varteen otettavaa opetusta

21.4.2007

Raamatun punainen lanka

Maailma on kuin ihminen jota kasvatetaan 6th vuotta, eli 6 päivää, ja seitsemännen, levätyn päivän päätyttyä ihminen on kypsä aikuinen.

Syntymä: Aluksi syntyessään ihmisellä on vain vaatimattomat henkiinjäämisvaistot ja tarpeet, aivan kuten maailman ihmisetkin saivat silloin Adamin ja Eevan jälkeläisilleen.

Lapsuus: Lapsi oppii rajat ja perusmoraalin pian ymmärryksen jälkeen, aivan kuin Mooses antoi lain juutalaisille.

Nuoruus: Nuoruudessa lapsi kasvaa ja tekee virheitä mutta saa paljon anteeksi, aivan kuten maailmakin sai Jeesuksen kuolemalla.

Aikuistuminen: Kun nuori aikuistuu, hänen odotetaan osaavan jo yhdistää sydämen moraali ja rajat joissa elää, aivan kuten Jeesus opetti apostoliensa kautta, lainkunnioitus ilman erillistä velvoitetta sydämenlakina Jeesuksessa.

Aikuistumiseen kypsyminen on maailman lepopäivä tuhatvuotinen valtakunnan aika joka kypsyy siellä lopullisesti Jumalan valtakuntaa varten.

Raamattu on Jumalan äärettömän viisauden tuote, jonka kirjat 66kpl muodostavat kuuden päivän ihmishistorian luomisesta Jeesuksen paluuseen. Ihmisen luku on siis kuusi.

Raamatun ehdoton päähenkilö on Jeesus. Kaikki kulminoituu hänen ympärilleen. Raamattu on suotu meitä varten, joiden vuoksi Jeesus kuoli ristillä.

Seurakunnat, seitsenjalkainen kynttilä, Efososta Laodikeaan kantaa ristiään aivan kuten Jeesus kärsimysten tiellä alkuseurakunnasta läpi seurakuntahistorian Efesosta lopunajan Laodikeaan. Lopulta jää jälkeen surun mustaama jälki. Näin me seurakunnat kannoimme sitä samaa ristiä läpi historian, kantaen samoja seurakuntien nimiä kuka ja mikä milläkin tavalla ontuen.

Jeesus kutsuu meitä seurakuntalaisia morsiamekseen jonka hän lupaa eräänä päivänä viedä taivaaseen.

Hänhän meni edeltä valmistamaan huonetta, morsiussviittiä, aivan meitä varten.

Raamattu kulminoituu siis Isään, joka järjesti pojalleen häät, eli Kristuksen morsian.

Raamatun koko alkujuoni pohjustaa monien tarinoiden kautta aivan alkumetreistä alkaen Jeesusta, uhraamisesta omastaan, uhrata rakkaimpansa ja viattomimman, mitä viattomampi ja rakkaampi, sitä parempi uhri. Esimerkiksi aivan alussa Kain ja Abel uhrasivat Jumalalle. Kain uhrasi hedelmiä ja sellaisia, Abel uhrasi elävän uhrin, eli arvokkaamman. Kunnes tuli Abrahamin vuoro uhrata, jolloin täyttyi uhrin arvon määrä, oma poika. Näin Jumala oli maailmalle näyttänyt mitä hän aikoo ja mihin uhraukseen hän on valmistautunut.

Jeesuksen tulemista ennusteltiin kuninkaana, vaatimattomana palvelijana, sekä pilkattuna uhrina jopa niin monin tavoin että sai sellaisen kuvan että olisi tulossa kaksikin Jeesusta. Lopulta kun Jeesus tuli, mahtui kuin mahtuikin nuo kaikki kuvaukset tähän ihmeelliseen persoonaan niinpä esiriput ja kirjat meni kahtia. Uhri ihmisten syntien puolesta oli uhrattu.

Vanha testamentti siis pohjusti ja ennusti tulevaa ja sitten alkoi uusi testamentti joka oikeastaan on vanhan testamentin selitysteos. Siinä käydään läpi uudelleen vanhan testamentin oppien merkitystä Jeesuksen tuoman rakkauden lain läpi katsottuna, joka ei oikeastaan ole lainsäädäntö, vaan elämäntapa ja usko siihen minkä lupauksen Jeesus antoi meille.

Isä antoi pojan uhriksi, poika lunasti isän lain ja elämän, joka ei olisi ilman ollut mitenkään mahdollista. Poika sai siis lain ja elämän, jotka hän lahjoittaa meille ilmaiseksi, kuka vaan haluaa ottaa ne, äärettömän suurta rakkautta ja epäitsekkyyttä koko ajatus. Se on Jeesuksen laki ja taustalla piilee kuitenkin Jumalan luonteen kuvaus, joka on ääretön rakkaus.

Raamattu on tehty niin monelle ihmiselle kuin on sen lukijaakin, siinäpä sen viisaus piilee. Moni lukee raamattua kuin hepo kuuntelee kellon kalkatusta jopa vuosikymmenet, tajuamatta siitä muuta kuin juuri ne tarinat ja ne henkilöt jotka siinä on. Raamatussa on tietokilpaa fariseuksille, muistamista viisaille neroille, siinä on elämänohjeita opettajille ja visaisia pähkinöitä knoppaajille.

Kaikkea löytyy kaikille.

Raamatussa on valtavia laskutoimituksia matemaatikoille, hamaan suureen tietotekniseen laskentaan saakka. Monet löytävät itsensä vuosiksi tutkimasta sukupuita ja ajanjaksoja. Historioitsijat löytävät historiaan omaa suolaansa yliopisto-opiskeluaineisiin saakka jne.

Raamattu on teoksena ylivoimainen ja täysin vertaansa vailla.

Raamatun punainen lanka on kuitenkin löydettävissä kaikkein halveksituimman, vähäpätöisimmän ja oppimattomimmankin ihmisen kyvyillä, koska raamatun punaisen langan avain on kaikki tietävä, näkevä ja voipa Suuren Jumalan lähettämä Pyhä Henki.

Siinä on koko Pyhän Raamatun punainen yksinkertainen lanka. Aamen ja Halleluja, Jeesus Kristus on kuoleman voittaja, kuninkaiden Kuningas ja herrain Herra.

28.7.2007

Kristitty väkivaltainen?

Meitä eläviä, hengellisiä Kristittyjä syytetään usein arveluttaviksi ja peräti vaarallisiksi. Pahin esimerkki on Texasin -80 luvulla sattunut entisten Adventistien ryhmä, Daavidin oksa, joka teki hirvittävän teon itselleen, tappamalla koko ryhmän, eli joukko itsemurha. Sitten on Kristittyjä pappeja, joita syytetään julmuuksista kirkon sisällä ja peräti seksuaalista hyväksikäyttöä, jopa lapsiin kohdistuvaa sen kaltaista väkivaltaa. Aivan hirveää.

Näihin kaikkiin epäkohtiin löytyy hyvin vastaus. Nuo ihmiset eivät ole koskaan olleetkaan puhtaita saastaisista hengistä, vaan hakevat uskonnosta itselleen voimaa. Heissä ei asu Kristuksen Henki, vaan heihin on soluttautunut saatanan henget. Saatanalla oli alunperin vain yksi tapa tuhota Jumalan yhteydessä kulkevia ja se oli suora hyökkäys heitä vastaan. Kun Kristus kuoli ristillä ja syntyi alkuseurakunta evankeliumin ja Paavalin nostattamana, saatana joutui astumaan itse sinne samaan piiriin, eli soluttautumaan seurakuntaan. Lopulta Kristuksen nimessä on tehty lukemattomia murhia, kidutuksia ja erilaista muuta saatanallista hirveyttä. Yhtä kaikki, näiden tekojen yhteneväinen piirre on rakkaudettomuus ja pahojen henkien läsnäolo.

Kristittyjä syytetään siksi usein näistä teoista, jotka todellisuudessa on saatanan itsensä tekemiä, eikä Kristityllä, jossa asuu Jeesuksen Henki, ole mitään tekemistä asian kanssa. Elävässä Hengessä elävä Kristitty ei aiheuttaisi kärpäsellekään pahaa, vaan se vihaa pahaa, jonka muuten viha veisi mennessään, jos se viha olisi saatanasta, mutta kun vihaa pahaa, ei voi vihata vihalla, vaan Jumalan rakkaudella.

Taannoin oli syyte-epäily, että kristityt USA:ssa, jotka vastustavat aborttia niin voimakkaasti, että se voisi saada anarkistisia piirteitä ja voisi johtaa jopa väkivaltaan. Sitten tulikin se pöyristyttävän kummallinen syytös: Kristityt saattaisivat alkaa tekemään itsemurhapommi-iskuja aborttiklinikoille. USKOMATONTA. Aborttia, eli murhaa vastustavat Kristitytkö tekisivät itsemurhapommi-iskuja, jotta niissä kuolisi itsensä lisäksi aborttien tekijät, lääkärit ja se sikiökin, sekä lukematon määrä muita viattomia? Voi hyvää päivää sentään.

Itselläni oli oikeudenkäynnissä vääntö, jossa minut syyllistettiin väkivaltaiseksi. Kaikki syytteet karisivat pois, koska sielläkin tuli selväksi, että oli täysin naurettavaa, että olisin muka väkivaltainen. Nyt jää enää nähtäväksi lasteni huoltajuuden kannalta se, että onko tuomari suvaitsevainen Kristityille vaiko ei. Siinä koko juttu piilee, eli ratkaisu ei ole oikeuden ratkaisu, vaan henkilökohtainen, eli Kristityn ei ole mahdollista saada oikeutta maallisissa tuomioistuimissa, vaan tuomari joko itse on Kristitty, tai sitten ei ole ja tuomio tulee sen mukaan, eikä oikeuden. Ei-Kristityllä, eli ateistilla on usein niin valtavasti antipatioita Kristittyä kohtaan, ettei Kristityllä ole mahdollisuutta saada oikeudenmukaisia tuomioita maallisissa oikeussaleissa. No, Suomi on sentään Kristitylle suvaitsevainen maa, Jumalan nimeen vannotaan todistajan valakin, joten täällä saattaa jopa vielä oikeus saada oikeutta.

6.5.2007

Jokainen pysyköön lestissään, niin minä kuin kaikki muutkin
Nainen on lähtöisin miehestä, mies on lähtöisin Jumalasta mutta tässä tullaan kohtaan jossa Jeesus on miehen pää ja Jumala Jeesuksen pää. Jumala ja Jeesus ovat symbioosi. Mies ja nainen ovat samalla tavalla symbioosi. (tosin niin pitäisi olla)

Ihminen itse luo tasa-arvon ja tasa-arvo luo rasismin, rasismi luo erimielisyydet, hajottaa ja kokoaa sitten ne pienryhmiin, joista syntyy puolestaan radikaaliosia.

Ihmisen pää ei tarkoita että se on johtaja ja sillä olisi kaikki valta. Rakkaus ei tunne valtaa, eikä johtajia. Miehen päänä oleminen ei tarkoita naisen suhteen että mies on johtaja ja autoritäärinen osa perhettä, koska rakkaus ei tunne johtajia eikä auktoriteetteja. Mies on silti perheessä ja naisen suhteen se josta naisen kuuluu iloita ja tätä ehdoitta arvostaa, koska miehestä tehtiin alun perin ihminen ja on siksi Jumalan kuva. Lisäksi mies on se joka nauttii perheessä tämän pään osalta siunausta, jonka kautta nainen saa samoja siunauksia. En nyt tarkoittanut sitä ettei nainen nauttisi Jumalan siunauksista, vaan kun nainen on yhtä miehensä kanssa, nauttii hän sen antamista erityisistä siunauksista.

Nainen ja mies ovat tasavertaiset. Kumpi oli ennen muna vai kana? Mies oli ensin, josta tehtiin nainen. Vain nainen voi tehdä ihmisiä, mutta vain jos mies antaa siemenen. Siis, kumpikaan ei ole kumpaakaan parempi tai huonompi. Välttämättömiä kumpikin.

Luomisketju ja lähtökohtaisuusketju ovat se mistä tehdään helposti tasa-arvottomuuden kynnys.

Naiset ovat profetoineet kirkoissa aivan alusta alkaen, mutta Paavali varoitti naisen siirtymistä seurakunnan pääksi. Meidän on muistettava että seurakunnan päänä oleminen on itse asiassa se tehtävä jossa ollaan kaikkein nöyrimmässä asemassa seurakuntaan nähden, mutta nautitaan seurakunnassa eniten arvonantoa. Työ vaatii myös jälleen sitä Jumalan kuvana olemista.

Nopeasti ajatellen tunnen itse olevani rasisti ja ääliö sekä se joka tulee taivaaseen viimeisessä tupakkavaunussa yhdessä Jarin ja Tuomaksen kanssa. Messiaskin tulee sinne pyykkipoika nenässä tarkastamaan matkaliput, koska synnin haju on niin ällöttävä. Usva vaunussamme on niin sakea että pakko olisi avata ikkuna ja tuulettaa. Näin me koemme omat syntiemme taakan, joista jokainen synneistämme on kuolemansynti. Karitsa tulee siitä huolimatta läpi savuverhon ja armahtaa meidät. Näin se silti käy, vaikka maailma on täynnä parempia ihmisiä kuin me, erona etteivät tunnusta Herralle kaikkia syntiään, tai he aloittavat jonkinlaisen kaupanteon vastineeksi hyvistä teoistaan.

Tapani ajatella = selitys ääliömäisyyteeni

Annan ajatuksen kulkea, en estele jos Pyhä Henki puhuttelee. Yritän olla tekemättä omia versioita, vaan annan tulla miltä juuri silloin tuntuu. Rapatessa roiskuu, siksi minun jutuissani on aukkoja ja sekavuutta vaikka kuinka paljon. Tässä on se profetoimisen vajavuus näkyvimmillään. Haluaisin kirjoittaa absoluuttista totuutta, mutta joudun sanomaan vain, ettei juttuni ole lähellekään totuutta vaan vajavaisen ihmisen täydestä sydämestä tullutta kirjoitusta ja joskus jopa ns. vuodatusta. Ota siis minut vaikka hörhönä, jos haluat, en pahastu. Silti tahtoni ja päämääräni tavoite on hyvä, sen voin kyllä kaiken vakavuuden nimissä vakuuttaa. Armosta ei kirjoiteta jos ei ole armonannontuntoa.

Meistä ihmisistä joka ikinen saa Jumalalta monia viestejä elämänsä aikana ja hyvin monet tunnistaa ne joksikin neuvoksi, mutteivät tajua alkuperää. Harvat saavat kumminkin varsinaisia profetioita, mutta sekään ei ole siitä kiinni oletko uskossa vai et, koska JUMALAN SILMISSÄ OLEMME KAIKKI TASAVERTAISIA. Jumalalla ei ole suosikkeja, paitsi yksi kokonainen kansa. Profetioita ja neuvoja tulee myös paljon ristiin ihmisille annettavaksi toisillemme. Tämä on sitä mihin Jumala meitä haluaisi niin kovasti kasvattaa. Rakastakaa toisianne kuin itseänne, koska siinä on lain kirjaimen täyttymys. Se on Jeesuksen antama Rakkauden laki.

Profetiat tulevat niin monista henkiolennoista joita Pyhä Henki valvoo ja siksi seassa on välillä vaarallistakin olla, muttei liian vaarallista, tai ainakaan epäreilulla tavalla, koska Pyhä Henki ei anna tapahtua kaikkea. Täytyy pystyä tunnistamaan mistä mikäkin asia milloinkin tulee ja siinä taidolliset voi sen ymmärtää. Tämä on myös rikkaudeksi kutsuttu ominaisuus. Jeesus sanoi, hedelmistä te sen tunnistatte ja siksi meidän kaikkien on mahdollista ymmärtää rukouksen kautta oikea ja väärä. Ilman Jeesusta henget vievät sinua kuin litran mittaa, sinun pystymättä asialle yhtään mitään. Viisautesi ja älykkyysosamäärälläsi on sinulle pelkästään saatanan sadistinen ase sinua itseäsi vastaan, jolloin sinua viedään vielä pahemmin.

jatkuu...

15.10.2007

Kivisydän ja Lihasydän

Anteeksiantamattomuus on synti.

Kun tarkastelee Raamattua paremmin ja pidemmällä ajalla, huomaa, ettei siellä mainita ainoatakaan kertomusta anteeksipyytämisestä. Raamatussa on kyllä senkin edestä lukemattomia kertomuksia anteeksiannosta. Kun ihminen ongelmineen lukee maallisia kirjoja, hän usein törmää kirjailijan itsekkääseen näkökulmaan, "anna itsellesi", "helli itseäsi" ja "pidä puoliasi". Katsokaa mitä Raamattu sanoo moisesta.... Juuri päin vastoin.

Niitäkin kirjoja on olemassa, joissa lukee, että "älä odota toiselta muutosta, vaan muutu itse". Niinpä juuri, muttei sekään toimi, koska liian usein käy niin ettei se itse muutos tarkoita sitä että lukija todella itseään muuttaisi miksikään, koska tämä muuttaa vain itseään usein huonompaan suuntaan ja palaa takaisin, kirjan pariin muuttumattomana sen ongelman edessä, johon olisi pitänyt itseään muuttaa.

Pitäisi muuttaa itseään hyväksymään toinen vikoineen, eikä muuttumaan itsekin samanlaiseksi vialliseksi. Mikäli Rakkaudella kykenee toista hoitamaan, ei pitäisi muuta odottaa kuin toisen muuttumista, koska kukaan ihminen maailmassa, ei voi elää ilman rakkautta. Mitä sitten on kärsimys ja kärsiminen? Miksi Rakkauden on kärsittävä?

Siksi jotta se jota Rakastaa, huomaisi aiheuttamansa kärsimyksen. Ei ole mitään muuta keinoa, EI AINOATAKAAN keinoa, millä muuten saat Rakastamasi henkilön huomaamaan kärsimyksesi, kuin kärsimällä ja Rakastamalla siitä kaikesta huolimatta. Lopulta tuo palkitaan ja onni on vielä suurempi, koska se joka saa paljon anteeksi osaa eniten Rakastaa.

Kun kaksi ihmistä elää yhdessä ja toinen vain tuntee Jeesuksen, voi usein käydä näin, mikäli molemmat eivät kohtaa Jeesusta. Aikaa myöden toinen kivettää kaiken sydämeensä, eikä enää edes tiedä miten ne voisi purkaa. Tämä ihminen joutuu niin koville, että sen sydän on rikkouduttava täysin pirstaleiksi lopulta. Pahat muistot eivät enää edes vaivaa mieltä, koska ne on kivettyneet jo kammioidenkin seinämiin ja lopulta paha olo tuottaa syöpää tai sydänsairauksia. Elämä päättyy lopulta fyysisiin tuskiin. Kun luottaa Jeesuksen PUHDISTAVAAN Vereen, jonka Hän Golgatalla antoi meidän syntiemme edestä, on Jeesus astunut sydämemme huoltomieheksi ja avaa välillä luukut, josta vanhat pahat muistot pääsevät pois. Tilalle tulee USKO, TOIVO ja SUURIN KAIKISTA, RAKKAUS!

21.10.2007

Häpeään joutuminen Raamatussa

Raamatussa puhutaan häpeään joutumisesta, joka ei tarkoita samaa paikkaa kuin itku ja hammasten kiristys, johon sen voi nopeasti verrata. Raamattu kuvaa nimittäin rangaistukset, kuin pelastautumisetkin monin eri tavoin, koska ne ovat eri rangaistuksia, samoin kuin eriaikoina pelastautumisetkin, eri tavoin, jotka olisivat muuten ristiriitaisia mustavalkoisella ajattelutavalla. Monet kristityt käyttävät, "me ja he" ajattelutapaa, joka jakaa ihmiset kylmästi kahteen osaan, joka on mustavalkoista, me Jumalan lapset ja he jumalattomat. VÄÄRIN. Täysin väärin.

Jumala ei ensinnäkään ole yksinkertaisen julma, joka viipaloi kansan kahtia hyviin ja pahoihin. Jumalani tuntee jokaisen sydämen ja Hän on on pitkämielinen, anteeksiantava Jumala, joka haluaa pelastaa jokaisen keinolla millä hyvänsä, jonka hän itse vain hyväksyy. Hän haluaa pelastaa jokaisen, joka hänen poikaansa uskoo. Uskoa on jo se, sinapin siemenen verran, jolloin uskoo Jeesuksen edes eläneen joskus. Hän osaa piirtää veteenkin viivan, jota ihminen ei kyennyt. Niin se on. Missä sitten on häpeä ja missä hammastenkiristys?

Häpeä tulee erottelussa jossa viisaat ja tyhmät neitsyet erotellaan toisistaan.

Osa häävieraista, "tyhmistä neitsyistä" otetaan sinne puoliväkisin, eikä heillä siksi ole häävaatteita, koska hehän tulevat suuriin juhliin, eli häihin. Kristuksen ja hänen morsiamensa, ensimmäisenä Pyhien häihin ja osa heistä tavataan siellä ilman häävaatteita, siis Kristuksen veren voiman kieltäneitä, joten heidät heitetään ulos. Eli siis minne ulos, missä olisi hammasten kiristys?

Vieläpä jos on jo päässyt näkemään Pyhien loiston ja sen heille katetun pöydän.

Huomaatko kuinka monta Raamatun paikkaa tässä nivoutuu yhteen kuin lumi ja vesi.

Tuhatvuotiskaudelle annetaan kunkin ansionsa mukaan kruunuja ja talentteja. Tuhatvuotiskausi on sellaista aikaa, missä me osaamme kantaa valtaa ja vastuuta oikealla Rakkaudella, eikä ole häpeä sanoa että hallitsemme maailmaa silloin. Ensimmäisen ylösnousemuksen ruumis, on erilainen kuin toisen ja viimeisen, koska Pyhät elävät ikuisesti ja heitä ei toinen kuolema kosketa. Lisäksi ihmisiä siellä syntyy ja kuolee, kuten ennenkin. Tätä asiaa sopii miettiä tarkkaan ja tutkia niitä Raamatusta. Tuhatvuotiskausi, on ihmisen siirtymävaihetta takaisin paratiisiin, jossa ei ole enää kuolemaa.

17.11.2007

Luterilainen kirkko ei huolehdi seurakuntansa sydämestä

Ihan aluksi minun on pakko sanoa, että minulla on oikeus kritisoida luterilaista kirkkoa, koska se yritti muuttaa vanhemman lapseni käsitystä lapsikasteesta, jonka hän oli ottanut ennen rippikoulua. Sitä en voi hyvällä katsoa. Lisäksi, vuonna 1991 kun minut vihittiin, ei luterilainen kirkko suostunut minua vihkimään, koska minua ei ole kastettu luterilaisen kirkon mukaan, enkä ole käynyt rippikoulua. Kirkko suostui kumminkin antamaan kirkon käyttööni, jonka jälkeen adventisti pappi vihki minut.

Kummallisen ristiriitaista ja täysin minun kristillistä moraaliani vastaan.

Luterilainen kirkko siis noudattaa itsekeskeistä rahastus- ja protokollapolitiikkaa, jolla ei ole itse kristinuskon, eikä varsinkaan Uskon Jeesukseen Kristukseen ja Hänen Verensä kautta hänessä itsessään olevina ruumiin osina olemisen kanssa mitään tekemistä. Suomalaisista yli 80% kuuluu luterilaiseen kirkkoon, eikä kasvatus, jota kasteen yhteydessä vannotaan lapsen kasvaessa tapahtuvan, saa minkäänlaista katetta kristillisen lupauksen takaa, joka on lupaus Jumalalle.

Kaikki mitä pappi lapsikastehetkellä sanoo, eivät vanhemmat muista edes kymmenen minuutin kuluttua siitä, mitä tähän lupaukseen liittyi. Sama tuntuu pätevän niiden kaikkiin muihinkin lupauksiin Jumalan edessä.

Kaikki mitä luterilaiskristillisyyden ympärillä tapahtuu, on pelkkää ulkokultaa, jos ihmiset tulevat avioeroprosessin yhteydessäkin ehtoolliselle, kierot ajatukset sydämessään. Eli ehtoollinenkin on heille vain pelkkä rituaali, jota voidaan rinnastaa vaikkapa rakettien ampumiseen uutena vuotena tai Pääsiäis-munien maalaamiseen pääsiäisenä. Nyt puhun koko kirkosta yleensä, enkä yksittäisistä seurakuntalaisista.

Ota lukijani huomioon, että minun äitini erosi adventtikirkosta ja liittyi luterilaiseen. Miksi? Koska se olisi alkuperäisopiltaan lähinnä jotain sellaista, johon hän itse katsoo hyväksi kuulua. Siis kirkon arvot ja perinteet yleensä, ovat hyvät, jos niitä joku edes enää noudattaisi. Luther itse oli uranuurtaja, hyvin vakaa ja Pyhä mies, jonka perään tuli pilaajia ja uusia pilaajia. Mistä johtuu? Se mikä on puhdasta, sen saatana pilaa heti kuin suinkin mahdollista. Äitini on itse minulle tuonut ajatukset seitsemän seurakunnan keskeisistä merkityksistä ja olen tutkinut sen hyväksi aatteeksi. Vajavaiset Jeesuksen ja Paavalin seitsemän seurakuntaa, on totta.

Kirkot mätänevät ja suurimmat ensin. Kristuksen oma seurakunta kävelee arkkiin ihan itse ja muut jäävät noihin kirkkoihin. Tämä ei tarkoita sitä, että erotaan kirkosta, vaan sitä että sydän kävelee arkkiin, se missä kirkossa paperisi on, sitä Jeesus ei noteeraa miksikään.

Pian loppuu rikkaat ja yltäkylläiset lihavat vuodet ja alkaa Suuri nälänhätä. Ruoka loppuu noista kirkoista ja ruokaa saa vain muutamista pisteistä, ympäri maailmaa. Ihmisillä on niin suuri nälkä, että leipää ja kalaa tarjoavien ei tarvitse huudella torien kulmilla että täällä sitä nyt on. Leipä ja kala loppuvat kirkoista, vaikka moni sinne silti jää, luullen, että se paikka, joka kulkee nimellä kirkko, on se mistä ruokaa saa, nämä tyhmät tulevat huomaamaan, että he jäävät uppoavaan Titaniciin.

Nykyään ihmiset luulevat, että nuo rippikoulut ja muut, tekevät ihmiselle pelastustien, mikäli sellaista nyt sitten on, he ajattelevat. Ei ole aikaa edes miettiä sellaista, mutta on pääasia että saa hienot kirkkohäät, kun sen aika tulee. Hengellisyys on siis kadonnut ja tilalle on tullut välinpitämättömyys. Elämän tarkoitusta ei ehditä miettiä, eikä sitä kuka ja mikä on elämä itsessään. Kuka minä olen ja miksi?

Ihmisille tärkeintä on pelkät tulevaisuuden näkymät, ammatissa, asumisessa ja lasten kasvamisessa. Ihmiset ovat sukeltaneet viimeiset kolmekymmentä vuotta läpi sallimusten ja luopumisen maailmanennätyksen. Lähestulkoon kaikki kristilliset arvot olemme lakaisseet roskatunkiolle.

Toisen maailmansodan aikoihin aivan kuusikymmenluvulle asti, olemme luterilainen kirkko etunenässä, lähes kaikissa kodeissa rukoilleet, kouluissa pitäneet aamuhartauden ja ruokarukouksen, kunnes kaikki valui hetkessä muutamassa hiekkaan. Tämän kaiken seurauksena suomalaiseen, luterilaiseen kirkkoon kuului rikollisia, joista osa on jopa henkirikoksen tehneitä ja raiskaajia, monia muita seksuaalirikollisia.

jatkuu...

9.12.2007

Vangitun sorsan tarina

Erämaamökissä, ”taukotuvassa” on monta päivää kiipelissä ollut sorsa, nälissään ja janoissaan. Tulet sinne ja avaat oven ja yllätykseksesi se lennähtää nenäsi edestä kiivaasti pois. Sorsa oli hetken iloinen ja onnellinen vapaudestaan, mutta tiesi silti pian, että nyt olisi heti etsittävä ruokaa hengissä pysymiseksi. Ruuan etsinnässä sorsaa oli kumminkin joku jo ehtinyt opettaa, eli äitisorsa. Niinpä sorsa tiesi mistä ruokaa saisi, eikä siis kuolisi heti vapaaksi päästyään, niinkuin nuori sorsa olisi tehnyt. Nuori kokematon sorsanpoikanen olisi kuollut, koska kukaan ei olisi sille ehtinyt opettaa ruuanetsintätaitoja. Niinpä tämä sorsa meni oikeille ruokapaikoille, josta sai kunnollista ruokaa ja sorsa tuli kylläiseksi, jonka jälkeen se lensi erämaalampeen uimaan, jossa kolme kaunista joutsenta olivat tovin jo onnellisena uiskennelleet

Entäpä se toinen tarina samasta sorsasta, eli jospa sorsa olisikin ollut vasta poikanen. Jos olisit päästänyt sorsan lentoon, etkä olisi välittänyt siitä, se olisi todennäköisesti kuollut. Niinpä menitkin oven eteen, etkä päästänytkään sorsaa karkuun, joka tietysti tyhmänä pelkäsi sinua ja yritti kaikin keinoin paeta sinulta. Moneen kertaan jopa kyllästyit sorsaan, joka ei antanut itseään kiinni, vaan juoksi pitkin tuvan lattiaa. Jossain vaiheessa ajattelit, että olkoon tyhmä sorsa, jos haluat kuolla, niin mene ja kuole sitten. Mutta etpä tehnytkään niin, koska tunsit tuota rumaa sorsaa kohtaan jotain sydämessäsi ja halusit sen kuitenkin pelastaa. Sait sen ajettua nurkkaan, vaikka se pyristeli kovasti vastaan. Lopulta kun yritit syöttää sorsaa, se sylki ja rimpuili mutta et hellittänyt, koska sorsa ei tajunnut, että sen henki oli sinun kärsivällisyytesi varassa. Sinä tiesit senkin, että sorsa ei tiennyt ja siksi sait voimaa jaksaa yrittää. Sorsa kiivastuksissaan jopa purikin sinua moneen kertaan todella kipeästi mutta et hellittänyt, etkä antanut periksi. Sotkit jopa omat vaatteesikin sorsan sylkiessä ja ulostaessa päällesi. Sorsa ei edes vettä juonut ja meni sitten lopulta heikkoon kuntoon.

Vasta kun sorsan voimat heikkenivät, sen itsetunto ja puolustuskyky väheni, kykenit sorsaa jo hiukan ruokkimaan. Se joi lopulta vähän vettä, lähes viimeisillä voimillaan ja siitä hieman virkosi. Vihdoin kun sorsa ymmärsi, ettei sen henkeä uhattu, se rauhoittui ja alkoi ottaa itsekin ruokaa. Ruoka oli aluksi pelkkää maitovelliä, mutta vähän myöhemmin jo leipäpaloja, jyviä ja pähkinöitäkin. Niinpä lopulta sorsa kasvoi ja voimistui, niinpä aloit opettaa sitä, mistä ruokaa saisi ja miten. Kun sorsasta kasvoi aikuinen, se lensi lampeen, jossa sen rakkaat sukulaiset jo odottivat sitä. Siellä sorsa oppi heiltä lisää ruuanhankintakeinoja ja sukulaiset olivat onnellisia jälleennäkemisestä.

10.12.2007

Ei yksikään, joka Häneen uskoo, huku

Kun tuomitsee, on varottava ettei itse tule tuomituksi.

Nyt täytyy heti sanoa, että nyt aion puhua sellaista, mitä kaikki ei hyväksy, eli pelastuksen kriteerit. Minä en tuomitse ensinnäkään ketään helvettiin, sen koommin kadotukseen, kuin mihinkään muuhunkaan. Mielestäni on vain erilaisia tapoja pelastua.

Aluksi tietysti mietiskelet että keitä ihmisiä olivat ne, jotka pelastuvat ja alat syytellä heitä, jos heistä joitain tunnet, etsit kiihkeästi erehdysmahdollisuutta, kunnes nopeasti huomaat, ettei Jumala erehdy. Ajattelet tietysti, että Jumala oli epäoikeudenmukainen, mutta senkin pian hylkäät, koska tiedät hyvin, ettei niin ole. Vertailet pelastuneita itseesi ja huomaat olleesi monen rinnalla paljon parempi ihminen ja silti jäit tänne, eli erehdyit taas arviossasi. Niinpä sinä joudut peilin eteen, halusitpa tai et, pyristelit vastaan tai et. Luulen ja uskon, että maailmassa on vielä paljon vähemmän kilvoittelevan ahtaan oven kulkijoita, mitä minä aiemminkin esitin, eli ½ tai 1% väestöstä. Minulle on tullut kumma tunne ettei heitä ole paljon mitään, ehkä jopa promille tai muutama promille. Perustelut sille ajatukselle löytyvät siitä, että portti on todellakin ahdas ja rikkaankin on yhtä mahdoton mennä siitä sisälle, kuin kameli neulansilmästä, joka on lausuttu itsensä Jeesuksen suusta. Toisin sanoen, portti ON OIKEASTI AHDAS. Neitsyet ovat siis todellakin viisi ja viisi, eli neitsyistäkään ei pääse kuin puolet. Neitsyet ovat siis morsian ehdokkaita, joilla on kaikki edellytykset olla morsian. Ero on vain siinä ettei nämä olleet hereillä. Yhtä pieni ero kuin syödä viaton omena tai jättää syömättä. Ero on hiuksen hieno.

Mitä sitten on neitsyen, Kristuksen morsiamen perusvaatimukset, prosessi prosessilta lueteltuna järjestyksessä:
(1.) Synnintunto ja herääminen (2.) katumus, itsetutkiskelu ja kaiken synnin tunnustus (etsiskely ja tutkiskeluvaihe saattaa kestääkin jopa kuukausia) (3.) Usko Kristuksen sovitusvereen Golgatalla (4.) Ylhäältä uudesti syntyminen ja Kaste Pyhässä Hengessä. Tässä kaikki ja tässä järjestyksessä.

Jokin toinen järjestys ei toimisi ollenkaan, eikä minkään näistä puuttuminen. Väärä järjestys tai jonkin osan puuttuminen veisi myös mahdollisuuden perusvaatimuksiin, olla edes neitsyt. Perustelu väärän järjestyksen osalta on selvä, mikäli sitä tarkkaan mietit. Aivan samalla tavalla kuin nuori, jonka tarpeet luonnollisesti heräävät tutustua vastakkaiseen sukupuoleen. Menetkö siis ennen seurustelua kumppaniehdokkaan kanssa kihloihin, vai päättääkö joku muu sen puolestasi ja vasta sitten tutustut tähän kihlattuun. Eli järjestys on oltava luonnollinen järjestys. Monet kirkot ovat mädättäneet normaalin luonnollisen tavan tutustua tulevaan puolisoon, samalla tavalla kuin monissa maissa toimitaan niin, että vanhemmat valitsevat tyttärelleen puolison, jopa heti syntyessään ja ennen kuin tämä edes on naimaikäinen. Niinpä ihmisen vapaa tahto murskataan. Normaalin tavan mukaan sinun on ensin tunnettava tarvetta pariutumiseen, sitten tutkiskella itseäsi, oletko jo valmis menemään suhteeseen ja vasta sitten etsiä, tutustua ja tunnustaa kumppani, joka johtaa lopulta rakkaudentunnustuksien jälkeen myöhemmin kihlaukseen. Tämä on täysin looginen järjestys, aivan kuten me itse toimisimme ja haluamme toimia. Flirtti tulee silti aina pojalta.

