LUKU 666 JA PAPPEUS

...mutta itse kirjoitit(en nyt enää löytänyt kirjoitustasi) jollekkin jokseenkin näin, että on se raamattu oikeassa ja käskit tutustua mm. gematriaan ja nyt sitten kun minä laitan kirjoituksen gematriasta, niin se sitten onkin höpön höpö, en ymmärrä logiikkaasi.

Tarkista itse tämä asia näiltä sivuilta ja haluaisin kuulla mielipiteesi näistä sivuista ja etenkin kohdasta: Raamatunkielten numerollisuus
Siellä on mm. tämä kirjoitus jonka laitoin kohdassa: Luku666

http://www.kolumbus.fi/gematria/

Muuten, miksi kuolleita pitää siunata?
Sehän on täysin hyödytöntä, oli kuollut sitten Jeesuksen oma tai ei.

Joku(Se alku....) kirjoitti:

...mutta itse kirjoitit(en nyt enää löytänyt kirjoitustasi) jollekkin jokseenkin näin, että on se raamattu oikeassa ja käskit tutustua mm. gematriaan ja nyt sitten kun minä laitan kirjoituksen gematriasta, niin se sitten onkin höpön höpö, en ymmärrä logiikkaasi.

Tarkista itse tämä asia näiltä sivuilta ja haluaisin kuulla mielipiteesi näistä sivuista ja etenkin kohdasta: Raamatunkielten numerollisuus
Siellä on mm. tämä kirjoitus jonka laitoin kohdassa: Luku666

http://www.kolumbus.fi/gematria/

Muuten, miksi kuolleita pitää siunata?
Sehän on täysin hyödytöntä, oli kuollut sitten Jeesuksen oma tai ei.

Matteus 8:21-22
21 Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".

Joku(Se alku....) kirjoitti:

...mutta itse kirjoitit(en nyt enää löytänyt kirjoitustasi) jollekkin jokseenkin näin, että on se raamattu oikeassa ja käskit tutustua mm. gematriaan ja nyt sitten kun minä laitan kirjoituksen gematriasta, niin se sitten onkin höpön höpö, en ymmärrä logiikkaasi.

Tarkista itse tämä asia näiltä sivuilta ja haluaisin kuulla mielipiteesi näistä sivuista ja etenkin kohdasta: Raamatunkielten numerollisuus
Siellä on mm. tämä kirjoitus jonka laitoin kohdassa: Luku666

http://www.kolumbus.fi/gematria/

Muuten, miksi kuolleita pitää siunata?
Sehän on täysin hyödytöntä, oli kuollut sitten Jeesuksen oma tai ei.

näköjään monenlaista gematriaa, mutta tutki niitä perusteita,,,ei nyt ole aikaa pappeja ruveta poistamaan kirkoista ei ruumiinsiunaamisia...olen toki nuokin gematriasivut lukenut, mutta tuntuivat
olevan 666-joka paikassa, mutta lue:

www.sekl.fi/Avaimia Raamattuun/Ajassa liikkuu/Raamatun numeriikka

Joku(Se alku....) kirjoitti:

...mutta itse kirjoitit(en nyt enää löytänyt kirjoitustasi) jollekkin jokseenkin näin, että on se raamattu oikeassa ja käskit tutustua mm. gematriaan ja nyt sitten kun minä laitan kirjoituksen gematriasta, niin se sitten onkin höpön höpö, en ymmärrä logiikkaasi.

Tarkista itse tämä asia näiltä sivuilta ja haluaisin kuulla mielipiteesi näistä sivuista ja etenkin kohdasta: Raamatunkielten numerollisuus
Siellä on mm. tämä kirjoitus jonka laitoin kohdassa: Luku666

http://www.kolumbus.fi/gematria/

Muuten, miksi kuolleita pitää siunata?
Sehän on täysin hyödytöntä, oli kuollut sitten Jeesuksen oma tai ei.

siunauksella, että sieluilla olisi rauha...ei varmaan löydy suoraan Raamatusta, mutta jo Vanhan Liiton aikana oli tärkeätä saada "luut" kotimaahan, etteivät jääneet "Egyptiin" jne..

Kalma on kalmaa ja ilman siunausta aletaa liikkua epäpyhillä rajoilla...nämä ovat sellaisia asioita, joita oppii kantapään kautta tai sitten
ei koskaan...Moni tuomitsee kaiken huuhaaksi ja ylihengelliseksi, mitä jotkut kristityt tuntevat hautausmailla liikkuessaan...esim Kerttu Kalmari kehottaa kirjassaan Jumalan ihmeitä, rukoilemaan hautausmaalla, jos tuntee, että siellä on levotonta, että siellä olevat sielut saisivat rauhan...yksin Jumala tietää mikä on totuus näissä asioissa ja kaikkien ihmisten ei pidä sellaisia edes pohtia...Monet kummitustapauksethan perustuvat esimerkiksi sellaiseen, että joku on vaikkapa murhattu ja ruumista ei ole löydetty ja niin sielu ei saisi rauhaa, ennenkuin kalma haudataan siunattuun maahan. Uskon, että tämä on totta ja olen sen oppinut "kantapään kautta". Tosin en varmaankaan tehnyt oikein, kun jätin kokemukseni jälkeen ilmoittamatta mahdollisen ihmisjäänteen olemassaolosta, mutta en voinut sitä tehdä, koska tapaus oli liian kammottava. Jos sen nyt kertoisi kuitenkin lyhyesti, se meni näin: Sain luvan yhdessä kunnassa kunnostaa yhden vanhan navetan yhtä reunaa autosuojaksi...ei muuta kun lapio käteen ja putsaamaan lattiaa...olipas laho ja voi miten paljon kaikenlaista moskaa...jäi työ kesken ja yöllä näin unta, mutta voi kauheata, se ei ollutkaan unta, vaan tuli seinän läpi...siis
ihminen, joka oli kuin aave...seuraavana päivänä olin itse kuin maan alla ja kaikki oli tavattoman kammottavaa..piti hakea apua..hengellistä apua..hain myös lautaa ja nauloja ja laitoin oven kiinni ja päätin olla menemättä lähellekään tuota
paikkaa...Vain määrätietoinen rukous vapautti tästä kamottavasta kokemuksesta...Jäljestä päin aloinmielenkiinnosta kysellä olisiko noilla seuduin joskus voinut tapahtua jotain veritekoja tai muuta vastaavaa ja sain kulla, että kyllä siellä oli 1950-luvulla riehunut yksi Pentti P. joka oli tappanut ihmisiä, joiden ruumiita ei olti koskaan löydetty...Uskon, että ruumiit pitää siunata maan multiin, koska maa on saatanan vallassa ja turmeluksen orjuudessa ja Jeesuksen veri vuodatettiin myös maahan...jos olen väärässä Jumala ohjatkoon oikeaan! Mutta kyllä ruumiit on siunattava...Monet kummitusjutut päättyvät siten, että kummittelevan ihmishengen ruumiin kalma löäytyy ja se haudataan..siis siunataan maan poveen ja niin sielu saa rauhan...Jumala tietää!

raimo kirjoitti:

siunauksella, että sieluilla olisi rauha...ei varmaan löydy suoraan Raamatusta, mutta jo Vanhan Liiton aikana oli tärkeätä saada "luut" kotimaahan, etteivät jääneet "Egyptiin" jne..

