissalakuljettajat tietävät tämän.

Ensinnäkin Suomi antaa näille kansallisuuksille myönteisen turvapaikkapäätöksen muita Pohjoismaita löperömmin. Viime vuonna myönteisen turvapaikkapäätöksen sai somaleista Tanskassa 51 %, Norjassa 59 % ja Ruotsissa 69 %, mutta Suomessa jopa 90 % hakijoista. Irakilaisten kohdalla vastaavat luvut olivat Tanska 13 %, Norja 31 %, Ruotsi 50 % ja Suomi peräti 76 %.

Toisekseen Suomess

Hyvin valaiseva kirjoitus. Kuulin uutisista ,että monet tulijat vain kävelevät Haaparanta--Tornio välin ilmottamatta mihinkään ja kävelevät junaan ja siitä suoraan Helsinkiin.

Nuorissa alkaa olemaan järki-ihmisiä kuten kokoomuksen nuoriso-osaton Wille Rydman ja Susanna Koski ja Persujen Sebastian Tynkkysellä on terveet ajatukset eivätkä ole puolueen vanhojen jäsenten talutusnuorassa.
Olen seurannut jo pitemmän aikaa näitä kokoomuksen nuoria, heissä on Suomen tulevaisuus, ovat niitä vanhemman kokoomuksen koti uskonto isänmaa sarjaa eikä mitään tyhmiä nuoleskelija selfieitä kuten Stuppikulli ja Käteinen!

Hädänalaisia ihmisiä on ollut maailmassa satoja miljoonia ja miljardeja ennenkin, he eivät vain ole päässeet muuttamaan Suomeen. Nyt portit on aukaistu, ja kas, me olemme yhtäkkiä vastuussa kaikista maailman ihmisistä.

Täyttä asiaa Rydmanilta.