Tästä viivalta alkaa vasta kilpailu ahtaasta ovesta. Kuten Herra puhui minulle eilen, Joh. 15:16 Hän valitsi minut, en minä Häntä. Hän myös näkee sinut ja minut, keitä me olemme ja mitä meidän sydämessämme oikeasti on. Onko sydämesi vain omien valheidesi ruokkima ja uskottelema, vai oletko oikeasti katunut syntisyyttäsi ja vajavaisuuttasi. Onko sydämessäsi jokin sopukka, jota et olekaan puhdistanut, vai onko sen sopukan ovikin vielä lukittuna. Oletko oikeasti istunut nuotion pohjan päällä ja heittänyt tuhkaa päällesi voimattomana syntiesi taakan alla ja saanut niihin lievityksen ja armon. Oletko ihan todella uskonut syntisi Jeesukselle ja antanut kaikille anteeksi sinuun kohdistetut muiden synnit? Oletko myös antanut itsellesi anteeksi? Miten on? Oletko ylpeä, kerskailetko, pöyhkeiletkö? Etkö kykene hyväksymään muita, vai hyväksytkö vain heidän syntisyyden ja asetat itsesi muiden edelle? Oletko sekoittanut tärkeysjärjestyksen elämässäsi, jonka Jumala on sinulle lahjoittanut? Laitan sinut miettimään, mutta se on vaan totuus, että yllätys tulee monille olemaan vakava paikka. Mitä tein väärin? Missä tein väärin? Ainoa onnellinen tosiasia on se, että jos Jeesus ei sinua kutsunut, tai sitten et kuullut kutsua, Jumala järjesti sinulle pelastus-suunnitelman, jonka avulla portteja onkin vielä kaksi lisää ja ne ovat paljon edellistä suuremmat.

Lopulta palataan alkuun... EI YKSIKÄÄN JOKA HÄNEEN USKOO, HUKU. Aamen.

jatkuu...

19.12.2007

Talentit kerskailuksi ja siunaukset kiroukseksi

Kuulin ikävän mielipiteen Toivonlinnan Kristillisestä koulusta ja heidän nykyisestä johdostaan. Heidän mukaansa he eivät edes tarvitse Jeesuksen Armoa enää, koska he ovat jo vanhurskautetut. Näin oli julkisesti puhunut Juha Nurminen, joka on koulun talousihmisiä. Kauheata puhetta, eikä voi kuin hämmästellä. Olen törmännyt muutenkin tuolla Adventtikirkon piireissä ihmisiin, joiden päämäärä ja Jumalan siunausten mittari on pelkkä hyvinvointi. Äitinikin ennen Adventti-kirkosta eroamistaan, kävi kuuntelemassa adventistipuhujaa, joka oli tullut USA:sta ja tämä hehkutti Rolex ranteessa, liituraitapuku päällä, adventistien olevan maailman eliittiä ja Jumalan erityisesti siunaama seurakunta. Tämä oli jatkanut juttuaan, että me adventistit olemme pääasiassa lääkäreitä ja muita korkeasti koulutettuja akateemikkoja.

Me olemme huomattavasti muita vauraampia ja sanalla sanoen, Jumalan siunaamia. Kummallista, että ihmisen silmät menevät kiinni ja eivät huomaa ollenkaan, kuinka he kävelevät ohi Kristuksen haavojen merkityksen. Aivan kuin he olisivat jonossa, jossa heille annetaan kullekin vuoron perään Taivastenvaltakunnan avain ja sanottaisiin "morjens, nähdään sitten siellä".

Kilvoittelu on enää pelkkää lepopäivän pitämistä ja kunhan muistaa ettei tapa ketään. Muuten kaikki onkin sallittua... tai siis sydämen tasolla jokainen voi tappaakin, kunhan ei tee sitä fyysisesti.

Liian moni adventisti luulee että nyt kun minulla menee näin hyvin, olen hyvin vanhurskas ja olen ansainnut Jumalan siunauksen. Sitten taas jos joku yhtäkkiä kokee onnettomuuden, tai vakava sairaus yllättää jonkun. Kohta hänestä jo sanotaan, että "no nyt se on tehnyt jotain syntiä, kun Jumala on noin joutunut häntä rankaisemaan".

Tässä on suuri ero siinä, miten Jumala toimii ja miten ihminen toimisi, koska se keskeinen asia tekee ihmisen ymmärrykselle mustasta valkoisen ja valkoisesta mustan. Jumalalle aika ei merkitse mitään, niinpä hän ei tee ihmiselle mitään välittömässä aikataulussa, vaan antaa ihmisen itse hölmöillä ja koittaa ottaa opikseen.

Jumalan Sanassa on sen voima; ja kun Jumala tietää hetken täyttyneen, hän sanoo sanansa ja sitten alkaa tapahtua. Eli synti muuttuu aluksi seurauksiksi, mutta se ei ole oleellista, vaan se kohta kun Jumala sanoo sanansa, jolloin alkaa tapahtumaketju, joka pysäyttää henkilön. Niinpä Jumala käytti syntiä ja sen luonnollista seurausta hyväkseen, jotta ihminen osaisi yhdistää seurausten summan lopputulokseen. Näin syntyy siunaus, joka pelastaa sielun. Niinpä Jumala ei syyllisty koskaan julmaksi sivustaseuraajaksi, eikä varsinkaan toimeenpanijaksi, vaan nimenomaan Armon antajana.

29.12.2007

Mielipahaa vai elämänohjeita

Kun kristitty antaa tarpeellisia elämänohjeita sellaiselle, joka ei tunne Jeesusta, tämä yleensä jää arvottomaksi mielipahan aikaansaannokseksi. Varsinkin jos mielipahan sai aikaan kristilliset arvot, kuten Rakkaus ja luottamus johonkin korkeampaan voimaan. Tällainen henkilö yleensä vain ärsyyntyy ja peilaa kaikki oman viisautensa kautta, joten ei voisi koskaan omaksua mitään kristillisistä arvoista, koska ainoa hyväksyttävä ulkopuolinen opetus voisi olla jonkin tunnustetun psykologin tai filosofin ajatelma tai muu oppi. Toisin sanoen, hyvin siteerattuna Raamattuun, voi sanoa: ”helmiä sioille”.

Huomattavin asia ihmisen järjettömyydessä on nöyryyden puute, eli yksinkertaisesti hulluuteen ja kuolemaan johtava ylpeys. Sanalla sanoen, se ongelma olen: minä... minä... MINÄ... MINÄ.... ja MINÄ! ja minun EGONI!

Sitten tulemme tilanteeseen, missä annamme elämänohjeita ja jopa moitteita uskonveljelle tai sisarellemme.

Loukkaantumisten ja mielipahan välttämiseksi, on molempien lähtökohtaisesti ymmärrettävä se tosiasia, ettei toinen halua pahaa toiselle. Tämä on alku, jonka molempien on heti ymmärrettävä. Rakkaus ei ole vihaa, eikä katkeroitunutta kostoa, eikä muutakaan sellaista. Mikäli toinen kristitty arvostelee toisen kristityn tekemisiä, kannattaa aluksi ajatella niin, että hänellä täytyy olla jokin oikea syy tehdä se. Ajatellaanpa esimerkiksi sitä niin, että jos toinen kristitty saa päähänsä arvostella jonkin toisen kristityn tekemisiä, hänen sisäänsä on tullut jokin tunne, että tuo toinen tekee nyt jotain väärin. Nyt siis jää arvostellun henkilön tehtäväksi tunnistaa mistä hengestä on arvostelijan tuntemus lähtöisin.

Onko henki ollut hyvä vai paha. On jokseenkin turhaa lähteä kinaamaan tai loukkaantumaan kristitylle veljelle tai sisarelle sanomisesta, koska ethän sinä halua että tuo veli tai sisar valehtelee tuntemuksensa sinulle. Etkä sinä myöskään halua tuon uskonveljen tai sisaren myöskään jättävän tuntemaansa viestiä kertomatta. Ei tuo viestin kertoja välttämättä tunnista, mistä hengestä sanoma tuli, vaan sanoo sen reilusti veljelle tai sisarelle suoraan, sanomana, jonka sai jostain. Hyvä on sanoa myös että sen jokin henki minulle antoi. Ei tätä kannata siitä loukkaantua, koska eihän tuo pahaa todellakaan halunnut. Eläkää siis rauhassa ja miettikää lähinnä sitä, mikä henki milloinkin teitä puhuttelee.

ONKO TÄMÄ MONILTA UNOHTUNUT? ;)

9.1.2008

Kolossalaiskirje 3:12-13 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

Matteus 6:14-15 Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Joku sanoo heti, ettei se noin ole tarkoitettu, kuin tuossa annetaan ymmärtää. Sanon että KYLLÄ ON, JUURI NÄIN SE ON, sinulle ja minulle. Muilta tätä ei voi odottaa, siis kaiken saat kestää. Teidät ajetaan kodeistanne ja teitä vangitaan, pahoinpidellään ja herjataan, Jeesuksen nimen tähden, koska saatana tietää keitä seuraat ja varsinkin jos Jeesus on ainoa Herrasi, jota suostut ylistämään. Saatana laittaa kimppuusi kaikki ne hänen vallassaan jo olevat ihmiset. Ole sinä tyynni ja odota. Tärkeintä tänään, on ymmärtää kanssakristittyjä, joiden välille ei saisi nyt enää yhtään kismaa syntyä. Jos taas kuulut shakaaleiden ja pahuudentekijöiden joukkoon, käännyt vielä jos voit ja ala katua, koska pian tulee velan maksun ajat.

Paluu peruskysymyksiin

Tuo Tiinan juttu palautti minut miettimään jälleen Uskon ja sen koko olemuksen perusmerkitystä. Mitä Usko on? Mitä kirkon jäsenenä kuuluminen ja mitä seurakunnan jäsenenä kuuluminen on. Miksi minun pitää uskoa ja millä tavalla uskoa? Miten Uskoni kuuluu ilmetä minussa?

Jos minä haluaisin tehdä näiden sivujen kautta suurta vaikutusta oman viisauteni kautta, ottaisin mukaani tämän päätteeni ääreen kunnollisen kasan teologisia kirjoja ja käyttelisin teksteissäni hienoja sivistyssanoja. Sitten minä pönkittäisin teostani saavutuksillani, ottaisin valokuvaamossa hyvin edustavan rintapotretin itsestäni liivipuku päälläni, kovat kaulassa.

Kuvassa kädessäni olisi Raamattu, jonka kulman ja siinä oleva kullattu risti näkyisi hyvin peukalotaitteeni yli ja hymyilisin kalliisti valkaistuin hampaineni. Mistähän tekisin hyvän tupeen? Antaisin nämä nettisivut mainostoimiston tehtäväksi, joka suunnittelisi minulle oman brandyn. ”McGyver, ihmePelastaja”, tai muuta oksettavaa skeidaa.

Käyttäisin jotain hienoa ja samaa fonttia sekä niistä juuri tiettyjä kokoja, pelkästään siksi, koska kriittiset arvostelijani arvostavat juuri sitä, että tyylini on puhdasta. Tässä se on. Tätä on ulkokultainen usko, jota Jeesus monin kääntein arvostelee pitkin Uuden testamentin sivuja.

Uskon peruskysymys lienee juurikin mahdollisessa pelastuksessa, ihmisen maallisen matkan päätyttyä. Mihin uskoa tarvitaan, jos sinua on opetettu että kun sidot pommivyön kiinni vyötäisillesi, kävelet juutalaiskahvilaan ja PAM! Löydät itsesi tätä kautta taivaasta, jossa sinulle on järjestetty paljon rahaa ja 70 neitsyttä palkinnoksi. Toisessa eksytyksessä sinulle on uskoteltu, ettet tarvitse jokapäiväistä katumusta ja synnintuntoa, vaan sinulle riittäisi pelkästään se, että käyt kerran viikossa rukoilemassa kirkossa. Molemmat tuottavat saman lopputuloksen, mielesi on sekoitettu ja harhaanjohdettu. Tarvitset Jumalan ihmeen, jotta pelastut ajatuksiltasi. Tarvitset joka päivä synnintunnon, piikkisi lihassasi, anteeksiannon, jokapäiväisen uhrin ja tuntea itselläsi olevan Jeesuksen Kristuksen anteeksiannon. Lepo ja ilo, surujen keskellä löytyy vain sieltä.

Mitä kirkkoon kuuluminen sitten on, jos kirkot vain mätänevät ympärilläsi? Niinpä, eivät enää mitään muuta, kuin että juuresi ovat myös mädänneessä Adamin ja Eevan suvussa, niinpä juuresi ovat myös kirkoissa, joihin kasvoit kiinni. Seurakunta onkin tärkeämpi asia ja minä olen ylpeä siitä, että seurakuntani on Betel seurakunta Turussa.

Minulla on myös monta tarinaa siitä, miksi olen ylpeä siitä. Olen myös ylpeä siitä, että seurakuntani on olla Kristuksen morsian ja siitäkin löydän paljon todistettavaa. Nämä ovat kaksi asiaa, josta on oltava ylpeitä.

Sukusi on silti edelleen Adamin suku, josta syntyi myös elävä Kristus. Sukusi on siis molemmissa suvuissa ja niiden juurissa. Niissä jotka kuolevat takaasi pois ja seurakunnassa, joka elää ikuisesti kanssasi. Älä siis eroa kirkosta, vaikka se onkin kuoleman suku, vaan pysy siinä silti, koska kuolevat juuresi ovat silti siellä. Siellä on myös elämän, eli seurakuntasi juuret. Sieltä sikisi myös Jeesus Kristus.

14.1.2008

Taas pitää solvata luterilaisia

Valtion kirkko ensin pakkokastaa lapsen. Sitten se pakottaa rippikouluun, jotta saataisiin pakotettu uskontunnustus, jolla pakotetaan ottamaan vapaaehtoisesti Kristuksen sovitus vastaan. Junnut ottavat ja käyvät riparin pitkin hampain, samalla tavalla kuin kalanmaksaöljyn, ja nielevät sen, koska muuten ei voi saada hienoja kirkkohäitä. Lopuksi se porttokirkko vielä siunaa tomumajan, joka pannaan kuoppaan. Mitähän tähän vielä sanoisi? Hyvää päivänjatkoa vaan.


16.1.2008

Kaste taitaa olla kuuma puheenaihe, peruna

Hukuttiko Jumala turhaan miljoona-pari ihmistä ensimmäisen kuluneen tuhat vuoden puolen välin jälkeen? EI VARMASTI. Miksi hän siis heidät tuhosi, jos tiesi että ihminen sortuu hitaasti mutta varmasti samaan sotkuun. HÄN TUHOSI MENNEEN SYNNIN. Mieti siis tarkkaan missä vaiheessa "maailma" ja "ihminen" kokonaisuudessa ja rinnakkain kävelivät silloin.

Vedenpaisumus oli siis tehtävä kaikesta huolimatta, koska sekin symbolisoi Jeesusta. Se vedenpaisumus symbolisoi Jeesuksen tehtävän TIETOISTA aloitushetkeä maan päällä, jolloin Hän loi liiton ihmisten kanssa ja kuolema vasta sen tehtävän jälkeistä tuotosta, jota se uskomaton tehtävä sai aikaan. Kuolema tuli konkreettiseksi vasta vedenpaisumuksen jälkeen, koska ihminen tajusi päivä päivältä että heidän elämän pituus hiipuu ja hiipuu.

Se tarkoittaa Jumalan sanomana HENGEN hiipumista. Ruumiimme elää kunkin olemassa olevan ajan varassa, myös hengen, ei päinvastoin. Sielumme taas elää hengen tuottamassa Pyhän Hengen ohjaamassa varassa ja SIELU on ainoa asia jota sinun ja minun kuuluu vaalia. Henki on se millä sen voit tehdä, ei ruumis. Siksi nöyryys tulee kuvaan mukaan.

NÖYRYYS! Ole nöyrä joka päivä, äläkä tekonöyrä, vaan todella syntinen, jos syntisyytesi tajuat, koska muuten se ei ole mahdollista. Aito ihminen, aito rikollinen ihminen sen ymmärtää, ei lain tuntija. Siinä on sen viisaus ja ajatuksen kulku.

26.1.2008

Yhteenveto edellisistä aiheista...

Ihminen ei yksin tekisi yhtään mitään. Vain Jumalan avulla ihminen tekee ja vain Jumalan armosta ihmisen sydän lyö. Ihminen ei ole mitään, ilman Jumalaa. Juttelimme Jarin kanssa juuri äsken puhelimitse noiden tiedemiesten tekemisten ja saavutusten mahdollisesta oikeasta lopputuloksesta. Päädyimme siihen, kuten Jari sen kivasti ilmaisi. Jos joku ottaa varaosaliikkeistä osia, joista kerää auton ja se lähtee käyntiin, hän väittää heti perään keksineensä auton. Niin tässä nytkin on käynyt. Ei ihminen mitään tyhjästä tee, kuten Jumala. Ihminen voi käyttää hyväkseen Jumalaa, käyttää Jumalan luomia pieniä asioita ja ottaa kunnian kokonaan itselleen, muttei pitkään Hän ei anna niin tapahtua ja luulenpa, että luominen on se viimeinen pisara, jolloin ihmisen kunnianhimon mitta on täysi.

Tärkeää huomata lopuksi... Olet juuri sitä mitä haluat olla. Sinulle mitataan juuri sillä millä sinä itse haluat sinulle mitattavan. Jos olet ateisti, kuolet kuin ateisti, vailla mitään muuta kuin se mihin uskoit. Jos uskot sielunvalellukseen, kuolet niin ja varmaan pääset kirpuksi sian ahteriin. Jos uskot omiin tekoihisi, niin sinua itseäsi sinulla itselläsi mitataan. Jos uskot rahaan, kunniaan ja älyyn, ne saat ja siinä kaikki, kuolet silti. Jos sinulla ei ole poikaa, Jeesusta Kristusta, ei sinulla ole isää. Bye, bye, islamistit, hindut ja muut kaikki luulevaiset. Jos uskot kymmeneen käskyyn koko sydämestäsi ja aiot ne niin pitää. Hyvää onnea vaan, mutta kuolet lopuksi syntisenä ja ne käskyt kainaloissasi hukut, koska ne eivät sinua pidä pinnalla. Minä Uskon Jeesukseen Kristukseen ja toinen nimeni on synti, mutta ensimmäinen nimeni on Jarmo. Jumalan Armo, Jeesuksessa Kristuksessa ja siinä aion pelastua.

11.2.2008

Fariseus nykyään

Jeesuksen aikana fariseukset ja kirjanoppineet olivat oma ryhmänsä, joka oli koristautunut Raamatunlausekoteloin ja heidän viitassaan oli suuret tupsut. Siihen aikaan oli hienoa voida näyttää uskovaisuuttaan, joka oikeastaan oli enemmänkin kirjanoppineisuutta, eli nykyään tuo olisi "akateeminen lukenut" henkilö, jolla on mahdollisesti maisterin tai jopa tohtorin tutkinto. Nämä näyttivät hyvin mielellään asemansa ulkoisin tunnusmerkein ja istuivat eturivissä viisaan ja hurskaan näköisinä kaikissa kirkon tilaisuuksissa. Siihen aikaan ei lisäksi ollut mikään häpeän aihe uskoa Jumalaan, vaan kaikki uskoivat johonkin Jumalaan, riippui vain siitä mikä Jumala oli kyseessä. Tämä kaikki oli Jeesuksen näkökulmasta tekopyhyyttä ja sitähän se juuri olikin. Niin on vain nykyäänkin mutta hieman eri tavalla. Jumalia voivat nykyään olla tiede ja siihen liittyvä turhuus. Mutta on nykyään myös näitä nykyfariseuksiakin tunnustuksellisen uskon piirissä.

Tässä joku päivä sitten näin erään fanaattisen uskovaisen, nais ihmisen, joka ilmeisesti oli vasta kääntynyt ja saman tien mennyt kilometrin ohi siitä mitä Usko todellisuudessa on, koska näky oli sen mukaista. Minä ajoin vartiointiliikkeen autolla vartijan työasu päälläni kaikki varusteet vyöllä, kuten aseistukseni johon kuuluu mm. pippurikaasusumutin ja teleskooppipatukka. Hän oli tulossa siivoamaan erästä yrityksen toimitilaa, jonne minä tulin murtohälytykselle, tosin se ei ollut hänen aiheuttama. Hän tulee paikalle polkupyörällä ja mitä näinkään, hän oli pukeutunut säkkikankaaseen, jossa oli Jeesus rakastaa tekstejä yms. Raamatun paikkojen nimiä. Katselin suu auki näkyä ja sitten tämä tuli luokseni ja kysyi: "tunnetko sinä jo Jeesuksen?".

Vastasin että taidan tietää tyypin ja että oikeastaan olen kristitty jo valmiiksi, joten älä vaan uhraa minuun nyt aikaasi. Tämä kiinnostui vastauksestani ja kysyi: "mikä on minun uskoni, koska kaikki suomalaisethan ovat muka uskossa?".

Sanoin että olen elävä kristitty ja kastettu adventtiseurakuntaan vuonna 1976. Vastaus herätti hänet heti kertomaan kuinka väärässä adventistit on ja kuinka hän voi näyttää tietä taivaaseen. Sanoin vain että älä vaivaudu minun sieluni takia, koska olen oman tieni jo löytänyt. Tyttö poistui säkkipuvussaan tuhahdellen, kuin syntiselle, jolla ei ole mitään mahdollisuutta. Tässä hän oli varmaan oikeassakin siihen saakka... "syntiselle, jolla ei ole mitään mahdollisuutta". Mikäli minä en tuntisi Herrani Jeesusta Kristusta. Nykyfariseus siis voi ilmetä näin ja monella muullakin tavalla. Tyttö oli näyttänyt pukeutumisellaan säkkikankaaseen, kuinka hän palvoo Uskoaan mutta on heti tuomitsemassa muut, vailla minkään sortin armoa.

Olinhan minä eittämättä hyvin jumalattoman näköinen ilmestys vartijan asussani ja tällä massalla (190cm ja 150kg) minkä Jumala minulle jostain syystä lahjoitti, mutta sydäntäni ei tunneta pettävän ruman ulkokuoreni alta. Joten hyvin tunsin itseni publikaaniksi fariseuksen edessä.

Jeesus etsii sydämen puhtautta, ei ulkoisia tekoja... ja säkkikankaaseen pukeutuminen ei tuota iloa kenellekään, vaan herättää pelkästään pahennusta. Säkkikangas ja siihen pukeutuminen on nöyryyden symboli ja jos tämä joka on nöyrtynyt, ymmärtää heittää päälleen tuhkaa, hän on nöyrtynyt nöyrimmästä nöyrimmäksi, koska tuhkan päälleen heittäminen taas symboloi katumusta. Tällainen ihminen nousee kuin feenix lintu ja löytää suuruuden taivaassa. Se ei ole ulkoinen olemus.

18.2.2008

Jumala puhuu monin ihmeellisin tavoin ja sanoin

Raamattu ja Jeesuksen sanat, ovat ne mihin Uskomme täytyy perustua. Sitten tulevat vanhan testamentin profeetat, jotka Jeesus itse tunnusti profeetoiksi. Tämän jälkeen teemme tilaa apostoleille, jotka kulkivat heti Jeesuksen valmistamaa tietä ja ovat näin luotettavimmassa asemassa olevia auktoriteetteja. Mutta tähän pysähtyykin sitten faktaperäinen tiedostamamme Uskon lähteet. Seuraavaksi tulevat meidän omat historiankirjamme, jotka kertovat historiaa, ei Uskoa. Tätä kirjallisuutta voimme hyödyntää vain välillisesti Uskomme pönkittämiseen esimerkiksi sillä tavalla että niistä löydämme ajallisia yhtymäkohtia sen aikaisiin Raamatun kertomuksiin, jolloin saamme Tuomas-mieleemme vakuutusta. Mutta kun sitten olemme enää historian lehdiltä lukiessamme vain punninneet heidän hedelmiensä kautta muutamia tapauksia, jotka kuulostavat Pyhän Hengen johtamilta uskottaviksi lähteiksi profetoimaan tai ylipäätään antamaan teologisia oppeja. Nämä henkilöt ovat olleet etunenässä Martin Luther ja hänen muutamat edeltäjät sekä seuraajat, jotka selvästi hedelmiensä tunnistettavuuden takia, ovat Jumalan johtamia oppi-isiä.

Mistä aikalaisemme sitten saavat tukea ja tietävät missä eksytys ja missä Pyhä Henki? Onhan meillä paljon opettajia. Tässä kohtaa meidän on syytä jälleen verrata itseämme johonkin ja mielestäni lammaslauma on se ainoa oikea vertauskohde.

Me olemme lauma erilaisia ja eri-ikäisiä lampaita villikkokaritsoista aina takkuturkkisiin jäykkäniskaisiin määkijöihin, jotka eivät edes siedä katsella villejä pikkukaritsoita.

Kun puhumme suvaitsevaisuudesta, meidän täytyy olla suvaitsevaisempia omiemme keskuudessa, mutta jyrkkiä seurakunnan sisäisiin muutoksiin. Paimenia on vain yksi ylipaimen ja muut sen mukaan, miten Raamattu on opettanut. Eikä lauma saa suvaita sukurutsamaista toimintaa, eikä sama sukupuoleisia homopareja, eikä laumaa johda nainen. Nämä ovat Raamatun vastaista toimintaa. Muuten meidän on syytä muistaa, että nuoret karitsat huutavat ja iloitsevat ja vanhat ovat väsyneitä, eivätkä jaksa huutaa ja hyppiä nuorempien kanssa. Näiden molempien on vaikea ymmärtää toistaan ja siihen puolestaan taas tarvitaan suvaitsevaisuutta.

Jumala voi puhua vain lapsenmieliselle ja tämän on sitten jotenkin saatava tieto tuosta puheesta eteenpäin, jolloin Pyhä Henki auttaa siinä. Taivasten valtakunnan arvot ovat usein aivan ylösalaisin omiemme kanssa, joten älä epäile oikeastaan mitään lähdettä, vaan punnitse ja koettele se tieto jonka kulloinkin saat. Profeettoja on nykyäänkin ja uskon että heistä moni on näkymätön, koska tämä nykymaailma veisi heidät nopeasti hullujenhuoneelle. Itsekin olin kolme päivää Peijaksen suljetulla P3 osastolla samasta syystä, koska olin tuonut julki profetioita, muistaakseni kaiken kaikkiaan viisi tai kuusi. Kun niitä tarkalleen lukee, niistä käy tuomio hyvin esille, mutta niitä seuraa armo ja pelastustie. Ihmiset nykyään eivät siedä itselleen kohdattavan totuutta, vaan kauniin valheen, jota on kiva seurata mutta tämä tie vie kadotukseen, ellei sitten ihme pelasta heitä kuoleman kynnykseltä. Nykyprofeetat, kuten itseäni tituleeraan maailmankaikkeuden huonoimmaksi profeetaksi, ovat takuulla piilossa, koska eivät voi näyttää nokkaansa kovin kauas.

Heidän kirjoituksiaan voi myöhemmin lukea ja sieltä löytää se totuus, jonka he varovasti ovat esille tuoneet, jotta eivät joutuisi heti pöpilään. Vanhat kaavoihin kangistuneet lampaat eivät usein voi edes ymmärtää uusia asioita, ne yksinkertaisesti eivät siedä mitään uutta ja silti sekä Danielin kirja että Ilmestyskirja ovat sinetöityneet lopunaikaan saakka ja me elämme myös vanhojen lampaiden mielestä lopunaikaa. Raamattu on siis luvannut meille uuden pelastussanoman, koska sitä ne molemmat kirjat edustavat. Ei Suomessa ole sananvapautta, vaan tämä on sellainen maa, jota hallitsevat jo jääkylmät ihmiset, ja pahat henget heitä vie kuin litran mittaa. Sen sijaan lapsenmielinen Jumalan Profeetta kykenee saamaan lähes mistä vaan Jumalan viestejä. Ne ovat niin ovelasti piilotettu kuviin, sanoihin, eläimiin, kiviin, ilmaan ja maahan, itse asiassa minne vaan. Siellä se puhe tulee kuin ihme, esille koska Pyhä Henki sen paljastaa katsojalleen ja kuulijalleen.

jatkuu...

13.3.2008

Tässä minä mietin historiaa, kun ukkini kertoi minulle tarinoita noista ajoista ja sen jälkeen. Hän kertoi mm. lastenkasvatuksesta siihen aikaan, kun väkivalta ja kuolema olivat tavallaan koko ajan vaanimassa menit minne menit. Silloinen yhteiskunta ei suojellut sillä tavalla kuin tämä yhteiskunta. Silloin oltiin suoria puheissa ja teot vakavia. Nykyään ollaan kieroja puheissa kuin korkkiruuvi ja kaikki julmat teotkin tehdään selän takaa. Viranomaiset suojelevat omia pahuuksiaan ja valheet haudataan vaikka jonkun kärsimyksien uhalla, totuudesta ja oikeudenmukaisuudesta viis, kunhan valheet vain saadaan pyyhittyä maton alle ja kilpi on taas kirkas. Ukki kertoi kuinka 1917-1918 luvuilla oli paljon ammuskelua ja väkivaltaa, otettiin vankeja ja pidettiin niitä vankileireissä nälissään ja janoissaan. Hänen äitinsä oli kuten koko perhe, hyvin hartaita Uskossaan, eivätkä siis hyväksyneet kenenkään kiduttamista ja vallanpitäjien ylimielisyyttä. He eivät olleet kenenkään muunkaan vallanpitäjän puolella, koska he olivat Jumalan puolella. Niinpä ukkini, joka oli vain hieman alta kymmenen vanha, hänen äitinsä laittoi pojalle leipää taskuihin ja käski viedä sitä vangeille. Ukki kertoi että äiti oli varoittanut, ettei saisi näyttää sotilaille että hän salakuljetti leipää vangeille, koska hänethän voitaisiin vaikka ampua siitä hyvästä. Ukki oli urhea poika ja hän kertoi että hän oli selin vankeihin päin aidan vieressä, jonka takana vangit olivat ja sieltä selän takaa hän antoi leipää vangeille, samalla kun saattoi tarkkailla sotilaita. Pian vangit osasivat jo odottaa tuota poikaa ja valmistautuivat ottamaan leipää ukin selän takaa salaa.

Niin se on... Nykyään me opetamme lapsillemme turvallisuutta ja luotamme yhä vähemmän ja vähemmän Jumalaan. Enemmän ja enemmän me luotamme itseemme ja omiin vempaimiimme, kuten kännykät, turvaistuimet ja pyöräilykypärät. Lapsille opetetaan heti aluksi, että joulupukki on olemassa ja lapset uskovat. Sitten sekä viranomaiset, että vanhemmat "suojelevat" lapsia, etteivät he näkisi maailman pahuutta. Vanhemmat riitelevätkin salassa ja itkevät salassa, eikä lapsi näe aitoa totuutta, vaan heille kerrotaan kohta taas uusi satu. Kuinkahan mahtaa tuo "suojelutyö" onnistua, vai tuleeko lapselle jossain vaiheessa sellainen olo, että nuo vanhemmat ovat kusettaneet minua koko minun ikäni kertomalla maailmasta jotain ihan muuta kuin mitä se todellisuudessa on. Jos sinä siis suojelet lastasi, sinä tavallaan valehtelet lapsellesi maailman kuvan, sen sijaan jos sinä kertoisin alusta alkaen lapsille maailmasta ja vähitellen annat hänen omaksua hyvien ja pahojen asioiden olemassaolon siinä karuudessaan kuin se on oikeasti olemassa. Näin olet kertonut lapsellesi totuuden, etkä valheen. Jos teet lapsellesi saman minkä ukkini äiti, lähetti jopa lapsensakin toisten edestä vaaraan, luottaen silti Jumalaan. Ukkini näki silloin kuinka julmia sotilaat olivat ja hän tiesi itse olevansa Jumalan lapsi jo alusta pitäen. Jumala on täydellinen totuus, hän kykenee mihin tahansa ja hänkään ei ole valehdellut sinulle tämän maailman pahuuksista, vaan jokainen ne saa esteittä itse havaita, ellei sitten vanhempasi sinua ole estänyt. Älä siis sinä valehtele lapsellesi sitä, vaan tee niin kuin Kaikkivaltiaskin tekee, anna lapsellesi totuus julki ja ole hänelle rehellinen.

16.3.2008

Hassu sattumus lain tulkinnasta

Eilen illalla kun tulin kotiini Helsingin reissusta, niin kotini rappiksen eteen oli joku ääliö parkkerannut autonsa, ison WW Transporter pakettiauton. Katselin illalla autoa, joten päättelin että se oli seissyt jo pitkään, enkä tiedä kuinka pitkään, koska illalla satanut lumikin oli peittänyt jos osittain lasit. Ajattelin että ehkä auto on jäänyt ikäänkuin vahingossa baarireissun yhteydessä ja eikä kuski uskalla siirtää, kun on veressä promilleja. Tänä aamuna auto seisoo edelleen samassa paikassa, pelastustiellä, joka on suoraan rappukäytävämme edessä. Toisin sanoen, jos joku saa meidän talossa sairaskohtauksen, ambulanssi ei pääse oven eteen. Onneksi sentään tuon valkoisen pakun perään tai eteen, joten ei ongelma sikäli olisi mahdoton.

Oukkei, eli tässä oli alkupuhe. Sitten minä aamupäivällä ajattelin vakavasti mielessäni, että koska en halua vaikeuksia ihmisille, en halua soittaa poliisia. Soitin sitten kumminkin, koska tiedän meidän talossa alakerrassa asuvan hyvin vaikean liikuntarajoitteisen ihmisen joka tarvitsee usein myös ambulanssia. Hänellä on ilmeisesti monta vaivaa ja sairautta. Siitä yksinkertaisesta syystä soitin poliisin edes laittamaan lapun ikkunaan. Iltapäivällä poliisiauto ajoi ohi eikä tehnyt asialle mitään ja auto seisoi rapun edessä. Tein ruokaa, joten näin keittiöni ikkunasta hyvin, kun poliisiauto ajoi hiljaa ohi. Poliisi ei palannut, vaan ajeli siitä jonnekin, joten soitin uudelleen. Kerroin vasta tässä vaiheessa huoleni todellisen syyn, eli sen sairaan naisen alakerrassa ja sanoin ettei se auto minua häiritse, vaan ennen kaikkea sitä alakerran sairasta naisihmistä.

Päätin puhelun ja kohta soittaa poliisin kenttäjohtaja minun kännykkään ja alamme keskustella mistä todellisuudessa on kysymys, jos auto sakotetaan. He olivat katsoneet tieosuuden sekä piha-alueiden kilvet, joissa ei ole pelastustiemerkintää, eikä myöskään parkkeerauskieltoa.

Niinpä poliisi ei voi sakottaa, koska tuo ainoa väylä, joka johtaa rappukäytävään, ei ole kielletty missään, eikä millään tavalla erillisin liikennemerkein. Näin toimii laki. Olen ollut Helsingin rautatieaseman vartijana pitkään ja tiedän sielläkin ollessa, että ihmisiä on monenlaisia, itsekkäitä oman edun tavoittelijoita ja vastuullisia moralisteja jne. hyväsydämisiäkin ihmisiä silloin tällöin näkee. Eräs tsupparifirma ajoi Helsingin rautatieaseman lippuhalliin polkupyörällä kurvaillen lujaa ihmisten välistä puikkelehtien. Pysäytin pyöräilijän ja alin puhutella, kuinka järjettömältä tuo hänen pyöräily asemahallissa jo pelkästään näyttää, saati kuinka turvallista se on. Tsupparipoika vastaa minulle näin: "missä lukee, ettei asemahallissa saa ajaa pyörällä?". Täytyy sanoa, että olin hetken hiljaa tyrmistyneenä ja jatkoin sitten siihen: "eihän täällä lue missään myöskään sitä, etteikö täällä saisi ajaa Harley Davidsonilla. Ymmärrä siis että täällä ei sovi rullalautailla, eikä ajella fillarilla, koska me pidämme sitä täällä itsestään selvyytenä".