Kalma on kalmaa ja ilman siunausta aletaa liikkua epäpyhillä rajoilla...nämä ovat sellaisia asioita, joita oppii kantapään kautta tai sitten
ei koskaan...Moni tuomitsee kaiken huuhaaksi ja ylihengelliseksi, mitä jotkut kristityt tuntevat hautausmailla liikkuessaan...esim Kerttu Kalmari kehottaa kirjassaan Jumalan ihmeitä, rukoilemaan hautausmaalla, jos tuntee, että siellä on levotonta, että siellä olevat sielut saisivat rauhan...yksin Jumala tietää mikä on totuus näissä asioissa ja kaikkien ihmisten ei pidä sellaisia edes pohtia...Monet kummitustapauksethan perustuvat esimerkiksi sellaiseen, että joku on vaikkapa murhattu ja ruumista ei ole löydetty ja niin sielu ei saisi rauhaa, ennenkuin kalma haudataan siunattuun maahan. Uskon, että tämä on totta ja olen sen oppinut "kantapään kautta". Tosin en varmaankaan tehnyt oikein, kun jätin kokemukseni jälkeen ilmoittamatta mahdollisen ihmisjäänteen olemassaolosta, mutta en voinut sitä tehdä, koska tapaus oli liian kammottava. Jos sen nyt kertoisi kuitenkin lyhyesti, se meni näin: Sain luvan yhdessä kunnassa kunnostaa yhden vanhan navetan yhtä reunaa autosuojaksi...ei muuta kun lapio käteen ja putsaamaan lattiaa...olipas laho ja voi miten paljon kaikenlaista moskaa...jäi työ kesken ja yöllä näin unta, mutta voi kauheata, se ei ollutkaan unta, vaan tuli seinän läpi...siis
ihminen, joka oli kuin aave...seuraavana päivänä olin itse kuin maan alla ja kaikki oli tavattoman kammottavaa..piti hakea apua..hengellistä apua..hain myös lautaa ja nauloja ja laitoin oven kiinni ja päätin olla menemättä lähellekään tuota
paikkaa...Vain määrätietoinen rukous vapautti tästä kamottavasta kokemuksesta...Jäljestä päin aloinmielenkiinnosta kysellä olisiko noilla seuduin joskus voinut tapahtua jotain veritekoja tai muuta vastaavaa ja sain kulla, että kyllä siellä oli 1950-luvulla riehunut yksi Pentti P. joka oli tappanut ihmisiä, joiden ruumiita ei olti koskaan löydetty...Uskon, että ruumiit pitää siunata maan multiin, koska maa on saatanan vallassa ja turmeluksen orjuudessa ja Jeesuksen veri vuodatettiin myös maahan...jos olen väärässä Jumala ohjatkoon oikeaan! Mutta kyllä ruumiit on siunattava...Monet kummitusjutut päättyvät siten, että kummittelevan ihmishengen ruumiin kalma löäytyy ja se haudataan..siis siunataan maan poveen ja niin sielu saa rauhan...Jumala tietää!

tuosta jotakin Juuda 9

raimo kirjoitti:

näköjään monenlaista gematriaa, mutta tutki niitä perusteita,,,ei nyt ole aikaa pappeja ruveta poistamaan kirkoista ei ruumiinsiunaamisia...olen toki nuokin gematriasivut lukenut, mutta tuntuivat
olevan 666-joka paikassa, mutta lue:

www.sekl.fi/Avaimia Raamattuun/Ajassa liikkuu/Raamatun numeriikka

Ei aukea???

raimo kirjoitti:

siunauksella, että sieluilla olisi rauha...ei varmaan löydy suoraan Raamatusta, mutta jo Vanhan Liiton aikana oli tärkeätä saada "luut" kotimaahan, etteivät jääneet "Egyptiin" jne..

Kalma on kalmaa ja ilman siunausta aletaa liikkua epäpyhillä rajoilla...nämä ovat sellaisia asioita, joita oppii kantapään kautta tai sitten
ei koskaan...Moni tuomitsee kaiken huuhaaksi ja ylihengelliseksi, mitä jotkut kristityt tuntevat hautausmailla liikkuessaan...esim Kerttu Kalmari kehottaa kirjassaan Jumalan ihmeitä, rukoilemaan hautausmaalla, jos tuntee, että siellä on levotonta, että siellä olevat sielut saisivat rauhan...yksin Jumala tietää mikä on totuus näissä asioissa ja kaikkien ihmisten ei pidä sellaisia edes pohtia...Monet kummitustapauksethan perustuvat esimerkiksi sellaiseen, että joku on vaikkapa murhattu ja ruumista ei ole löydetty ja niin sielu ei saisi rauhaa, ennenkuin kalma haudataan siunattuun maahan. Uskon, että tämä on totta ja olen sen oppinut "kantapään kautta". Tosin en varmaankaan tehnyt oikein, kun jätin kokemukseni jälkeen ilmoittamatta mahdollisen ihmisjäänteen olemassaolosta, mutta en voinut sitä tehdä, koska tapaus oli liian kammottava. Jos sen nyt kertoisi kuitenkin lyhyesti, se meni näin: Sain luvan yhdessä kunnassa kunnostaa yhden vanhan navetan yhtä reunaa autosuojaksi...ei muuta kun lapio käteen ja putsaamaan lattiaa...olipas laho ja voi miten paljon kaikenlaista moskaa...jäi työ kesken ja yöllä näin unta, mutta voi kauheata, se ei ollutkaan unta, vaan tuli seinän läpi...siis
ihminen, joka oli kuin aave...seuraavana päivänä olin itse kuin maan alla ja kaikki oli tavattoman kammottavaa..piti hakea apua..hengellistä apua..hain myös lautaa ja nauloja ja laitoin oven kiinni ja päätin olla menemättä lähellekään tuota
paikkaa...Vain määrätietoinen rukous vapautti tästä kamottavasta kokemuksesta...Jäljestä päin aloinmielenkiinnosta kysellä olisiko noilla seuduin joskus voinut tapahtua jotain veritekoja tai muuta vastaavaa ja sain kulla, että kyllä siellä oli 1950-luvulla riehunut yksi Pentti P. joka oli tappanut ihmisiä, joiden ruumiita ei olti koskaan löydetty...Uskon, että ruumiit pitää siunata maan multiin, koska maa on saatanan vallassa ja turmeluksen orjuudessa ja Jeesuksen veri vuodatettiin myös maahan...jos olen väärässä Jumala ohjatkoon oikeaan! Mutta kyllä ruumiit on siunattava...Monet kummitusjutut päättyvät siten, että kummittelevan ihmishengen ruumiin kalma löäytyy ja se haudataan..siis siunataan maan poveen ja niin sielu saa rauhan...Jumala tietää!

Totta on, että kuolleet haudataan, mutta kuolleen siunaaminen on pakanallista ja aivan turhaa.

Tässä eräs kirjoitus:

ONKO KUOLEMA KAIKEN LOPPU?
Kristittyinä ihmisinä me yleensä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista. Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet pitää hänet vielä luonamme. Jumalamme kuitenkin toivoo, ”ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole” (1 Tes.4:13). Kristittyinä meidän ei tarvitse murehtia, niin kuin muut sitä, että rakkaamme olisivat kuolleet ilman Jumalaa ja ilman toivoa Taivaaseen pääsystä. Mehän tiedämme, että uskoon tulleet pääsevät Taivaaseen.

