Poikkeustilan ennakoijat uudisraivaajahengessä

Uudisraivaajahenki tuntuu heränneen ihmisissä eri puolilla maailmaa.

Turvattomat tulevaisuuden näkymät ajavat ihmistä etsimään jotain uutta ja järjestämään elämäänsä sellaisin tavoin joilla kokee pystyvänsä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Reagointitapoja on erilaisia mutta osa on ryhtynyt perustavanlaatuisiin käytännön toimiin oman elämänsä kulkuun ja suuntaan vaikuttamikseksi.

Satuin katsomaan televisiosta jakson maailmanlopun odottajista ja mielessä heräsi ajatus näiden toimien taustalla olevista vaikuttimista.

Nykyisten yhteiskuntarakenteiden romahtamista ennakoivat, maailman lopun odottajat ja sotaan, ym. poikkeustilaan valmistautuvat, jotka varastoivat tarvikkeita, rakentavat bunkkereita, kehittävät puolustautumistaitojaan, opettelevat selviytymistaitoja ja muuttavat harvemmin asutuille seuduille, ovat tehneet oman ratkaisunsa vaikuttaakseen mahdollisimman paljon omaan tulevaisuuteensa, joka maailman nykymenoa erilaisilla mittareilla ja tasoilla tarkastellen vaikuttaa olevan epävarmempi ja turvattomampi kuin mitä se nyt on. Ongelmat kärjistyvät, olot kurjistuvat, tukiverkostot harvenevat.

Itselle ja omalle perheelle turvallisen tulevaisuuden varmistamisen lisäksi vahva vaikutin tällaisille valmisteluille vaikuttaa minusta olevan toisenlaisen suunnan ja merkityksen etsiminen elämälle, ehkä myös seikkailun, jännityksen ja sisäisen sankaruuden hakeminen. Kun työelämän tahti yhä kiristyy, eriarvoistuminen lisääntyy, maailman talousnäkymät vaikuttavat yhä huonommilta, ilmastonmuutos ja ympäristön nykytila tuovat lisäpaineensa, lisääntyvät pakolaisvirrat ja suvaitsemattomuus ovat tätä päivää, luonnonvarojen ehtyminen, ylikansoittuminen ym. tuovat omat ongelmansa ja yksittäisen ihmisen merkitys järjestelmän pyörityksessä vähenee, osa hakee tarkoitusta elämään tekemällä jotain mitä VOI tehdä, vaikuttaa johonkin mihin VOI vaikuttaa, rakentamalla omaa ja läheistensä elämää jos ei koe voivansa enää vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen.

Uudisraivaajahenki on tässä mielessä palannut, siltä vaikuttaa. Luodaan jotain uutta vanhan ja toimimattoman tilalle, lähdetään uudelle seudulle ja rakennetaan sinne paikka jota voi kutsua kodiksi tai järjestäydytään muuten rakentavassa hengessä ja marssitaan joukon etunenässä muulla tavoin kohti uutta, parempaa ja turvallisemmalta vaikuttavaa suuntaa, luodaan oma tulevaisuus ja sellainen elämä kuin mistä unelmoi. Valta ikään kuin palaa sitä kautta ihmisen omiin käsiin jos nykyisellään elämän- ja maailmanmenoon ei voi tuntea enää voivansa suuresti vaikuttaa. Nuo valmistautujat vaikuttavat ottaneen etäisyyttä yhteiskunnan tukiverkostoon ja valtarakenteisiin, joita kohtaan heidän tuntemansa luottamus horjuu ja usko parempaan tulevaisuuteen näyttää kadonneen, ja ottavat elämänsä suunnan takaisin omiin käsiinsä, varmistaen omavaraisuutensa ja "raivaten" itselleen paremman tulevaisuuden.

Mitä olette mieltä, onko todellisuudessa enemmänkin kyse tästä "oman elämän haltuun ottamisesta" kuin tulevaisuuden kauhuskenaarioiden maalailusta ja kriisitilanteessa ilman apua jäämisestä panikoimisesta?
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Ajatusvain kirjoitti:

Uudisraivaajahenki tuntuu heränneen ihmisissä eri puolilla maailmaa.