Tämä poliisin kenttäjohtaja tiesi saman asian mutta ei voi asialle mitään, koska sen parkkeerauksen kieltomerkintää ei ole missään. Herääkin kysymys, että saanko parkkeerata autoni sitten mihin tahansa, välittämättä moraalistani? Eli tätä tässä tarkoitetaan, kun puhutaan sydämettömyydestä ja sielun mädännäisyydestä, jolloin ei omatunto enää kolkuta. Ihminen on paatunut.

Kun alamme jakamaan lakia, kahdesta Rakkauden laista, saamme muutamassa vuodessa kymmeninä tuhansia erilaisia lakeja, joista jokainen on lainrikkojia varten, ei sinua varten, jos sen ymmärrät mitä tarkoitan. Jos todella ymmärrät mitä tarkoitan, ymmärrät myös sen että sinä et tarvitse kuin kaksi lakia:. Rakasta itseäsi ja lähimmäistäsi.kuten itseäsi sekä Jumalaa koko sielustasi ja ruumiistasi. Toinen tapa on sanoa, kuten pyöräilijä asemahallissa, että se ei lue missään. Sitten minä vastasin, etteihän Harley Davidsonillakaan ajaminen lue missään muttet sinäkään varmaan harrikkaasi aikoisi täällä käynnistää, koska ymmärrät varmasti ihan hyvin, ettei se olisi sopivaa.

Mutta entäpä skootterin? Niinpä, niin kauan kun lakia kirjoitetaan, sitä halkaistaan ja taas halkaistaan, kunnes lakeja on miljoonia. Jeesus varmaan lopuksi kertoo lakien määrän summan meille, montako lakia meidän maailma teki tällä kuuden tuhannen vuoden aikana kymmenestä. Jumala antoi niitä kymmenen vain siksi, että ne pitäisi riittää, jos kerran on pakko lukea ne jostain. Niinpä minä edelleen muistutan, että laki on lain rikkojia varten mittariksi, jotta ei lopussa voisi sanoa, etten tiennyt, koska se ei lue seinällä. Jumalan lapsen laki on kirjoitettu sydämeen ja se kuuluu näin: rakasta itseäsi ja lähimmäistäsi yhtä paljon, lisäksi Jumalaasi koko sydämestä.

20.3.2008

Öljyä lamppuihin, hyvät neitsyet vaikka sen aika on vielä vasta tulossa. Morsian ensin.

Kuuntelin eilen saarnaa radiosta ja huomasin jälleen, että kymmenen neitsyen tarina ei mene sulavasti häiden ja vertauksen mukana muutenkaan loogisesti. Kun logiikkaan vielä pitää ottaa Jumalan armokin huomioon, ei logiikassa enää olekaan mitään järkeä. Eilisen saarnan mukaan vertaus ei erotellut millään tavalla neitsyitä ulkoisesti mutta toisilla oli öljyä. Ihan ok, tähän asti, mutta kun ylkä tuli, ovi suljettiin. Tyhmät neitsyet lähtivät hakemaan öljyä ja saivatkin sitä, mutta kun palasivat, oli ylkä jo mennyt ja ovi suljettu. Saarna eteni niin, että ovi suljettiin ikuisiksi ajoiksi vaikka neitsyillä oli pullot täynnä Pyhää Henkeä. Miten se on mahdollista ja mistä ne saavat Pyhää Henkeä, jos Ylkä, Isä ja Henki ovat yhtä? Miten neitsyet täynnä Pyhää Henkeä suljetaan lopullisesti? Riitaantuiko tuo Pyhä kolminaisuus, vai eivätkö he tienneet toistensa tekemisistä?
Entäpä toinen seikka: Jeesus tulee kuin varas yöllä eikä suurella ryminällä, koska muutenhan koko talo heräisi. Miksi neitsyet huomaavat, että ylkä tulee. Mistä ihmeestä he havahtuvat siihen ja alkavat kiireellä viritellä lamppujaan, vaikka on olemassa Tessalonikkalaiskirjeen kuvaus siitä, kun toinen vaan otetaan ja toinen jätetään, selvästi kaikessa hiljaisuudessa. Kun ne naiset jauhoivat käsikivillä, niin ei toinen huomannut mitään ennakkoon, aivan päinvastoin kun kymmenen neitsyen kertomuksessa. Nämä ovat täysin ristiriitaisia kysymyksiä toisiinsa nähden ja Raamattu kun ei valehtele.

Kolmas saarnamiehen lipsahdus, oli vastaus kaikkeen jolloin purskahdin nauruun, koska vasta silloin tajusin, että hän ei itse edes ymmärtänyt mistä hän puhuu: Ylkä tulee juutalaisen seremonian mukaisesti pitkin katujen varsia morsiamensa kanssa hakemaan neitsyitä hääjuhlaan, joilla on lamput merkkinä pimeällä kujalla.

Tämä vastaa koko tarinan epäkohtiin ja laittaa kaiken paikoilleen. Kymmenen neitsyen tarina ei ole alunperinkään ollut vertaus morsiamen ylösotosta, vaan kyse onkin Laodikean penseästä seurakunnasta.

Havainto tapahtuu ilmeisesti kun hääkulkue on kuvattu hidastelevan matkansa varrella, joten tämä on varmaan sellainen keräilytapahtuma, toisin kuin morsian vain katoaa.

Tämä kumminkin todistaa teille, rakkaat lukijat yhden asian: tuonkin jälkeen jäljelle jätetään Pyhä Henki, joka aloittaa jälleen jakaa öljyään. Samalla tavalla kun ruokintaihmeessä, jolloin Jeesus oli jo antanut opetuslapsille ruoan ajallaan, jotka sitten jakoivat Herran siunaaman viisi leipää ja kaksi kalaa 5000:lle josta jäi 12 vasullista tähteiksi kun kansa oli ravittu. Täysin looginen yhteenkuuluvuus. Mikäli kymmenen neitsyen tarina olisi tarkoitettu kuvaamaan ahtaasta portista sisälle pyrkiviä joista vain harva pääsee, olisi tarinan neitsyet jaettu niin, että yksi viisas ja yhdeksän tyhmää, joilta ovi suljettiin. Mutta koska tässä on se keskikokoinen ovi, niin siitä pääsee jo puolet, neitsyistä, siis ns. kristityistä.

Vasta kolmannen kerran Jeesus tulee näkyvällä ja kuuluvalla tavalla alas taivaasta, hääjuhlistaan kaikkine Pyhinensä hääjuhlijoineen kaikkineen. Minua on monta kertaa mietityttänyt mm. adventistien käsitys asiasta. Jos Jeesus tulee yhdellä näkyvällä ja kuuluvalla "kertalaaki" tavalla, niin miksi hän ylipäätään kertoo ennalta tulevansa kuin varas. No adventistihan selittävät heti, että kaikki tapahtuu vaan niin yhtäkkiä. Mitkä kaikki? Maailman suurin maanjäristys kun vuoret siirtyvät, Jumalan pasuuna, ylienkelin ääni ja jokin käskyhuutokin kuuluu... voih... ja kun tätä edeltää VOI huutojakin ja kaikkea muutakin kun tätä ennen pitäisi ihmisten olla pellolla töissä, kun kaikki vihanta ruohokin on palanut ajat sitten poroksi jne. jne... vuoret siirtyvät paikoiltaan ja kaksi miestä vaan nukkuu... kamoon, älkää viittikö. Mikä varas se sellainen enää on jos nuo kaikki pitää vielä sitä ennen tapahtua huomaamatta? Kuten kolmas maailmansota ja ilma niin kamalaa, ettei sitä edes voi hengittää.

En ymmärrä mitenkään vaikka kuinka yritän ymmärtää Adventtikirkon teologiaa. Kun alkaa penkomaan Raamattua ja peilaa niitä lupauksia kirjaimellisesti toisiinsa, niin en ihmettele, jos jotkut papitkin ovat kääntyneet ateisteiksi ja vapaa-ajattelijoiksi, koska löytävät Raamatusta satoja ristiriitoja. Tämä johtuu nimenomaan tulkinnasta ja perinneopeista, joista ei halua luopua, vaikka Raamatussa lukee suurin kirjaimin, että pidä tämä sinetöitynä lopunaikaa varten. Tässä kohtaa tullaan siihen samaan, missä tilassa fariseukset olivat: Mooses sanoi niin ja Mooses sanoi näin... ja mutta kun Mooses on sanonut että... Kun Jeesus toi ihan uuden tulkinnan, hän ei kumonnut Moosesta. He näkivät Jeesuksen, he saattoivat omin silmin nähdä ne ihmeteot, mutteivät uskoneet. He ovat niitä, jotka ovat koko maailmassa kaikkein ikävimmässä asemassa, koska he ovat adaptoituneet tämän maailman ruhtinaan uskolle, joka on eksytys eli valhe. He ovat sokeita ja kuuroja, synnittömiä ja tälle maailmalle puhtaita.

30.3.2008

Kerskaaminen näyn saamisella ja muilla luonnottomilla kokemuksilla

Kun luin edellisen tekstini uudelleen, kalskahti korvaani kerskaamisen ensimmäinen pieni vivahde, kun sanoin, että olen nähnyt unia ennenkin. Tuo lause: "kuten olen monesti ennenkin saanut näyn". Pyydän nöyrimmästi anteeksi, se kuulostaa todellakin mannekiiniprofeetan sanoilta. Tarkoitin heräämisen hetkellä saamiani näkyjä, joita olen ennenkin saanut.

Selitän sen näin, koska kyse on siitä että itse voisin tietää mistä hengestä näky tulee. Ihminen joka näkee unia, kuten minäkin, en voi aina olla varma oliko se uni, vaiko ilmoitus. Olet varmaan itsekin huomannut sen jos näet erikoisia unia, joita yrität tulkita. Uniahan voi nähdä olematta profeetta tai saamatta profetoimisen lahjaakaan. Profetoimisen lahja on unen selittäjällä, eikä näkijällä. Jumalalla on ihana tapa Pyhän Hengen kautta antaa ihmisille erilaisia asioita, jotta nämä uskoisivat.

Siksi Jumala kouluttaa meihin Uskon elämää. Heräämisen hetkellä näkemäsi uni on jo puolitodellisuutta ja silloin sinulla on tietoisuus siitä että millä hetkellä unta olet sen unen tai näyn saanut. Jos näky tulee heräämisesi hetkellä, tiedät ettet ole kuukausiin tai vaikka vuosiin nähnyt heräämisesi hetkellä yhtään mitään, vaan vain herännyt ja silloin kun näky tulee juuri silloin, tiedät että tässä tulee ilmoitus Pyhästä Hengestä. Tämä on se oleellisin syy, miksi tiedän erottaa tavallisen uneni näistä. Toki siinä on paljon muutakin eroavaisuutta, kuten selväpiirteisyys, vahvuus ja kauneus. Kerran näin jopa näkyä puolet unessa ja loput täysin valveilla maaten vielä paikoillani sängyssä. Se jos joku oli hurjaa. Tuo näky on henkilökohtainen, eikä sitä ole syytä nyt ja tässä julkaista, koska se on jossain sivustollani jo julkaistu aiemmin. Heräämisen hetkellä on minun tapani saada näky jos sellainen on tullakseen. En minä juurikaan pyytele Pyhältä Hengeltä sellaisia, vaan ne ovat vaan tulleet. Ajattelen aina näin, että jos minä pyytelen jatkuvasti näkyjä, pian niistä muodostuisi vain jonkinlainen kaava, enkä enää edes osaisi iloita saamastani. Sen sijaan haluaisin vahvistaa sinun Uskoasi, kertomalla tätä, jotta et pelkästään pitäisi kiinni Jeesuksesta, vaan olisit yksi liha hänessä. Yksi ruumiinosa Jeesuksessa Kristuksessa. Se on tärkeintä, ei näyt, koska ajat eivät ole tärkeintä, tärkeintä on Usko.

Uskon vahvistukseksi kerron erään tarinan. Olin Turussa Martin kirkossa takarivillä Hesasta kyläilemään tulleen serkkuni kanssa kuuntelemassa saarnaa. Jos teistä joku on käynyt siellä ennen, tietää siellä erään seurakuntalaisen, joka tuo perässään laumoittain pahoja henkiä. Usein tämä mieshenkilö ei edes tule kuuntelemaan saarnoja, vaan saapuu rukouspalveluun, jossa hän häiritsee rukoiltavaksi tulevia jonossa. Hän ei useinkaan mene sinne rukoiltavaksi, vaan todellakin häiritsemään ihmisiä maallisilla keskusteluillaan. Minua hän ei uskaltanut koskaan puhuttaa, en tiedä oliko syynä suuri fyysinen kokoni, portsarin ulospäin kuvastava luontainen auktoriteettini, vai jopa se, että hän näki kuka minussa asuu sisällä. Tuona iltana me serkun kanssa kuuntelimme saarnaa ja kun loppulaulut oli laulettu, en itse ajatellut yhtään mitään tuosta häiriköstä, eikä siis olisi voinut edes vähempää kiinnostaakaan. Mutta siinä kun istuin ja ihmiset alkoivat valmistautua rukouspalveluun, kävi takaani pimeiden voimien tuulahdus ja heti perään ovi avautui kirkon perällä. Ahdistava henki syöksyi provosoiden lävitseni, kuin kylmä kolkko tuuli, joka lamautti osittain jopa hengitykseni. Se ahdisti ihan pieneksi hetkeksi
sydäntäni, kuin joku olisi sitä puristanut hetken ja sitten selkäni takaa tuli näkyviin se sama mies. Huomaa erityisesti se, etten todellakaan nähnyt heti tuota miestä, vaan henget toimivat ensin ja sitten vasta tajusin kuka ne toi kirkkoon. Tämä käveli suoraan eteen rukouspalveluun häiritsemään ihmisiä.

Tämä on näkymätön todiste pahuuden voimien oikeasta olemassaolosta ja oli minulle henkilökohtaisesti täysin kiistaton, joka ei anna aihetta pienimpäänkään epäilykseen niiden mahdista ja voimasta. Tästä syystä roikun kiinni Kristuksessa, koska olisin täysin niiden armoilla, mikäli minua ei suojeltaisi ylhäältä. Tietyllä tavalla on suuri armo saada huomata ihan itse, ilman kuulopuheita. Mutta kuulopuheet ovat silti tehty meille kaikille, koska meidän tulee jakaa kokemuksia, eikä kerskata niillä. Meidän tulee tutkia puheemme ja tulee voida luottaa toisiimme puheissamme. Meidän tulee jakaa Uskoamme keskenämme, toinen toiselle ja siten liittyä Kristus-ruumiiseen.

jatkuu....

2.5.2008

Sydämen ääni erehdyttää - henkientunnistamisen lahja ja siihen liittyvä kasvaminen

Hyvin usein ihmiset ajattelevat sydämellä ajattelemisesta kaunista ja että kun he oikein sydämellään ovat ajatelleet, he ovat varmistuneet siitä että teko jota teen, on hyvä. Ajatusrakennelmani, sekä aatemaailmani koostuvat näin hyviin arvoihin, jos olen oikein kunnolla ne sydämelläni punninnut. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Hengethän osaavat myös pukeutua kauniiseen asuun ja eksyttää, ellet tunne henkiä. Kerron lähtökohdan aluksi, miten kaikki henkien tunnistaminen syntyy:
Kun olet tuore kääntynyt kristitty, et voi tietenkään olettaa saman tien, että nyt minä tiedän kaiken. Monelle silti käy juuri tähän tapaan: ”nyt kun minä olen kastettu uudestisyntynyt kristitty, minun sydämessäni on vain Jeesus, eikä ketään muuta, olen kuullut evankeliumin ja ottanut sen ilolla vastaan. Jeesus kuoli puolestani ja Jeesus on hyvä, hyvä ja pelkästään hyvä”. Tämä ihana asia on kuitenkin vain lähtökohta, josta kristityn vaellus alkaa. Jeesus on sydämessäsi, muttei silti aina kuitenkaan ainoana päässäsi, koska tämä on edelleen se sama vanha maailma, missä olit kun olit vielä tämän maailman vietävissä. Eli henget pukeutuvat nyt jo edessäsi ja käyttävät hyväkseen sinun itsesi hyväksi havaitsemiasi muistoja entisestä elämästä ja näin he saavat sinuun valheellisen hyvän sydämen äänen, joka tuntuu hyvältä vielä toisenkin kerran mietittyäsi. Näin saatat ajatella esimerkiksi siitä että homous ja lesbous ovat silti ihan kaunista, eivätkä ne voi mitenkään olla väärin. Sama koskee nykymaailman monet muut hiljaa hyväksytyt asiat, kuten avoliitot, esiaviollinen seksi, naispappeus ja monet muut harhautuneisuus. Kaikki ovat sydämessäsi vain hyviä uudistuksia? EIKÄ OLE, vaan ne ovat saatanasta tulleita ilmiöitä elämäämme.

Palaan takaisin lähtöpisteeseen. Olet juuri kääntynyt kristitty, etkä ole vielä kauaa peilannut Raamattua omiin tunteisiisi, etkä Pyhässä Hengessä kouluttanut sydämen kääntymistä kiinni Raamattuun. Sielusi syvimmissä sopukoissa sinun pitää ensin oppia pikku hiljaa ajattelemaan Raamatun kautta. Niinpä sydämesi lopulta alkaakin ajatella Raamatun kautta ihan kaikkia asioita, eikä enää anna pettää sinun tunteitasi hyväksymään raamatunvastaista pelkän sydämen äänen perusteella. Tästä vasta alkaa varsinainen henkien erottaminen ja sen lahjan tavoittelu ja sen vastaanottaminen. Tämä lahja on pitkän kristityn vaelluksen tulosta ja saatu kokonaan Jumalalta.

Sanalla sanoen, sydän on ensin kasvatettava ajattelemaan ja vasta sitten voit aloittaa henkien tutkiskelun, jonka jälkeen saatat saada jopa Jumalan erityisen lahjan siihen.

Älä vaan erehdy luulemaan, että henkien tunnistaminen olisi jotain näkemiseen, kuulemiseen tai keskittyneeseen mietiskelyyn, tai Jumalan antamaan erityiseen signaaliin tai muuhun merkkiin liittyvää. Ei, vaan se on pelkästään kokonaisuus ja hengellinen kokonaisuus jolla tuo tunniste tapahtuu. Henki ei näy, eikä kuulu, ei se myöskään tunnu, eikä mikään aistisi voisi sitä havaita, eli sitä ei ikään kuin ole mutta ne todella ovat ja vaikuttavat kaikkialla todellisesti. Henget saattavat päähämme tunteita ja tunteenmukaisia ajatuksia, joita luulemme omiksemme ja ne tuntuvat ihan omiltamme ja saman ne tekevät muille kanssaihmisille, joten tämä armolahja ei ole yksinkertainen. Hengen tunnistaminen ei edes tapahdu useinkaan sekunnissa, eikä minuutissa, eikä välttämättä edes samana päivänä, joka riippuu tapauksesta. Ole henkien tunnistamisessa myös erittäin varovainen mutta älä pelkää että sinut jätettäisiin niiden armoille, koska Jumalan lasta ei koskaan jätetä. Jumalan lapsi annetaan koviin koettelemuksiinkin, muttei silti jätetä.

16.5.2008

Ruoska kirkoille

On jälleen aika ruoskia kirkkoja. Kirkoilla ja Aatamilla on selvä yhteenkuuluvuus, josta kristityn on syytä katkoa hengellinen side. Juuriamme emme voi katkoa, koska silloin katkomme myös siteen seurakuntaan ja seurakunta on se arvokas asia, eikä kirkko ja niinpä emme harrasta kirkosta eroamistakaan. Kun kuuntelee kirkonmiehiä, jotka hehkuttavat nimenomaan kirkon perusoppeja, huomaa, että jokainen kirkko on valmiiksi vammainen ja teroittaa aina jotain tekoihin liittyvää, ollakseen juuri se oikea kirkko, josta on se ainoa ponnahduslauta Taivaaseen. Jokainen kirkko kertoo oman Pyhän tarinansa, jolla se yrittää päästä portiksi Jeesuksen tilalle, tieksi Kristuksen sijaan. Vain yksin Jeesus on tie, totuus ja elämä. Kun sinulla on kristillinen sanoma ja evankeliumi, et tarvitse kirkkoja mihinkään rooliin tässä pelastuksessa, vaan seurakuntasi. Se on ihan saman tekevää mikä seurakunta se on, mikäli sen seurakunnan perus julistusevankeliumi on Jeesuksen Kristuksen puhdasta ilosanomaa.

jos Pyhä Henki puhuttelee seurakunnassa sen jäseniä. Jeesuksen Henki kulkee pitkin noita seitsemää seurakuntaa ja hakee niitä, joihin voi sinetin lyödä, eikä erehdy, jos sellaisen nöyrän kulkijan löytää. Älä siis pelkää, vaan elä elämääsi ja Rukoile Pyhän Hengen voimaa jaksaa ja varjellusta pahan voimien eksyttävältä hapatukselta. Eksytystä on joka paikka pullollaan ja siihen tarvitaan todellakin henkien erottamisen lahjaa, löytääkseen puhtaan tien kulkea. Ilman rukousta on turha kuvitella pääsevänsä maaliin, koska juuri sitä saatana haluaa. Se haluaa sinun itsesi kiipeävän taivaan porteille omin avuin. Tämä on eksytyksen suurimpia huomioita, löytää eksytyksestä omien tekojesi vaade, jolla sinua houkutellaan. Jeesus ei tarvitse yhtään tekoasi, vaan sinut juuri siinä vajavuudessasi kuin olet, tunnustaen heikkoutesi ja voimattomuutesi. Itkun sekaisin tuntein pyydät apua Herralta Jeesukselta Kristukselta joka ikinen päivä. Sellaisen ihmisen Kristus haluaa omakseen pelastaa.

Luterilaisuus vääristää oppeja, hyväksyy Raamatunvastaisesti asioita ja jopa dippaa Pyhä ehtoollisenkin, joka piti olla kaunis ja puhdas muisto Jeesuksen lihasta ja verestä. Tekojen kautta jälleen jopa tehden entinen hyvä turmioksi. Adventtikirkko yrittää pitää käskyt ja taas yrittää pitää käskyt, pääasiallisesti onnistuneella lepopäivän pitämisellään. Pelkkiä tekoja. Helluntailiike taas veuhtoo Pyhän Hengen lahjoillaan ja voimistelee niiden kimpussa näyttäen muille kuinka he ovat ainoa oikea, koska osaavat kielillä puhumisen. Tekoja, tekoja ja taas tekoja. Kaikki kirkot ovat tehneet itselleen jonkinlaisen brandyn teoistaan, jotka toimivat kuvana heistä. Silti noissa jokaisessa kirkossa on rakastettavia pikkuihmisiä, joilla on omat tunteet, jotka eivät ole kirkon tunteita ja niistä Jeesus on erityisen kiinnostunut ja sieltä löytyvät ne sielut joita hän haluaa pelastaa imevästä vesipyörteestä joka imaisee sen keskelle joutuneen itselleen, vailla toivoa.

Rakas lukijani, älä siis usko kirkon voimaan, älä yhdenkään kirkon, vaan usko sen sijaan Jumalan sanaan, Raamattuun ja siihen omaan seurakuntaasi ja erityisesti sen nöyrimpiin jäseniin, joista erottuu Pyhän Hengen voima ja lahja, jolla tuo yksittäinen seurakuntalainen sinuakin auttaa. Näistä koostuu se kahden tai kolmen yhteen kokoontunut voimanlähde jossa keskellä on Jeesus.

1.6.2008 [PUNNITAKAA TÄMÄ MYÖS HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Päivä lähestyy, riippumatta mistään ja "väärät profeetat" raakkuvat varoitustuomioitaan...

Mielestäni rakkaudettomuus tekee ihmisistä niin itsekkäitä ja julmia, etteivät he anna toisilleen mitään armoa sanoa mitään, eikä varsinkaan erehtyä. Niinpä erehtyvä ihminen onkin heti erehdyttyään armotta väärä profeetta. Unohdetaan heti täysin ihmisen vajavaisuus ja sekin, että profetoiminen on sitä itseään, vajavaista ja hankalaa.

Ihmiset arvostelevat hyvin herkästi toisia ja tuomitsevat heti harhaoppiseksi tai muuten vain hulluksi. Kukaan meistä ei tiedä silti, mitä kukin ajattelee, puhumattakaan sisäisestä maailmasta, jonka vain Isä Jumala tuntee. Silti meihin isketään tikari heti kun vaan erehdymme, tai sanomme jotain sellaista, jota joku ei voi itse sisäistää, ainakaan heti.

Kylvämme ympärillemme aivan kammottavaa hajua pelkästään sillä että emme tutki toistemme ajatuksia, vaan hyökkäämme suin päin niitä vastaan, ajattelematta niitä sen enempää, koska ne ajatukset eivät ole omiamme. Seurakunnassamme on vallalla valtava epäkristillinen itsekkyys, joka ei anna kenellekään muulle mahdollisuutta pelastua, kuin täsmällisesti samalla tavalla ajattelevalle. Tällä lauseella en puhu mistään perusevankeliumista, vaan armottomuudesta yleensä, koska perusevankeliumia on vaikea muuksi muuttaa ja sen kyllä huomaa, jos niin käy. Silloin ei puhuta enää Jeesuksen Kristuksen pelastavasta lunastusverestä, vaan ihan jostain muusta.

Lopun aikana ihmiset muuttuvat rakkaudettomiksi ja julmiksi, itsekkäiksi ja petollisiksi, rahan ja omaisuuden perään hakeutuviksi. Voin vain kuvitella niitä ihmispaljouksia, jotka minuakin lyttäävät kaikella tavalla ja toivovat vielä että erehtyisin taas. Varmaan erehdynkin, jos se niin on tarkoitettu, koska profetoiminenhan on vajavaista ja jos profetoiminen tulee Pyhästä Hengestä, niin eikös silloin Pyhä Henki ole vastuussa myös vääristä profetoinneista. Luuletteko te pilkkaajani, että jos minut Jumala tuntee ja minä koko sydämestäni julistan Jeesusta Kristusta Vapahtajanamme, hänkö antaisi saatanan hallita minun profetoimistani. Ei pidä paikkaansa, mikäli Uskoni, jonka minä tiedän ja sisimpäni, jonka minä tunnen, on edelleen se sama puhdas minä itse, joka edelleen todella olen mielestäni se sama.

Hedelmistä te tunnette... hedelmistä. Ihminen on aina vajavainen, eikä muuksi muutu, ennen kuin Herramme saapuu ja meidät muuttaa.

Siihen saakka olemme sitten pilkkaajien ja rienaajien mielestä pelkkiä vääriä profeettoja. Näin sitten on, koska kykenemme Jumalan Suuresta Armosta, profetoimaan, teidän pilkkaajien iloksi, jotta teilläkin olisi jotain muuta tekemistä, kuin kaivaa lanttinne maahan.

2.6.2008 [TUTKI TÄMÄ MYÖS HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Tutki profetiat, sillä ne eivät välttämättä ole eksytystä, vaikka eivät osukaan ihan oikein

Kun lopunajan profetia tehdään sitä hetkeä odotettavasta päivästä, olemme Raamatun mukaan vaarallisilla vesillä. Mikä on siis se syy? Niittäminen ja kylväminen, on se ainoa syy, eikä muuta syytä ole. Jumala ei yksinkertaisesti halua meidän tietävän aikaa eikä hetkeä, koska se lopettaa meidän työhalut, mikäli voimme siitä päivästä olla varmoja. Useat julistajat, jotka ovat kerran epäonnistuneet ennusteissaan, tuomitsevat muut saman aiheen tutkijat vääriksi profeetoiksi, koska heidän oma epäonnistuminen on tullut ilmeisesti omantunnon päälle hyvin kalliiksi. Niinpä nämä ihan hyvät ihmiset ja arvokkaat sananjulistajat muuttuvatkin tuomareiksi, eivätkä anna hyvän harrastuksen jatkua. Jeesuksen takaisintulon odottaminen ja sen aiheen tutkiminen on kaikkea muuta kuin pahasta.

Profetiat on aina tutkittava. Ensimmäinen kuulijan asia on profetian antajan henki, koska meidän on tutkittava tämän motiivit. Mikäli näet heti profetian luettuasi, että profetian antaja tuo pelkästään itsensä esille ja korottaa vain itseään, voit hylätä profetian tutkimatta sitä sen enempää. Mikäli profetian kirjoittaja tai suullisesti sen esittänyt, korottaa ja kiittää siitä Jumalaa, sekä ennen kaikkea korottaa ja kirkastaa Jeesusta Kristusta, niin profetia voi olla jo hyvinkin tutkittavissa oleva sisällöltään. Älä siis tuomitse ketään ensi näkemältä, vaan tutki aluksi mistä hengestä julistaja puhuu. Profetoiminen on siis vajavaista jo pelkästään hyvinkin monesta syystä. Ensimmäinen syy ovat pahat henget, jotka lisäävät jotain alkuperäiseen Pyhän Hengen ilmoitukseen. Toinen olemme me itse, koska lisäämme oman tahtomme mukaisen siirteen puhtaaseen profetiaan ja voimme jättää jotain pois. Voimme myös värittää profetiaa, korostamalla siitä joitain osia tai selitämme koko profetian jo omin sanoin virheelliseksi. Kolmas on meidän oma Usko, jolla me kokemaamme profetiaa tutkimme ja siksi voimme jättää tai lisätä tuntemustemme mukaan jotain, koska emme yksinkertaisesti usko kokemaamme profetiaa sellaisenaan.

Yksi asia on silti varmaa, minkä minä itse olen kokenut. Älä pelkää profetoida, koska silloin et luota Jumalaan, jos sinua siihen kutsutaan. Itse olen deletoinut omia kirjoituksiani useaan kertaan, enkä silti saanut rauhaa. Kaikki ajatukset palasivat kuin jojo takaisin päähäni, enkä saanut rauhaa. Minä jopa lähes raivosin Jumalalle, etten minä halua kantaa tällaista taakkaa ja että ympärilläni on viisi miljardia muuta, miksi et käytä heitä. Myöhemmin, kun olen ottanut pakotetun tehtävän vastaan, olen jopa saanut kuulla oikeaa henkimaailman kamppailua. Eräskin paha henki kulki kerran uhoten minun lävitseni, niin että oma hengitykseni salpautui hetkeksi. Hyvin usein on käynyt niin, että minun ajatuksiini on alkanut työntyä jotain selvästi pahaa ja eksyttävää, mutta yhtä äkkiä kuin joku todella voimallinen olento olisi sen pahan suun tukkinut, jolloin tämän eksyttävän ajatusmaailman tulo oli lakannut ja kadonnut kuin tuuli pois. Se tapahtuu aivan kuin Jumalan enkeli olisi tullut väliin ja keskeyttänyt eksytyspuheen.

Kun olin aikani taistellut kaikkea mahdollista minulle tyrkytettyä lopunajan pelastussanomaa vastaan, en saanut rauhaa sielulleni ja lopulta sitten kesällä 2006 syntyi pelastussanoman ensimmäinen versio, joka ei poikkea paljoakaan nykyisestä. Nykyinen vain tarkentuu paljon mutta perusrunkoajatus on ihan sama. Kun pelastussanoma 2006 oli valmis, sen julkaisun takia minut passitettiin kolmeksi päiväksi suljetulle osastolle mielisairaalaan mielentilatutkimuksiin. Tuo pelastussanoma levisi moniin hallinnollisiin elimiin läänihallituksista Suomessa aina eduskunnan oikeusaputoimistoa myöden. Siellä mielisairaalassa jossa oli seuranani oikeita hulluja, jolloin minä tajusin, että tämä työ täytyi olla jotain tärkeää, koska olin kuin Joona, kolme päivää ja kaksi yötä, täysin kuin kuollut, eikä mitään kosketusta ulkomaailmaan. Eli kolmantena päivänä pääsin aamupäivällä pois tuolta valaan vatsasta. Pelastussanoma oli syntynyt ja minä kannoin sitä ristiä Jeesuksen nimessä. En siis enää pelkää ylläpitää tätäkään sivustoa.

11.6.2008 [PUNNITSE HENGESSÄ TÄMÄ ONKO NÄIN?]

Profetioiden kuuluu epäonnistua tässä ajassa

Tiesitkö sinä, että viimeinen vuosisatamme oli kristittyjen vainojen kohdalla pahinta aikaa koko maailmanhistoriassa ja että silloin tapettiin enemmän kristittyjä kuin kaikkina vuosisatoina sitä ennen yhteensä. Tästä näkökulmasta on lähdettävä 2000 luvulle, jossa aiotaan pelkän 7 vuoden aikana tappaa enemmän ihmisiä kuin viime vuosisadassa ja sen kaikissa sodissa on yhteensä kuollut.

Tämä ensimmäinen 7 vuoden mittainen aika, jossa nyt elämme, on lapsenomaisen Uskon koetuksen aikaa, jossa testataan morsiamen Usko. Tämä lapsen Usko laitetaan koetukselle jotta ne näkisivät, jotka tänne jäävät, että koettelemuksista ja epäonnistumisistaan huolimatta Kristuksen morsian ei jätä aviomiestään missään olosuhteissa, vaan liitto kestää vaikka aviomiestä ei näy eikä kuulu. Morsiamen kihlauksen uskollisuus laitetaan suurelle koetukselle, joka tulee kestämään kaikki karikot. Morsian ei hylkää Rakasta aviomiestään. Tässä ajassa Pyhän Hengen työskentely on hiipuvaa ja pelkästään ohjaavaa työtä, koska morsiamen Usko on laitettava lujille.

Nimikristityt on erotuttava morsiamesta ja juuri tällä hetkellä tämä nimikristitty erottuukin selvästi, koska hänessä on hurskaan ulkokuori mutta hän kieltää Uskon voiman. Morsian sen sijaan uskoo edelleen kaikkiin lupauksiin ja vain hiljaa odottaa sulhasensa paluuta. Kun sulhanen on hakenut nuorikkonsa pois, alkaa Pyhän Hengen työ kasvaa, kasvaa ja taas kasvaa, niin että öljyä valuu heidän lamppuunsa yli äyräiden. Alkaa maailman historian suurin uskonpuhdistus ja herätys, joskin samalla maailmanhistorian suurimmat uskon vainot.

Näiden kahden 7 vuoden mittaisen aikojen välissä on aika, jolloin pimeys laskeutuu. Tämä on hyvin samankaltainen aika kuin oli Joosefilla Egyptissä, jossa hän kerää viljaa seitsemän vuotta varastoon ja vain reilut viisi vuotta tehokkaasti, kunnes tuuli kääntyi idästä tuoden maahan kuivuuden ja pimeyden seitsemäksi vuodeksi.

Huomaatko kaksi asiaa?

Ensinäkin tuossa puhutaan jo vihasta ja Raamattu kertoo, että pelastan sinut hädän hetkeltä ja että teitä ei ole määrätty vihaan. Nämä ovat lupauksia ja siitä me pidämme kiinni. Toiseksi, missään ei silti vihjaista haituvaakaan, missä kohtaa otetaan morsian pois. Ei niin koska Jeesus Kristus saapuu kuin varas yöllä, mutta tässä välissä pimeyden vielä laskeutuessa, ettekä te tiedä päivää ettekä hetkeä. Tämä mahdollistaa ylösoton tapahtuvan ensi kesän alkupäivinä, ennen tuota hirveää päivää, jolloin aurinko menee mustaksi. Mutta toinen juttu on se, että eipä varas enää silloin voi tulla, koska Israel on mennyt jo tekemään rauhansopimuksen. Niinpä yhtälö on tavallaan jo aika selvä. Herran on tultava jo tänä kesänä, joka olisi Hanokin ylösottamisenkin kanssa samaa loogista yhtälöä. Hanokhan otettiin pois jo reilusti ennen Nooan syntymää Taivaaseen Jumalan luo ja niin käy nytkin, aivan kuin Nooan päivinä...