Jonain päivänä tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä.

Ikävintä on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin olemme menettäneet hänet ikuisiksi ajoiksi. Surumme on silloin aiheellinen.

Me otimme vastaan Jeesuksen elämämme Herraksi, koska tiedämme todellisuuden Taivaasta ja kadotuksesta, Jumalan rakkaudesta ja vihasta. Valitsimme Hänen rakkautensa. Annoimme elämämme Jeesukselle. Tulimme uskoon. Saimme syntitilamme anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä. Nyt tiedämme pääsevämme Taivaaseen. Meillä on ikuinen elämä Jumalan Valtakunnassa. Kiitos Jeesus!

On hyvä lukea pyhällä arkuudella seuraavat Raamatun opetukset: ”Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27). ”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5). ”Synnin palkka on kuolema (Room.3:23), ikuinen ero Jumalasta, elämän antajasta.

Olemme kaikki matkalla kohti viimeistä tuomiota. Jeesus on siellä oleva Puolustajamme. ”…että meillä olisi turva tuomiopäivänä” ( 1 Joh.4:17). Eikä Hän ole ainoastaan Puolustajamme, vaan Hän otti itse päällensä meille kuuluvan tuomion. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaisuhrina. Pyhä, kallis sovintoveri annettiin meidän tähtemme. Syntitilamme on poistettu! ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Markus 15:34). Näin Jeesus huusi kuollessaan ristillä. Miksi? - Siksi, ettei meidän tarvitse viimeisellä tuomiolla sitä huutaa. Jeesus sanoi ristillä kuollessaan myös sanat: ”Se on täytetty!” (Joh. 19:30). Varma pelastustie on avattu.

Saamme turvata Jeesuksen veriuhrin ansioon varmana ja ainoana tienä Taivaaseen. Siinä uhrissa Jumalan rakkaus toimii hyväksemme. Golgatan ristillä kuoleman tilamme otettiin pois. Mutta tämä kallis lahja jää hyödyttömäksi, ellei sitä oteta vastaan. Jeesuksen vastaan ottaminen ratkaisee ikuisen kohtalomme.

Kristinuskon pääsisältö on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman syntitilamme tähden, että pääsisimme Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista! Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Timot.2:4). Sielunvihollinen tahtoo, ettei kukaan pelastu, vaan että kaikki ihmiset uskovat valheen ja joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta. Se on todellinen tuskan ja kauhun paikka.

Meidän on viisainta murehtia lähimmäisistämme nyt, kun vielä on armon aika. Meidän on huolehdittava, että lähimmäisemme ottavat vastaan pelastuksen ennen kuolemaansa. NYT on oikea aika. Emme kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa. Pelastuksen suurta asiaa ei pidä siirtää.

HAUTAJAISVALHEET

Ikävä asia hautajaisissa on valehtelu. Röyhkeästi vakuutetaan vainajan menneen Taivaan iloon, huolimatta siitä, ettei uskoon tulemista ole milloinkaan tapahtunut, puhumattakaan parannuksen teosta. Lehti-ilmoituksissa toistuu sanonta: ”Kutsuttiin Taivaan kotiin.” - Miksi jäljelle jääneitä pitää lohduttaa valheilla? Jos jumalaton pääsee Taivaaseen, ei se enää olekaan Taivas. Taivas on ihana juuri sen vuoksi, ettei sinne pääse mitään epäpyhää, ei yhtään valehtelijaa, kiroilijaa, varasta, juomaria tai haureuden harjoittajaa. Helvetin tulijärvi on synnin harjoittajien ikuinen osa.

Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä viimeisenä päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana ottanut vastaan pelastuksen Jeesuksen ristintyön ansiossa ja näin uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Viimeisellä tuomiolla kysytään, onko ihminen elämänsä aikana tunnustanut Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi eli tullut uskoon, ja sitten elänyt elämänsä julkisessa uskossa Jeesukseen. ”Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee…” (Luuk. 9:26). ”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan…Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään” (Room.10:9-11).

Juhlavat hautajaiset ja kauniit puheet eivät auta ihmistä Taivaaseen. Ilman Jeesusta kuoleva ihminen on oleva ikuisesti kadotuksessa. Tämä on Jeesuksen omaa opetusta. ”Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita” ( Joh. 3:18 ). ”Joka uskoo ja kastetaan ( = upotuskaste vedessä uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen), se pelastuu ( pääsee Taivaaseen), mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16). - Tosiasiat eivät muutu, vaikka niihin ei kukaan uskoisikaan. - ”Joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15).

Kuoleman hetkellä tuo inhottava pimeyden olio on vastassa omiaan, samoin kuin Jeesus on vastassa meitä, jotka olemme antaneet elämämme Hänelle. Vain ”me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon…” (Hebr.4:3). Kysyn Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Onko Jeesus Sinun Herrasi? Ethän vain odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman Jeesusta?

Mitä sanookaan Sinulle rakas lapsesi, puolisosi, äitisi tai isäsi viimeisellä tuomiolla? - ”Miksi et kertonut minulle, että on olemassa helvetti? Miksi et sanonut, että voin päästä Taivaaseen ottamalla vastaan Jeesuksen? Miksi, äiti? Miksi rakas lapseni? Nyt olen kadotettu, ikuisesti kadotettu. - Jouduin helvettiin sinun välinpitämättömyytesi tähden.”

Joku(Se alku...) kirjoitti:

Totta on, että kuolleet haudataan, mutta kuolleen siunaaminen on pakanallista ja aivan turhaa.

Tässä eräs kirjoitus:

ONKO KUOLEMA KAIKEN LOPPU?
Kristittyinä ihmisinä me yleensä murehdimme lähimmäisemme kuolemaa. Murehtiminen on luonnollista. Surumme kuvastaa sitä, että välitimme lähimmäisestämme ja olisimme tahtoneet pitää hänet vielä luonamme. Jumalamme kuitenkin toivoo, ”ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole” (1 Tes.4:13). Kristittyinä meidän ei tarvitse murehtia, niin kuin muut sitä, että rakkaamme olisivat kuolleet ilman Jumalaa ja ilman toivoa Taivaaseen pääsystä. Mehän tiedämme, että uskoon tulleet pääsevät Taivaaseen.

Jonain päivänä tulee viesti uskossa olevan lähimmäisemme kuolemasta. Hänelle kävi hyvin. Jeesus oli vastassa ja vei hänet Paratiisiin. ”Jeesus sanoi: Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut” (Joh.11:25; ”5:24-29”). Näin ollen voimme jopa iloita lähimmäisemme perille pääsystä. Hautajaislauluina voimme laulaa iloisia, hengellisiä voittolauluja. Jäämme odottamaan riemullista jälleennäkemistä.

Ikävintä on, kun meille tulee suruviesti uskosta osattoman lähimmäisemme kuolemasta. Se on meille katkera murhe. Silloin olemme menettäneet hänet ikuisiksi ajoiksi. Surumme on silloin aiheellinen.

Me otimme vastaan Jeesuksen elämämme Herraksi, koska tiedämme todellisuuden Taivaasta ja kadotuksesta, Jumalan rakkaudesta ja vihasta. Valitsimme Hänen rakkautensa. Annoimme elämämme Jeesukselle. Tulimme uskoon. Saimme syntitilamme anteeksi Jeesuksen Nimessä ja veressä. Nyt tiedämme pääsevämme Taivaaseen. Meillä on ikuinen elämä Jumalan Valtakunnassa. Kiitos Jeesus!