Turvattomat tulevaisuuden näkymät ajavat ihmistä etsimään jotain uutta ja järjestämään elämäänsä sellaisin tavoin joilla kokee pystyvänsä vaikuttamaan omiin asioihinsa. Reagointitapoja on erilaisia mutta osa on ryhtynyt perustavanlaatuisiin käytännön toimiin oman elämänsä kulkuun ja suuntaan vaikuttamikseksi.

Satuin katsomaan televisiosta jakson maailmanlopun odottajista ja mielessä heräsi ajatus näiden toimien taustalla olevista vaikuttimista.

Nykyisten yhteiskuntarakenteiden romahtamista ennakoivat, maailman lopun odottajat ja sotaan, ym. poikkeustilaan valmistautuvat, jotka varastoivat tarvikkeita, rakentavat bunkkereita, kehittävät puolustautumistaitojaan, opettelevat selviytymistaitoja ja muuttavat harvemmin asutuille seuduille, ovat tehneet oman ratkaisunsa vaikuttaakseen mahdollisimman paljon omaan tulevaisuuteensa, joka maailman nykymenoa erilaisilla mittareilla ja tasoilla tarkastellen vaikuttaa olevan epävarmempi ja turvattomampi kuin mitä se nyt on. Ongelmat kärjistyvät, olot kurjistuvat, tukiverkostot harvenevat.

Itselle ja omalle perheelle turvallisen tulevaisuuden varmistamisen lisäksi vahva vaikutin tällaisille valmisteluille vaikuttaa minusta olevan toisenlaisen suunnan ja merkityksen etsiminen elämälle, ehkä myös seikkailun, jännityksen ja sisäisen sankaruuden hakeminen. Kun työelämän tahti yhä kiristyy, eriarvoistuminen lisääntyy, maailman talousnäkymät vaikuttavat yhä huonommilta, ilmastonmuutos ja ympäristön nykytila tuovat lisäpaineensa, lisääntyvät pakolaisvirrat ja suvaitsemattomuus ovat tätä päivää, luonnonvarojen ehtyminen, ylikansoittuminen ym. tuovat omat ongelmansa ja yksittäisen ihmisen merkitys järjestelmän pyörityksessä vähenee, osa hakee tarkoitusta elämään tekemällä jotain mitä VOI tehdä, vaikuttaa johonkin mihin VOI vaikuttaa, rakentamalla omaa ja läheistensä elämää jos ei koe voivansa enää vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen.

Uudisraivaajahenki on tässä mielessä palannut, siltä vaikuttaa. Luodaan jotain uutta vanhan ja toimimattoman tilalle, lähdetään uudelle seudulle ja rakennetaan sinne paikka jota voi kutsua kodiksi tai järjestäydytään muuten rakentavassa hengessä ja marssitaan joukon etunenässä muulla tavoin kohti uutta, parempaa ja turvallisemmalta vaikuttavaa suuntaa, luodaan oma tulevaisuus ja sellainen elämä kuin mistä unelmoi. Valta ikään kuin palaa sitä kautta ihmisen omiin käsiin jos nykyisellään elämän- ja maailmanmenoon ei voi tuntea enää voivansa suuresti vaikuttaa. Nuo valmistautujat vaikuttavat ottaneen etäisyyttä yhteiskunnan tukiverkostoon ja valtarakenteisiin, joita kohtaan heidän tuntemansa luottamus horjuu ja usko parempaan tulevaisuuteen näyttää kadonneen, ja ottavat elämänsä suunnan takaisin omiin käsiinsä, varmistaen omavaraisuutensa ja "raivaten" itselleen paremman tulevaisuuden.

Mitä olette mieltä, onko todellisuudessa enemmänkin kyse tästä "oman elämän haltuun ottamisesta" kuin tulevaisuuden kauhuskenaarioiden maalailusta ja kriisitilanteessa ilman apua jäämisestä panikoimisesta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu