Vuoden 2013 tehdyn tilaston mukaan Suomi maksaa EU:ssa toiseksi eniten rahallista tukea turvapaikanhakijoille.
Rahallisisssa tuissa on suuria eroja, haitari ulottuu muutamasta eurosta yli 80 euroon.
Selvä ykkönen on Saksa, perässä tulevat Suomi, Ruotsi ja Belgia. Vähiten maksavat Itä-Euroopan maat.
MTV Uutiset koosti EU-maiden tukitiedot Euroopan komissiosta saamamme selvityksen perusteella. Tukikäytännöistä on vaikea saada vertailukelpoista tietoa, koska joissain maissa raha sisältää myös ruuan, joissakin maissa tarjotaan ylläpito ja sen päälle pieni rahallinen tuki.
Iso-Britannia teki vuonna 2013 selvityksen eri maiden tukikäytännöistä. Luettelossa kirjattiin erikseen yksin saapuvien aikuisten turvapaikanhakijoiden ja neljän hengen perheiden saamat tuet.
EU-komissio välitti selvityksen tulokset MTV Uutisten pyynnöstä. Uudempaa vertailutietoa ei ollut saatavilla.
Nämä tiedot ovat siis vain suuntaa antavia. Niistä kuitenkin näkee että tukisummat vaihtelevat valtavasti.
Vähiten Liettuassa, eniten Saksassa
Vähiten rahaa viikossa turvapaikanhakijat saivat Liettuassa (2 €), Slovakiassa (3 €) ja Puolassa (7 €). Nämä summat tulevat asumisen ja ruuan lisäksi.
Liettuaan tuli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 45 turvapaikkahakemusta, Slovakiaan 50 ja Puolaan 1440. Kaikkien maiden osalta hakijamäärä on väkilukuun suhteutetuna huomattavan pieni EU:n keskiarvoon verrattuna.
Eniten viikossa maksoivat Saksa (81€), Suomi (73 €), Belgia (69 €) ja Ruotsi (58 €). Nämä summat sisältävät jo ruuan ja muut kulut. Joka tapauksessa Suomi oli EU:n kakkonen rahallisen tuen suhteen.
Rahallisisssa tuissa on suuria eroja, haitari ulottuu muutamasta eurosta yli 80 euroon.
Selvä ykkönen on Saksa, perässä tulevat Suomi, Ruotsi ja Belgia. Vähiten maksavat Itä-Euroopan maat.
MTV Uutiset koosti EU-maiden tukitiedot Euroopan komissiosta saamamme selvityksen perusteella. Tukikäytännöistä on vaikea saada vertailukelpoista tietoa, koska joissain maissa raha sisältää myös ruuan, joissakin maissa tarjotaan ylläpito ja sen päälle pieni rahallinen tuki.
Iso-Britannia teki vuonna 2013 selvityksen eri maiden tukikäytännöistä. Luettelossa kirjattiin erikseen yksin saapuvien aikuisten turvapaikanhakijoiden ja neljän hengen perheiden saamat tuet.
EU-komissio välitti selvityksen tulokset MTV Uutisten pyynnöstä. Uudempaa vertailutietoa ei ollut saatavilla.
Nämä tiedot ovat siis vain suuntaa antavia. Niistä kuitenkin näkee että tukisummat vaihtelevat valtavasti.
Vähiten Liettuassa, eniten Saksassa
Vähiten rahaa viikossa turvapaikanhakijat saivat Liettuassa (2 €), Slovakiassa (3 €) ja Puolassa (7 €). Nämä summat tulevat asumisen ja ruuan lisäksi.
Liettuaan tuli tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 45 turvapaikkahakemusta, Slovakiaan 50 ja Puolaan 1440. Kaikkien maiden osalta hakijamäärä on väkilukuun suhteutetuna huomattavan pieni EU:n keskiarvoon verrattuna.
Eniten viikossa maksoivat Saksa (81€), Suomi (73 €), Belgia (69 €) ja Ruotsi (58 €). Nämä summat sisältävät jo ruuan ja muut kulut. Joka tapauksessa Suomi oli EU:n kakkonen rahallisen tuen suhteen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pakolaisstatus oikeuttaa normaaliin sosiaaliturvaan
Sen jälkeen kun turvapaikka on myönnetty, tilanne muuttuu.
Pakolaisstatuksen saatuaan henkilö on oikeutettu samaan sosiaalitukeen kuin asuinmaansa kansalaiset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että maahanmuuttajat saavat oleskeluluvan, mahdollisuuden työhön ja opiskeluun, sosiaalitukeen ja terveydenhuoltoon aivan samoin kuin muutkin kansalaiset.
Tässä asiassa Suomella kuten muillakaan EU-mailla ei ole sanan sijaa, sillä sitä vaatii niin unionin laajuinen kuin kansainvälinenkin laki. Käytännössä asia määritellään Geneven sopimuksessa, joka sisältyy EU-direktiiviin vuodelta 2011.
Direktiivin ovat hyväksyneet muut EU-maat paitsi Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska.
Rajua keskustelua hallituksessa
Suomen tukikäytäntö on nostattanut ristiriitaisia kommentteja ja jakanut rajusti hallituksen rivejä. Mm. sisäministeri Petteri Orpo on ensin todennut että Suomessa "tuskin on vetovoimatekijöitä" ja että Suomen järjestelmät eivät tarjoa erityisiä taloudellisia etuuksia. (HS 22.8.2015).
Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo puolestaan nimitti turvapaikanhakijoita tiedotteessaan "elintasosurffareiksi" ja vaati tehokkaampia käännytysjärjestelyitä. Monet mm. eduskunnassa pitivät nimitystä rasistisena.
– Pakolaiset, jotka tulevat turvapaikkaa hakemaan spontaanisti Suomesta, joutuvat pulittamaan aika suuret summat matkastansa tänne, ja suomalainen sosiaaliturva ja muu houkuttaa. Kyllä tämä termi on tällaisten henkilöiden kohdalla oikeutettu mielestäni, Slunga-Poutsalo puolusti sanavalintaansa mm. Ilta-Sanomille.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä kommentoi myös vetovoimatekijöitä
– Jos joku minulle sanoo, että meillä ei ole Suomessa vetovoimatekijöitä jotka houkuttelevat tänne, niin minä en usko sitä, Mäntylä sanoi tiedotustilaisuudessaan 11.9. Samana päivänä myös ministeri Orpo kommentoi asiaa aikaisemmasta poikkeavaan sävyyn.
– Etuudet ovat selkeästi yksi vetovoimatekijöistä. Niitä täytyy tarkastella ja meidän täytyy olla eurooppalaisella tasolla, Orpo sanoi 11.9. MTV uutisille ja arvioi, että vastaanottorahaa voitaisiin laskea jos muuta huolenpitoa lisätäisiin.