On hyvä lukea pyhällä arkuudella seuraavat Raamatun opetukset: ”Ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta sen jälkeen tulee tuomio” (Hebr.9:27). ”Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan tuomion ilmestymisen päiväksi” (Room. 2:5). ”Synnin palkka on kuolema (Room.3:23), ikuinen ero Jumalasta, elämän antajasta.

Olemme kaikki matkalla kohti viimeistä tuomiota. Jeesus on siellä oleva Puolustajamme. ”…että meillä olisi turva tuomiopäivänä” ( 1 Joh.4:17). Eikä Hän ole ainoastaan Puolustajamme, vaan Hän otti itse päällensä meille kuuluvan tuomion. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaisuhrina. Pyhä, kallis sovintoveri annettiin meidän tähtemme. Syntitilamme on poistettu! ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” (Markus 15:34). Näin Jeesus huusi kuollessaan ristillä. Miksi? - Siksi, ettei meidän tarvitse viimeisellä tuomiolla sitä huutaa. Jeesus sanoi ristillä kuollessaan myös sanat: ”Se on täytetty!” (Joh. 19:30). Varma pelastustie on avattu.

Saamme turvata Jeesuksen veriuhrin ansioon varmana ja ainoana tienä Taivaaseen. Siinä uhrissa Jumalan rakkaus toimii hyväksemme. Golgatan ristillä kuoleman tilamme otettiin pois. Mutta tämä kallis lahja jää hyödyttömäksi, ellei sitä oteta vastaan. Jeesuksen vastaan ottaminen ratkaisee ikuisen kohtalomme.

Kristinuskon pääsisältö on ilosanoma Jeesuksesta. Hän kuoli Golgatan ristillä sijaiskuoleman syntitilamme tähden, että pääsisimme Taivaaseen. Kuolemansa jälkeen Jeesus nousi ylös kuolleista! Jumala rakastaa ihmistä eikä tahdo kenenkään joutuvan kadotukseen. ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset (1) pelastuisivat ja (2) tulisivat tuntemaan totuuden” (1 Timot.2:4). Sielunvihollinen tahtoo, ettei kukaan pelastu, vaan että kaikki ihmiset uskovat valheen ja joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon Jumalasta. Se on todellinen tuskan ja kauhun paikka.

Meidän on viisainta murehtia lähimmäisistämme nyt, kun vielä on armon aika. Meidän on huolehdittava, että lähimmäisemme ottavat vastaan pelastuksen ennen kuolemaansa. NYT on oikea aika. Emme kukaan voi tietää kuolemamme ajankohtaa. Pelastuksen suurta asiaa ei pidä siirtää.

HAUTAJAISVALHEET

Ikävä asia hautajaisissa on valehtelu. Röyhkeästi vakuutetaan vainajan menneen Taivaan iloon, huolimatta siitä, ettei uskoon tulemista ole milloinkaan tapahtunut, puhumattakaan parannuksen teosta. Lehti-ilmoituksissa toistuu sanonta: ”Kutsuttiin Taivaan kotiin.” - Miksi jäljelle jääneitä pitää lohduttaa valheilla? Jos jumalaton pääsee Taivaaseen, ei se enää olekaan Taivas. Taivas on ihana juuri sen vuoksi, ettei sinne pääse mitään epäpyhää, ei yhtään valehtelijaa, kiroilijaa, varasta, juomaria tai haureuden harjoittajaa. Helvetin tulijärvi on synnin harjoittajien ikuinen osa.

Totta hautajaispuheissa on se, että Jumala on asettava jokaisen ihmisen eteensä viimeisenä päivänä. Silloin kysytään vain sitä, onko ihminen elämänsä aikana ottanut vastaan pelastuksen Jeesuksen ristintyön ansiossa ja näin uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä. Viimeisellä tuomiolla kysytään, onko ihminen elämänsä aikana tunnustanut Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja syntiensä sovittajaksi eli tullut uskoon, ja sitten elänyt elämänsä julkisessa uskossa Jeesukseen. ”Joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun Hän tulee…” (Luuk. 9:26). ”Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on Hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan…Ei yksikään, joka Häneen uskoo, joudu häpeään” (Room.10:9-11).

Juhlavat hautajaiset ja kauniit puheet eivät auta ihmistä Taivaaseen. Ilman Jeesusta kuoleva ihminen on oleva ikuisesti kadotuksessa. Tämä on Jeesuksen omaa opetusta. ”Joka uskoo Häneen, sitä ei tuomita” ( Joh. 3:18 ). ”Joka uskoo ja kastetaan ( = upotuskaste vedessä uskoon tulon ja parannuksen teon jälkeen), se pelastuu ( pääsee Taivaaseen), mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Markus 16:16). - Tosiasiat eivät muutu, vaikka niihin ei kukaan uskoisikaan. - ”Joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen” (Ilm.20:15).

Kuoleman hetkellä tuo inhottava pimeyden olio on vastassa omiaan, samoin kuin Jeesus on vastassa meitä, jotka olemme antaneet elämämme Hänelle. Vain ”me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon…” (Hebr.4:3). Kysyn Sinulta: Oletko jo valmistautunut Taivasta varten? Onko Jeesus Sinun Herrasi? Ethän vain odota kuolemaasi valmistautumattomana, ilman Jeesusta?

Mitä sanookaan Sinulle rakas lapsesi, puolisosi, äitisi tai isäsi viimeisellä tuomiolla? - ”Miksi et kertonut minulle, että on olemassa helvetti? Miksi et sanonut, että voin päästä Taivaaseen ottamalla vastaan Jeesuksen? Miksi, äiti? Miksi rakas lapseni? Nyt olen kadotettu, ikuisesti kadotettu. - Jouduin helvettiin sinun välinpitämättömyytesi tähden.”

en silti jättäisi ruumiin siunausta ennenkuin Jumala antaisi siitä niin varman kirkastumisen...luepa muuten temppelistä, jota ei ole koskaan vielä rakennettu Hes 40-48 eli kokonaista 8 lukua...ja sielläkin on pappeja...Saadokin jälkeläisiä...ja 44:18 kertoo pappien puvuista virantoimituksessa...hiuksistakin on omat määräykset...ei viiniä esipihan jälkeen juomaksi...ei hyljättyä tai leskeä vaimoksi paitsi papin leski tai sitten israelilainen neitsyt...eikä tule mennä kuolleen ihmisen luo, ettei saastuisi ellei tämä ole naimattoman lähiomaisen ruumis.....siis vielä tulee pappeja ja vainaja-asiaa tulevaisuudessakin..

itse uskon, että kerran saastuin jostakin kuolleen ihmisen kalmasta tietämättäni, muta Jumala puhdisti...Kyllä nämä asiat ovat paljon syvällisempiä kuin miltä noissa ajatuksissasi esille tuot. Niin uskon!

raimo kirjoitti:

en silti jättäisi ruumiin siunausta ennenkuin Jumala antaisi siitä niin varman kirkastumisen...luepa muuten temppelistä, jota ei ole koskaan vielä rakennettu Hes 40-48 eli kokonaista 8 lukua...ja sielläkin on pappeja...Saadokin jälkeläisiä...ja 44:18 kertoo pappien puvuista virantoimituksessa...hiuksistakin on omat määräykset...ei viiniä esipihan jälkeen juomaksi...ei hyljättyä tai leskeä vaimoksi paitsi papin leski tai sitten israelilainen neitsyt...eikä tule mennä kuolleen ihmisen luo, ettei saastuisi ellei tämä ole naimattoman lähiomaisen ruumis.....siis vielä tulee pappeja ja vainaja-asiaa tulevaisuudessakin..

itse uskon, että kerran saastuin jostakin kuolleen ihmisen kalmasta tietämättäni, muta Jumala puhdisti...Kyllä nämä asiat ovat paljon syvällisempiä kuin miltä noissa ajatuksissasi esille tuot. Niin uskon!