10.6.2008

Jeesuksen tulemus vakavasti ottaen omana elinaikanasi - vai veikkauksella mahdollisuudet voittaa

Oletko pelannut koskaan Lottoa, Jokeria, Vakioveikkausta tai vaikkapa V5 raviveikkausta? Lotto on se kaikkein huonoin mahdollisuus ja eniten rahaa voittava. Suhde 1 rivi vastaa yli 15 miljoonaa vaihtoehtoa. Jokeripeleissä sama suhde 1:10 miljoonaan. Jos olet veikannut, niin oletko uskonut ja luottanut, että voitto tulisi. Oletko haaveillut ja jännännyt jokin ilta silmät pullollaan tv:n ääressä, että kyllä se nyt tulee? Miten on, oletko odottanut ”lähes” mahdotonta tulevaksi? ja kun se ei tullut, menet kioskille ja veikkaat silti taas.

Vakiopeleissä suhde muuttuu ihan oleellisella tavalla, koska tässä ei pelata enää ihan pelkän tuurin varassa, vaan tässä täytyy olla tietoa ja pieniä vihjeitäkin saa kaikkialta, lehdistä, kirjoista, netistä ja muista tiedotusvälineistä. Jos veikkaat ilman noita vinkkejä, et voi kuin arvailla, joka nostaa jälleen suhdekerrointa ylemmäs. Jos esimerkiksi Jokerit ei ole koskaan hävinnyt aiemmin KalPalle kotonaan ja nytkin kaudella edelliset kohtaamiset ovat olleet rökälevoittoja Jokereille, ethän sinä lähde veikkaamaan KalPaa voittajaksi. Vai mitä? Sinä saat siis vihjeitä, jotka auttavat veikkaamaan oikein. Sitten on paljon pelejä, joissa kerroin määräytyy aikalailla tuurin perusteella. Pelkkä matemaattinen suhdeluku vakioveikkauksessa on 1:1,5 miljoonaan eli huomattavasti alempana kuin lottovoiton suhde. Tähän sinä luotat koska olet kuullut jo monen ystäväsi jääneen 13 oikein vain yhden osuman päähän. Ajatteles, vain yhden

osuman päähän voitosta. Tässä pelissä tieto on avuksi ja luottamus voittoon kovaa tasoa, koska johan nyt vahvalla tiedolla suhde kaventuu jo 1:100 000:n voittomahdollisuuteen. Eihän se enää ole paljon ja siihen voi uskoa jo hyvällä syyllä.

Entäpä V5 jossa varsinainen tietämys täyttää koko mahdollisuuden voittaa päävoitto. Ilman hevostuntemusta voittomahdollisuus on 1:65 000:n ja kun tuntee hevoset, niin voi voittaa ihan muutaman tuhannen mahdollisuudella. Oletko siis ymmärtänyt? Tässä pelissä et voi hävitä, koska suhdeluku on vain yhden suhde muutamaan hassuun tuhanteen. Tämä ei enää siis tarvitse uskoa voittoon vaan sen kun käyt hakemassa voittosi kotiin.

Kun veikataan Jeesuksen paluuta sinun elinaikanasi, niin pelkkä matemaattinen suhdeluku Alkaen Aatamista on 1:83 ja mikäli vähennetään Aatamista Nooaan ihmisiän sukupolven pituus, saadaan luvuksi 1:72 eli luku pienenee siitä hieman. Hups, eihän Jeesuskaan edes luvannut tulla kuin vasta kuoltuaan ja vasta sen jälkeen kun itse ylipäätään nousi taivaaseen. Aloitetaanpa siis alusta eli vuodesta n. 30 JKr. tarkoittanee 72:n ikävuoden jaolla vaikkapa 2000 vuotta on vajaa 1:28 sukupolvea. Eli voittosuhde on 1:28:n ja sinä uskot mieluummin lottovoittoon kuin Jeesuksen paluuseen omana elinaikanasi. Eikä tässä vielä… Mitähän ne ennustukset, eli vanhan testamentin profetiat kertoivat, jotka Raamattu on suunnattoman suurella sattumasuhdeluvulla kohdalleen satuttanut, kuten Jeesuksen ennustukset osumaan johonkin toiseen henkilöön. Se suhde on 1:1 potenssiin numero jossa on 137 nollaa. Raamattu siis on osunut yhtälöön, jossa voittaa peräjälkeen jopa satoja lottovoittoja. Herääpäs nyt kuule laskemaan uudelleen elämän arvosi. Eikä tässäkään vielä kaikki, koska edellinen vain viittasi siihen, mikä on veikkaussuhde Jeesuksen sanojen paikkansapitävyys. Jeesus siis on sanonut, että kun te näette Israelin kansan jälleen kukoistavan, se sukupolvi ei katoa, kun Hän tulee. Niinpä, ei ole suuri ihme jos tämän veikkauksen voitat, koska voittokerroin on 1:1, eli jokainen arpa voittaa päävoiton. Elinaikasi on siis tässä ja tämä, Jeesus silti tiesi, että kun Israel tekee rauhaa, silloin loppu tulee.

Ystäväni Rakkaani, kopio tämä ja lähetä se kaikille niille epäilijöille, jotka tunnet.

13.6.2008

Ruoki minun lampaitani

Kun Pietari oli kieltänyt Jeesuksen peräti kolmasti, hän itki katkerasti. Jeesus antoi anteeksi Pietarille mutta ylösnousemuksensa jälkeen hän ei päästänyt Pietaria helpolla, vaan kysyi tältä kolmasti Rakkauden tunnustusta. Tästä Pietari aivan turhautui, koska eihän kukaan normaalisti kysy samaa asiaa kolmea kertaa. Tämän jälkeen kun Pietari oli kolmasti saanut vastata ”kyllä Rakastan”, Jeesus sanoi: ”ruoki minun lampaitani”. Tämä ei ollut kehotus, vaan käsky vastapalvelukseksi. Niinpä Kristillinen maailma, Jeesuksen Kristuksen oma ja Rakas morsian, on ruokkinut lampaita. Ruoka on leipä, viini, kala ja öljy, jotka kaikki ovat Jumalan ruokia ja tarkoittavat eri yhteyksissä hieman eri asioita, mutta kaiken kaikkiaan ne ovat Kristityn ruokaa. Mitä tapahtuu, jos lammasta ei ruoki? Se kuolee. Hyvin yksinkertainen tosiasia, se kuolee, eikä edelleenkään puhuta maallisesta kuolemasta, vaan Jumalan silmin kuollutta, hengellisesti kuollutta.

Tässä kohtaa Jeesus selvääkin selvemmin ilmoittaa mistä on kyse: ”ruoki sinä lampaitani ja anna kuolleiden haudata kuolleensa”. Vain Jumala yksin tietää, kuka on lopullisesti kuollut ja kuka ei. Jeesus saattoi herättää jopa kuolleista ja tämä on suurinta hengellistä herätystä maan päällä, kun Jeesus herättää henkiin hengellisesti kuolleen elävän, tekemällä siitä vapaasta orjan, taivaallisen lain orjan. Jeesuksen Kristuksen orja, on vapaaehtoisesti orjan asemassa.

Kun sinä saat oman lapsen, hän on viaton karista joka on sinun Herrasi orjaksi syntynyt. Sinun Uskosi varassa hän käy läpi elämänsä ensitaipaleen, joten tietysti sinä ruokit tätä pientä, ettei se kuolisi. Opetat lain orjuudellisen osan elämää, eli kymmenen Jumalan käskyä ja oikean elämän tavan toimia. Rukoilet pikkuisen puolesta, jotta Jeesuksen Henki asettuisi asumaan oman karitsasi sydämeen. Näin laumassa elää karitsa joka kasvaa lain orjan asemassa, kunnes tämä itse henkilökohtaisesti haluaa ottaa Kristuksen sydämeensä kasteen kautta. Tässä kohtaa elämää orja vapautetaan lain kahleista seuraamaan Kristuksen yhtä ainoaa Rakkauden käskyä. Karista ei ole orja enää. Niinpä yksikään, joka tähän maailmaan syntyy, ei välty synniltä, koska laki on koko maailmaa varten ja kaikkia orjia varten. Laki on synnin orjia varten, jotta he syntisyytensä havaittuaan huomaisivat avuttomuutensa syntiin ja kääntyisivät Jeesuksen Kristuksen synnistä vapauttavan Messiaan puoleen, jolla on Taivasten valtakunnan ja tuonelankin avaimet. Morsian ymmärtää tämän ja nöyrtyy painaen päänsä alas, mutta onnellisena tietäen kuinka kalliilla verellä hänet on ostettu ja luottaen oman sydämensä tilaan, joka ei perustu omiin hyviin tekoihin, vaan pelkästään armoon, Jumalan Pojan lahjaan.

16.6.2008

Euroopan neuvosto kamppailee lasten kuritusta vastaan

Lapsen kurittamatta jättäminen on juuri se syy miksi maailma makaa tällä tolalla. Tämä on se suuri viisaus, missä kaikki itse asiassa on. Suuri on pientä ja pieni suurta. Rikkaus on köyhyyttä ja köyhyys on suurinta rikkautta jne. Kyse on Taivasten valtakunnan viisauksista, jota jumalaton ei voi millään ymmärtää, koska sitä vain harva Kristittykään voi ymmärtää.

Viisaus piilee Rakkauden laissa, joka pitää sisällään kaikki kymmenen käskyä, kaikki Mooseksen Tooran 613 lakia ja kaikki maailman lakikirjat ja lakipykälät, joita ikinä on vaan painettu. Kaikki kiteytyvät yhteen sanaan: Rakkaus.

Eräs Jukka Norvannon koulutoveri jostain pappisseminaarista, käveli Helsingissä Kaivokadulla ja vastaan tuli nuori tyttö, joka oli pukeutunut paljastavasti ja huomiota herättävästi kuin katuhuora. Tämä pappismies sanoi tytölle, että jos olisin sinun isäsi, antaisin sinulle selkään, koska kuljet noin hirveän näköisenä. Tyttö pysähtyi ja melkein alkoi itkeä, kysyen mieheltä ”Rakastaisitko minua muka niin paljon?” Tämä vastaus selittää kaiken edellä mainitun, ilman sanoja.

Kerron erään toisen tarinan linja-autosta. Vanha mies istui bussissa ja kuriton lapsi potki tämän selkänojaa jatkuvasti. Mies kääntyi lopulta lapsen äidin puoleen ja sanoi, että voisitko käskeä lasta olemaan potkimatta, koska minun kipeä selkäni ei kestä kolhuja. Äiti katsoo miestä hieman tuohtuneena ja vastaa, että meillä on vapaa kasvatus ja lapsi itse saa opetella mikä on oikein. Hetken kuluttua bussin toisella puolella tapahtuman kuullut nuori, jolla oli hakaneuloja kasvoissa ja irokeesit mustat hiukset, niittinahkatakki ja paksuja ketjuja roikkui housuista, nousi seisomaan käytävälle. Tämä anarkisti kääntyi ilkikurisen lapsen äitiin päin ja sylkäisi tätä roimasti keskelle tämän kasvoja ällöttävän suuren klimpin ja sanoi, ”mullaki oli tollanen kasvatus”.

Vapaa kasvatus ei ole rakkautta, vaan vihaa kasvatettavaa kohtaa, olla välittämättä tästä. Se joka lastaan vitsalta säästää, se vihaa lastaan. Näin sanoo Raamattu. Tämä ei tarkoita että nyt sitten lyödään ja kuritetaan, vaan kaikki on käytävä Hengessä ja Rakkaudessa. Ihan samalla tavalla me suhtaudumme syntiin yleensä, koska Jeesus on meidän synnin sovittanut, meidän ei tarvitse tuntea synnin taakkaa, mutta se ei tarkoita ettemme olisi synnin alaisia. Eikä se tarkoita että voimme vapaasti tehdä syntiä, vaan karttaa sitä. Olemme siis Taivasten valtakunnan säännöillä liikkeellä, emmekä maailman säännöillä ja siksi rikas on köyhä ja köyhä köyhyydessään rikas. Se joka osaa rakastaa, se myös osaa kurittaa lastaan oikein.

Kurituksella on oltava päämäärä ja se on opetus, siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Senhän Adam ja Eeva halusivat tietää kantapään kautta ja sitä me opiskelemme ja teemme sen kivulla, säryllä sekä kyynelillä.
sian ymmärtää tämän ja nöyrtyy painaen päänsä alas, mutta onnellisena tietäen kuinka kalliilla verellä hänet on ostettu ja luottaen oman sydämensä tilaan, joka ei perustu omiin hyviin tekoihin, vaan pelkästään armoon, Jumalan Pojan lahjaan.

19.6.2008

Tien oheen kylvetty siemen

Tien oheen kylvetty siemen on hyvin lähellä lopunajan ihmistä. Eikä vain lopunajan ihmistä, vaan tämän ajan Kristittyä ihmistä.

2. kirje Timoteukselle 3:1-5 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Huomaatko, että Paavali puhuu koko ajan uskovista, ei pakanoista tai mistään epäjumalien palvojista, vaan meistä Kristityistä. Me Kristityt olemme tänä päivänä juuri tällaisia, kuin Paavali kirjoittaa Timoteukselle. Oleellisinta on huomata se, että me emme voi tehdä mitään kuvauksen alkuosan eteen, joka alkaa sillä että olemme itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita jne. kunnes tulee loppuosa, "heissä on jumalisuuden ulkokuori mutta he kieltävät sen voiman". Tämä on se pahin seikka, joka meissä Kristityissä nykyään on. Me puhumme Jumalasta ja käymme kirkossa, mutta emme Usko. Kaikki kirkoissa käyminen tapahtuu vain hurskauden nimissä, jotta me itse teemme itsellemme uskon ja seurakuntalaiset näkevät, että minä olen uskovainen, eli hyvä ihminen. Tämän kaiken takana saattaa olla silmitöntä tuskaa ja raivoa lähimmäistä kohtaan, joka ei haluaisi pahaa kenellekään. Toiset näistä ihmispoloista oikein toivovat näkevänsä toisen kärsimystä ja sitten vahingonilosta saavat tyydytystä. Monet heistä muuntavat ja osoittavat toisen kärsimyksen jopa Jumalan rangaistukseksi, jotta saisivat siitä voimaa uskoonsa ja näin ollen lisäävät kärsivän tuskaa kertomalla sen niin tälle ihmispololle, jolloin tuska painaa ihmisen aivan kumaraan. Nämä ihmiset monesti toivovat saavansa palvontaa osakseen, vaikkapa jatkuvien anteeksipyyntöjen ja nöyryytysten myötä, niin että syyllinen etsitään jokaiselle omallekin virheelle muista. Sellaisen ihmisen takana voi

olla perhedraamaa ja tragediaa vailla vertaa. Sen takana voi olla talousrikoskähmintää, joka etsii vertaistaan. Tien oheen kylvetyn Kristityn teot ovat aina tämän omasta mielestään joitain pelkkiä pikkuasioita, mutta silti ne ovat vain yhtä kaikki, sitä samaa maallista pahuutta, jota Paavali kuvailee kirjeessään Timoteukselle. Tämä syntisyys ei ole silti se varsinainen ongelma, koska Jeesus on se tie, jonka oheen siemen on kylvetty. Tien oheen kylvetty siemen ei siis ole kaukana tiestä, mutta ei silti ole tiellä. Tosin tätä vertausta ei saisi näin käyttää, koska yhtä vertausta ei saa koskaan sijoittaa toisen vertauksen sisälle. Tässäkin tapauksessa vertauksen siemen tulisi muka kylvää tielle. No ei nyt sentään, vaan hyvään maahan!

Eli siis sellaisia läpisyntisiä me nyt vaan tässä ajassa olemme ja sellaisena me myös pysymme tässä maailmassa. Paavali sanoi suoraan että sen kaltaista karta ja on siinä tietysti oikeassakin. Yritä silti aluksi mahdollisimman pitkään anteeksiantoa ja sitten karta heitä, jos et tule kuitenkaan toimeen. Nämä ovat ainoat konstit tällä planeetalla käsitellä tien oheen kylvettyä lähimmäistäsi. Saatana hyörii ympärillämme kuin kiljuva jalopeura, suuremmalla raivolla kuin koskaan milloinkaan ennen, koska hän tietää että aika on käytännössä jo loppu. Hänen viimeinen tehtävä on enää jäljellä, niellä niin monta kuin kykenee. Karttakaamme syntiä ja noita lopunajan Kristityn kammottavia ominaisuuksia, koska ne eivät ole Jumalasta lähtöisin, vaan jumalattomuudesta. Kun sanon karta syntiä, se ei tarkoita että elät nyt virheettömästi, vaan yritä ja tee kaikkesi, jotta voit elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Älä myöskään vie sydäntäsi raadeltavaksi, tai katso tieten tahtoen sellaista joka saastuttaa sydämen, koska Pyhä Henki ei halua nähdä sitä mitä sinä katsot, vaan Pyhä Henki käyttäytyy samalla tavalla kuin minä kehotan sinua nyt tekemään, eli karttaa syntiä. Jos Pyhä Henki karttaa syntiä jota teet, samalla Henki myös karttaa sinua, joka sitä tekee, tai altistuu sille.

jatkuu...

19.6.2008

Tien oheen kylvetty siemen

Tien oheen kylvetty siemen on hyvin lähellä lopunajan ihmistä. Eikä vain lopunajan ihmistä, vaan tämän ajan Kristittyä ihmistä.

2. kirje Timoteukselle 3:1-5 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Huomaatko, että Paavali puhuu koko ajan uskovista, ei pakanoista tai mistään epäjumalien palvojista, vaan meistä Kristityistä. Me Kristityt olemme tänä päivänä juuri tällaisia, kuin Paavali kirjoittaa Timoteukselle. Oleellisinta on huomata se, että me emme voi tehdä mitään kuvauksen alkuosan eteen, joka alkaa sillä että olemme itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita jne. kunnes tulee loppuosa, "heissä on jumalisuuden ulkokuori mutta he kieltävät sen voiman". Tämä on se pahin seikka, joka meissä Kristityissä nykyään on. Me puhumme Jumalasta ja käymme kirkossa, mutta emme Usko. Kaikki kirkoissa käyminen tapahtuu vain hurskauden nimissä, jotta me itse teemme itsellemme uskon ja seurakuntalaiset näkevät, että minä olen uskovainen, eli hyvä ihminen. Tämän kaiken takana saattaa olla silmitöntä tuskaa ja raivoa lähimmäistä kohtaan, joka ei haluaisi pahaa kenellekään. Toiset näistä ihmispoloista oikein toivovat näkevänsä toisen kärsimystä ja sitten vahingonilosta saavat tyydytystä. Monet heistä muuntavat ja osoittavat toisen kärsimyksen jopa Jumalan rangaistukseksi, jotta saisivat siitä voimaa uskoonsa ja näin ollen lisäävät kärsivän tuskaa kertomalla sen niin tälle ihmispololle, jolloin tuska painaa ihmisen aivan kumaraan. Nämä ihmiset monesti toivovat saavansa palvontaa osakseen, vaikkapa jatkuvien anteeksipyyntöjen ja nöyryytysten myötä, niin että syyllinen etsitään jokaiselle omallekin virheelle muista. Sellaisen ihmisen takana voi

olla perhedraamaa ja tragediaa vailla vertaa. Sen takana voi olla talousrikoskähmintää, joka etsii vertaistaan. Tien oheen kylvetyn Kristityn teot ovat aina tämän omasta mielestään joitain pelkkiä pikkuasioita, mutta silti ne ovat vain yhtä kaikki, sitä samaa maallista pahuutta, jota Paavali kuvailee kirjeessään Timoteukselle. Tämä syntisyys ei ole silti se varsinainen ongelma, koska Jeesus on se tie, jonka oheen siemen on kylvetty. Tien oheen kylvetty siemen ei siis ole kaukana tiestä, mutta ei silti ole tiellä. Tosin tätä vertausta ei saisi näin käyttää, koska yhtä vertausta ei saa koskaan sijoittaa toisen vertauksen sisälle. Tässäkin tapauksessa vertauksen siemen tulisi muka kylvää tielle. No ei nyt sentään, vaan hyvään maahan!

Eli siis sellaisia läpisyntisiä me nyt vaan tässä ajassa olemme ja sellaisena me myös pysymme tässä maailmassa. Paavali sanoi suoraan että sen kaltaista karta ja on siinä tietysti oikeassakin. Yritä silti aluksi mahdollisimman pitkään anteeksiantoa ja sitten karta heitä, jos et tule kuitenkaan toimeen. Nämä ovat ainoat konstit tällä planeetalla käsitellä tien oheen kylvettyä lähimmäistäsi. Saatana hyörii ympärillämme kuin kiljuva jalopeura, suuremmalla raivolla kuin koskaan milloinkaan ennen, koska hän tietää että aika on käytännössä jo loppu. Hänen viimeinen tehtävä on enää jäljellä, niellä niin monta kuin kykenee. Karttakaamme syntiä ja noita lopunajan Kristityn kammottavia ominaisuuksia, koska ne eivät ole Jumalasta lähtöisin, vaan jumalattomuudesta. Kun sanon karta syntiä, se ei tarkoita että elät nyt virheettömästi, vaan yritä ja tee kaikkesi, jotta voit elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Älä myöskään vie sydäntäsi raadeltavaksi, tai katso tieten tahtoen sellaista joka saastuttaa sydämen, koska Pyhä Henki ei halua nähdä sitä mitä sinä katsot, vaan Pyhä Henki käyttäytyy samalla tavalla kuin minä kehotan sinua nyt tekemään, eli karttaa syntiä. Jos Pyhä Henki karttaa syntiä jota teet, samalla Henki myös karttaa sinua, joka sitä tekee, tai altistuu sille.

24.6.2008

Avioliiton kulmakivi

Avioliitossa välttämätön kulmakivi on Usko, Raamattu ja Jeesus Kristus. Ilman näitä avioliittoa ei voi rakentaa millekään kestävälle pohjalle. Nykymaailma onkin aloittanut jo kampanjoimaan määräaikaista avioliittoa, koska ne eivät selvästikään kestä ja siksi helpompaa olisi varautua siihen jo ennalta. Mikäli avioliitto kestäisi jostain syystä, sitä voitaisiin jatkaa taas uudella määräajalla. Eikös olekin todella hyvä juttu, koska ihminen itse luopuu jo pelkästä yrittämisestäänkin. Jumala teki ihmisen kanssa liiton, joka oli tehty hänen puoleltaan ikuiseksi ja kestäväksi mutta Jumala hyvin tiesi ettei ihminen tulisi yrityksistään huolimatta pitämään liittoa loppuun saakka, vaan rikkoo sen. Siitä samasta syystä Jumala onkin tehnyt ihmisen kanssa ne kaikkein tärkeimmät liitot, niin ettei ihminen pääse niitä rikkomaan, koska nuo liitot eivät vaadi ihmiseltä yhtään mitään. Avioliitto on ihmisen keskinäinen liitto, jonka Jumala siunaa ikuiseksi liitoksi. Se vaatii ihmiseltä sitoutumista ikuiseen liittoon. Tätä liittoa eivät jumalattomat noudata, vaan he tekevät ns. sosiaaliliiton, eli niin kauan kuin asiat omalta osaltaan näyttävät toimivan, ei liittoa tarvitse rikkoa. Mutta mikäli haluan rikkoa liiton, en tarvitse siihen edes syytä, kuten eräät sen tekevät. Liitossa saattaa olla pieniä tai suurempia lapsia ja eikä yhtään omaa napaansa pidemmälle ajatella, kun se päivä tulee kun pinna loppuu ja haluttaa erota aviopuolisostaan. Siitä vaan ja uudet kuviot, aivan sama mitä tapahtuu muille ympärillä oleville. Näin ajattelee läpi itsekäs jumalaton ihminen, jolle Jumalan siunaukset ovat yksi ja sama hailea. Luopumus Jumalan sanasta on siis jo aivan täydellistä.

Erään uskovan isän tarina, jonka vaimo on luterilainen perus jumalaton: Pari vihittiin kirkossa kuten kristitylle parille kuuluu suomalaisessa antikristillistyvässä yhteiskunnassa. Mies oli joku lahkolaiskirkon jäsen ja hän oli elävä hengellinen kristitty ja vaimo puolestaan se luterilainen, jolle kirkko merkitsi vain häitä, ripille pääsyä, tapaninpäivää tai hautajaisia. Parista juuri tuo nainen oli se hyvä ihminen, joka eli tasaisesti ja huolehtivasti. Mies eli hengel-lisesti vahvaa elämää, paljon rukouksessa ja tätä koskivat huomattavasti enemmän kolhut, sekä vaimon rakkaudettomuus, joka on siis hyvin luonteenomaista jumalattomalle huolehtijalle. Naiselle miehen ystävät olivat aina huonoja ihmisiä, miehen sukulaiset olivat aina b-luokan kansalaisia ja vain hänen omat sukulaisensa ja ne paikat, joissa nämä asuvat olivat niitä, joihin tämä nainen vapaaehtoisesti halusi mennä.

Rakkaudettomuus siis oli hyvin näkyvissä kaikissa naisen tekemissä valinnoissa. Lapset syntyivät ja heistä vaimo piti hyvää huolta, puuro oli aina pöydässä ja vaatteet kaapissa viikattuina. Kyllähän käärmeetkin poikasistaan huolehtii. Mies kärsi edelleen naisen kylmyydestä ja tunteettomuudesta tuli lopulta suuri ongelmia, koska mies alkoholisoitui. Mies ei enää jaksanutkaan elää kahden maailman elämää, odottaen taivaan iloa ja elää samalla saatanan valtakunnassa. Alkoholista tuli miehelle pakotie todellisuudesta pois omiin ajatuksiin. Perheeseen ei aiheutunut koskaan pienintäkään väkivaltaa, koska mies oli täysin Pyhän Hengen suojaama, myös alkoholin vaikutuksen alla. Joskus hyvin harvoin mies otti liikaa, aivan samalla tavalla kuin kuka tahansa joka käyttää alkoholia ja silloin miestä alkoi väsyttää. Alkoholiriippuvaisuus, sitä vastoin tuli suuremmaksi ongelmaksi, koska miehen kunto heikkeni ja alkoholin tarve kasvoi.

Mies kävi AA kerhossakin ja piti pitkiä pausseja juomisestaan, joka oli hänen omastakin mielestä kasvanut liian hallitsevaksi hänessä. Vaimo ei sen sijaan tehnyt rakkaudettomuudelleen mitään, vaan oli sitä vielä enemmän, koska syytti miestään pelkästään liiallisesta juomisesta. Tästä yhtälöstä olisi vain rukouksella selvitty, mutta minkäs teet, kun ei vaimo Usko. Tilanne paheni vuodesta toiseen, eikä vaimo nähnyt omia vikojaan, vaikka mitä mies olisi sanonut tai tehnyt.

Rakkaudettomuus tuo lieveilmiöitä ja alkoholi oli tullut jo kauan sitten, eikä sen olisi tarvinnut tulla, jos nainen olisi ymmärtänyt mistä on oikein kyse. Mies kärsi ja nainen syytti miestä hänen itsensä aiheuttamasta seurauksesta.
Aikaa kului ja nainen sai mielestään mittansa täyteen sanomalla yksoikoon miehelle yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen, että se loppui nyt. Nainen oli valmistellut eropäätöstään kertomatta miehellensä mitään aikeistaan ja edellisenä keväänä hän oli jo tehnyt avioehtosopimuksen miehensä kanssa vedoten ihan muuhun, kuin mihin aikoi. Mies oli kysynyt jo leikillään, aiotko erota, koska teet tällaista, johon nainen oli vain naurahtanut ja tuhahtanut.

jatkuu...

4.7.2008

Ylpeyttä ja kerskailua vai aitoa nöyryyttä

Minä taidan nyt törmätä jatkuvasti sellaiseen asiaan, jota on yhtä vaikeaa käsittää kuin syntisyyttä Kristuksessa ja lain täyttämistä minusta itsestäni. Olenko siis ylpeä kerskailija, vai nöyrä Herran palvelija? Hassua, että kumpaakin tavallaan olen, koska voin kerskata taivaspaikallani julkisesti, mutten koksaan ole sitä itse ansainnut, eli nöyränä tiedän, että se on lahja. Miten siis voisin kerskailla saamastani lahjasta, koska se ei ole edes minun ansiotani, että sain sen. En mitenkään. Silti voin olla ylpeä siitä, että Jeesus asuu sydämessäni ja sillä tavalla vaatteeni ovat lumivalkoiset, tosin omasta mielestä näytän likaiselta kuin mikäkin emakko lammikossaan. Tässä piilee salaisuus, jota ei ole edes tehty käsittämään kuin yksin Kristuksen morsian.

Olen siis ylpeä siitä, että saan edustaa Kristusta, mutta omat ansioni ovat yhtä vähäiset kuin… sanat loppuivat, koska en keksi mitään niin säälittävää.

Meitä pilkataan, meidän profetiamme menevät pieleen ja ne ovat joutuneet kaikkien pilkattavaksi epäonnistuneisuudellaan ja olemme kuitenkin säilyttäneet Uskon. Tässä roikkuvat kaikki vanhurskaus ja profeetat. Se joka itsensä alentaa tässä maailmassa, se ylennetään.

Tämän maailman pilkkaajat osaavat pilkkansa. He ovat keksineet senkin, että jos olet nöyrä, olet sillä tavalla kaikkein suurin kerskaaja. Jos kerskaat, niin kuuluu tuttu sanonta, ”minähän sanoin”. Kristuksen morsian ei voi olla kuin hiljaa ja antaa maailman mennä menojaan.

5.7.2008

Kaksi eksynyttä naista suuren Rakkauden kodista ja lähteestä

Olipa kerran kaksi naista, Anne ja Elli, jotka eivät olleet toisilleen mitään sukua, paitsi suuren Rakkautensa kautta. Nämä kaksi naista erosivat vielä toisistaan niin, että toinen oli syntynyt tuohon suureen Rakkauteen ja siihen Rakkauden sukuun syntymästään kasvatettu. Toinen taas löysi Rakkautensa maailmalta, tehden liiton tuon suuren Rakkauden kanssa. Koska Anne oli syntynyt Rakkauteen, hän erosi rakkaudesta itsepetoksen, petoksen ja häpeän seurauksena. Hän ei uskaltanut enää palata Rakkauden luo, koska olisi saanut tuhlaajapojan häpeän. Eikä hän tiennyt häpeästä, koska hän oli liian ylpeä. Hän ei tiennyt että Rakkaus ottaisi hänet avosylin takaisin, vaan hänen häpeänsä oli liian suuri ja hän alkoi keksiä vihan ja katkeruuden siemeniä, jotta hän saisi omille teolleen siunauksen. Hän alkoi valehdella itselleen, kuinka Rakkaus oli kohdellut häntä huonosti ja kuinka Rakkaus oli itsekäs tai muuten vaan sellainen jonka seurasta ei kannattanut kiinnostua eikä pitää Rakkauteen mitään yhteyttä. Vähitellen Anne loi itselleen kilven ja kuoren, joka esti Rakkauden kosketusta Anneen. Lopulta Anne muuttui kuin jääksi, joka olisi hyvin tyly ja etäinen Rakkauden halutessa silti häntä vain rakastaa. Ei Rakkauskaan loputtomiin voinut rakkauttaan osoittaa, koska Anne ei enää antanut minkään laista vastakaikua, vaan halusi pysytellä pois Rakkauden luota. Anne hylkäsi suuren Rakkauden, vaikkei Rakkaus ole koskaan Annea hylännyt. Olihan Rakkaus ollut aina Annen koti hamasta hänen syntymästään saakka.

Elli puolestaan, joka oli Rakkauteen tutustunut vasta aikuisiässä, ja oli tehnyt liiton tämän kanssa, ei tiennyt ihan täysin mitä elämä on Rakkauden kanssa. Elli näki maalliset ihanuudet, punaisen tuvan ja perunamaan, mutta ei tiennyt, ettei Rakkauden kanssa elämä ole maallista, vaan Taivaaseen astumisen esielämää ja opettelua Taivaan tavoille. Elli olisi halunnut ihanan elämän Rakkauden kanssa jakaa tässä ja nyt, mutta Elli pettyi. Suuri Rakkaus ei tarjonnutkaan Ellille kymmentä kaunista ja seitsemää hyvää, vaan kipuja ja koettelemuksia. Rakkauden kanssa ei tullutkaan maailma ruusuilla tanssittavaksi, vaan siitä tulikin huolien ja kipujen laakso, jossa jokainen kolhu kasvattaisi Rakkautta ja sitoisi Ellin yhä lujemmin Rakkauteen. Elli vaan ei löytänyt itselleen Rakkautta, vaan hän etsi kaikkea maallista, eikä hän oikein ymmärtänyt hengellisestä Rakkaudesta.

Niinpä Elli alkoi hiipua suuresta Rakkaudesta eroon ja alkoi kuunnella viekkaita ja verenhimoisia ystäviään, jotka ilman muuta halusivat särkeä liiton Rakkauden kanssa, koska vain harva tässä maailmassa rakasti Rakkautta. Päinvastoin, Ellikin huomasi, kuinka moni suorastaan vihasi suurta Rakkautta. Lopulta Elli kavalsi suuren Rakkauden samalla tavalla kuin Annekin, eikä ymmärtänyt tekoaan. Elli luuli että hänen tekonsa oli oikea, mutta pikku hiljaa Rakkauden tuomat siunaukset katosivat pois ja tilalle tuli kylmä ja kolkko henki, joka oli tämän maailman henki, ilman suurta Rakkautta. Ellin lapsetkin kaipasivat vain rakkauden luo, koska he tiesivät, että siinä on hyvä olla. Elli taisteli samalla tavalla sydämessään, kuin Annekin, mutta kovettaa sen sitten tihenevän orjantappurapensaan sisään, josta lopulta vain pienen pieni hiiri voisi enää mahtua ulos ja takasin Rakkauden luo.

jatkuu...

30.8.2008

Maailma on jakaantunut jo aikoja sitten kahteen osaan, jumalattomat ja Kristityt. Kristityt muodostavatkin sitten keskenään melko hankalan yhtälön, penseät ja palavat. Jotkut puhuvat tien oheen kylvetystä siemenestä ja hyvään maahan kylvetystä. Minä pidän Matteuksen rikkaviljavertauksesta ja lusteen sitomisesta kimppuihin. Mutta kaikki tyynni; kaikki kirkot löytävät toisistaan kaikenkarvaisia esteitä taivaspaikalle. Katoliset vihaavat protestantteja ja päinvastoin. Adventisteille, omilleni siis, ovat

katoliset varsinaisia saatanan kirkon peruspilareita ja silti katoliset ajavat nimenomaan Kristinuskoa ääneen maailmalla eteenpäin. He ottavat kantaa hyvissä asioissa, kuten abortit ja erilaiset kristinuskoa halventavat maailmalliset hallinnot.

Eikä turhaan, koska katolisilla on valtaa ja vaikutusvaltaa. Eräskin adventisti nettipalstalla ylisti Ellen G. Whiten jumalallisuutta ylitse kaiken ja tuttuun tyyliin pisti katoliset saatanan kätyreiksi. Minä kommentoin siihen, että ”katolisetkin palvovat omaa Ellen G. Whitea, joka oli myös hyvä ja tärkeä ihminen, Neitsyt Maria, mutta ei Jumala häntä käskenyt palvoa kuin epäjumalaa, vaan katoliset tekivät Neitsyt Mariasta itse palvottavan, aivan kuten tekin olette tehneet Ellen G. Whitesta oman epäjumalanne, eikä katolisuus ole teitä pahempi uskonto”.

Raamattu ja Jeesus jakaa siis kristillistä maailmaa jatkuvasti, kuin vedenjakaja. Toisille Raamattu tuo eksytyksen ja toisille sama sanoma tuo Uskoa pelkästään vahvistavan kokemuksen. Raamatussa on valtava määrä erilaisia epäkohtia, joiden takia tiedän monen menettäneen uskonsa kokonaan.

Ne samat epäkohdat ovat muuten myös ihan samalla tavalla vahvistamassa Uskoa, koska Jeesuksen Henki tunnistaa vilpittömyytesi ja avaa salaisuuksia lapsenmielisille, eikä viisastelijoille ja muille itsensä ylentäjille. Kun Henki avaa jotain salattua tai vahvistaa kumotun ja epäilyksen varjon saaneen väittämän oikeaksi, niin Usko saa vieläkin suuremman vahvistuksen, kun epäilyksen siemen on tuhottu Pyhän Hengen työn tuloksena.

Toinen raukka jää eksytykseen vangiksi, ilman silmävoidetta. Miksi näin? Sitä en ihan tarkkaan edes tiedä. Sydämen asia se joka tapauksessa on, vain hieman vilpillisen sydämen.

7.9.2008 [PUNNITSE TÄMÄ HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Hankalassa asemassa ovat ne ihmispolot, jotka uskovat vankkumattomasti Jeesuksen yhteen tuloon. Tästä johtuu Luukkaan 12 luvussa oleva maininta odottamisesta. Mikäli et odota, et ole morsian, vaikka sitä ei näin suoraan siitä sanotakaan. Raamattu silti kertoo jopa kappaleiksi hakkaamisesta palkkana odottamattomuudesta. Sekin on se osa, joka jää Laodikean seurakunnalle, jonka osa on puhdistautua tulessa. Tämä tarkoittaa koko oman maailman murenemista ja kaiken se arvomaailman hajoamista, joka on luotu luulolla ilman Hengen ilmoitusta. Tuo arvomaailma on monille ihmisille täysi yllätys, koska he ovat jopa 100% varmoja omasta pelastuksestaan.

Sitten kun karu totuus valkenee, he vasta tajuavat kuinka sokeita he olivat.

Liitteenä kuva Piikkiön adventtikirkon alttaritaulusta. Kuvassa löytyy useita elementtejä, jotka ovat mahdottomia täyttyä Raamatun ilmoituksen mukaan. Ensinnäkin kuvassa on puhdasta vettä, vihreää maata, kun Raamattu sanoo selvästi että vesi muuttui vereksi ja kaikki vihanta ruoho paloi. Lisäksi sitä aikaa on lyhennettävä, jotta mikään liha maan päällä voisi pelastua. Lopuksi totean Raamatun antaman selvän ilmoituksen lopunajan kauheuksista, että sellaista aikaa ei ole koskaan ennen ollut, eikä sellaista enää tule. Niin hirveää se tulee olemaan. Älä siis mene siihen ryhmään, joka haluaa kaunistella asiaa, vaan pysy Jumalan ilmoituksessa kiinni ja ymmärrä totuus. Jumalan viha todella syttyy ja sellaista aikaa ei anneta kristityn kokea, vaan se pelastetaan kahteenkin kertaa hädän hetkeltä, ensin pienemmän ja sitten sen suuren hädän. Ensin morsian ahdistuksesta ja sitten penseä suuri seurakunta sen todellisen suuren vihan ajalta, jossa käydään ensin pedonmerkin vitsaus ja lopuksi täysimittainen ydinsota. Älä siis luule että Raamatun antama ilmoitus on jokin absurdi kuvaus, jonka Johannes näki luolassa, vaan se on todellinen maailman kohtalo kaikkine kauhuineen. Älä luule että Jeesus on päähän silittelijä ja kaiken anteeksiantava ilman katumusta ja parannuksen tekoa.

Tästä kaikesta johtuen varoitan ja valan sinuun Uskoa, jos vain voin, jotta et nukahda ja luule, että Herramme Jeesus Kristus tulee vasta sitten joskus ja ensin tehdään sitä ja tätä, joten ei vielä kannata uhrata aikaa Jeesuksen odottamiseen. Älä turhaan siis mieti kuinka paljon sinua pilkataan ja kuinka kauan Jeesus sinua odotuttaa, koska palkinto on sen kaiken arvoinen.

29.12.2008

Elämän viisaus

Nuori ihminen aloittaa elämäänsä yleensä opettelun kautta tyhmien tekojensa seuraamuksesta, eikös vaan pitkälle näin ole? Elämän opettelussa tulee kumminkin iso kahtiajako väkisinkin, kun alkaa elämässä moraali, eli kolkuttava henki ja ihmisen ahneus lyödä sotaa keskenään. Lapsi tahtoo sitä ja tätä tajuamatta mikä on hyväksi. Jos lapsi saa kaiken haluamansa, erehtyy vanhemmat tekemään pahimman virheen, mitä lapselle siinä iässä voisi tehdä. Lapsi ei saa löytää saamisen iloa, vaan antamisen itsestäänselvyyden. Tämä tekee lapselle ajatusmaailman, jossa toisella on aina ja ikuisesti, eikä sitä tarvitse miettiä. Tällä tavalla toimii nykyään monet yhteiskuntamme jäsenet ja kuluttavat siksi kaikkea mahdollista yli varojemme. Minä tunnen yrittäjiä, jotka ajavat yrityksensä konkurssiin vain parissa vuodessa, koska omasta mielestään firma voi maksaa aina kaiken ja hän itse ei ole tilivelvollinen. Tämä ajattelutapa kopioituu lapselle, jos se saa aina kaiken. Lapsi saattaa sanoa isälleen valittavaan rahapulaan, että mene pankkiautomaatille, sieltä sitä rahaa saa. Niinpä!

Kun lapsi alkaa tehdä tuttavuutta vastakkaiseen sukupuoleen, hän ensin näkee mallin omista vanhemmistaan, eli onko perheessä ollut Rakkautta vai vain huolehtimista yms. Tämä näkyy selvimmin siinä että lapsi näkee vanhempien hellyydenosoitukset. Jos tätä ei näy, lapsi ei ymmärrä edes olemassaoloaan kunnolla, vaan hakee seksuaalisuutensa vaikka pornografiasta. Siinäpä vasta onkin se paras malli! Siihen kun lisätään lapselle opetettu erojen ja uusien avioliittojen helppous, on soppa syntynyt. Kouluissa ammutaan oppilaita ja lapset voivat pahoin, jota seuraa jotain vielä pahempaa heidän lapsilleen.

PYSÄYTÄ ELÄMÄSI SIIS KALKKIVIIVALLE!
Tästä alkaa uusi elämä ja ala lukea Raamattua...

3.11.2008

Ruokailu jälleen päivän puheenaiheena

Spekuloin, en siis tiedä ihan varmasti seuraavaa. Kaikki tuli yhtäkkiä vain mieleeni, kun söimme tyttäreni kanssa päivällistä. Tunnistan kyllä aika hyvin jo Pyhän Hengen kosketuksen aiheen valinnassa, mutta kyse on nyt siitä, osaanko kertoa kaiken oikein.

Johdannoksi tunnettu Raamatun vertaus kylväjästä:

Markus 4:3-9 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".

Lapsi kun on nuori, niin tämä syö ruokansa usein siinä järjestyksessä, että ensin kaikki makupalat ja sitten lopuksi jää syömättä varsinainen perusruoka, koska lapsi ei jaksa enempää. Syömättä jää yleensä perunat, riisi tai vaikkapa makaroni. Kaikki salaatti saattaa jäädä syömättä mutta tomaatti ja kurkku syödään. Mikäli jälkiruoka olisi tarjolla, niin sen lapsi söisi omasta tahdostaan ensin. Näin toimii lapsi, mikäli häntä ei ohjaa oikealle polulle, lempeästi ja varovasti, koska onhan sentään ruuasta kyse, eikä sillä saa leikkiä.

Iän myötä syömisen järjestys muuttuu, koska ihminen alkaa ymmärtää kuinka tärkeitä ravintoaineita jää syömättä, jos syö väärässä järjestyksessä. Näin ihminen rakentaa itseään ja siinä kohtaa vanhemmat ovat erityisen tärkeässä roolissa.
Menen nyt vertaukseen, joka liittyy syömiseen, eli siis sanan/Raamatun sanan omaksumiseen.

Vertaus kylväjästä on erinomainen liitos tähän toiseen vertaukseen, kunhan pidetään ne nyt erillään toisistaan vertauksina. Jokainen voi etsiä näistä tavoista itse omansa, joten heitän vain pari esimerkkiä: Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui.

Tämä kuvastaa syömisjärjestystä, jossa syödään herkkupalat nopeasti ensin, mutta ei sitten jää hyvää kasvualustaa, koska nimenomaan perusruoka jäi syömättä.

Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".

Kristitty kun kasvaa tasaisesti ja rauhallisesti, ottaen perusruokaa ja namupaloja tasaisesti, silti "mopon keulimatta". Tästä kasvaa rauhallinen ja tasapainoinen kristitty, joka jaksaa odottaa Jeesusta. Tällä tavalla itsensä ravitseva tietää hyvin syntisyytensä, vajavuutensa, armon, josta on maksettu järkyttävän kokoinen hinta ja varmuus, eli pelastusvarmuus, joka on tullut sydämeen.

Tällainen ihminen on syönyt ruokansa varmasti ja tasaisesti, jälkiruokaa myöden ja on valmis ottamaan Jeesuksen vastaan joka ikinen päivä. Ei silti ole väärin syödä väärässä järjestyksessä, kunhan opettelee oikeaa järjestystä omassa aikataulussaan. Kyllä Jumalalla riittää armoa ja aikaa siihen. Tämä tarkoittaa nimenomaan sitä, että älä tutki pelkästään vahvaa sanaa, jos et ole siihen valmis. Perusruoka on tärkeää saada, joskaan sitä kohta ei enää paljon ole tarjolla, koska maailma vetää viimeisiään.

Evankeliumit ovat erityisen tärkeä hahmottaa ja nimenomaan Kristuksen teko, isän näkökulmasta, koska isä on antanut pojan ja poika suostui siihen meidän edestämme.

4.8.2008

nöyrä kristitty

En tiedä ketä minä autan tällä kirjoituksella, vaiko ketään, mutta haluan puhua jälleen kerran nöyryydestä. Nöyryys on vaan niin erikoinen laji, ettei moni arvaakaan mitä se on. Jos lähdetään etsimään niitä ihmisiä, jotka ovat nöyriä, niin millaisia he ovat? Entäpä jos etsimme niitä ihmisiä jotka eivät varmasti ole nöyriä, niin millaisia he siten ovat? Siinäpä sitten etsi nöyryyttä, joka on aitoa nöyryyttä.

Ensinnäkin on ihmisiä, jotka näkevät nöyrässä ihmisessä kerskailijan, juuri siksi koska tämä on niin ärsyttävän avoin heikkoudessaan. Sitten on niitä ihmisiä, jotka ovat tosiaan vajaudessaan avoimia. Mutta onko tämäkään nöyryyttä, vai onko se vain hyvä itsetunto, jolla on pelkästään varaa olla vajaa.

Toiset etsivät ihmisiä, jotka kuuntelevat tämän kärsimyksiä ja näin oikein osoittavat itsetunnon puutteen, mutta ei näissäkään ole nöyryyttä, koska he hakevat säälipisteitä kanssakulkijoilta.

Eräskin ääripää on tietoviisaus, joka oikein loistaa ihmisestä, kuinka ihminen saattaa nauttia omasta viisaudestaan ja tämän täytyisi olla sitten samalla nöyrä. Ei onnistu mitenkään. Aivan kuin kameli yrittäisi neulansilmästä. Entäpä tyhmä? Ihminen joka on tyhmä, ei tiedä että tyhmyyttäkin on useanalaista. Tyhmyys voi näkyä jopa äärimmäisenä ylpeytenä mutta tyhmyys voi näkyä vilpittömänä äärimmäisenä nöyryytenä. Nyt siis vasta pääsimme erääseen henkilöön käsiksi, joka on oikeasti nöyrä. Vilpitön tyhmyys, eli teeskentelemätön ja aito vajavuus, eli henkisesti alimittainen ihminen on nöyrä.

Matteus 5: 3 "Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

Entäpä ihmiset jotka puhuvat paljon ja eikös se niin mennyt, että kieli on se pahin miekka. Mitä enemmän puhetta, sitä vähemmän on nöyryyttä. Puheista saattaa pilkahtaa nöyryys, jos se on puhdassydäminen puhuja ja puheen tarkoitusperät, eivät nosta puhujaa itseään esille. Puhujat ovat silti monesti niitä, jotka eivät peri taivastenvaltakuntaa, koska puheet johtavat suuriin riskeihin. Entäpä kirjoittajat? Kirjoittaja voi mennä kirjoituksen taakse piiloon, jotta ei tarvitse kantaa ylpeyden viittaa. Sitä ei tarvitse ikään kuin pukea päälle, kuten puhuja tekee. Toisin sanoen, ei kyse olekaan sanomasta, vaan sen esittämisestä. Puhuja joutuu itse hyvän puheensa päätteeksi aplodien satelemana lähtemään puhujan paikalta, eikä näin ollen voi välttää kiusausta. Kirjoittaja taas voi edelleen piiloutua autuaan tietämättömänä vaikka mitä palautetta tulisi. Hyvässä tai pahassa. Kyllä kirjoittajakin ylpistyy, senkun vain liität oman kuvasi joka ikiseen kirjoitukseen ja eritoten nimesi, tämän jälkeen otat vastaan kunnianosoituksia yleisöltä kirjoituksin.

Matteus 5:5 Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

Kaikesta Jumalan antamista hyveistä me voimme ylpistyä. Hyvä itsetunto auttaa ylpeyden karistamisessa, mutta siinäkään ei saa valehdella itselleen, vaan nöyryys ei tule niin, että nyt minä päätän olla nöyrä. Nöyryyttä on siis rukoiltava, aivan kuin Uskoakin ja vasta puhdassydäminen nöyryys on aitoa nöyryyttä.

Matteus 5: 8 Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.

Tähän kaikkeen kun lopuksi liitetään omakohtaisessa Uskossa vesikasteen saanut vanhurskautettu Jumalan lapsi, joka tulessa on myös kantanut Jeesuksen ristiä, tavalla tai toisella ja suunsa sanalla uskonsa todistanut julki, niin siinä meillä on Kristuksen morsian. Tässä on se yhtälö mitä Jeesus hakee täältä. Tämä on se morsian, jonka Jeesus hakee pois, pidättämästä pedon ilmestymistä.

Ylpeyden ja nöyryyden ilmentyminen parisuhteessa Lähtökohta pariskunnalle, on tasa-arvon tunto Rakkaudessa. Mitä ihmettä minä sillä sitten tarkoitan? No, koska molemmista pariskunnan osapuolista löytyy kaikenkarvaisia vikoja ja vajavuuksia, oli ne sitten mitä tahansa, ne voivat olla juuri se, mistä toinen saa ylpeyden siivet. Jos toisen vika on vaikka saamattomuus, niin toinen saa aikaiseksi ja pikku hiljaa siitä kehittyy juopa, "miksi sinä et koskaan saa mitään aikaiseksi". Näin alkaa syyttely ja toisen ihmisen lannistaminen. Se syö motivaatiota ja lopulta käy nimenomaan toisin, kuin helposti luulemme, nimittäin lannistaja korottaa itsensä viallisen yläpuolelle. Se jossa on vikaa, ei olekaan se syypää, vaan se joka vikaa etsii. Rakkaudessa vikoja korjataan Jumalan avulla.

Tällaisia pariskunnan syviä juopia saattaa olla paljon. Yleensä mies on tuo vikapää, mutta monesti myös nainen. Vähän riippuu... Joka tapauksessa kun vikoja on monia, alkaa kierre. Kumpi oli ensin muna, vai kana, vika, eli seuraus, vai vian syy? Kuten huomaat, että vian seuraus onkin yhtä äkkiä syy vialle, jonka olisi voinut jo aikaa sitten korjata.

jatkuu...

13.8.2008

Mitä tarkoittaa keskiyön huuto, "ylkä tulee!" joka liittyy 10 neitsyen tarinaan

Koska Raamattu on sinetillä salattu niin Jumala on kätkenyt vertauskuvallisten kertomusten sisään kaikki totuuden jyvät.

Kun hän sinetillä vielä lukitsee ne, niin se tarkoittaa sitä, että jos hän avaa sinulle, niin sinä tarvitset avaimen, eli Pyhän Hengen avaimen nähdäksesi sinetin taakse. Katseesi avain ei ole omasta avainnipustasi, vaan sinä tarvitset rukousta, avoimuutta ja vilpittömyyttä nähdäksesi sinetin taakse. Lapsenuskon.

Matteus 25 neitsytvertaus alkaa sanalla SILLOIN, taivastenvaltakunta on kymmenen neitsyen kaltainen. Sanalla "silloin" tarkoitetaan selvästi sitä, että niitä kaltaisuuksia on monta. Juuri silloin taivasten valtakunta on kymmenen neitsyen kaltainen, joista viisi on tyhmää ja viisi ymmärtäväistä. Eli suhdelukukin on selvillä, joka on 5 5, eli puolet ja puolet. Sitten vielä kun katsotaan kuka on neitsyt ja missä tilanteessa neidot kerääntyvät odottamaan ylkää?

Vanhan juutalaisen hääseremonian mukaan, hääpari on juuri vihitty isän talon pihalle rakennetun pienen katoksen, "shupan" alla. Tuossa hääseremoniassa ei ollut koskaan kuin vain lähisukulaiset mukana. Vasta kun hääkulkue lähtee isän kodista usein vasta ilta myöhällä, he kulkevat kaupungin läpi, jonne vanhan juutalaisen perinteen mukaan on naimattomia nuoria neitoja kerääntynyt öljylamppuineen, odottamaan morsiusparia onnitellakseen heitä ja pääsemään kulkueen mukana hääjuhlaan. Tuo hääkulkue kulkee monesti pitkään kaupungilla, eikä tunnu tulevan milloinkaan, kestäen jopa aivan keskiyön tunneille saakka, koska hääpari haluaa mahdollisimman paljon onnentoivotuksia matkansa varrelta.

Hääkulkue kerää matkan varrelta häävieraita mukaansa ja vie heidät juhlataloon, jossa alkaa varsinainen hääjuhla. Juhlatalo tulee usein täyteen, koska kaikki haluavat päästä mukaan ilmaiselle juhla-aterialle.

Kymmenen neitsyttä on silloin tienvarressa lamppuineen odottamassa morsiusparia saapuvaksi. Tässä kristillinen maailma on kömmähtänyt, vaikka tietävät ja tuntevat vanhan perinteen morsiusparista, joka saapuu. Ylkä tulee, mutta hänellä on jo morsian mukanaan, eikä neitsyet odota aviopuolisoa, vaan pääsyä hääjuhlaan.

Tämä on siis vain vertauskuva, mutta se kaikkein suurin ja tunnetuin, koska kyse on Jumalan pojan häistä. Kuninkaasta, joka järjesti häät pojalleen Jeesukselle Kristukselle. Aluksi Israelin piti olla ainoa häävieras, mutta he eivät tahtoneet tulla, joten Jumala sanoi, että kerätkää sitten kaikki köyhät ja raajarikotkin katujen kulmilta. Näin alkoi Paavalin työ pakanakansojen parissa.

Kymmenen neitsyen vertaus ei koske ihan pelkästään "silloin", eli silloin kun on kulunut 1335 päivää Israelin rauhasta, vaan kyllä se koskee tätä Hanokin esimerkin mukaista yllätyksellistä morsiamen katoamistakin sen verran, että nuo neitsyet huomaavat jääneensä pois morsiamen osasta viime hetkellä.

Tämä on minun oma uskoni, eikä se ole välttämättä totta. Perustan sen siihen, että tänne jäävät joutuvat häpeään ja sen vahvistaa Raamattu.

Häpeä on aivan valtava, joten se on helppo kuvitella. Mutta jotta herätys pääsisi tapahtumaan, niin ihminen tarvitsee uskolleen jotain vahvempaa, kuin katoaminen.

Jumalattomat eivät edes tule uskomaan mihinkään katoamisen ylimaalliseen tapahtumaan, vaan selittävät sen kaiken maailman salaliittoteorioihin ja vyöryttävät syyn kristittyjen niskaan.

Niinpä, kun morsian katoaa, on sitä ennen jo tapahduttava Pyhän Hengen työ osassa näistä tänne jäävien ihmisten osalla herättäen heistä pienen joukon juuri ennen kaiken alkua.

Tämä pieni joukko aloittaa varsinaisen kriisiavun jakamisen niiden keskelle, jotka saavat Uskon.

Pyhä henki lasketaan kaiken lihan päälle ja kaikkien sydän tulee kolkuttamaan, mutta vain harva sen ymmärtää.

Kun aikaa kuluu, niin kaikki unohtuu, tulee antikristuksen lipevä kieli ja valheellinen rauhantunne ihmisiin, jonka seurausta on totaalinen nukahtaminen.

Maailman houkutukset alkavat jälleen vetää puoleensa!

Tästä alkaa vasta kymmenen neitsyen vertauskuvallinen tapahtumaketju, kun morsian on jo poissa, koska 1335 päivää on pitkä ajanjakso, lähestulkoon neljä vuotta.

Sen lopulla tapahtuu jotain niin perin pohjin mullistavaa, että kaikki herää ja alkavat kysellä öljyä lamppuihinsa.

Morsian on 1:10 neitsyttä ja Laodikean seurakunta on 5 5 neitsyttä Neitsyt = pelastuva ihmissielu.

Niinpä suurin osa näistä tyhmistä ja ymmärtämättömistä neitsyistä jäävät tänne maailmaan kuollakseen niissä hirvittävissä ajoissa, jotka maailma sen jälkeen kohtaa, kun vihan viimeiset maljat lasketaan maan päälle. Kun Jeesus tulee, hän löytää kyllä noita neitsyitä elossa, mutta vähiin ovat jääneet. Niinpä Raamatussa on lause, kun hän palaa, niin mahtaneeko hän löytää enää uskoa maan päältä?

16.8.2008

Ruoskaa taas, omilleni, eli Adventtikirkolle

Adventtikirkon aate on kuollut ja vain kirjain on jäänyt jäljelle, joka ei elä ilman Pyhän Hengen välttämätöntä työtä. Heistä useimmiten puuttuu uudestisyntyneisyys, sekä hengen voiman tunnustus. Otan esimerkin vaikka lihan himosta, jonka adventisti, kuten tietenkin moni muukin lukee Raamatustaan, että se on pahasta. Kirjaimella tarkoitan seuraavaa: "luet vain sen minkä lukemalla ymmärrät, mutta et ymmärrä muuta kuin sen, minkä kirjain ilmoittaa". Näin käännettiin mm. 1992 Raamattu, josta syystä en pidä sitä kirjaa Raamattuna, vaan sen eräänlaisena taideteoksena, samoin kuin kääntäisimme Raamatun Stadin tai vaikka Savon murteelle. Lihan himon ymmärrät vain kahdella, ehkä jopa kolmellakin tavalla, mutta ei enempää. Liha on sama kuin olla syömättä lihaa. Lihan himo on myös seksuaalista lihanhomoa, jota myös pitää välttää. Sitten lihanhimo voi olla rahan tai muun maallisuuden himoa. Tässä kaikki mitä adventisti normaalisti ymmärtää sanasta "lihanhimo" ja siinä kaikki.

Mennäänpä syvemmälle adventistin ajatusmaailmaan välttää lihanhimoa. Liharuoan himoa! Valehdellaan itsellemme ja tehdään lihan näköistä ja makuista ruokaa ja siinä sitten on vastaus lihan himoon, eikä näin vältytään syömästä lihaa. Voi hyvää päivää sentään, miten hirveä valhe, eihän siinä vältetty lihan himoa. Silloinhan sinä varsinkin näytät typerältä ja paljastat kaiken nimenomaan halutessasi syödä sitä lihaa, koska teet sen korvikkeita. Kenelle teet korvikkeita, koska väität ettet muka himoa lihaa? Ajatus on paljon syvempi, kuin lainkirjaimen täyttäminen adventistin päässä. Hiukan sama asia, kuin muslimin alkoholin juonti salaa Allahilta sängyn alla. Minä olenkin lanseerannut vitsin, tuosta aiheesta. Kuka keksi pillin? Muslimi, koska oli mietittävä miten voisi juoda viinaa sängyn alla piilossa Allahilta. Tässä on samasta asiasta kyse, koska Jumala tietää ja tuntee sydämesi läpikotaisin ja siellä näkyy kaikki lihan himo.

Hyvin kauan sitten, kun adventtiaate oli syntynyt, sen Uskova seurakunta ei miettinyt soijanakkoja, eikä muutakaan, jolla peittää "lihanhimoaan". Silloin oli puute kaikesta, eikä mikään ruoka ollut poissuljettua ravinnoksi. Ei Jeesuksen sanat olleet turhaan lausuttuja, kun hän sanoi, ettei se saastuta, mikä menee suusta sisälle, vaan se mikä tulee suusta ulos. Samoin Pietarin moniulotteinen näky, jossa alas laskettiin kaikkea elollista liinavaatteessa ja sen jälkeen sanottiin, "teurasta ja syö". Pietari oli aivan kauhuissaan ja sanoi ettei hän voi syödä saastaisia eläimiä. Näin tehtiin kolme kertaa, aivan samoin Pietari kieltäytyi siitä kolmesti. Näyllä oli monta ulottuvuutta, kuten sanoin, niille kaikille ulottuvuuksillekin Pietari parka käänsi kolmasti selkänsä, eikä niitä ulottuvuuksia avata ilman Pyhää Henkeä, Pietarin avaimia.

Liitän tähän mailin eräälle Uskon ystävälle, joka on aika vasta saanut Pyhästä Hengestä Uskonsa, eikä hän tiennyt minne kirkkoon liittyä. Rohkaisin ystävääni aluksi kasteasialla, sitten kirkkojen ja seurakunnan merkityksen perustiedoilla, viittasin seitsemään ilmestyskirjan seurakuntaan ja sitten lähetin tämän kirjeen.

11.9.2008

Itsensä korottaminen on raskasta, on oltava erilainen kuin muut ja jos muut ottavat sinusta mallia, on taas oltava erilainen

Itsensä korottaminen on Jumalalle varmasti se kaikkein ikävin piirre meissä, koska juuri se estää anteeksiannon mahdollisuuden. Sovitustyötä on kerta kaikkiaan mahdotonta tehdä meille ilman meidän nöyrtymistä vajavuutemme taakan alla turvautuen yksin Jumalamme, joka tietää ja tuntee meidät läpikotaisin ja vain Hän yksin voisi meitä auttaa tämän karmean luontomme sisällä.

Julman diktaattorin on pakko näyttää oikeutta kaikille, olemalla rakkaudellinen ja se käy parhaiten, kuten Stalin, hän tapatti tytön vanhemmat ja poseerasi tytön kanssa näyttävästi.

Afrikan presidentit läpi maan historian, ovat näyttäytyneet mielellään kunniamerkeissä, koska siellä kaikki kiiltävä on arvokasta, eikä tavallisilla sotilailla ole mitään kummoisia merkkejä, joilla pullistella. Valtiot ovat suhteellisen pieniä ja valta myös, joten siellä ei ole monia kenraaleja, jotka voisivat koristella hallitsijan kanssa kilpaa, jolloin hallitsijalle ei tässä tilanteessa tule pakollista tarvetta riisua kunniamerkkejä jalomielisyyden ja vaatimattomuutensa osittamiseksi.

Hitler pukeutui aina hyvin vaatimattomasti, joka oli hänelle luonteenomaista. Mutta samaa henkeä hänessä on kuin nykyään Vladimir Putinissa, jos olet lukenut Anna Politkovskayan kirjaa, niin käy ilmi täsmälleen samoja piirteitä Hitlerin kanssa. Molemmat palkkasivat ympärilleen entisiä rikollisia ja alkoholisteja, sekä outoja sisäpiirin psykopaatteja.
Hitlerin narsismi näkyi pikemminkin käytöksessä, kuten roomalaistervehdys, joka juontuu antiikin Roomasta, samalla tavalla kuin kaksipäinen kotka ja alas riippuva viiritunnus. Tervehdyksen alkuperäinen tapa oli, kuten vasemmalla näet, vanhasta kuvasta, kun "Hitukka" tekee sen sotimisensa alussa. Kun tervehdys iskostuu kaikille muille, niin että itse saat vastaanottaa tuota opettamaasi tervehdystä, niin kunnon narsistihan vääntää sen omalla tavallaan, halveksuen alkuperästä tervehdystä, koska itse kokee olevansa niin ylivertainen, ettei hänen itsensä sovi tehdä tervehdystä rahvaan kanssa samalla tavalla. Näin käyttäytyy narsismi kun kyse on käyttäytymismalleista ja roolista.

Stalin oli jo luku sinänsä ja varmaan pahempi murhaaja kuin Hitler koskaan. Hänkin osasi pukeutumisellaan herättää itsensä erilaiseksi tekemisen poikkeava ylimielisyys. Aluksi Stalin nousee valtaan ja kiiltävä miellyttää hyvinkin paljon rintapielissä, varsinkin kun keisarin aikainen loistelias armeija oli varmasti jo silloin esikuva vaikka Lenin oli osoittanut vaatimattomuuden korostamista ja ennen kaikkea tasa-arvoistamista. Stalin nousi silti presidentiksi ja valtion suvereeniksi diktaattoriksi, eikä mennyt kauaa, kun Stalin joutui huomaamaan juhlissa, että hänen kenraalinsakin pitävät kiiltävistä rinnuksissa ja niinpä Stalin keksi riisua kaiken pois ja näyttää valtansa olemalla

Vaatimaton, vain yhden pikkuruisen tähtimitalinsa kanssa. Kyllähän tämä käyttäytyminen huomiota herättää silloisessa maailmassa, jossa kaikki kiiltävä oli arvokasta.

Stalinin jälkeen on nimenomaan idässä ollut vallalla riisuttu johtaja, kuten Kim Jong Il on oikein esimerkillisellä tavalla. Vanha maalaus kumminkin todistaa hänenkin osanneen koristella itsensä nuorena ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin vallanhimoiset ihmiset tekevät, ennen kuin he tulevat "vaatimattomiksi".

14.9.2008

Mitä Rakkaus on, sitä ei tämä maailma tiedä, se on ikuinen

Tämä maailma tuntee hyvin kovuuden, vastuun, velvoitteet ja kaikki mitä rakkaudettomuus tunnustaa ja sen se rakkaudeksi melkein aina naamioi: Muista olla kova, muuten et tässä maailmassa pärjää. Rakkautta on puolustaa omaansa ja pitää kiinni oikeuksistaan, laskea ja laskelmoida, pitää kuitit tallessa, jos joskus joku kysyisi mitä olet maksanut. Muista aina tasata ja noudattaa oikeudenmukaista kaavaa jakaa kaikki tasan, jotta kukaan ei saisi liikaan, tai pääsisi luistamaan velvoitteistaan. Kun muistat kaiken oman tekemäsi hyvän, voit perustella ja todistella olleesi vastuullinen, eikä kukaan voisi kiistää ettet olisi huolehtinut velvoitteista. Näin toimii tämä maailma ja sen tuntema rakkaus. Se on kauppatavaraa, jolla koko ajan käydään monenlaista kauppaa.

Maailmassa on vain yhtä oikeata Rakkautta ja se tulee Jumalalta, Jeesuksessa Kristuksessa. Se Rakkaus ei laske, eikä laskelmoi, eikä se tee kauppaa Rakkaudestaan missään suhteessa. Oletetaanpa vaikka että minä hylkään sinut, vaikka olen luvannut sinua rakastaa ikuisesti. Sitten minä kumminkin hylkään sinut ja selittelen itselleni syitä miksi hylkään.

Minä ajattelen että olen oikeutettu hylkäämään, koska olet tehnyt minulle minun mielestäni jotain sellaista, jonka takia minulla on oikeus hylätä sinut. Annan siis itselleni oikeuden hylätä sinut, vaikka olen vannonut uskollisuutta ja rakkautta sinulle.

Tietysti en ole hylännyt sinua siksi koska olet tallonut varpailleni, mutta olet tehnyt silti minulle jotain niin kamalaa, että hylkään sinut. Kun olen tarkkaan miettinyt sitä asiaa, niin myöhemmin huomasin, että minähän tässä oikeastaan syyllinen olenkin. Nyt minun on kiire keksiä sinusta lisää vikoja ja syitä, joiden takia olen oikeutettu hylkäämään sinut.

Lopulta kun olen oikein umpisolmuun ihan itse ajanut itseni, ei ylpeyteni enää anna periksi sopia asiaa, koska minä tässä se pahin syyllinen olinkin, koska hylkäsin sinut. Niinpä joudun päivittäin valehtelemaan itselleni, jotta voisin pysyä mieleni kanssa tasapainossa. Teen tietysti kaikkeni, jotta voisin unohtaa sinut, mutta en voi ja siksi minun täytyy valehdella jatkuvasti ja ruokkia vihaa sinua kohtaan, jotta pysyisin yhtään koossa.

Tällaista on rakkaus, kun se on kauppatavarana ja kun taas sinun Rakkautesi on ikuista, eikä se anna minulle mitään mahdollisuuttakaan tehdä sinulle mitään, jota et antaisi anteeksi tai josta voisit katkeroitua. Se on Jumalalta tullutta Rakkautta, jota ei kaupitella niin, että jos minä teen sitä, niin et enää rakasta, tai näin niin asetat rakkautesi kyseenalaiseksi. Rakkaus ei koskaan hylkää, jos se tulee Jumalalta. Rakkaus ei aseta matalaa rimaa Rakkauden vastineeksi, eikä Rakkaus aseta keskikokoista rimaa, jotta rakastaisi. Jumalalta saatu Rakkaus ei aseta korkeaakaan rimaa esteeksi Rakkaudelle, joka on välillämme.

Entäpä jos teen sinulle jotain ihan kamalaa, jota et voisi millään antaa anteeksi. Mikä siis olisi niin kamalaa? Mikäli Rakkautesi on Jumalalta saatua, niin MIKÄÄN EI OLE NIIN KAMALAA, ettei sitä voisi sydämestään katuvalle antaa anteeksi. Sellainen on Jumalalta tuleva Rakkaus!

24.9.2008

Perusongelmat ovat olleet täysin maallisia mutta oikeat keinot olisivat olleet hengellisiä

Tämä maailma toimii aina vaan, kuin jästipää, joka ei mitään koskaan opi, yksipuolisen maallisesti. Ongelmiin tartutaan vasta kun ongelmat ovat jo lauenneet niskaan. Ongelmiin puututaan ennakkoon vain, mikäli ongelma voidaan laissa säätää selkeänä kieltona, tai sakonuhalla velvoitettuna. Kaikki se, mikä velvoittaisi ihmisiä välittämään oikeasti toisista, jää tekemättä ja tehdään vain se, mikä voidaan toteuttaa nopeasti ja halvalla, tarvitsematta perään katsoa.

Avioliitto, lastenkasvatus ja yhteisvastuu jää täysin huomiotta, koska ei ole-, eikä haluta-, eikä jää aikaa koska elatus vie kaiken aikamme. Yhteiskunnallakin on hienoja ja kalliita instansseja, kuten sosiaalitoimi ja koulutoimi, jotka tekevät kaikkensa, jotta oppivelvollisuus täyttyy ja että kun perheissä ilmenee selviä ongelmia, niihin puututaan. Molemmissa täytetään joku velvollisuus, jonka lainsäätäjä on velvoittanut, mutta mitään ennalta ehkäisevää työtä ei tehdä. Ennalta ehkäisevä ja omatoiminen ylityö on automaattisesti ulkona ohjelmasta, koska sille ei ole tehty velvoitetta, eli siitä ei saa ylimääräistä maksua. Oletetaanpa esimerkiksi, että perheen äiti tulee perheneuvolaan ja kertoo perheen ongelmista, jossa isä juo ja lapset voivat jo pahoin, eikä äiti enää jaksa. Mitä sosiaalitoimi tekee? Ottaa lapset ja äidin turvakotiin ja hajottaa perheen, etsii nopeasti äidille ja lapsille uuden asunnon ja elämä jatkuu... vai jatkuuko ja miten?