Nyt kun ollaan keskusteltu jo monesta aiheesta ja kun tuo joulu on jo ovella, niin ei ole tuota aikaa kirjoitella(joulun jälkeen on), niin en enää vastaile, vaan totean vain sen, että monessa ollaan samaakin mieltä, mutta monessa eri mieltä, mutta rukoillaan Jeesuksen johdatusta ja ymmärrystä meille molemmille, minä ainakin olen vain vajavainen ihminen ja tarvitsen esirukousta puolestani.

Siunattua Joulua sinulle Raimo ja kaikille muillekkin jotka näitä kirjoituksia lukee.
HYVÄÄ JOULUA!!! :D

raimo kirjoitti:

en silti jättäisi ruumiin siunausta ennenkuin Jumala antaisi siitä niin varman kirkastumisen...luepa muuten temppelistä, jota ei ole koskaan vielä rakennettu Hes 40-48 eli kokonaista 8 lukua...ja sielläkin on pappeja...Saadokin jälkeläisiä...ja 44:18 kertoo pappien puvuista virantoimituksessa...hiuksistakin on omat määräykset...ei viiniä esipihan jälkeen juomaksi...ei hyljättyä tai leskeä vaimoksi paitsi papin leski tai sitten israelilainen neitsyt...eikä tule mennä kuolleen ihmisen luo, ettei saastuisi ellei tämä ole naimattoman lähiomaisen ruumis.....siis vielä tulee pappeja ja vainaja-asiaa tulevaisuudessakin..

itse uskon, että kerran saastuin jostakin kuolleen ihmisen kalmasta tietämättäni, muta Jumala puhdisti...Kyllä nämä asiat ovat paljon syvällisempiä kuin miltä noissa ajatuksissasi esille tuot. Niin uskon!

Melkisedek, mystinen hahmo johon VT:ssa viitataan kahdesti ja UT:ssa kahdeksan kertaa, nekin kaikki heprealaiskirjeessä. Raamattu kertoo hänestä hyvin vähän, myöskään raamatuntutkijat eivät ole löytäneet selkeää yhtenäistä linjaa koskien Melkisedekiä ja hänen "järjestystään." Siksi muutama aiheeseen liittyvä kommentti jotka mahtunevat muiden tulkitsijoiden joukkoon. Melkisedek oli kanaanilainen Saalemin pappiskuningas joka eli ainakin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Aabrahamin aikaan.

Tekstit Kr33/38, King James Version, Novum, Septuaginta.

1.Ms.14:18-20
"Ja Melkisedek, Saalemin kuningas toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan Korkeimman pappi."

Tässä on selkeä viittaus Kristuksen myöhemmin asettamaan ehtoolliseen, se vahvistaa myös Melkisedekin esikuvallista tai vertauskuvallista pappeusasemaa.

"Ja hän (Melkisedek)siunasi hänet sanoen: Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein taivaan ja maan Luoja."

Ehtoolliseen liittyy myös siunaus, sen asema uuden ajan kristillisyydessä on merkittävä erityisesti Jeesuksen muistoateriana, muistamme Häntä, mitä Hän oli - teki ja sai aikaan meidän jokaisen puolesta

"Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein joka antoi viholliset sinun käsiisi. - Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta."

Kiitosrukous, viittaus tulevaan Messiasprofetiaan jossa "Hänen vihollisensa asetetaan Hänen jalkojensa astinlaudaksi" (sana - antoi - tulisi olla " jakoi")

Ps.110:4 - Daavidin profetia Messiaasta -
"Ja Herra on vannonut eikä sitä kadu: Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan."

Messiasprofetia, jossa viitataan Kristuksen pappeuteen jonka esikuvaksi asetetaan 1000 vuotta aikaisemmin voimassa ollut Melkisedekin pappeus ja joka siis koski tuolloin kaikkia kansoja ja kansanheimoja. Mooseksen kautta myöhemmin asetettu leeviläinen pappeus koski vain juutalaisia.

Hebr. 5:5-6, 10
"Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseään ylimmäisen papin kunniaan, vaan Hän joka sanoi Hänelle: Sinä olet Minun Poikani, tänä päivänä Minä Sinut synnytin; -niin kuin Hän toisessakin paikassa (Ps.110:4) sanoo: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan."

Raamattu sanoo että "Jumala on Hänet korkealle korottanut - yli kaikkien muiden nimien - jokaisen polven pitää Isän Jumalan kunniaksi notkistuman ja julistaman että Jeesus Kristus on Herra. Jokainen polvi, kaikki maan ikinä eläneet sukukunnat tulevat kerran ilmaisemaan Kristuksen kaikkivaltiasta kuninkuutta, sitä merkitsee Melkisedekin järjestys - kuninkuutta ja pappeutta yli kaikkien kansojen."

6:19-20
"Mutta se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti - -jonne Jeesus edelläjuoksijana on mennyt tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti."

Tekstistä muodostuu helposti sellainen mielikuva että Kristuksen ylimmäinen pappeus olisi jotenkin Melkisedekin järjestyksen "alapuolella", tai että Melkisedek olisi pappeusarvossaan korkeampi kuin Kristus. Näin ei tietenkään ole, vaan kyse on ainoastaan pappeuden järjestyksestä, eräänlaisesta esikuvasta jollaisena Melkisedekin asema Jumalan silloisen maailman ylimmäisenä pappina tuleekin ymmärtää.

7:1-6
"Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan Korkeimman pappi, joka meni Abramia (ei siis vielä Aabrahamia) vastaan hänen palatessaan kuninkaita voittamasta ja siunasi hänet: "jolle myös Abram antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niin kuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas":
-jolla ei ole isää ei äitiä, ei sukua ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti.
-Katsokaa kuinka suuri on hän jolle itse kantaisä Abram antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan.
-Onhan niillä Leevin pojista - jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet:
-Mutta hän jonka sukua ei johdeta heistä (Leevistä) otti kymmenykset Abramilta ja siunasi sen jolla oli lupaukset."
7:11 - jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta- sillä tähän kansa on laissa sidottu - miksi sitten oli tarpeen että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen (yleinen, kaikkia koskeva pappeus) mukaan - eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan (vain juutalaisia koskeva pappeus)?
7:12 - sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos."
14- onhan tunnettua että meidän Herramme on noussut Juudasta jonka sukukunnan pappeudesta ei Mooses ole mitään puhunut
15 - Ja tämä käy paljoa selvemmäksi kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen
16-joka ei ole tullut lihallisen käskyn lain mukaan vaan katoamattoman elämän voimasta.
17-Sillä Hänestä todistetaan: Sinä olet pappi - iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.
18-Täten kyllä entinen säädös kumotaan koska se oli voimaton ja hyödytön."
19-sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo jonka kautta me lähestymme Jumalaa.
20-Ja niin kuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista - nuo taas (leeviläiset) olivat tulleet papeiksi ilman heistä vannottua valaa.
21-Mutta tämä (Jeesus) Hänestä vannotulla valalla, Sen asettamana (Jumalan) joka Hänelle sanoi: Herra on vannonut eikä ole katuva: Sinä olet pappi iankaikkisesti -
22 - niin on myös se liitto parempi jonka takaajaksi Jeesus on tullut."
23- Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä.
24-mutta tällä (Jeesuksella) on katoamaton pappeus sentähden että Hän pysyy iankaikkisesti-
25 - jonka tähden Hän voi myös täydellisesti pelastaa ne jotka Hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat - koska Hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan."
26-Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopiikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä eroitettu ja taivaita korkeammaksi tullut -
27 - jonka ei joka päivä ole tarvis - niin kuin ylimmäisten pappien - ensiksi uhrata omien syntiensä edestä - ja sitten kansan; sillä tämän Hän (Jeesus) teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.
28- Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen."