Sosiaalitoimi ei piitannut perheen isästä ollenkaan, vaan piti tätä hylkiönä, joka löytää kyllä itsensä joskus jostain. Niinpä löytääkin, koska alkoholisoituva isä olikin se alkusyy, josta lähtee vasta kasvamaan Jokelan ja Kauhajoen koulun ongelmia, eli perheettömät, heitteelle hyljätyt isättömät lapset, jotka sosiaalitoimi "hoiti vaan" nopeasti pois päivärutiineista, asumaan äkkiä jonnekin, pois isän luota. Perheen eteen ei tehty yhtään enempää kuin oli juuri sillä hetkellä pakko ja nopein tapa. "Sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää". Perheen isä masentui ja alkoholisoitui lopullisesti, käytti loputtoman paljon poliisin putkaa ja valtion varoja, sairaalakuluja, sosiaalihuolto- ja vankienhoitokuluja, kunnes kuoli alle kymmenessä vuodessa. Tuona aikana hänen lapsensa olivat kasvaneet nuoriksi aikuisiksi sosiaalitoimen pikaratkaisun tekemässä ja rikki hakkaamassa perheen irvikuvassa. Heidän katkeruutensa on tullut määränsä päähän ja he vihaavat koko yhteiskuntaa, ennen kaikkea koulutoimen ja sosiaalitoimen työtä ja haluavat kostaa.

Hengellinen tapa toimia ennaltaehkäisevällä tavalla on tarttua jokaiseen avioliittoon ja tehdä vaikka 24h /vrk työtä joka ikisen avioliiton eteen, jotta ne saataisiin takaisin raiteilleen, koska me kristityt tiedämme, että ehjä avioliitto on yhteiskunnan peruskivi, eikä sellainen, että riittää kun on vaan "joku aikuinen", joka lapsista huolehtii. Perheiden hyvinvoinnin peruskivi on oikea biologinen isä ja äiti, eikä kukaan muu voi sitä paikkaa korvata. Yksikin korjattu avioliitto kaikenlisäksi voisi välillisesti säästää yhteiskunnan varoja uskomattomia summia. On sitten aivan eri asia, tehdäänkö näin ja uskooko tämä maailma tätä väitettä.

Nytkin lähdetään heti hakemaan helpointa tapaa, käsiaseet pois yksityisiltä! Taas sama kaava.

Maailmamme ja rakas Suomemme nykyjohto ei tunne Jumalaa enää oikeastaan ollenkaan, eikä näin saa Taivaallista tukea suunnitelmiinsa. Siunaukset hiipuvat pois ja rangaistukset kovenevat tottelemattomuudesta ja jumalattomuudesta.
Tässä on koulusurmien sanoma: EI JEESUSTA, EI TOTUUTTA - EI RAKKAUTTA, EI RAUHAA.

Lisäksi Rauno Helpin sanat: vähän rukousta, vähän voimaa, paljon rukousta, paljon voimaa!!!

6.10.2008

Kirje profeetoille ja sananjulistajille – Herran palvelijoille

Mitä säkkipukuisuus tarkoittaa? Se tarkoittaa nöyrimmistä nöyrintä Herran palvelijaa. Kun taas tämä maailma on täynnä monenlaisia julistajia, joiden päämääränä on Jeesuksen Kristuksen kustannuksella tuoda vain itseään eteen ja ylös. Arvaat ja voit vain arvella sitä, mitä kaikkea Jeesus Kristus ajattelee siitä. Vastaan sinulle ehkä jopa yllättävästi, että Jeesus antaa asian olla, koska jokainen Hänen nimensä lausuja tekee työtä tavallaan, vaikka itseään korottamalla. No mitä Jeesus pohjimmiltaan ajattelee itsensä korottajista kallisarvoisen nimen, Jeesuksen Kristuksen kustannuksella, on sitten ihan toinen juttu.

Todennäköisintä on ainakin se, ettei tuon julistajan, joka korottaa omaa itseään ja omia ansioitaan Jeesuksen nimessä, tarvitse ihmetellä jos ei ole Siioninvuorella silloin kuin Pyhät ja nöyrät lähtevät. Kyllä Pyhä Henki ilmoittaa noille ihmisille avaamalla heidän silmänsä näkemään, että heissä ei asunut nöyryyttä. He eivät olleet pukeutuneet aitoon Herran palvelijan säkkikankaaseen julistaessaan Jeesusta, vaan vaivihkaa he kertoivatkin enemmän itsestään ja omista kyvyistään kuin Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen nimeään olisivat korottaneet.

Johannes kastaja oli varmaan paras esimerkki nöyryydestä. Hänhän pukeutui kamelinkarvaan ja söikin pelkkiä heinäsirkkoja ja juuria, koska ei ansainnut parempaa omasta mielestään, eikä olisi omasta mielestään edes arvollinen sandaalien nyörejä Jeesuksen jaloissa sitomaan. Tällainen mies oli Johannes kastaja, mies nöyristä nöyrin.

Kerroin tässä eräälle uskonsisarelleni tapauksen Turun Martin kirkosta, jossa on ollut aina hyvä ilmapiiri ja Pyhä Henki tekee paljon hyvää työtä parantamisen armonlahjoilla mm. Tuula Ekholmin kautta. Hänellä taas on useita ihmisiä ympärillään, joilla on myös erilaisia rukouksen armonlahjoja. Nämä lahjat ovat tulleet puhtaaseen sydämeen, jossa on nöyrä syntisyyttä katuva mieli. Kun lahja on saatu, ei Pyhä Henki ota lahjaa pois yhtäkkiä, vaikka ihminen muuttuisikin ylpeileväksi, vaan antaa hyvän tapahtua. Hyvä tekeminen ja parantaminen Jeesuksen nimessä on aina hyvästä, vaikka henkilö muuttuisikin.

Armonlahjat sen sijaan hiipuu ja häviävät vähitellen ylpeyden myötä, koska Jumalan toimintatapa noudattaa samaa kaavaa joka paikassa. Martin kirkossa oli siis eräs rukoilija, joka palveli itseään enemmän kuin seurakuntaa.

Hän tuli usein paikan päälle vasta saarnojen jälkeen, liihotellen eteen vähän niin kuin suuri rock tähti, joka tulee ottamaan faninsa vastaan. Hän kerrankin rukoili heidän puolesta käsi pään päällä ja kun katselin sitä touhua taaempaa penkkiriviltä, huomasin että tämä mies piti kättä rukoiltavan pään päällä ja vaivihkaa kumartui poispäin, vei käden taskuun, laittoi sieltä pastillin suuhunsa ja jatkoi sitten siunaamistaan. Tämä herätti minussa hieman närästystä koska se ei edes näyttänyt sydämen tasolla aidolta.

Samat epäkohdat pätevät mm. erääseen Radio Dein rukousohjelmaan, jossa kerrankin eräs esirukoilija teki ns. pikarukouksen, kun aika oli loppumassa. Hän sanoi rukoiltavalle, että ”no jos nyt nopeasti ehtisi vielä rukoilla” ja aloitti valtaisan pikarukouksen litanian ja lopuksi lausui kiireesti aamenen. Se kuulosti suuri siltä, kuin anekauppiaat tekivät rukouksiaan joskus, vaikka en minä niitä kuullut ole, vaan voin vain arvata. Papilla saattoi olla mielessään uusi hevonen, jonka aikoi ostaa piakkoin anerahoillaan ja sitten piti äkkiä heittää puolihuolimaton ”liirum laarum”, jotta aneet tuli annetuiksi ja saaduiksi.

Sitten on ihmisiä, jotka julistavat nettipalstoillaan, kehuen itsensä maasta taivaaseen saakka, tajuamatta kuinka todella suuressa vaarassa he ovat käytöksellään. Heidän mielestään profetoiminenkin on jokin kilpailu, kuka onnistuu parhaiten ja kuka on paras.

Toiset taas näyttävät tietonsa, taitonsa ja osaamisensa muille osoittamalla sitä hienoin termein ja sivistyssanaslangein, loistavin ilmaisuin, aivan kuin teologit konsanaan, eivätkä hekään ymmärrä, että Jeesus Kristus arvostelee heidän teologiaansa, ei me ihmiset.

Siinä kohdassa nöyryys on ainoa hyväksyttävä keino saada profetoimisen ja julistuksessa tapahtuneet virheet ja säälittävät vajavuudet anteeksi. Jumala ei nimittäin sivistyssanoistasi tai puhelahjoistasi paljoa piittaa.

Siten on varmaan se kaikkein pahin ryhmä, pilkkaajajulistajat, jotka kuluttavat kaiken aikansa arvostelemiseen ja profetioiden pilkkaamiseen.

He eivät näytä suoraan korottavansa itseään, koska saavat niitä samoja "kiksejä" pilkkansa kautta, kuin itsensä korottajat omalla tavallansa. Nämä ihmiset eivät itse profetoi, eivätkä he välitä edes julistaa hyvää sanomaa, he vain ovat seurakuntayhteydessä mukana ja etsivät niiltä ihmisiltä, jotka haluaisivat ottaa kantaa ja nostaa asioita esille, he etsivät virheitä, epäkohtia ja syyllistävät ilkein sanakääntein.

jatkuu...

10.10.2008 [TUTKI TÄMÄ HENGESSÄSI ONKO NÄIN?]

Avattu sinetti, vai uskon lukko?

On niin monenlaista uskoa ja kaikki sitä samaa Kristillistä Uskoa, vai sanoisiko vaan ”uskoa”, vai veisikö vielä matalammas uskon, eli monet vain harjoittavat uskontoa. No oleellisin minun kerronnassani on tällä kertaa teologia, millä tavalla ihmisten usko koostuu ja mistä elementeistä. Tämä liittyy vahvasti uskon lujuuteen ja täytyy melkein sanoa, että keskeisesti siihen, kuinka kukin ottaa vastaan uskoa. Vastaanottaminen taas liittyy kykyyn osata punnita tieto, jota tulee. Lähtökohtana ajatuksellani oli se, että Daniel, Hesekiel ja Johanneksen ilmestys ovat ns. lopunaikaan saakka lukittuja kirjoja. Kysymys kuuluu: Onko nyt lopunaika vai ei? Kaikki vastaa yhteen ääneen, että on. No miksi niin kovin moni ei sitten usko,

että nuo salatut kirjat ovat avautuneet? Siksi koska he eivät osaa ottaa vastaan uutta ja vanhasta opitusta poikkeavaa teologista ajatelmaa. Minulla on eräs hyvin läheinen sukulainen juuri sellainen ja siksi osaan ainakin puhua aiheesta. Näitä nimekkäitä avoimelle tutkiskelulle sulkeutuvia henkilöitä ovat mm. Raamattu kannesta kanteen, Jukka Norvanto ja nettijulkkis Jouko Piho Suomiprofetioineen, jotka ei tällä hetkellä ainakaan usko tempausteoriaan, vaan julistavat jotain muuta perinteistä. Tämä ei tarkoita että pidän heitä jonakin täysin umpimielisinä, vaan sitä, että he eivät vain ole avoimia tutkiskelevalle uskolle. Tutkiskeleva Usko nimittäin ottaa vastaan ja vakavalla mielellä punnitsee, jättää avoimeksi ne asiat, joita ei voi todistaa, eikä tyrmää mitään, mikä johtaa Ristin juurelle, eikä sitä, mikä pitää siellä, mutta tyrmää ehdottomasti sen, mikä johtaa poispäin sieltä.

Jos minä sanon että Jumala loi maailman aivan yhtä pitkällä aikavälillä kuin ateistitiedemiehet sen sanovat, saan monet Kristityt niskaani ja he huutavat minulle heti kurkku käheänä, että etkö sinä hyvä mies lue Raamattua? Siellähän sanotaan selvällä suomenkielellä että Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja sitten hän lepäsi seitsemännen. Hulluko sinä olet? Sitten sanon heille, että entäpä jos Jumala ei olekaan vielä edes levännyt sitä seitsemättä päiväänsä? Siitäkös nyt soppa syntyykin. Vai ettei ole levännyt, kun kerran Raamatussa sanotaan, että Jumala lepäsi seitsemännen päivän. Hulluko sinä olet? Sitten väitän vielä että ylösottoja onkin kolme, tai ainakin kaksi sellaista, jossa maailma ei näe itse Jeesusta, vaan ne ovat tempauksia ja hän saapuu vasta kolmannella kerralla näkyvällä ja julkisella tavalla. Tämä noudattaa juutalaishäiden seremoniallista kaavaa, sekä puimatantereen tyhjennystä a´la Jeesus Kristus, joka sen meille opetti oikeaoppisesti tekemään. Ensin uutisvilja, sitten pääsato, eikä saa leikata reunoja myöden, koska täytyy jättää köyhälle kulkumiehelle vielä vähän jäljelle. Hän kuvaa siis itseään ja julkista paluutaan aika vaatimattomasti. Taas kuuluu sama huuto, etkö lue Raamattua, siellä ei puhuta Jeesuksen muista tulemisista ja päin vastoin varoitetaan, jos joku sanoo, että hän on tuolla tahi siellä. Hulluko sinä olet kun noin väität? Vai väitinkö edes että Jeesus tulisi useampaan kertaan? Enpä tainnut väittää, koska tempaus ei ole sama asia.

Tässä minä heitin kolme kummallista väitettä ilmaan. Jos sinä punnitset näitä, kuten Paavali meitä on opettanut, että hedelmistä sinä sen tunnet, niin löydätkö näiden väitteiden keskeltä eksytyksen pois Jeesuksesta Kristuksesta? Onko näissä väitteissä jotain mikä näihin uskomalla estää pelastuksesi? Onko siis näissä väitteissä jotain sellaista, joka vie sinut pois ristin juurelta? Vai onko se ainoa syy, ettet halua, etkä uskalla avata sinettiä?

13.10.2008

Haluan puhua nyt kristityn ja monen muun länsimaisen kulttuurin ongelma-asenteista. Meillä on ihanteeksi nimettyjä monia hyvin myös nimenomaan uskovia eksyttäviä pahuuden työkaluja: tasa-arvo, yhteiskunnallinen sallimus, suvaitsevaisuus, rotutasa-arvo ilman holokaustin tuomitsemista, kasvisruokahömpötys, eläinaktivisti- eli kettutyttöajatusmaailma, lesbo- homo ja sovinismi- feminismi. Tulossa on monenlaista muuta ja pelottahan tuo kaikki jo mahdottomasti Uskonpolulla kulkevaa Jumalan lasta.

Tuosta kun lähtee raapimaan tosiasioita Jeesuksen tuoman sanan mukaan, joka ei milloinkaan tyrmännyt sanaakaan vanhan testamentin sanoihin. Lopputulos minun näkökulmasta on aika kummallista katsottavaa, sillä esimerkiksi jokin adventisti vegetaristi feministi, on aika ihmeellinen yhtälö jo kristittynä. Hän puhuu jatkuvasti vertailemalla miestä, minkälainen tämä on ja kertoo kuinka kamalaa on katsoa, kun mies tekee aina niin ja aina näin, lisäksi kun hän syö lihaa, joka mädäntyy tämän vatsassa ennen kuin mies edes ulostaa ruokansa. Mies on sitä paitsi aina suppeakatseinen, huono puhumaan, eikä osaa katsoa asioita niin, eikä näin, koska mies on mies ja on siksi erityisen kammottava koska on aina käyttämässä naista hyväkseen. Silti feministi tekee tasa-arvoa, eikä halua mollata miestä. Puhe on aina ollut silti vastoin mielipidettä. Kerran kuulin erään haastattelun, jossa feministi ilmaisi meidän naisten olevan pakotettuja asumaan miesten kanssa samalla pallolla. Nainen haluaa silti aina miehen seksuaalisia palveluita, joten nainen usein aiheuttaa hyväksikäytön eikä mies. niinpä miestä, jota ihme kumminkin silti tarvitaan vain siittämään lapsia, eipä sitä sitten juuri muuhun tarvitakaan. Sitä paitsi, jos mies ei pidä edes sapattia! HIHHUHHUU. Sain suurin piirtein nämä samat, miestä karkeasti mollaavat lauseet kuulla, vaikka kerroin heti alkuun, että olen yksiavioinen, enkä voisi koskaan olla enää avioliitossa kenenkään muun kanssa. Sain kuulla nämä sanat ihan itse, kun annoin vain hieman viivästyneet, viime keväänä annetut lopulliset "pakit" adventistinaiselle, koska olisin halunnut olla vain ystävä ja tiedän olevain yksiavioinen ja hieman lempeä sielu sanoa kovasti heti alkuun. Siinä tuli annos kamalaa käärmekeittoa pettyneeltä naiselta, miehestä jonka arvoa ei sitten enää olekaan olemassa, koska tämä ei ole valmis eronsa jälkeen uuteen liittoon.

29.10.2008

Ekumenia ja portto - mikä siinä voisi olla hyvää ja mikä ihmisen sydämen kovuutta

Paavali sanoi aikoinaan, että älkää välittäkö, vaikka joku puhuu hänestä pahaa mutta silti julistaa evankeliumia oikein. Ei ole tärkeää millä tavalla julistus tapahtuu, vaan se on tärkeää, että evankeliumi leviää. Tämä oli Paavalin hieno näkemys.
Kävimme ystäväni Tuomaksen kanssa eilen kaupassa ja puhuimme paluumatkalla jälleen uskonasioista. Johdattelin aluksi, että Kuningas järjesti pojalleen häät. Kysyin häneltä, että onko Jumalan tahto, että jokainen maapallon asukas olisi pojan morsian? Tuomas vaikeni, eikä saanut sanaa suustaan. Hän selvästi mietti, että minulla täytyy olla jokin kompa tässä kysymyksessä, vaan ei ollut. Jouduin tivaamaan vastauksen, koska sitä ei tullut. Hän kierteli kuin kuumaa puuroa, ettei kaikki voisi mitenkään olla ja kyllä Jumalakin sen tietää. Siitä ei ollutkaan kysymys, vaan siitä, haluaisiko Jumala kaikkien maan asukkaiden olevan hänen Rakkaan poikansa morsian. Kyllä haluaisi. Miksi ei sitten niin ole, se johtuu tietysti meistä ihmisistä ja siitä että Jumala antoi meille vapaan tahdon päättää mistä pitää ja kenen sänkyyn menee.

Portto on huora tai ainakin sellainen joka hyppää sängystä toiseen ja huora ottaa jopa maksun parittelupalveluksestaan. Niinpä uskottomia leipäpappeja ja piispoja, jotka messuavat jopa toisissa kirkoissa, voisi kaikella tavalla pitää huorina. Mitä sitten, onko portto voinut olla jo Jeesuksenkin kanssa ns. intiimisti, eli puhdassydämisesti? Kyllä! Tai ainakin seurustellut, koska Jeesus ei harrasta esiaviollisia suhteita, joten vasta morsian tulee hänen kanssaan Taivaassa yhdeksi lihaksi.
Kuka sitten on morsian ja pettääkö morsian? Vihittyjä morsiamia ei vielä edes ole, ei ainakaan elossa, koska kuolleethan voivat olla sikäli, että Pyhinä kuollut on lopulta morsian. Morsian ei siis enää petä sulhastaan, mutta kihlattu voisi pettääkin. Toisin sanoen portto voisi hyvin olla jopa kihlattu kasteen kautta Jeesukselle. Petollinen kihlattu morsian.

Jos Jehovan todistaja tulee ovesi taakse, niin pidätkö tätä heti porttona, vai mikä tämä on? Hänhän tulee vilpittömin mielin kertomaan Taivastenvaltakunnasta, tosin ei painota Jeesusta. Hän kertoo kumminkin Jumalasta ja tuo Raamatunkin eteesi sellaisena kuin se on.

Entäpä Mormoni? Hänkin tulee kertomaan Jumalasta ja Taivaasta omalla omituisella tavallaan.
Entäpäs katolinen, joka kertoo Paavista enemmän kuin Jeesuksesta, mutta tunnustaa silti Jeesuksen vapahtajaksi?
Entäpä adventisti, helluntailainen, vapaakirkollinen tai luterilainen? Kuka heistä tuo ovellesi sen ainoan ja oikean Uskon ja opinsuunnan? EI KUKAAN! Kaikissa on enemmän tai vähemmän ajan tuomaa omaa leimaa, omia opinkorostuksia ja jopa suoraa "bull shittiä". Ei ole olemassa puhdasta Uskontoa, joten!!!! Porttoja kaikki tyynni. Johanneksen ilmestyskirjan luvut 2 ja 3 kertovat kuvaavin sanoin noista kaikista kirkoista, löydä sieltä omasi.

Ekumenia on monen kirkon halu yhdistää nuo seitsemän seurakuntaa yhdeksi uskonnoksi ja tehdä jokin hassunkurinen ja mahdoton kompromissi. Ryhmäseksiäkö se sitten olisi? Se ei tietystikään ole mitenkään mahdollista, koska nuo seitsemän seurakuntaa ovat niin erilaisia, eikä niitä mikään maallinen voima yhdistä.

Sen sijaan nyt menemme takaisin porttoon ja otamme Jeesuksen mukaan. Montako porttoa Jeesus elämänsä aikana pelasti ja poimi maailman myllerryksestä talteen? Monta! Jeesus siis kerää itse oman seurakuntansa ja ekumeniansa, eikä maan uskonnot siihen kykene yksikään. Jeesus kerää sen kaikista uskonnoista, jotka Hänet tunnustavat. Ei ekumenia pahasta ole, se vain tarvitsee Jeesuksen, koska jos sinä olet helluntailainen ja minä adventisti, et koskaan voi hyväksyä minua, koska olen adventisti. Mehän olemme nimenomaan vääräoppisia ja sinä olet oikeaoppinen. Emme me siis koskaan voida yhdistyä yhdeksi seurakunnaksi, vaan Jeesus kutsui minut ja Hän kutsui sinut ja siinä tapahtui täydellinen ekumenia. Ei meissä, vaan Hänessä. Sinne katosivat minun lepopäiväni ja sinun hengellinen ylpeytesi, ne olivat molemmat oppimme punnittu ja kevyeksi havaittu.

28.11.2008

Kaikenkarvaiset käsitykset pelastustiestä

Jeesus kertoi Pietarin Uskon voimasta, joka avaa taivaan portin. Tämä tarkoitti sitä, että Pietarille ei kukaan kertonut että Jeesus oli Jumalan poika ja silti Pietari oli valmis sen uskomaan. Tämä avasi taivaan portin ja Pietari sai avaimen. Sama pätee sinuun ja minuun. Meidän Uskomme avaa portin, emme me teoillamme mitään todista. Meillekään ei ole ilmestynyt enkeli kertomaan ja näyttämään taivaan valtakuntaa, vaan me olemme lukeneet siitä, joku on kertonut sen meille ja kaiken lopuksi, Pyhä Henki vahvisti kertoman sydämessämme. Tämä viimeinen on se sinetti, eli Pyhän Hengen ilmoitus. Tässä avautuu taivasten valtakunta.

Ihmisillä on jonkinlainen penseä käsitys siitä, että taivastenvaltakunta on jotain sellaista, joka annetaan lopulta kaikille. Raamattua ei viitsitä lukea, koska sieltä voi löytyä jotain joka ei miellyttäisikään illuusiota.

Oletko koskaan jättänyt epäilyttävää kirjettä avaamatta, vaikka verovirastolta tullutta? Pelkäätkö joskus avata puhelinlaskuasi ja nähdä karu totuus? Varmaan olet, koska se ei ole kivaa ja monesti tulee siirrettyä laskun avaamista juuri siitä syystä. Lopulta on silti pakko avata lasku ja katsoa, koska eräpäivä tulee vastaan. Karu totuus paljastuu sinulle silloin ja jos et ole valmistautunut laskuun, voi sen summa olla liian suuri sinulle. Mitä sitten teet? "Skeidat on byysassa ja kyynel öögassa". Karu totuus olisi ollut parempi katsoa heti ja aloittaa säästäminen. Sama pätee siis taivastenvaltakuntaan. Varmuuden vuoksi olisi hyvä tuntea sanaa, edes sen verran, että tietää pelastumisen ehdot.

1. Korinttolaiskirje 6:9-10

Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

Roomalaiskirje 2:5-6

Kovuudellasi ja sydämesi katumattomuudella sinä kartutat päällesi vihaa vihan ja Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päiväksi, hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan":

Ei tämä siis ole helvetin tuomio! Tämä on Jumalan vihan tuomio!

Jumala kyllä tietää, kenelle viha annetaan ja kuka siltä säästyy. Jumala rankaisee ja kurittaa vain omiaan, muut saavat mennä kuin pellossa.

Mutta kun loppu tulee, jota aikaa me elämme, tarkoittaa tämä puimatantereen tyhjennystä, lusteen sidontaa kimppuihin, nisun korjaamista aittaan ja viinin heittämistä Jumalan vihan suureen viinikuurnaan.

Lapsi kun kastetaan luterilaisella kasteella, eikä hän saa sen jälkeen hengellistä kasvupohjaa, ei hän myöskään yleensä ota, eikä löydä Jeesusta, vaan tämän maailman. Vähitellen hiipuu kasteen tuoma side taivastenvaltakuntaan ja liitto alkaa rakoilla. Tämä rakoilu johtuu ihmisestä itsestään, eikä Jumalasta.

Kun lapsi siunataan ja hän saa kristillisen kasvupohjan, joka johtaa omakohtaiseen Uskoon tuloon ja Uskovan kasteeseen Vapahtajassa Jeesuksessa Kristuksessa, sidos taivasten valtakuntaan on luja kuin kallio. Ei nämä kaksi seikkaa mikään sääntö ole, muuta kuin että sidoksen lujuudesta on pelkästään kyse.

Uskovan kaste on luja kuin kallio ja lapsikaste ei ole paljon mitään muuta kuin vanhempien sydämen tasolla olevasta mittapuusta kiinni, kuinka paljon tuo rukous kuullaan.

On paljon luterilaisia, jotka kuvittelevat lapsikasteen olevan taivaan portti. Näin ei tietenkään ole. Minä olen itse rukoillut lasteni puolesta paljon ja olen onnellinen kun sain molemmat aikuiskasteen kautta Jeesuksen tulemaan heidän sydämiin. Tämä sama asia pitäisi olla jokaisen vanhemman rukouksessa, mutta näin ei ole, koska luterilainen kirkko on penseyden perikuva. Se uskoo kaikkien pääsevän ilman ehtoja taivaaseen, kunhan on maksanut kirkollisveroa, oli sitten vaikka "hekumoitsija miehimyspappi", jostain Imatralta. Pyhä Pietari taivaan portilla katsoo kirkollisvero kuitit ja päästää sen mukaan taivaaseen, kuinka paljon on veroja maksettu.

Taivastenvaltakunta on jotain aivan muuta! Pietari sen tiesi ja Pyhä Henki sen vahvisti.

3.12.2008

Totuus ja vilpittömyys hengessä

Johannes 4:23-24 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."

Mitä on rukoilua hengessä ja totuudessa? Mitä on elämää hengessä ja totuudessa? Henki on sisimpäsi olemus ja totuus on sen vilpittömyys. Elämä hengessä on syvempää pohdiskelua ja ympäristöstä riippumatonta olemista. Kun sen kaiken tekee vielä vilpittömin mielin vailla pienintäkään epäilystä, tuo mutkikas yhtälö alkaa hahmottua. Korostan ja korottamalla korotan, ettei tämä onnistu koskaan ilman Jeesusta Kristusta ja Pyhää Henkeä, koska henki on Pyhä Henki ja totuus on Jeesus Kristus.

Jumala teki Adamille ja Eevalle vaatteet, jotta nämä eivät häpeäisi toisiaan. Miehen ja naisen välinen alastomuus aviopuolisoina kuvastaa suhdetta Jeesukseen, eli totuutta vilpittömin mielin sellaisena kuin olet. Jumala sen sijaan teki vaatteet muita ihmisiä varten, heidän katseilta, jotta ne eivät vahingoittaisi vilpittömyyttäsi kohdatessasi ilman vaatteita.
Oletko koskaan kuullut puhuttavan, ettei jollain ole kilpeä elämässä ja siksi monet käyttävät hyväkseen tätä. Siitä juuri on kyse ja siksi Jumala katsoi parhaaksi tehdä vaatteet Adamille ja Eevalle. Ihmiset ovat julmia, kovasydämisiä ja säälimättömiä sellaiselle, joka ei osaa puolustautua tai peittää heikkouttaan.

Rukouksessa tämä kaikki vaate on oltava poissa ja siksi lähestyminen rukouksessa kaikkivaltiasta Jumalaamme, ei saa mennä kilven takaa, tai vaatteiden peittämänä, vaan alasti.

Hengessä ja Totuudessa kohta pitää ihmisten rukoilla. Heidän kätensä kirpoavat ja heidän jalkansa käyvät veltoiksi, heidän päänsä käyvät häpeästä vallan kumaraan. He heittävät kaiken omaisuutensa kadulle arvottomina, koska se on käynyt heille saastaiseksi. He pukeutuvat säkkiin ja heittävät tuhkaa päälleen. Tuska ja hätä on kova, eikä mikään tunnu tuovan enää lohtua heille, koska he hylkäsivät Jumalan pojan Jeesuksen Kristuksen, eikä kukaan enää avaa heille ovea. Tästä alkaa rukoukset, jotka TODELLA ovat vilpittömiä ja hengessä rukoiltuja katumuksen tuskaisia huutoja Jumalalle korkeuksiin. Nämä Jumala lopuksi vielä pelastaa.

9.12.2008 [PUNNITSE TÄMÄ HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Tässä se selvä ero juuri piilee - MITÄ SINÄ ODOTAT, Jeesusta vai niitä pahoja aikoja

Lisätty viimeksi eli 9.12.2008:

Jouko Pihon kirjoitus "Uskovien eloonjäämistilat pahoina aikoina"

Laitoin alla olevan kirjoitukseni 7.12.2008 Netmissionin keskustelufoorumille. Palaute oli monenlaista, kuten odottaa saattoi. Kirjoitukseni oli lähinnä koepallo. En tiedä, onko kaavailemani idea mahdollista ja viisasta toteuttaa Suomessa. Tiedän, että USAssa on myös herännyt vastaavia ajatuksia. Lisäksi voi olla, että juuri minun ei tule olla kuvailemani idean toteuttamisessa mukana, vaan osuuteni on ajatuksen esiintuomisessa niin, että muut ihmiset saavat siitä tekemisen sytykkeitä tulevina ahdistuksen aikoina.

Seuraavassa kirjoitukseni.

Uskovien eloonjäämistilat pahoina aikoina

Jos ajattelemme tulevaisuutta, joka sisältää todennäköisesti seuraavan maailmansodan, joka koskettaa myös Suomea, talousromahduksen, ruokapulan, jopa nälänhädän ajan, uskovien vainoja, Antikristuksen ajan, jolloin ei voi ostaa eikä myydä ilman pedon merkkiä, jota uskova ei saa ottaa, erilaisia tautiepidemioita sekä ilmastonmuutoksesta johtuvia äärimmäisiä säämuutoksia, niin olisiko siinä mitään ajatusta, että uskovat valmistautuisivat näihin vaikeuksiin yhdessä siten, että perustettaisiin maalle isoja asumiskommuuneja, jotka olisivat omavaraisia ruokahuollon ja kaiken muunkin suhteen niin pitkälle kuin se on mahdollista?

Hengellinen varustautuminen olisi tietysti tärkeintä, mutta myös toisista huolehtiminen sen kautta, että eri ihmiset voisivat tuoda yhteiseksi hyväksi omaa varallisuuttaan ja ennen kaikkea omaa erityisosaamistaan. Eli tilanne olisi vähän kuin alkuseurakunnassa.

Sen eron voisin alkuseurakuntaan nähdä, että nyt lopunaikana, kun pahuuden voimat riehuvat ja esim. ruokapulan aikana erilaiset ryöstöjengit voisivat alkaa mellastaa ympäri maata vaatien ruokaa taloista ja kenties tehden muutakin pahaa kuten raiskaten naisia, niin näitten yhteisöjen tulisi olla myös aseistettuja, että tällaiset huligaaniporukat saadaan pysäytetyiksi.
Samalla aseita voidaan käyttää turvallisuuden lisäksi myös metsästykseen ja sitä kautta voitaisiin myös turvata ruokahuoltoa.

Mitä mieltä olette ajatuksesta?
Lisäideoita?
Kuka tulisi mukaan?

Jouko Piho

Voin kertoa heti alkuun, että Jouko Pihon ajatuksella on siipiä ja tekijöitä jo useita ihmisiä eri paikkakunnilla ja se johtuu kahdesta syystä. Kutsumustyö ja usko tulevaan. Tunnen heti varmasti kaksi henkilöä jotka tietävät jäävänsä jostain syystä tänne kun morsian lähtee. Se mikä siinä on ihmeellisintä, kumpikaan heistä ei ole siitä pahoillaan, vaan se on heille pikemminkin työ jonka he haluavat kunnialla ja suurella ylpeydellä saada aikanaan päätökseen. Toisen ystäväni emotionaalinen halu suojella ja huolehtia on niin kova, että hän selvästi varautuu ylläpitämään suurtakin kommuunia, kunhan sen aika tulee. Hän on varustautunut jo nyt erittäin hyvin ja koko ajan varustaa lisää niihin aikoihin. Hän tekee sen kaiken ennalta tietäen vain niitä pahoja aikoja varten. Toisen kutsumus on ihan erilainen, tai ainakin pääosin, koska hän on varustautunut suurta herätystä varten. Ei niissä kummassakaan odotuksessa tietenkään sinällään mitään pahaa olekaan, ovathan ne molemmat Jumalan kutsumusta. Siinäpä se tuleekin, että mielestäni niiden ihmisten, jotka eivät odota Jeesusta eikä pidä tempausta mahdollisena, vaan he odottavat noita pahoja aikoja, heidän on syytä olla varovaisempia, koska se voi käydä kipeää kun sen aika tulee. Heidän täytyisi varautua enemmän mahdolliseen Pyhien pois ottamiseen, koska se on Raamatussa selvästi tuotu esille. Se on vähän sama asia kuin ateistille, että on parempi varmuuden vuoksi tehdä tili selväksi, jos Jumala sittenkin olisi olemassa, koska eihän siinä mitään menettäisi. On vaan huomattavasti paremmat lähtöasetelmat kohdata totuus, kun se totuus kumminkin joskus paljastuu.

Toisaalta kaikella on jo tarkoituksensa. Sisäinen tunne ja kutsumus tuon Pyhien poisottamisen kutsuna ja tänne jäämisen kutsuna voi ilmetä monellakin tavalla ihmisen sisimmässä. Voi olla, että moni kokee kutsumusta uskoa yhteen Jeesuksen paluuseen vain siksi, koska iskun pitäisi olla tarpeeksi kova, koska elämän perustunneside on kasvanut kovan kiven sisällä kieroon Kristuksen todellisesta olemuksesta. Jos ihmisen sielussa on jotain niin pahasti pielessä, että tämä luulee olevansa taivastentiellä ja siksi sydän on pakko särkeä pahimmalla mahdollisella tavalla. Sydämen kivikovat kuoret on saatava rikki, koska se on ainoa pelastustie joillekin, joiden sydän on pahasti paatunut kävellessä tien ohessa tunnustaen ja huutaen jatkuvasti "herra herra" mutta sydän ei ole sitä aidosti koskaan ollut.

jatkuu...

5.3.2009 [TUTKI JA KOETTELE ONKO NÄIN?]

Ihmisten pinnallisuus määränsä päässä ja ero morsiameen kasvaa

On uskomatonta huomata ennen niin häilyvää eroa Laodikean ja Filadelfian seurakutien välillä, kun nyt ero on kuin Grand Kanjoni. Taivasten valtakunnan säännöt ovat niin vieraita Laodikean penseälle seurakunnalle, joka luulee olevansa kaunis, puhdas ja rikas.

Otan aluksi esimerkin kielenkäytöstä. Minähän olen tällainen, joka en välitä mitä suustani päästän ja niinpä sanon netissä perustellun suorat sanat joillekin, jotka eivät ymmärrä vaikka rautalangasta vääntäisi, että pysyisivät hiljaa tai sitten poissa kristittyjen palstoilta. Jos kerran ei ole muuta asiaa kuin pilkata kaikkea mitä sinne tuodaan, niin keksisivät jonkin muun hyödyllisen harrastuksen, kuten kossun juonti. Kun olin ladellut asiani halki poikki ja nippuun, niin eiköhän joku kristitty tule kyselemään, että ”onko tuo oikeasti Jarmon puhetta”. Miksi ei olisi? Olen pakanoille pakana ja kristityille kristitty. Miten ihmeessä minä voin pärjätä muuten jossain yökerhon ovimiehenä jos alan lässyttään niille 3:n promillen känniurpoille Korintolaiskirjeen nuhdesaarnoja.

Sitten nämä kristityt paheksuvat minua, koska kielenkäyttöni oli niin hirveetä, etteihän tuo ole kristityn puhetta. Et sinä voi olla mikään kristitty. No mikä sitten on? Sekös se onkin taivastenvaltakunnan avain, siveä ”julkinen” kielenkäyttö ja muulla ei olekaan enää niin väliä.

Kävin katsomassa lätkämatsia erään adventistipapin kanssa, joka katsomossa huusi kuin kuka tahansa lätkäfani. Kovaa peliä, voimakkaita kannustushuutoja ja katkenneita kylkiluita, jonka jälkeen mennään vanhuksille pitämään iltahartaus. Thats it, eihän tuo voi olla mikään oikea pappi, sen kielenkäyttöhän oli aivan kamalaa.

Kaiken avainsana on se, mitä sinun itsesi sisällä tapahtuu. Ei Jumala halua sinun näyttelevän Oscarin arvoisen tosi-tv näytelmäelämän, vaan olla aito sinä itse. Ei se ole tärkeää, miten me täällä tarkalleen ottaen juodaan tee oikealla tavalla pikkurilli pystyssä ja ryystetään pullonsuusta kun vieraat lähtevät. Tärkeintä on se, että olet aito sinä ja vielä tärkeämpää että etsit koko ajan Kristusta ja parannusta elämääsi.

Piereskeletkö sinä? Me piereskellään kaikki!!! Ei piereskelijät pääse taivaaseen ja siksi sinä väität ettet muka piereskele. Me ei kukaan päästä taivaaseen, koska ei piereskelijät pääse taivaaseen, koska ne haisee. Mutta jos valehtelet, ettet piereskelekään, niin voihan se olla, että Jumala ei tajuakaan sinunkin piereskelevän ja päästääkin siksi sinut sisään.
Tämä oli ironista leikkiä mutta totuutta toinen puoli. Kaikki se mitä teet häpeillen yksiksesi ja väität ettet koskaan teen niin, se on rankkaa valhetta. Mutta kaikkein pahimman synnin teet siinä, että väität olevasi siveellinen, rikas, kaunis ja puhdas, samalla moitit kun veljesi on aito ja tekee jotain joka ei ole kristitylle sopivaa ja väität itse olevasi puhdas sellaisesta. Tässä tulee suurin ero morsiamen ja tänne puhtaine käsineen jäävien välillä. Morsian on sika, jolla nenärengas ja laodikealainen on kaunis puhdas ja säihkyvä olento. Tämä eroavaisuus on kasvanut huomattavan suureksi rotkoksi näiden kahden välille.
Laodikealainen puolustaa oikeuksiaan henkeen ja vereen, luullen että se tasa-arvo tulee niin ja että se on oikein. Lisäksi hän puolustaa muitakin valikoituja heikkoja samalla, jotta itse voisi puolustaa omia tekojaan, mutta ei puolusta sitä, jonka katsoo olevan vastakkain itsensä kanssa, vaikka tämä kärsisikin vääryyttä. Tasa-arvon tavoittelussa on aina kaksi tai sitäkin useampaa puolta. Joku aina voittaa ja joku aina häviää. Morsian sen sijaan luopuu oikeuksistaan ja kehottaa muitakin tekemään niin, jolloin kaikki häviää. Vai häviääkö?

jatkuu...

24.3.2009

Mahtuuko kameli neulansilmästä ja vertauksen tarpeellisuus

Piirsin oikein jättisuuren parsinneulan, jolla voisi parsia vaikka räsylankamattoja, jotta saataisiin edes jonkinlainen käsitys mitä Jeesus vertauksella todella tarkoitti. Tässä suhteessa se nyt on kameliin nähden, eli... jokaiselle lienee selvää, ettei kameli mahdu. Tämä ei tietenkään ole se jutun juju, vaan mitä Jeesus todella tarkoittaa verratessaan porttia josta mennään sisälle?
Olisihan Jeesus käyttänyt jotain järkevämpää vertausta, jos hän tarkoitti sen mahdolliseksi jollain konstilla. Jeesus vertasi kameliin ja neulansilmään koska se todella on mahdoton yhtälö.

Mitä rikkaus siis on, joka ei mahdu? Maallinen rikkaus on tietysti se ensimmäinen suora kuva rikkaudesta. Toinen vertauskuvallinen rikkaus on tieto ja taito sekä monenlainen etevyys tässä maailmassa, joka palvelee ihmistä rakastamaan itseään enemmän kuin pääsyä portista. Kun mennään kolmanteen vertaukseen, niin me huomaamme sen kaikkein pelottavimman seikan, jossa me puhumme kristitystä ihmisestä, joka luulee itsestään olevansa rikas uskovaisuudessaan.

Lue Johanneksen ilmestys 3:14-22 jossa on lohtu silti olemassa, koska siellä on sama lause kuin on Matteus 25 luvun neitsytvertauksessa. "Menkää myyjäin luo ostamaan öljyä" ja tässä taas, "ostakaa minulta kultaa, tulessa puhdistettua".

Näillä on rikkautta, "rahaa jolla ostaa". Tämä rikas kuvittelee itsessään olevan rikautta, vanhurskautta, pyhyyttä ja täyteyttä kelpaavana Jumalalle sellaisenaan. Tämä on sitä rikkautta erityisesti, josta Jeesus vertauksessa puhuu ja sanoo sitten totuuden, että te olette köyhiä ja alastomia. Te ette koskaan olisi tulleet mahtumaan neulansilmästä sisälle.

Minä tunnen adventisteja, joilla on paljon maallisia rikkauksia, eivätkä he millään luopuisi niistä ja he selittävät aina tämän rikkauden siunauksena ja tämän vertauskuvan he lähes ohittavat sanomalla saman vanhan kliseen, kuten niin monesti aina. "Jumala yksin voi mitä tahansa laittaa mahtumaan vaikka kamelin neulansilmästä". Niinpä! Vertauskuvalta meni taas koko pohja pois. Rikkauksistaan he eivät silti tingi eikä Jeesuskaan tingi vertauksensa antamisesta ja sen tarkoitusperistä. Siellä se on ja pysyy sellaisenaan Raamatun lehdillä, eikä sitä kukaan voi kumota päästelemällä kameleita omilla perusteluilla neulansilmästä läpi.

No onhan noita rikkaita aina ollut ja hyviä vanhurskaita ihmisiä he ovat olleet. Niinkö? Kysyn epäilevästi minä. Miksi Jeesus sitten valehteli mahdottomuudella päästä sisään, jos kerran kykenet itsekin hyvin havaitsemaan oheisesta kuvasta kuinka mahdoton ajatus se on. Minäpä kerron... Portteja on eri kokoja ja niitä on Uuden Jerusalemin jokaisessa neljässä ilmansuunnassa kolme porttia. Lisäksi kuolema ei ole koskaan ollut Jumalalle ongelma, vaan eräänlainen sielun terminaalitila. Ensimmäinen portti on niin pieni, ettei siitä mahdu kuin pienet hiirulaiset sisään. Toisessa portissa onkin jo huomattavasti enemmän leveyttä ja kokoa, josta kamelikin menee juuri ja juuri sisälle. Kolmannesta pääseekin jo parikamelivaljakolla sisään, koska siitä mahtuu koko Israelin kansakin kaikkinensa sisälle.

Yksikään vertaus ei Raamatussa ole turhaan verrattu juuri siten, kuin ne on verrattu. Moni vertaus olisi voitu kertoa toisin, mutta pointti ei olekaan siinä, miten me sen haluamme ymmärtää, vaan miten asian laita totuudellisesti on. Hyvä esimerkki on häät ja yljän tuleminen, hääjuhla kaikkinensa häävieraineen, joilla toisilla ei ollut häävaatteita jne.. ja vieläpä ne neitsytvertaukset lamppuineen.

Toinen hyvä esimerkki "salaisesta" tempauksesta?????? on kahden miehen nukkuminen vuoteella, toinen otetaan ja toinen jätetään. Sama koskee miehiä peltotyössä ja naisia jauhamassa. Samalla maailmassa pitäisi olla käynnissä viimeiset vitsaukset ja ydinsodan jäljiltä maa on täysin asumakelvoton, jopa aikaa pitää lyhentää, että joki liha voisi pelastua. Miksi Jumala antaa tällaisen vertauksen, joka ei vastaisi todellisuutta? Siksi koska vertaus on todellisuutta, eikä maailmassa ole ehtinyt tapahtua vielä yhtään mitään, kun tempaus tulee. Siksi!

20.4.2009

Maailmassa kirkot ovat nyt syöksykierteessä täydelliseen hajaannukseen

Kaikki ulkokultaisuus on jo saavut-tanut määränsä pään. Ei ole enää mitään, mitä emme olisi tehneet väärin tai saastuttaneet omilla lihallisilla ja itsekkäillä tarkoitusperil-lämme. Minun mielikuvitukseni ei enää riitä siihen, koska hyvä on muuttunut pahuudeksi ja pahuuttakin jo ihaillaan sellaisenaan hyvyytenä. Lauluissakin kuulee jo sanoituksia, jossa kyseenalaistetaan lakia, "kuka voi määrätä lain, mikä on hyvää ja mikä pahaa". Ihmisen sydän on silloin jo täysin pilaantunut, jos ei enää osaa erottaa tekeekö hyvää vai pahaa, vaan siunataan jopa syntiä.

Isä Mitro lähtee politiikkaan ja tätä ennen häneltäkin kysyttiin keskeisiä moraalisia kirkolle tärkeitä arvoja,
jotka hän siunasi kuin poliitikko konsanaan sanomalla kuinka kaikki on ihanaa ja sallittavissa olevaa kuin tällä olisi oikeus päättää mikä on sallittua ja mikä ei. Näille liberaaleille on kaikki sallittua, aivan papin sukupuolenvaihdosleikkauksista alkaen mihin tahansa ja minkä tahansa siunaamiseen vaikka Pyhään avioliittoon.

Ajatellaanpa näin: Jos olisin poliisi ja minun tehtäväni olisi valvoa lakia ja ennen kaikkea olla esimerkki muille lain noudattajana, niin kertoisinkin yhtäkkiä avoimesti aloittaneeni kauppaamaan huumeita ja välittämään huoria yön pimeinä tunteina ravintolan edessä sulkemisaikaan ja myyn alaikäisille koulun edessä viinaa. Sitten sanoisin etten minä silti ole näitä poliisinhommia lopettanut, vaan teen edelleen poliisintyötä, koska olenhan minä sentään poliisi ammatiltani, eikä minun ammattitaitoni katoa, vaikka teen rikoksia samalla.

Entäpä jos olen lääkäri ja tehtävänäni on parantaa ihmisiä. Sitten viljelen laboratoriossa kaikenlaisia uusia viruksia ja hirviöbakteereita, jotka pistelen kaupassa injektioruiskulla erilaisiin ruokiin ja ihmiset alkavat sairastella.

No onhan tämä tietysti kornia, mutta mitäpä jos olen pappi, jonka elämänkutsumus on totella ja levittää puhdasta Jumalan sanaa. Teen sitä kirkoissa vakavalla naamalla, mutta rikon kaikki käskyt ja moraaliset Raamatun ohjeet mennen tullen, vailla pienintäkään omantunnon tuskaa. Viittaan kintaalla Jumalalle, vääristelemällä selvää Raamatun ilmoituksia ja hurskastelen taas kirkon alttarilla kansalle joka sunnuntai, vetoamalla pelkkään ammattiosaamiseeni.

Sanalla sanoen Jumalan pelko on kadonnut ja loputon suvaitsevaisuus on saanut siivet.

24.4.2009

Lordi ilmestyi pimentämään maailman 2006 Euroviisuihin - nyt alkaa tekojen vuoro

Hyvä että kansa herää näkemään. IHAN SAIRASTA! Suomella on toivoa, vaikka sata tuhatta suomalaista kävi kumartamassa tätä saatanaa Espan puistoissa 2006 kun tämä sai täyden valtakirjan Euroviisuista. Kyse on siis symboliikasta ja vain ne ihmiset, jotka eivät jaksa Uskoa, he eivät kykene näkemään mitä tässä tapahtuu.

Aivan samalla tavalla luopumuksen kanssa, nämä tietyt kansamme jäsenet eivät kykene näkemään mihin johtaa naispappeus. Se johtaa sallimukseen ja sallimuksesta toiseen sallimukseen. Rakkaat naispapit, riisukaa liperinne ja uskokaa Jumalan sanaa, Paavalin oppeja. Te ette pysty olemaan Jumalan sanan yläpuolella. Kääntykää takaisin Jumalan puoleen nöyrinä ja mieleltänne puhtaina. Älkää koettako olla enempää mitä olette ja antakaa niiden pappien hoitaa papin virkaa, jotka pappeuteen kykenevät, nuhteettomat ja säädylliset, jotka osaavat asettua itse Jumalan ja seurakunnan alamaiseksi. Lakatkaa katsomasta Lordia, koska hän oli pelle ja hassu hirviö, joka lopulta syö lapsemme suihinsa ja katkoo niiden kaulat. Se on saatanan suunnitelma ja päämäärä. Lordi on alkanut siis nyt symbolisesta pahuudesta tekoihin. Olemme juuri tulossa suuren sivun kääntämisen kynnykselle, jossa maailman järjestys muuttuu hallinnasta kaaokseen.

Jatkan klo 16:40 aihetta...

Saatanan niin sanottu "fetissi" pakkomielteinen himo, on ihmisen pään irti leikkaaminen. Tämä näkyy ennen kaikkea Islamistisessa maailmassa, jossa pään irtileikkaaminen ruumiista on hyvin yleistä. Samoin äärimmäisessä pahuudessa pään irtileikkaaminen on huomattava seikka, eli kaikki missä henkimaailma häärää vapaasti ihmisen sisällä, päitä katkeaa. Tämä symboloi pään leikkaamista irti ruumiista, koska Jeesus on pää ja me olemme ruumis. Ihminen joka tahtoo riistää toisen hengen, ei lähde koskaan niin veriseen työhön, kuten pään irti leikkaaminen, koska helpompiakin keinoja on riistää ihmishenki. Tämän kaiken vaivannäön saa aikaan vain saastainen henkimaailma. Pään irti leikkaamiseenhan tarvitaan valtava motivaatio, koska pää on tukevasti kiinni ruumissa ja siinä on esimerkiksi jänteitä ja rustoja, sekä kaularanka. Vaatii siis paljon työtä irrottaa pää ruumiista.

Lisäksi saatanalla on toinen yhtä voimakas halu ja se taas pyörii ihmisen saastuttamisen ja häpäisemisen, mm. seksuaalisilla alueilla. Lisäksi siihen liittyy nimenomaan myös syöminen. Olethan sinä tietoinen miesten ja naisten välisestä suuseksistä, johon liittyy myös erilaiset ruoat, joita joskus leffoissa näkee. Seksuaalisuuteen liittyy siis voimakkaasti myös syöminen. Ihmisen kuuluisi syödä Jeesuksen Kristuksen ruumista, lihaa, joka on happamaton valkoinen leipä. Saastaisuus tulee nimenomaan seksuaalisilla alueilla homoutena, joka on vastakohta Kristuksesta ja morsiamesta, miehestä ja naisesta. Itsensä alentamiseen taas liittyy syöminen, jossa ihminen itse halventaa itseään syömällä sisäelimiä, joka on kuin lihan vastakohta, jota ei tee edes muut kuin saastaisimmat haaskaeläimet. Lihansyöjäkin syö vain lihan. Saatana siis tahtoo ihmisen alentavan itse itsensä näin alas kuten Lordi tässä nyt teki.

Mutta kuten tästä voit päätellä, kuinka valtavasti henkimaailma saa kiksejä symboliikasta.

4.5.2009

Nimikristillisen maailman epäkunnioitus sakramentteja kohtaan sylkee Jumalan armon päälle

Tämä nykymaailma, joka kutsuu silti itseään kristilliseksi yhteiskunnaksi, ei käy kirkossa koskaan huvin vuoksi, eikä kiinnostuksen vuoksi, vaan se käy pelkästään aiheesta. Nimellisesti kristilliset ihmiset käyvät kirkoissa vain, jos sattuu olemaan joku perinnepäivä, merkkipäivä tai siihen liittyvä tapahtuma, kuten omaisen ristiäiset, rippijuhla, häät tai hautajaiset. Kun joku ihminen vihdoin käy kirkossa mistä syystä tahansa, se ei ymmärrä kunnioittaa mitään kirkollisia arvoja miksi mikäkin asia tehdään ja mitä varten. Ihmiset eivät syvenny ajattelemaan mitä mikäkin Raamatun ilmoitus meiltä itseltämme vähintään vaaditaan tai mikä on sellainen seikka, minkä takia ei saisi edes mennä lähellekään esimerkiksi ehtoolista.

Hyvin suuri osa ihmisistä menee kirkkoon vain siksi koska se kuuluu perinteeseen käydä jostain kumman syystä kirkossa ja jos siellä tarjotaan ehtoollista, mennään naimisiin tai ihan mitä muuta tahansa, niin papisto ei edes kerro sakramenttien todellista tarkoitusta, vaatimuksia sen täyttämiseen ja seuraamuksia sen jälkeen. En tosiaan tiedä yhdenkään kirkon papiston kertoneen vakavasti mitä seuraa kun sydän ei ymmärrä mitä käsi tekee.

Otetaan vaikka esimerkki anteeksiannosta ja ehtoollinen on sinetti ja merkki siitä, että me olemme tosiaan Jeesuksen nimessä anteeksiantoamme saamassa. Jeesushan on sanonut, että sen minkä teette yhdelle minun vähimmistäni, sen te teette myös minulle. Toisin sanoen, kun menet ottamaan ehtoolista ja oletat tekeväsi hyvin ja saamaan syntisi anteeksi, teet sen vilpittömästi, mutta oletkin koko ajan ollut kääntämässä veljesi päätä eroamaan vaimostaan. Veljesi vaimo on alkoholisoitunut ja olet itse joutunut usein lainaamaan veljellesi rahaa, koska tämän vaimo on aiheuttanut taloudellisia murheita perheelle. Ajat koko ajan asiaa eteenpäin ja kerrot veljellesi, kuinka maailma on täynnä naisia, eikä yhdestä juoposta kannata murehtia, vaan ottaa avioero tästä. Tällaisen asetelman edessä menet itse hurskaana kirkon penkille katselemaan muiden hurskaiden kanssa kun ehtoollista aletaan tarjoilla. Sitten menet eteen ottamaan ehtoollista muka "nöyränä ja katuvana". Tämän jälkeen tunnet olosi entistä paremmaksi ihmiseksi ja menet veljesi luo joka taistelee perheen kirousta, alkoholia vastaan. Lopulta veljesi romahtaa ja alkaa uskoa sinua, ottaa avioerohakemuksen, menee sosiaalitoimistoon ja tästä alkaa pitkä, armoton sekä piinallinen prosessi, joka johtaa vaimon lopulliseen tuhoon.

Sinä nautittuasi ehtoollisen ja hurskastelusi hedelmät ovat kypsät, olet tehnyt rikotun perheen, itkua, murhetta ja vaivaa lähimmäisille. Jatkuvasti luulet tehneesi oikein ja joudut joka päivä näkemään silti murheen hedelmiä edessäsi. Joudut taas todistelemaan itsellesi, kuinka oikein olet koko ajan toiminut. Silti Jeesus on sanonut, sen minkä teet yhdelle minun vähimmistäni, sen teet minulle ja niin teit samalla aikaa kun otit ehtoolista ja vaadit sillä itsellesi anteeksi antoa siltä, jota juuri puukotit selkään.

Olet pettänyt itseäsi Pyhän Hengen silmän alla käyttäen Pyhää Henkeä työsi välikappaleena. Olet siis syyllistynyt yhteen pahimmista rikoksista mitä maailmassa voisi olla. Sinun ainoa puolustuksesi on ne sanat, jotka Jeesus lausui ristillä hänen itsensä tappaneille ihmisille. Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät.

10.6.2009

Kristityn elämä on kuin nuoralla kävelyä ja siksi meistä löytyy usein se kaikkein pahin pahis

Paavalin mukaan kristittyjä on kahdenlaisia heidän lähtökohdiltaan. Heitä on äidinmaidossa uskonsa saaneita, eli Uskoon kasvatettuja ja sitten on käännynnäisiä, jotka eivät saaneet kodissaan kristillistä perintöä. Tämä on fakta, koska muunlaista uskon lähtökohtaa ei ole maailmassa. Se tosin on iso ero, että läheskään jokainen kodissaan uskon saanut, pitäisi kiinni uskostaan, tai moni ei ole ehtinyt edes tulla kodissa vielä uskoon, vaan on sitten joutunut maailman vietäväksi. Näin ollen voimme erottaa vain tosiaan kaksi tapaa, joko Usko on säilynyt, tai sitten sitä ei ole koskaan oikeastaan ollutkaan.

Jeesuksen oma venesaarna järven rannalla oli vielä paljon valaisevampi (Matteus 13), jossa Hän vertasi kylväjän siemeneen tätä samaa ajatuksen lähdettä, jota lähdin punomaan. Katso, kylväjä meni kylvämään. Ja hänen kylväessään putosivat muutamat siemenet tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. Toiset putosivat kallioperälle, jossa niillä ei ollut paljon maata, ja ne nousivat kohta oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata. Mutta auringon noustua ne paahtuivat, ja kun niillä ei ollut juurta, niin ne kuivettuivat. Toiset taas putosivat orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne. Ja toiset putosivat hyvään maahan ja antoivat sadon, mitkä sata, mitkä kuusikymmentä, mitkä kolmekymmentä jyvää. Jolla on korvat, se kuulkoon, sanoi Jeesus lopuksi, joka tarkoittaa jälleen sitä, että sanomassa oli paljon, hyvin paljon... sanomaa.

Kun Paavali puhui kahdesta lähtökohdasta, niin tässä käydään kaikki ne variaatiotkin läpi, jossa aika valitettavalla tavalla käy suurimmalle osalle huonosti ja vain hyvään maahan kylvetty siemen jää jäljelle tuottamaan uutta satoa. Tässä vertauksessa ei siis ollut pakanoita, jotka eivät koskaan ottaneet vastaan mitään, vaan tässä oli kuvaus niistä, joihin oli siemen jo kylvetty. Kysymyksessä on siis kristitty, joka on entinen tai ehkä tuleva kristitty. Tämä vertaus selittää monille kamelin menemistä neulansilmästä ja monesti Jeesuskin sanoi surullisena, että moni teistä on kutsuttu, mutta harvat teistä ovat valitut. Toisin sanoen joukko on pieni, joka todellakin pelastuu, eli ei ole itsestään selvää, että uskovaan perheeseen syntyminen pelastaa, puhumattakaan luterilaisen kirkon lapsikasteesta, joka ei ole takuulappuna Taivaaseen yhtikäs mitään. Eli jos tarkkoja ja ennen kaikkea olemme itsellemme rehellisiä, niin maailman Kristityt pääosin valehtelevat kirkoissa jaellessaan Taivastenvaltakunnan avaimia toisilleen.

Nyt en enää ota ANKARAA VUORISAARNAA tähän mukaan, koska tämäkin kaikki mitä sanoin, on lienee synnintunnon paatossaarnaa, jota kirkoissa ei enää ole ollut vuosiin. Kukaan ei puhu synnistä, vaan kaikki puhuvat vain pelastuksesta ja armosta. Vaikka pelastussanoma ja jarmo kuulostavat ihan samalta ja kaikenlisäksi kaikkein armollisimmalta, en halua sinulle armoa jaella ilmaiseksi. Ei Jeesus ole mikään päähän silittelijä, vaan totinen Jumalan lihaksi tullut Jumalan poika, eikä hän ole mikään valehtelija. Valehtelija on saatana, joka vääristelee kaiken Jumalan sanan, niin ettei helvettiäkään enää olisi ja Taivaskin on turhuutta maailman ilojen rinnalla. Tähän saatana tähtää, vääntäessään Kristityn päätä jatkuvasti puolelta toiselle, riippuen siitä, mihin hyvää tarkoittavaan suuntaan hurskas Kristitty milloinkin katsoo.

Ei saatana ole sekoittamassa rikkaan riistäjän päätä, eikä pysäytä palkkasotilaan uraa, eikä jenginuoren huumekauppoja, eikä häntä vapaaehtoisesti palvomaan tullutta satanistia hautausmaan kivienkaatopuuhista. Saatana haluaa ihmisen tuhoavan itse itsensä ja näin hän saa nauraa Jumalan kuvan tuhoutumista. Kristitty sen sijaan on jatkuvassa saatanan jalopeuran kiljuvana sen kynsissä ja hampaissa. Saatanan demonit huomaavat hyvin nopeasti heikon uskovan ja tarttuu tämän heikkouksiin kiinni. Esimerkiksi siten, että Kristitty kääntyy Uskoon ja alkaa parin vuoden mittainen nöyrä ja iloinen jakso, jona aikana Uskova löytää totuutta ja saa seurakuntayhteyden, löytää Raamatusta itselleen suuren aarteen ja alkaa opetella

Pian saatana alkaa seurata mihin tämän ihmisen tekojen ja tahdon suunta kehittyy ja niin saatana löytää niitä haluamiaan heikkoja kohtia. Eli Kristityn heikkoudet ovatkin molemmissa päissä, riippumatta mihin suuntaan kristitty haluaa mennä. Heikkous löytyy sekä heikkouksina että vahvuuksina. Kristitty usein tietää heikkoutensa ja ne tämä tunnustaa heikkoudekseen ja tämä on taas saatanalle Kristityn vahvuutta. Saatanalle Kristityn heikkous onkin tämän olettama vahvuus ja siitä saatana tekee kristitylle ansan. Väkevän ansan, johon Kristitty usein laukeaa väkisinkin, koska saatana ruokkii tätä Kristityn vahvuutta tietoisesti ja edesauttaa kristittyä itseään luulemaan itsestään mahdollisimman paljon.

jatkuu...

14.6.2009

Miksi toiset tuntuvat saavan tehdä aina vain mitä tahansa ilman rangaistusta?

Varmasti monesta on joskus tuntunut, että miksi toiset ihmiset saavat tehdä ihan mitä tahansa ja jos itse erehtyy kerran vaikka ylinopeutta ajamaan tai väärän kuitin ujuttamaan kirjanpitoon, niin kiinni jäät. Toiset saavat tehdä suuria talousrikoksia ja käyttää surutta muita hyväkseen siitä koskaan jäämättä kiinni, puhumattakaan että joutuisi vastaamaan teoistaan rangaistuksen muodossa. Tämä on melko varmasti monien ihmetyksen aiheena ollut ja juuri tässä kohtaa meistä jokainen puntaroi sitä, että miksi Jumala sallii näin käyvän. Eikö Jumala olekaan oikein oikeudenmukainen ja laita näitä rötösherroja vastuuseen.

Rikolliset jäävät kiinni omia aikojaan ja saavat systeemin mukana rangaistuksen. Toiset taas ovat todella ammattirikollisia ja he palkkaavat kalliita lakimiehiä, jotka päästävät heidät pulasta. Nämä ovat ammattipuhujia, jotka saavat kuunkin todistettua auringoksi ja yön päiväksi. Nämä valkokaulusrikolliset ovat monesti juuri niitä, joita me päivittelemme, että miksi he saavat aina vaan jatkaa rikollista toimintaansa.

Sitten meillä on virastoja omassa hallintoelimissä, jotka toimivat aivan kuin rikolliset, eikä niitä vastaan voi käydä edes oikeutta, koska ne ovat valtion omia toimistoja, joilla on täysi valta tehdä moraalisia rikoksia noin
vain ilman vastuunkantoa. Esimerkiksi sosiaalitoimisto joka rikkoo perheesi ja hajottaa sinut ihmisraunioksi, ei kanna vastuuta, vaan heidän vastuu loppuu siihen kun perhe on hajotettu. Korkeintaan voit saada heiltä vielä laskun että saivat hajottaa perheesi. Tämä on epäreilua.

Eli miksi Jumala sallii näin? Siksi aluksi meidän on ensin selvitettävä keitä me kaikki olemme, joiden tämä sallimus annetaan vaikuttaa. Meitähän on aina periaatteessa vain kaksi ryhmää, pelastuvat ja kadotukseen menevät. Erona on vain se, että Jumala yksin tietää kuka jää ja kuka lähtee, kuka pelastuu tulen kautta ja kuka veden kautta. Oleellisinta on vain se, että Jumala tietää kuka joutuu kadotukseen ja tätä meidän on vaikea koskaan tietää. Late Johansson oli pahamaineisen NBK:n presidentti, jonka sydämellään on useampia murhia, eikä mitä tahansa murhia, vaan mafiateloituksia. Hän on vankilassa ollessaan kääntynyt Uskoon ja saanut syntinsä anteeksi, samoin kuin ristillä oleva ryövärikin pääsi paratiisiin. Eli me emme voi tietää.

Eli ainoa suuri ero on siis siinä, että Jumala tietää kuka joutuu kadotukseen, eli käänteisesti sama toisinpäin, on että kuka ei joudu, eli pääsee lopulta mutkien kautta paratiisiin. Tämä on suurin ero koko hommassa ja siihen on useitakin Raamatunpaikkoja tukena, etsitään ne kohta. Meidän elämässämme on siis vain kaksi päämäärää, joista toinen on paha ja toinen hyvä. Sitten meillä on kaksi tapaa elää ja kantaa vastuu. Toinen on siunaus ja toinen on kirous. Nämä kaksi elämäntapaa eivät taas ole pelastuksen kanssa suoraan tekemisissä, vaan välillisesti. Siunaus ei ole pelastuksen tae, eikä kirous ole sanomaa kadotuksesta, usein juuri päin vastoin. Siunattu elämä saattaa olla armoa, eikä siksi taivasten siunausta ihmisen hyväksi. Armo on siis sitä samaa mitä saatana nauttii tälläkin hetkellä, armonaikaa. Jos Jumala tietää jonkin ihmisen menevän kadotukseen, niin miksi hän tätä rankaisisi tässä elämässä? Jumala siunaa tätä enneminkin ja antaa armoa niin kauan kuin aika on päätöksessään ja armo loppuu. Sama pätee saatanaan ja tämän enkelijoukkioon, armo loppuu aikanaan ja tuomio lankeaa heidän ylitse. Eli jos joskus sinusta tuntuu, että miksi Jumala sallii sinulle tapahtuvan kaikenlaista, sairautta, puutetta, kuolemaa ja ihan mitä tahansa negatiivista, niin muista, että se on sinun parhaaksesi.

Eli älä murehdi, vaikka Herra sinua kurittaa, äläkä iloitse siitäkään, jos Herra ei kaikkia ihmisiä kurita, koska kuolleet ovat kuolleita mutta me elämme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa ikuisesti. Jos Herra jotain lähestyy, niin se tarkoittaa usein sairautta, onnettomuutta tai mitä tahansa kärsimystä. Eli nämä kaikki kärsimykset ja vastoinkäymiset ovat vain Jumalan lähestyvä varjo, älä siis sitä pelkää pahasta olevan koska se on myös pelastuksesi lähestyvä varjo. Pelkää ja kavahda sitä päivää, kun saat lottovoiton, missikisoissa voittaneen maailman kauneimman vaimon, oman talon merinäköalalla, Mersun ja Ferrarin talliisi, parhaan työn ja koko elämä näyttää ruusuiselta ja taivaallisen kauniilta. Tämä ei ole siunausta, vaan armoa koska elämäsi päättyy tänne näiden rakastamiesi tavaroittesi keskelle.

1. Johanneksen kirje 2:15-17 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä. Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta. Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.

jatkuu...

16.6.2009

Viranomaispelko - Kansalaisluottamus - Jumalanpelko ja valheiden seuraus

Tällä hetkellä Suomen Keskustapuolue on valheiden verkossa. Heillä on suuri vaalirahasotku meneillään ja heidän pahin pelkonsa on uskottavuuden menettäminen, joka on nyt vaakakupissa toden teolla. Kansa ei äänestä eduskuntaan valehtelijoita, tai sitten kansa haluaa valehtelijoita eduskuntaan. Jos meidän kansalasten tahto on kierous ja vääryys, niin silloin me haluamme valehtelijoita ja huijareita johtamaan omaa rakasta maatamme.

Nyt viime aikoina meidän poliisimme on myös kunnostautunut kieroudessa ja vääryydessä. Heillä oli omat moraaliset vääryytensä mm. huumausaineiden myynnin pysäyttämiseksi. Ei poliisi saa alkaa harrastaa huumekauppaa, voidakseen saada kiinni huumeiden myyntiorgani-saatioita. Poliisi on viime vuosina käyttänyt vasikoita, jotka houkuttelevat kansalaisia Suomen lain mukaiseen syntiin, rikoksen tekemiseen. Tässä kohtaa meillä on iso ero siinä, että Suomen laki ei ole Mooseksen laki, eikä mm. valehteleminen ole syntiä Suomen laissa. Valheesta ei suoranaisesti rangaista, jos se ei johda viranomaista tietoisella tavalla harhaan. Tämä tietoisella tavalla harhauttaminenhan on nyt vaalirahasotkujenkin pääpointti, eli ihminen saattaa valehdella "huonomuistisuuttaan", mutta kun muisti palaa, voi paljastuakin totuus, eli tietoinen ja harhaanjohtava valehtelu. Tämä tilanne siis johtaa jonkin rangaistuksen pelkoon, tai vaikka viranomaispelkoon, joka langettaa jonkin rangaistustoimen-piteen. Monelle pahin rangaistus on kunnian menettäminen, kuten nyt Keskustapuolueen johdolla, eli menettää kansan luottamuksen. Kansalainen pelkää poliisia sakkorangaistuksen pelossa ja ammattirikollinen vapautensa menettämisen pelossa. Kaikki tämä johtaa valheiden ympärillä pyörivään orjantappuraverkkoon, jonka sisällä
on vankina väärintekijä ja ainoana keinona on valehdella lisää, kunnes kaikki päättyy tavallaan. Valehtelija valehtelee yleensä tasan niin kauan, kuin on pienintäkään toivoa valheilla välttää seuraukset, jotka totuus toisi pakostakin. Totuus on taas se, joka pelottaa kohdata valehtelijan sydämessä, jonne "poliisi" Pyhä Henki tekee joka kerta kaiken tarkastavan ratsian.
Rikos on yleensä peitelty teko, joka jää kolkuttamaan moraalisena tietoisena vääryytenä tekijän sydämeen. Tämän jälkeen alkaa siis teon peittely, joka johtaa teon peittelyn selittelyyn ja uusiin peittelyihin. Särö valheessa johtaa taas uusiin peittelyihin ja valheisiin. Tämä johtaa tekijän itsensä vankeuteen, valheen orjuuteen, jossa ei ole kuin yksi tie pois vapauteen.
Tässä ystäväni Markun kanssa keskustellessamme hän toi yksinkertaisen lauseen, "totuus vapauttaa". Meidän koko hallitus on mädäntynyt, meidän poliisivoimat ovat mädät, virastojemme monet lonkerot jotka palvelevat yhteiskuntaa, ovat saastuneet valheisiin ja jopa meidän kirkkommekin on jo läpimätä saastaisuudessaan. Eli meidän koko yhteiskuntamme, johon meidän pitäisi voida luottaa, onkin luhistumassa sen alle, että valhe ei ole syntiä, Raamattua ei lueta kunnioituksella, vaan sitä sovelletaan.