Septuaginta kreikannos Heb.7:1-3

1: loppuosa: - kai eulogeesas auton -
2: hoo kai dekateen apo pantoon emerisen Abraam prooton men hermeeneuomenos Basileus dikaiosunees epeita de kai Basileus Saleem ho estin Basileus eireenees -
3:-apatoor armeetoor agenealogeetos meete archeen heemeroon meete zooees telos echoon afoomoioomenos de too Huioo tou Theou menei hiereus eis to dieenekes. -ja siunannut häntä- jolle myös kymmenykset kaikesta jakoi Abram, ensin näet merkiten Kuningas vanhurskauden, jälkeen sen myös Kuningas Saalemin, joka on rauhan Kuningas -isätön, äiditön ilman sukupuuta (polveutumista,syntyperää) ei myöskään alkua päivien ei myöskään elämän loppua omistaen, tehty samankaltaiseksi kuin Poika Jumalan pysyen pappina jatkuvasti = (Melkisedekin pappeusasemaa kokeva järjestys)

Mahdollinen tulkinta: alkuteksti ei ehkä ajattelekaan Melkisedekiä ilman isää ilman äitiä jne vaan tarkoittaa että Vanhurskauden ja Rauhan Kuningas on ilman isää - äitiä - maallista syntyperää - päivien alkua ja elämän loppua. Joten Melkisedek , jonka nimi viittaa kumpaankin kuninkuuteen, on esikuva tulevasta ikuisesta, kaikkia kansoja koskevasta ylipapista. Jolloin Jumalan Poika ihmisenä tulee olemaan ilman maallista isää, yhtenä kolmiyhteistä Jumalaa ilman äitiä ja jonka taivaallista sukupuuta ei voida inhimillisesti johtaa kehenkään. "Ennen kuin Aabraham oli Minä Olen." Mutta vain tulevan Jumalan Pojan pappeus pysyy ikuisesti. Melkisedekin järjestys kuvaa ilman muuta sellaista olosuhdetta jossa Jumalan Pojan ylipappeus koskee kaikkia kansoja ikuisesti samoin kuin Melkisedek aikanaan oli Jumalan Korkeimman pappi kaikille tuolloin oleville kansoille. Liittoa Abramin kanssa ei oltu vielä tehty eikä tuolloin ollut Aaronilaista leeviläispappeutta vielä olemassakaan senkoommin kuin juutalaista kansanheimoakaan. Tulee huomata että 1.Ms puhuu Melkisedekin ja Abramin kohtaamisesta, nimi Aabraham, jota hebr.kirjeen kirjoittaja käyttää tuli käyttöön vasta Jumalan tehtyä Abramin kanssa liiton.

Melkisedekin pappeusjärjestys ja asema oli siis tarkoitettu kaikille kansoille. Aaronin leeviläinen pappeus tarkoitettu vain juutalaisille. Jeesuksen ylimmäinen pappeusasema on siis Melkisedekin järjestyksen mukaisena tarkoitettu kaikille kansoille sekä juutalaisille että pakanoille (ei-juutalaisille)

Aaronin järjestyksen mukaan pappeus periytyy vain leeviläisille. Jeesus oli Juudan suvusta ja niin pappeusjärjestykseen oli Jeesuksen syntymän jälkeen tullut täydellinen muutos. Mooseksen lain mukaan Jeesus ei mitenkään olisi voinut olla ylimmäinen pappi.

Oikeastaan tuolloin olisi Johannes Kastajasta voinut tulla ylimmäinen pappi, hän oli ainoa Raamatussa mainittu henkilö jonka sukupuu täytti lain vaatimuksen. Hänestä tuli kuitenkin vain "huutavan ääni erämaassa" , Kristuksen tulon sanansaattaja. Kaifas ei ollut perimysjärjestyksen mukainen ylipappi, hän oli poliittisesti Rooman prokuraattorin nimittämä sellaiseksi.) Mutta "hän jonka sukua ei johdeta Leevistä (ei tietenkään sillä leeviläinen pappeus asetettiin vasta satoja vuosia myöhemmin), otti kuitenkin kymmenykset Abramilta ja siunasi hänet. Vanhurskauden ja Rauhan Kuningas kumosi aikanaan Mooseksen antaman pappeuden ja sovitusuhrijärjestyksen yhdellä ainoalla uhrilla kertasuorituksena.

Toinen mahdollinen tulkinta jakeesta 3 - ei isää -ei äitiä -ei sukupuuta : voisi olla sellainen että Heprealaiskirjeen kirjoittaja, joka tunsi tarkoin leeviläisen pappeuden perimysjärjestyksen, ilmaisi näin Kristuksen ylimmäispapillisen perimysoikeuden.. Leeviläisen papin oli kyettävä tarkoin selvittämään sukupuunsa, isänsä, äitinsä ollakseen kelvollinen. Melkisedek, ilman maallista pappeuden perimäjärjestystä oli näin esikuvana Kristuksesta yhdistämässä kaikki kansat maan päällä yhden ylimmäisen papin kuninkuuden alle. Papin jolla ei ollut maallista, lihan mukaista perimysjärjestystä, ja joka aikanaan syrjäyttäisi leeviläisen pappeusjärjestyksen.

Melkisedek toi Abramille leipää ja viiniä sekä siunasi hänet. Tekstiyhteys viittaa selvästi Kristuksen tulevaisuudessa asettamaan ehtoolliseen, ylempiarvoinen antaa siunauksen alemmalleen, niinpä tämänkin mukaan Melkisedekiä tulisikin katsoa esikuvallisena henkilönä, kanaanilaisena pappiskuninkaana, aikana jolloin Jumala käytti häntä oman tahtonsa ilmaisemisen välikappaleena. Melkisedek ei ollut jumalaolento ei enkeli, vaan ihminen siinä kuin fyysisesti kuka muukin tahansa. Vanha juutalainen traditio yhdistäisi hänet Seem´iin , yhdeksi Nooan pojista mutta ajatukselle löytyy vähän perusteluja.

Kreikkalainen alkuteksti ei tunne jaejakoa tässäkään tekstiyhteydessä, niinpä keinotekoinen jaejako osaltaan hämmentää tekstiyhteyttä ja siitä muodostuvaa mielikuvaa. Minusta paras kokonaisvaltainen tulkinta liittyy nimenomaan Melkisedekiin esikuvana tulevasta kaikkien kansojen ylimmäisestä papista Kristuksesta Jeesuksesta jolla ei ole maallista lihan mukaista pappeuden perimysjärjestystä vaan taivaallinen, Jumalan valalla asettama sellainen. Siksi jakeen 3 loppuosan tulkinta ei sovi ihmiseen - ei elämän alkua eikä sen loppua -vaan ainoastaan Kristukseen - jo ennen Aabrahamia olen Minä Ollut. Minä olin - olen ja olen tuleva.

7. luvun loppuosa jakeista 11 - 28. asti kuvaavatkin jo kommentoimatta Kristuksen tehtävää myös oman kansansa leeviläisen pappeusjärjestyksen syrjäyttävänä ylimmäisenä pappina ja jokaisen kristityn autuaallisena iankaikkisen elämän uskon ankkurina.

Teksti löytyy täältä:
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Ja arkistosta kohdasta:
Kolumni 12.12.02

Joku(Se alku....) kirjoitti:

Melkisedek, mystinen hahmo johon VT:ssa viitataan kahdesti ja UT:ssa kahdeksan kertaa, nekin kaikki heprealaiskirjeessä. Raamattu kertoo hänestä hyvin vähän, myöskään raamatuntutkijat eivät ole löytäneet selkeää yhtenäistä linjaa koskien Melkisedekiä ja hänen "järjestystään." Siksi muutama aiheeseen liittyvä kommentti jotka mahtunevat muiden tulkitsijoiden joukkoon. Melkisedek oli kanaanilainen Saalemin pappiskuningas joka eli ainakin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Aabrahamin aikaan.

Tekstit Kr33/38, King James Version, Novum, Septuaginta.

1.Ms.14:18-20
"Ja Melkisedek, Saalemin kuningas toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan Korkeimman pappi."

Tässä on selkeä viittaus Kristuksen myöhemmin asettamaan ehtoolliseen, se vahvistaa myös Melkisedekin esikuvallista tai vertauskuvallista pappeusasemaa.

"Ja hän (Melkisedek)siunasi hänet sanoen: Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein taivaan ja maan Luoja."

Ehtoolliseen liittyy myös siunaus, sen asema uuden ajan kristillisyydessä on merkittävä erityisesti Jeesuksen muistoateriana, muistamme Häntä, mitä Hän oli - teki ja sai aikaan meidän jokaisen puolesta

"Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein joka antoi viholliset sinun käsiisi. - Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta."

Kiitosrukous, viittaus tulevaan Messiasprofetiaan jossa "Hänen vihollisensa asetetaan Hänen jalkojensa astinlaudaksi" (sana - antoi - tulisi olla " jakoi")

Ps.110:4 - Daavidin profetia Messiaasta -
"Ja Herra on vannonut eikä sitä kadu: Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan."

Messiasprofetia, jossa viitataan Kristuksen pappeuteen jonka esikuvaksi asetetaan 1000 vuotta aikaisemmin voimassa ollut Melkisedekin pappeus ja joka siis koski tuolloin kaikkia kansoja ja kansanheimoja. Mooseksen kautta myöhemmin asetettu leeviläinen pappeus koski vain juutalaisia.

Hebr. 5:5-6, 10
"Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseään ylimmäisen papin kunniaan, vaan Hän joka sanoi Hänelle: Sinä olet Minun Poikani, tänä päivänä Minä Sinut synnytin; -niin kuin Hän toisessakin paikassa (Ps.110:4) sanoo: Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan."

Raamattu sanoo että "Jumala on Hänet korkealle korottanut - yli kaikkien muiden nimien - jokaisen polven pitää Isän Jumalan kunniaksi notkistuman ja julistaman että Jeesus Kristus on Herra. Jokainen polvi, kaikki maan ikinä eläneet sukukunnat tulevat kerran ilmaisemaan Kristuksen kaikkivaltiasta kuninkuutta, sitä merkitsee Melkisedekin järjestys - kuninkuutta ja pappeutta yli kaikkien kansojen."

6:19-20
"Mutta se toivo meille on ikään kuin sielun ankkuri, varma ja luja joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti - -jonne Jeesus edelläjuoksijana on mennyt tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti."

Tekstistä muodostuu helposti sellainen mielikuva että Kristuksen ylimmäinen pappeus olisi jotenkin Melkisedekin järjestyksen "alapuolella", tai että Melkisedek olisi pappeusarvossaan korkeampi kuin Kristus. Näin ei tietenkään ole, vaan kyse on ainoastaan pappeuden järjestyksestä, eräänlaisesta esikuvasta jollaisena Melkisedekin asema Jumalan silloisen maailman ylimmäisenä pappina tuleekin ymmärtää.

7:1-6
"Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan Korkeimman pappi, joka meni Abramia (ei siis vielä Aabrahamia) vastaan hänen palatessaan kuninkaita voittamasta ja siunasi hänet: "jolle myös Abram antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niin kuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas":
-jolla ei ole isää ei äitiä, ei sukua ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti.
-Katsokaa kuinka suuri on hän jolle itse kantaisä Abram antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan.
-Onhan niillä Leevin pojista - jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet:
-Mutta hän jonka sukua ei johdeta heistä (Leevistä) otti kymmenykset Abramilta ja siunasi sen jolla oli lupaukset."
7:11 - jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta- sillä tähän kansa on laissa sidottu - miksi sitten oli tarpeen että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen (yleinen, kaikkia koskeva pappeus) mukaan - eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan (vain juutalaisia koskeva pappeus)?
7:12 - sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos."
14- onhan tunnettua että meidän Herramme on noussut Juudasta jonka sukukunnan pappeudesta ei Mooses ole mitään puhunut
15 - Ja tämä käy paljoa selvemmäksi kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen
16-joka ei ole tullut lihallisen käskyn lain mukaan vaan katoamattoman elämän voimasta.
17-Sillä Hänestä todistetaan: Sinä olet pappi - iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan.
18-Täten kyllä entinen säädös kumotaan koska se oli voimaton ja hyödytön."
19-sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo jonka kautta me lähestymme Jumalaa.
20-Ja niin kuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista - nuo taas (leeviläiset) olivat tulleet papeiksi ilman heistä vannottua valaa.
21-Mutta tämä (Jeesus) Hänestä vannotulla valalla, Sen asettamana (Jumalan) joka Hänelle sanoi: Herra on vannonut eikä ole katuva: Sinä olet pappi iankaikkisesti -
22 - niin on myös se liitto parempi jonka takaajaksi Jeesus on tullut."
23- Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä.
24-mutta tällä (Jeesuksella) on katoamaton pappeus sentähden että Hän pysyy iankaikkisesti-
25 - jonka tähden Hän voi myös täydellisesti pelastaa ne jotka Hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat - koska Hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan."
26-Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopiikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä eroitettu ja taivaita korkeammaksi tullut -
27 - jonka ei joka päivä ole tarvis - niin kuin ylimmäisten pappien - ensiksi uhrata omien syntiensä edestä - ja sitten kansan; sillä tämän Hän (Jeesus) teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.
28- Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen."

Septuaginta kreikannos Heb.7:1-3

1: loppuosa: - kai eulogeesas auton -
2: hoo kai dekateen apo pantoon emerisen Abraam prooton men hermeeneuomenos Basileus dikaiosunees epeita de kai Basileus Saleem ho estin Basileus eireenees -
3:-apatoor armeetoor agenealogeetos meete archeen heemeroon meete zooees telos echoon afoomoioomenos de too Huioo tou Theou menei hiereus eis to dieenekes. -ja siunannut häntä- jolle myös kymmenykset kaikesta jakoi Abram, ensin näet merkiten Kuningas vanhurskauden, jälkeen sen myös Kuningas Saalemin, joka on rauhan Kuningas -isätön, äiditön ilman sukupuuta (polveutumista,syntyperää) ei myöskään alkua päivien ei myöskään elämän loppua omistaen, tehty samankaltaiseksi kuin Poika Jumalan pysyen pappina jatkuvasti = (Melkisedekin pappeusasemaa kokeva järjestys)

Mahdollinen tulkinta: alkuteksti ei ehkä ajattelekaan Melkisedekiä ilman isää ilman äitiä jne vaan tarkoittaa että Vanhurskauden ja Rauhan Kuningas on ilman isää - äitiä - maallista syntyperää - päivien alkua ja elämän loppua. Joten Melkisedek , jonka nimi viittaa kumpaankin kuninkuuteen, on esikuva tulevasta ikuisesta, kaikkia kansoja koskevasta ylipapista. Jolloin Jumalan Poika ihmisenä tulee olemaan ilman maallista isää, yhtenä kolmiyhteistä Jumalaa ilman äitiä ja jonka taivaallista sukupuuta ei voida inhimillisesti johtaa kehenkään. "Ennen kuin Aabraham oli Minä Olen." Mutta vain tulevan Jumalan Pojan pappeus pysyy ikuisesti. Melkisedekin järjestys kuvaa ilman muuta sellaista olosuhdetta jossa Jumalan Pojan ylipappeus koskee kaikkia kansoja ikuisesti samoin kuin Melkisedek aikanaan oli Jumalan Korkeimman pappi kaikille tuolloin oleville kansoille. Liittoa Abramin kanssa ei oltu vielä tehty eikä tuolloin ollut Aaronilaista leeviläispappeutta vielä olemassakaan senkoommin kuin juutalaista kansanheimoakaan. Tulee huomata että 1.Ms puhuu Melkisedekin ja Abramin kohtaamisesta, nimi Aabraham, jota hebr.kirjeen kirjoittaja käyttää tuli käyttöön vasta Jumalan tehtyä Abramin kanssa liiton.

Melkisedekin pappeusjärjestys ja asema oli siis tarkoitettu kaikille kansoille. Aaronin leeviläinen pappeus tarkoitettu vain juutalaisille. Jeesuksen ylimmäinen pappeusasema on siis Melkisedekin järjestyksen mukaisena tarkoitettu kaikille kansoille sekä juutalaisille että pakanoille (ei-juutalaisille)

Aaronin järjestyksen mukaan pappeus periytyy vain leeviläisille. Jeesus oli Juudan suvusta ja niin pappeusjärjestykseen oli Jeesuksen syntymän jälkeen tullut täydellinen muutos. Mooseksen lain mukaan Jeesus ei mitenkään olisi voinut olla ylimmäinen pappi.

Oikeastaan tuolloin olisi Johannes Kastajasta voinut tulla ylimmäinen pappi, hän oli ainoa Raamatussa mainittu henkilö jonka sukupuu täytti lain vaatimuksen. Hänestä tuli kuitenkin vain "huutavan ääni erämaassa" , Kristuksen tulon sanansaattaja. Kaifas ei ollut perimysjärjestyksen mukainen ylipappi, hän oli poliittisesti Rooman prokuraattorin nimittämä sellaiseksi.) Mutta "hän jonka sukua ei johdeta Leevistä (ei tietenkään sillä leeviläinen pappeus asetettiin vasta satoja vuosia myöhemmin), otti kuitenkin kymmenykset Abramilta ja siunasi hänet. Vanhurskauden ja Rauhan Kuningas kumosi aikanaan Mooseksen antaman pappeuden ja sovitusuhrijärjestyksen yhdellä ainoalla uhrilla kertasuorituksena.

Toinen mahdollinen tulkinta jakeesta 3 - ei isää -ei äitiä -ei sukupuuta : voisi olla sellainen että Heprealaiskirjeen kirjoittaja, joka tunsi tarkoin leeviläisen pappeuden perimysjärjestyksen, ilmaisi näin Kristuksen ylimmäispapillisen perimysoikeuden.. Leeviläisen papin oli kyettävä tarkoin selvittämään sukupuunsa, isänsä, äitinsä ollakseen kelvollinen. Melkisedek, ilman maallista pappeuden perimäjärjestystä oli näin esikuvana Kristuksesta yhdistämässä kaikki kansat maan päällä yhden ylimmäisen papin kuninkuuden alle. Papin jolla ei ollut maallista, lihan mukaista perimysjärjestystä, ja joka aikanaan syrjäyttäisi leeviläisen pappeusjärjestyksen.

Melkisedek toi Abramille leipää ja viiniä sekä siunasi hänet. Tekstiyhteys viittaa selvästi Kristuksen tulevaisuudessa asettamaan ehtoolliseen, ylempiarvoinen antaa siunauksen alemmalleen, niinpä tämänkin mukaan Melkisedekiä tulisikin katsoa esikuvallisena henkilönä, kanaanilaisena pappiskuninkaana, aikana jolloin Jumala käytti häntä oman tahtonsa ilmaisemisen välikappaleena. Melkisedek ei ollut jumalaolento ei enkeli, vaan ihminen siinä kuin fyysisesti kuka muukin tahansa. Vanha juutalainen traditio yhdistäisi hänet Seem´iin , yhdeksi Nooan pojista mutta ajatukselle löytyy vähän perusteluja.

Kreikkalainen alkuteksti ei tunne jaejakoa tässäkään tekstiyhteydessä, niinpä keinotekoinen jaejako osaltaan hämmentää tekstiyhteyttä ja siitä muodostuvaa mielikuvaa. Minusta paras kokonaisvaltainen tulkinta liittyy nimenomaan Melkisedekiin esikuvana tulevasta kaikkien kansojen ylimmäisestä papista Kristuksesta Jeesuksesta jolla ei ole maallista lihan mukaista pappeuden perimysjärjestystä vaan taivaallinen, Jumalan valalla asettama sellainen. Siksi jakeen 3 loppuosan tulkinta ei sovi ihmiseen - ei elämän alkua eikä sen loppua -vaan ainoastaan Kristukseen - jo ennen Aabrahamia olen Minä Ollut. Minä olin - olen ja olen tuleva.

7. luvun loppuosa jakeista 11 - 28. asti kuvaavatkin jo kommentoimatta Kristuksen tehtävää myös oman kansansa leeviläisen pappeusjärjestyksen syrjäyttävänä ylimmäisenä pappina ja jokaisen kristityn autuaallisena iankaikkisen elämän uskon ankkurina.

Teksti löytyy täältä:
http://www.ajanteos.com/kolumni.htm
Ja arkistosta kohdasta:
Kolumni 12.12.02

olisit tarjonnut edes yhden veripisaran Herramme haavoista, koska ...kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen joka uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa Heb.914

Joku(Se alku....) kirjoitti:

Ei aukea???

osoitepalkkiin väliviivoittain! kyllä se aukeaa!