Yhteiskuntamme laki muodostuu niin, että niin kauan saa valehdella, kunnes jää kiinni ja totuus paljastuu. Yhteiskunta pelkää seurauksia, muttei valhetta itseään keinoina, vaikka valheen tuomia seurauksia taas kyllä pelätään. Tämä valheiden verkko ympäröi kaikkia ihmisiä, jotka eivät ole eläneet totuudessa. Valhe on kuin orjantappurapensas, joka kietoo ihmisen ympärilleen ja lopuksi sen sisällä ei enää voi edes liikkua, koska se on niin tiukkaan paketoitu. Siksi noin vertauskuvallisesti orjantappurapensaasta ei pääse omin avuin pois, koska kädet ovat sidottu, sisällä olijaa sattuu jokainen liikahduskin ja ulkopuoleltakaan ei voi auttaa, koska auttajakin satuttaa siihen vain itsensä koskiessaan pensaaseen. Niinpä pensaan sisällä olevan valheiden vangin on pienennyttävä pieneksi hiireksi, joka puikkelehtii pensaan juurakosta pois. Ihmisen on siis nöyrryttävä kohtaamaan totuus, joka vapauttaa. Tämä on Jumalan pelkoa, joka pakottaa ihmisen Jumalan eteen alastomana ja ilman valheita.

Tässä maailmassa liian moni kristittykin elää omien salavalheittensa verkossa, joiden kanssa tämä rämpii ja yrittää tukahduttaa synnintunnon itselleen valehtelemalla, sisäisesti vaikenemalla ja sulkeutumalla sisäänsä rakentaen orjantappurapensasta. Pyhä Henki on onneksi apunamme ja ei päästä meitä, ennen kuin nämä synnit ovat annettu ristin juurelle.

Nykymaailman ihmiset pelkäävät vähiten Jumalaa, vaikka sitä meidän kuuluisi pelätä eniten.

17.7.2009

Miksi avioliiton kunnioittaminen on niin tärkeää? Se on Taivastenvaltakunnan yksi ehto!
Avionrikkojat eivät näe Taivastenvaltakuntaa, (Jaakob 4:4) vaan he ovat Jumalan vihollisia

Kun Adam ja Eeva elivät vielä kahdestaan, niin heidän avioeronsa olisi ollut koko maailman ihmiskunnalle tuhoavaa, koska kukaan ihminen ei olisi edes syntynyt. Tämä saattaa kuulostaa hyvin lapselliselta, muttei se sitä ole, koska Jumalalle avioliitto ei ole mitään lapsellista perheleikkiä. Siksi Jumala antoi oman poikansa avioliiton symboliksi maailmaan, jotteivät ainakaan ne, jotka häneen uskoo, pitäisi avioliittoa halpana leikkikalunaan.

Olisivathan Adam ja Eevakin voineet sen ajan ihmisapinoiden kautta lisääntyä, mutta ne olisivat olleet Jumalalle painajainen. Jumala ei anna henkeään apinoille, vaan Jumala antoi elämän hengen Adamin ja Eevan jälkeläisille. Myöhemmin nämä Adamin ja Eevan itsensä saastuttaneet jälkeläiset tekivät niin. He himoissaan tekivät jälkeläisiä ihmisapinoiden kanssa, jolloin syntyivät ihmeelliset rodut. Myös langenneet enkelit siittivät toisenlaisia saastaisia ihmisjälkeläisiä. Siitä sekasotkusta syttyi Jumalan suuri suru koko luomakuntaa kohtaan ja siksi Jumala sen hävitti vedellä. Vedenpaisumuksen jälkeen Nooan jälkeläisistä ainakin muutamat alkoivat myös lisääntyä Jumalan tahdon vastaisesti valitettavalla tavalla. Minä väitän, että tiede suojelee tätä tosiasiaa ihmisiltä.

Kun epäpuhdas Jumalantahdon vastainen lisääntyminen kumminkin alkoi, muttei se poistanut Jumalan kaikkivoipaisuutta tehdä kuolleista eläviä. Jumala ei syö myöskään sanojaan, eli sen minkä Jumala on sanassaan sanonut, hän sen myös pitää. Jumalan ihme tulee siinä, että Jumalalla on mahdollisuus vertauskuvallisesti herättää kuolleita, eli samaa mitä Jeesus teki. Me emme läheskään kaikki ole eläviä Jumalan silmissä, vaikka me hengitämme, liikumme ja elintoimintomme ovat käynnissä. Me olemme hengellisesti joko kuolleita tai eläviä Jumalan silmissä. Tästä on kyse, eli me olemme joko Jumalan valittuja tai emme ole. Moni on kutsuttu, mutta vain harvat ovat valitut. Näin sanoo Pyhä Raamattu.

Nyt päästään vasta asiaan, avioliiton merkitykseen. Eli on vain kaksi elämäntapaa äärimmäisissä elämäntapoihin johtavien polkujen päässä. Toinen polku johtaa ikuiseen elämään ja toinen ikuiseen kadotukseen. Tässä kohtaa ne joiden elämä johtaa ikuiseen kadotukseen, ei heillä ole edes koko avioliittoinstituutiota määrätty olemaan, päinvastoin kuin niillä, joiden nimi on elämän kirjoissa. Vain Adam ja Eevan elämällä oli säännöt ja heidän siunatuilla jälkeläisillään, jotka vaelsivat elämänsä uskossa Jumalaan.

Nyt jaoimme elämän suunnan kahteen osaan, ns. zombit ja sitten Jumalan omat. Näille zombeille ei mikään Jumalan sääntö eikä taivastenvaltakunnan elämäntapa ole minkään arvoista. He eivät kunnioita Raamatun kirjoituksia, eivätkä he viitsi niitä edes lukea. He saavat riistää toisiltaan hengen monellakin eri tavalla, suoraan brutaalisti, välillisesti tai vaikka laiminlyöden jotain elämälle tärkeää ehtoa. Eli he elävät itsekeskeistä elämää välittämättä ja rakastamatta lähimmäistään. Heille saattaa olla oma suojeluspiiri, kuten oma perhe, sukulaiset ja lähituttavat joiden edessä he taistelevat kuin suojellakseen jotain hyvää. Siitä huolimatta heiltä puuttuu Rakkaus, koska he voivat saman tien hyljätä

kenet tahansa vain omien lähtökohtiensa takia. Taas sellainen ihminen joka on Jumalan lapsi, ei hylkää koskaan ketään. Tässä on valtava ero siis, koska toisella on omat intressit ja päämäärät, jotka ovat aina itsekkäällä pohjalla. Tällaiset ihmiset eivät useinkaan osaa auttaa esim. tuntematonta koska he eivät tunne myötätuntoa. Näille ihmisille avioliitto on kuin mikä tahansa muukin ihmissuhde, koska se perustuu ihastukseen, lihallisiin tarpeisiin, itsekkääseen omistamistarpeisiin ja monesti myös taloudellisiinkin tarpeisiin. Eli aito Rakkaus puuttuu kokonaan ja tilalla on vain jotain joka liittyy huolehtimiseen, hyvinvointiin ja ulkoiseen omaan kuvaan. Heillä ei ole avioliitossa oikeastaan mitään sellaisia sääntöjä, jotka koskisivat tasapuolisesti avioliiton molempia osapuolia, kuin itseään. Heillä saattaa olla sääntöjä, mutta ne keskittyvät vain toisen rajoittamiseen, eikä oman elämän peilaamiseen toisen tarpeiden kautta. Nämä liitot eivät tunne pyyteetöntä uhrautuvaisuutta, koska näiden puolisoiden uhraukset lasketaan viimeistä uhrausta myöden. Sen sijaan toisen puolison uhrauksia ei lasketa eikä muistella. Eli kaikki peilaa koko ajan laskemiseen, eli anteeksiantamattomuuteen ja laskelmoivaan liittoon vain omin ehdoin. Nämä ehdolliset avioliitot eivät tunne eivätkä ne kunnioita Jumalan ohjausta erheiden ja virheiden kautta, vaan ne kasaavat koko liiton ajan pahaa verta ja siksi nämä avioliitot ennen pitkää lopulta rikkoutuvat. Siitäkin huolimatta, vaikka ne olisivatkin Jumalan edessä siunattuja.

jatkuu...

24.7.2009

Uhraatko, pyhitätkö, annatko anteeksi, kuinka ja millä tuomiolla tuomitset veljesi tai itsesi?

Jos pidät uhrialttaria, niin uhraat karitsan ohi. Jos pidät yhteysuhria, se koskee sinua jatkossakin. Jos pidät ruokauhria tai liittouhria, syntiuhrista nyt puhumattakaan, nekin seuraavat sinua elämässäsi vaatien sinua uhraamaan lisää. Jos taas olet uhrannut kaiken koko elämäsi Jumalan karitsassa, olet saanut kaiken armon koko elämällesi.

Jos pidät jotain päivää pyhänä, sinun pitää sitä pyhänä pitää, sillä sen pitämättömyys tulee synniksesi. Jos pidät pyhittämäsi päivän pyhänä ja onnistut siinä, kyllä Jumala senkin näkee ja siunaa sinua sillä millä Sanassa on luvattu ja sanottu, koska hyvällähän se laki annettiin. Jos pidät joitain ruokia saastaisena, ne ovat sinulle aina saastaisia, etkä niitä voi koskaan suuhusi panna. Nehän ovat aina sinulle iljetys.

Jos tuomitset toisen hänen tekojensa mukaan, annat saman tuomiokäytännön itsellesi toteutettavan. Sinut tuomitaan tekojesi mukaan. Jos tuomitset muita sydämen ylpeyden tai nöyryyden ja armon tai armottomuuden mukaan, niin sinutkin tuomitaan samalla tavalla. Jos näet jonkun antavan anteeksi ja annat samalla tavalla anteeksi, niin teille molemmille annetaan anteeksi. Mutta jos olet anteeksiantamaton, etkä suvaitse

muiden virheitä ja silti haluat armon itsellesi, niin ei Jumalakaan suvaitse sinun virheitäsi, eikä anna armon tulla osaksesi. Teot ovat monesti keinoja, joiden avulla voidaan tehdä sekä hyvää, että pahaa, joten älä niitäkään katso vain yhdellä silmällä. Jeesuksin kaatoi rahanvaihtajien pöydät, joka oli siihen aikaan todella paha teko. Hedelmistä sinä tunnet, kumpaa kulloinkin tehtiin, hyvää vai pahaa. Taivastenvaltakuntaan menevät pelisäännöt ovat hyvin yksinkertaisia, mutteivät mitenkään tuttuja tälle maailmalle.

Sinä itse päätät millä tuomiolla sinut tuomitaan ja millä teoilla sinut punnitaan. Minä valitsin Jeesuksen Kristuksen armon, Jumalan Karitsan veren ja haluan että Hänen Pyhä Henkensä johtaa minua kun minä katselen muiden tekemisiä ja vertaan niitä omaani. Kun teen harmikseni syntiä, niin tärkein mitä minun täytyy tosissaan tehdä, on katumus Jeesuksessa Kristuksessa. Jos minä uskon Jeesuksen Kristuksen vereen ja syntieni anteeksiantavaan voimaan, niin minä saan KAIKEN anteeksi, mutta VAIN KATUMUKSEN KAUTTA.

Sillä tietoisesti tehtyä mutta katumatta anteeksiannettua syntiä ei ole olemassakaan. On vain katumuksen kautta Jeesuksessa Kristuksessa anteeksiannettuja syntejä. Jeesus sanoi ristillä: anna anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Niinpä pahinkin synti, josta et tiedä, voidaan antaa sinulle silti anteeksi. Vain tietoinen synti johtaa tuomioon tai anteeksiantoon ja tämä koskee kaikkia ihmisiä maan päällä.

Obadja 1: 15 Sillä lähellä on Herran päivä kaikkia pakanakansoja: Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään; kosto sinun teostasi kohtaa sinun omaa päätäsi.

Tämä sama kummallinen ketju pätee jumalattomiin ja epäjumalanpalvojiin. Jos uskot syntiesi anteeksiannettavan sukeltamalla Niiliin tai Gangesiin, niin Niili ja Ganges antavat syntisi anteeksi muttei se tarkoita että taivastenvaltakunta olisi syntejäsi anteeksiantanut. Jos uskot että Thor, Zeus tai vaikka Shiva antavat anteeksi elämäsi virheet, niin ne myös antavat anteeksi sinulle. Se on kylläkin ihan sama vaikka ilmaan huudat, sillä tyhjä ilmako antaisi sinulle anteeksi konkreetista syntiä. Jos sinä uskot että evoluutio on ainoa asia maan päällä, niin sinä saat evoluution mukaan sen opin mukaisen tuomion ja kohtalon. Jos sinä palvot saatanaa, hänestä tulee sinun herrasi ja sinä olet hänen omaisuuttaan ja saat mitä hänen kohtalonsa on saneleva.

Näistä kaikista on turha enempää höpistä, koska jos huomaat yhden oleellisen tärkeän pointin tämän kaiken sisällä:

1. Johanneksen kirje 5:11-12 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

Lopuksi tärkeintä muistaa! Mitä Jumala sanoo Jeesuksen Kristuksen kautta anteeksiannosta: Heprealaiskirje 8:12 Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä." Tämä jae ilmenee esimerkiksi niin, ettei Jumala kerta kaikkiaan suostu muistamaan enää karitsan veressä puhdistuneita ihmisten syntejä, vaan pitää näitä yhtä puhtaina kuin omaa poikaansa. Se on tärkeää muistaa, kun antaa itselleen anteeksi.

25.7.2009 [KOETTELE TÄMÄ HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Profeetan tuomiot ja profeetan kohtalo

Meille on sanottu että älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi. Ihmiset kun kuulevat tämän kaltaisia raamatunlauseita, niin he ottavat sen aseekseen puolustautua omien syntiensä taakse. Paavali kirjoitti että jos joku tekee vääryyttä, niin tätä on nuhdeltava. Tuomio sen sijaan tulee yksin Raamatun kautta, eikä Profeetta ole koskaan oman päänsä perusteella ketään tuominnut. Pahantekijä tuomitsee itse itsensä Raamatun kautta.

Tässä kohtaa profeetta sanoo sanansa, eikä se ole profeetan itsensä mielipide, vaan profeetta lukee sen tämän syntisen parin tekemän synnin palkkana. Profeetta ei siis ole se tuomari, vaan Jumalan sana Raamattu tämän teon tuomitsee.
Samalla tavalla jokainen synti on Jumalan tuomion alainen, vaikka profeetta sen kertoo ja menettää usein päänsä koska puhuu totuuden sanoja synnillistä haureutta ja ilonpitoa vastaan. Samalla tavalla Johannes kastaja menetti päänsä koska kertoi totuuden Herodeksesta ja tämän haureellisesta avioliitosta. Kukaan muu ei uskaltanut lukea Raamatusta Herodeksen syntiä, vaan se tuli Jumalan profeetan tehtäväksi, jonka palkaksi totuudelle tuli kuolema.
Pahantekijä ei itse halua kuulla tuomiotaan, vaan haluaa

piiloutua valheiden ja vääryyksien taakse, eikä halua kuulla mitä tuomioita synnistä tulee. Nykypäivänä kuulee synnintekijän sanovan Raamatun sanan mukaiselle nuhtelijalle, että ei saa lyödä toista päähän Raamatulla ja ettei Raamattu ole sitä varten että sillä lyödään toisia. Ei olekaan! Mutta Raamattu tuomitsee, emme me ja jonkun on kerrottava millä tuomiolla, jos kerran kukaan ei välitä synnistä ja katsoo voivansa tehdä katumatta mitä tahansa.

Me teemme kaikki syntiä, eikä toinen synti ole toistaan pahempi viimeisellä tuomiolla. Ero on vain siinä, että tiesitkö tekeväsi syntiä, vai teitkö tietämättäsi. Jos teit tietoista syntiä ja omatunto soimaa, niin ilman katumusta et voi selvitä Taivastenvaltakuntaan ja tämä on kerrottava sille, joka ei halua itse lukea tuomioitaan Raamatusta tai ei muuten usko siihen.
Profeetan tehtävä on siis aina epäkiitollinen, koska tämän tehtävä on tulkita ja kertoa tulevaa, selittää mennyttä ja pysyä totuudessa. Profeetan tehtävä on sanalla sanoen pysäyttää synnintekijät ajattelemaan tekojensa seurauksia ja palaamaan Jumalan pelkoon.

Otan vielä esimerkin, Marja-Sisko (Olli) Aalto, jonka pitäisi olla kansankynttilä ja hän vakavasti luulee tehneensä oikein. En usko että hän edes ajattelee sitä, tekikö hän Jumalan tahdon, vai ei. Ei varmaankaan voisi ajatella, koska muuten hän törmää aina raamatunvastaisuuteen. Hän sanoo lehdessä mm. näin: "En ole tehnyt mitään laitonta, minusta on kiusallista, että oman seurakunnan luottamushenkilöt eivät näytä tuntevan Suomen lakia. Ehkä heidän olisi hyvä miettiä toisen kerran asioita ja vähän rauhoittua”. Hän siis vaatii ihmisiltä Suomen lain kautta ymmärrystä jumalanvastaiselle teolleen. Nämä muut seurakunnan luottamushenkilöt peilaavat Raamatun kautta Aallon tekoja, eikä niinkään Suomen lain mukaan. Nämä Aallon tekoja kritisoivat ihmiset ovat yleisen kansalaisajattelun silmissä tällä haavaa suvaitsemattomia, kunnes profeetta alkaa puhua kovaan ääneen ja Pyhä Henki alkaa vaikuttaa Suomen kansan syvissä riveissä. Se vaatii Suomen kansalta ensin pysähdystä ja synnintuntoa.

Profeetan tehtävä ei ole silti täydellistä. Yksikään profeetta ei ole täydellinen, vaikka moni niin kuvitelmissaan luuleekin. Jos profeetta olisi täydellinen, niin sehän tarkoittaisi sitä että tikapuita Taivaaseen voisi silloin alkaa rakentaa.

26.7.2009

Raamattu on Kristityn pahin lyömäase

Kaksi uskovaista kun keskustelee vanhoista erimielisyyksistä, he ottavat liian herkästi Raamatun aseeksi toistaan vastaan. Tämä on todella veristä näytöstä, jossa pitäisi molemmat pistää jäähylle ja puhaltaa heti alkuunsa peli poikki. Tässä syntyy hurjaa syntiä ja vääristelyä, koska kun Raamattu muodostuu käyräksi miekaksi, niin synti korostuu ja saatana taustalla nauraa makeasti. Miekka ei enää olekaan suora kaksiteräinen, vaan käyrä yksiteräinen ja painava. Raamatussa on paljon yksittäisiä jakeita, joita voidaan käyttää melkein tilanteessa kuin tilanteessa jotain vastaan. Uskova voi sanoa toisestaan miten pahan haukkumanimenkin kuin vain ilkeässä mielessään keksii, joka satuttaisi toista mahdollisimman paljon ja sitten heittää
perään Raamatun paikan, jossa Jeesus haukkui rahanvaihtajat kyykäärmeen sikiöiksi. Tällä siunauksella kuka tahansa voi nimitellä ketä tahansa miksi tahansa. Sanalla sanoen se on kaikkea muuta kuin kristillistä katsottavaa. Lisäksi Kristitty saattaa piiloutua omien tekojensa taakse, korostamalla kristillisiä arvoja joiden mukaan kukaan ei saa hänen tekojaan muistella. Silti hän itse voi syyttää ja tuomita toisia koska tahansa, eikä vanhojen muistelematta jättäminen kosketakaan häntä enää millään tavalla, koska tämä vetoaa taas Raamattuun juuri sillä tarpeellisella tavalla saada nuhdella toista. Kristitty siis ikään kuin luovii tekojensa ja Raamatun sanoman kanssa omien etujensa mukaan.

Lisäksi kun seuraa riidan kehityskulkua, niin huomaa, että riita lähti pienestä ja yksittäisestä seikasta, jota toinen alkaa puolustella. Lopulta kumpikaan ei selviä riidasta ilman omaa syntisyytensä raadollisuutta, mutta toinen saattaa silti olla riidassakin itsekriittinen ja katsoa riitaa pelin kautta. Toinen joka ei peiliin tuijota, kääntää riidan kulun jatkuvasti vellovalla vauhdilla edukseen toisen iskujen kautta. Nimittäin jos toinen on sanonut pahasti, niin toinen on heti valmis marttyyriksi ja syyttää tätä nimittelystä ja syyllistämisestä, vedoten välittömästi taas Raamattuun, sen sijaan kun itse juuri ennen syyllistyi nimittämiseen ja syyttämiseen. Se ei taas olekaan toisen mielestä syyttelyä, vaan asiasta nuhdellen keskustelua ja siitä mainitsemista. Kieroa kaksinaismoralistista panettelua. Omat pahat sanat ovat siis sallittuja mutta toisen pahat sanat taas syntiä ja pahan hengen aikaansaannoksia. Siis toisen pelisäännöt ovat erilaiset kuin toisen ja se joka ei osaa kääntää kaikkea edukseen ja toisen syyksi, se häviää taistelussa. Ovelampi siis voittaa, eikä suinkaan oikeus.

Törmäsin tähän juuri äsken, eikä se ollut kivaa katsottavaa ja kuultavaa, koska toisella ei ole samat pelisäännöt käytössä kuin toisella. Kun tämän sanoo, niin sekin on toiselle pelkkä pöyristyttävä syytös, koska henkilö nimenomaan perustaa kaiken Raamatun lauseisiin.

Tästä olen monesti puhunut, eli Raamatun repimisestä ja pilkkomisesta omaksi aseeksi sivaltaa uskonveljeä tai sisarta. Hyvin kaukana rakentavasta kristillisestä hengestä.

Sain tänään juuri tähän aiheeseen sopivan mailin eräältä sisarelta. Hän lähetti paljon mukavia ajatuksia ja hyviä neuvoja. Tämä jae liittyy tähän oleellisesti: Sananl.9:8 Älä nuhtele pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi; nuhtele viisasta, niin hän sinua rakastaa.

Juuri näissä kahden uskovan välisissä kiistoissa tämä karmeus juuri korostuu, koska et voi käyttää tätä sanalaskua pelkästään hyväksesi, koska vaikka kyseessä onkin näennäisesti pilkkaaja ja ennen kaikkea haluton ymmärtämään toista, niin kyse on kumminkin uskovasta. Tilanne on siis paljon pahempi kuin voisi kuvitella. Jumalattoman voisi jättää Herran huomaan, mutta uskovasta meillä olisi tarve kantaa vastuuta.

3.8.2009

Minkälainen minun pelastukseni tie ja ehdot ovat?

Kun lähden ajattelemaan minun pelastukseni mahdollisuutta ja tuon sen Raamatun valossa puolueettomalle estradille tutkittavaksi, näemme oikeastaan vain yhden tien. Anna ja saa anteeksi aivan kaikki Jeesuksessa Kristuksessa, äläkä jätä ketään ihmistä tämän ulkopuolelle. Tässä se yksinkertaisuudessaan on ja mikä tosiaan tämän kaiken sinulle vahvistaa, on Pyhä Henki joka sydämessäsi sanoo sinulle totuuden ja pitää sinut turvallisena mielessäsi sekä varmuudessa pelastuksesta.
On valtavan moni ihminen joka ohittaa tätä ketjua luulemalla että jonkin ihmisen voi hyljätä ketjun ulkopuolelle. Esimerkiksi riitapukarin ja entisen aviopuolison, jota ei siedä enää edes nähdä edessämme. Näitä et voi koskaan ohittaa, vaan heille on kaikille annettava anteeksi, eikä heitä koskaan saa hyljätä, mikäli aiot heidän kanssaan viettää elämää myös Taivaassa. Miksi me muuten edes eläisimme maanpäällistä elämää, jos meidät Taivaaseen mentyämme kävisimme jonkin lobotomian läpi, eikä anteeksianto kuuluisi mitenkään maanpäälliseen eloomme? Maanpäällinen elomme on myös Taivaassa selvänä muistikuvana ikuisesti. Se muistuttaa meitä mm. Jeesuksen Kristuksen käsien ja jalkojen naulan arvissa ikuisesti. Siksi vihamiestäsi on lopulta kumminkin siunattava ja sen puolesta rukoiltava. Eronnutta vaimoa on kaivattava ja annettava kaikki pahuus hänelle anteeksi ja samoin miehelle. Älkää ihmeessä luulko että tätä ketjua tosiaan voisi jotenkin ohittaa. Sinulla ei saa olla yhtään ainoaa ihmistä, jolle et voisi anteeksi antaa tai häneltä nöyrimmin sitä pyytää, jos tätä vastaan olet kerran tunnustaen rikkonut.

Miksi siis hylkäätte jatkuvasti lähimmäisiänne ja suojelette sukulaisianne heidän synneis-tään. Moni äiti suojelee poikaansa synniltä vannoen valheen kautta jopa itselleen että minun poikani on virheetön kunnon poika, vaikka tämän synnit ja vääryydet näkyvät ja haisevat kilometrin vastatuuleenkin. Pojat suojelevat äitiensä syntejä henkeen ja vereen, ettei äiti vain pahoittaisi mieltään, pysähtyisi, katuisi, pyytäisi anteeksi ja kääntyisi nöyränä Jumalan puoleen. Elämä tuntuu hyvin raadolliselta kun ajattelee pelastusmahdollisuuttamme. Se on jopa niin kauheaa katsottavaa ja kuunneltavaa, että varmasti saan monen mielen voimaan pahoin kun kerron tätä tosiasiaa toisistamme. Karu totuus on silti paljon parempi kuin kaunis valhe, joten elämä löytyy totuuden kautta.

Elämme toistemme tientukkoina Jumalan luo hyvin monesti ja hylkäämme toisemme pelkän ylpeytemme ja tyhmyytemme takia. Kaikki tämä johtaa ihmisen jatkuvaan poikkiteloin seisomiseen suhteessa Jumalan suunnitteleman pelastustien kanssa. Siksi Jumala on suunnitellut siitä ihmisen syntisyyttä suuremman suunnitelman, joka ottaa huomioon myös ihmisen edellä mainitsemani raadollisuuden. Jumalan suunnitelma pelastaa, eikä tuomitse, mutta kun pelastustien on oltava puhdas, eikä pelastus saa olla mitään arpapeliä, eikä mitään ”armo sulle, armo mulle” leikkiä. Armoa ei ole yhdellekään ylpeälle ja itseriittoiselle ihmiselle, vaan nöyrälle, joka ei hylkää ketään, eikä muistele kärsimäänsä pahaa ja nosta omaa hyvyyttään nöyryyden yli. Eli ainoa asia mitä ihminen voi tehdä on olla nöyrä ja antaa anteeksi ja Jumalan tehtäväksi jää saattaa ihminen sellaiseen tilaan, jossa anteeksianto voi tapahtua. Tämä tila tuo ihmiselle sairautta, sotaa, puutetta ja kurjuutta. Sellaiseen tilaan Jumalan on lopulta koko maailma saatettava, asteittain mutta se on pakkokeino, koska lievemmät keinot on nyt käytetty loppuun.

8.8.2009

Pyhä Henki on meidän ainoa todellinen todistuksemme armosta mutta vain itsellemme

Ihmispolot jotka eivät tunnusta Jumalaa, ovat tietysti aikalailla osattomia myös Pyhän Hengen työstä koska he torjuvat kaiken sellaisen tieltään. Mutta kappas kummaa kun tämä sama juttu toteutuu niidenkin ihmisten keskuudessa, jotka joka viikon-loppu istuvat kirkkojen etupen-keissä ja pitävät saarnoja sekä puheita niiden puhujapöntöissä. Heissä ei välttämättä ole hitustakaan Pyhän Hengen työtä, koska heissä ei ole halkaistun atominkaan verran uskoa. Minä tunnen erään, joka on juuri tällainen. Täytyy sanoa, että olen hänen suhteensa täysin aseeton ja ilman mitään keinoja auttaa selväsi omavoimaisen toivottomassa tilanteessa.

Tilanne on tämän henkilön kanssa lähes yhtä toivoton kuin sellaisen ihmisen kanssa, joka on omasta mielestään virheetön ja pääsee sellaisenaan Taivaaseen, koska ei ole tehnyt koskaan mitään pahaa kenellekään. Toinen on siis uskoton ja teoissaan omavoimainen ja toinen on uskossa kyllä, mutta luulee olevansa synnitön ja viaton. Huokaus, itku ja epätoivo!

He ovat omalta tavallaan valitettavasti melko osattomia Pyhän Hengen toiminnasta, koska henki kertoo kyllä sinulle mikä on oikein ja mikä väärin. Henki kertoo sinulle uskosi tilan ja henki kertoo sinulle ja todistaa sinulle myös useilla eri tavoilla kaikkea ympäristösi tilannetta. Mikäli elät uskossa, Pyhä Henki todistaa sinulle sydämessäsi myös sellaisia asioita, jotka muuten olisi mahdotonta tietää. Henki kertoo sinulle oikean ja väärän sekä todistaa sen sydämesi sopukoissa, koska henki johdattaa ajatuksesi kulkemaan tietynlaisen kaavan läpi, joka todistaa mikä on oikein ja mikä väärin, mikä johtaa pahuuteen ja mikä Jumalan tien viittoja pitkin, koska kaikki ei ihmissilmään näytä aina välttämättä suoralta ja selvältä. Taivasten valtakunnan säännöt poikkeavat tämän maailman säännöistä niin paljon, että ne ovat usein kuin yö ja päivä.

Pyhä Henki tekee sydämessäsi suuria muutostöitä ja sen jälkeen kun niitä on siellä tarpeeksi kauan tehty, et enää kuulu tähän maailmaan ja siitä johtuu, että saat koko tämän maailman vihat päällesi. Et kuulu enää tähän maailmaan ja et voi löytää tästä maailmasta enää paljonkaan sinun kanssasi samanlaista ajatusta muilta kuin kaltaisiltasi, joiden taustalla on pitkä uudisrakennustyö sydämen sopukoissa. Sen rakennustyömaa alkaa sillä että kaikki entinen hajotetaan ja sydämestä tulee kuin Helsingin Kamppi kesällä 2004 kun siinä ei ollut muuta kuin syvä monttu jäljellä.

Sydämessä ei saa olla yhtään ainoaa komeroa tai lokeroa, eikä edes pikkuruista lipasta, jossa olisi salaisia syntejä piilossa. Ne lokerot on kaikki avattava ja annettava synnit pois. Pyhä Henki ei voi tehdä paljonkaan työtä sellaisessa sydämessä, jossa ei Uskolle ole tilaa, tai joka on niin täynnä salaisia lokeroita, ettei siellä sydämessä voi henki käydä keskustelua ihmiselle. Pyhän Hengen on jätettävä tällainen ihminen saatanan haltuun, jotta sydän voisi romuttua pieniksi siruiksi. Ennemmin tai myöhemmin tällainen toimenpide on tehtävä, koska Pyhä Henki ei ole varas, joka murtaa lukkoja ja avaa väkivalloin lukittuja ovia. Saatana sen sijaan rikkoo ja romuttaa, hajottaa ja tukkii kaiken valheiden verkkoon. Näin täytyy ihmiselle lopulta tapahtua, jotta ihminen voisi tällaisesta umpikuja tilanteesta pelastua.

Otetaanpa esimerkki minun asunnostani. Vaimoni jätti minut kesällä 2006 ei silti varmaan siivottomuuteni takia, vaikken minä ole avioliittoani ennenkään ollut niin kovin innokas siivooja. Nuorena minä palkkasin jopa nuoria tuttuja tyttöjä siivoamaan minun kämpän rahasta, koska olin niin laiska ja saamaton siinä hommassa. Olinhan minä töissä, joten minulla oli varaa palkata apulaisia kerran kuussa. Nyt kun elän yksin lasteni kanssa, eikä minulla ole vaimoa, niin lapset toimivat tietynlaisen Pyhän Hengen roolissa, sanattomasti kertomalla kuinka minun pitäisi siivota täällä. Sitten minä vastahakoisesti siivoankin mutta en koskaan jaksa tehdä työtä oikein kunnolla. Aina jokin paikka jää likaiseksi ja sitten selittelen itselleni miksi. Lisäksi kerron itselleni että no sitten ensi kerralla siivoan tuonkin ja no nuo ikkunat saa vielä odottaa jne. Nämä ovat kaikki pelkkiä verukkeita ja turhia selityksiä. Mutta jos minulle tapahtuisikin esimerkiksi niin, että vaikka tiskikone päästäisi yhtäkkiä likavedet lattialle, pölynimurin pussi repeäisi ja se puhaltaisi kaiken pölyn asuntoon ja lisäksi kissa saisi vatsansa sekaisin, oksentelisi ja ulostaisi vielä joka paikkaan. Kaiken lopun lisäksi joku heittäisi ulkoa kiven ikkunasta läpi ja lasinsiruja olisi kaikkialla ja vieläpä maitoruoka palaisi hellalle savuttaen koko kämpän. Mitä minä joutuisin tekemään? Voi hyvä tavaton mikä sotku ja siivo.

jatkuu...

15.8.2009

Kahden maan kansalainen ilman suojakilpeä aina ongelmissa tämän toisen maan kanssa

Kerron taas itsestäni hieman. Minä siis olen ulkopuolisen silmin täysin jakautunut ihminen. Maallisen psykologisen lääketieteen mielestä olen varmaan jonkin sortin kaksipersoonainen ihminen, joka osaa käsitellä samanaikaisesti todellisuutta kuin elää keinotodellisuudessa. Tätä keinotodellisuuttahan kutsutaan uskonnoksi, eli minun tapauksessani kristillisyydeksi. Nyt kun puhutaan vielä kristillisyydestä, niin kuulun niihin psykoottisesti uskoviin, eli hihhuleihin. Minuthan on lähetetty 30.8.2006 mielentilatutkimuksiin Peijaksen P3 suljetulle osastolle kolmeksi päiväksi, jossa ovat kaikki vaaralliset murhamiehet yms. ja syy oli uskonnollinen psykoosi. Olinhan kirjoittanut firmani nettisivuille uskonnollisen kirjoituksen joka käsitteli mahdollisesti alkavaa lopunaikaa. Tätä tämän maan kansalaiset eivät hyväksyneet normaalina.

Eli nyt kun puhumme kahdenmaan kansalaisuudesta. Voimme vetää heti johtopäätöksen että toinen maamme on virallisesti ja valtiollisesti ns. ei itsenäinen, koska kukaan ei ole tunnustanut Taivasten valtakuntaa valtioksi. Sitä ei siis virallisesti ole olemassa. Jos tätä peilaa tosiuskovaan, niin törmäämme perustuslailliseen ongelmaan. Perustuslaki kun sallii uskovaisuuden. Perustuslakia vain sovelletaan ns. feikkiuskoviin, eli niihin jotka ovat uskovinaan ja kun he panevat kädet ristiin, niin se ei tarkoita että he rukoilevat oikealle Jumalalle. He menevät ”mukajumalan” edessä naimisiin, vannoen ”mukaikuisen” avioliiton. Heille kaikki on siis pelkkää valhetta ja joka ottaa tämän tosissaan, se joutuu mielentilatutkimuksiin.
Kahdenmaan kansalaisen ei siis kannata näyttää tosiuskovaisuuttaan, vaan leikkiä feikkiuskovaa, kuten kaikki muutkin feikkileikkiuskovat luterilaiset. Leikkimaailmaa ei tarvitse oikeasti tunnustaa ja niin ei joudu ongelmiin. Paitsi se kaikkein pahin, jonka ihminen voi elämälleen tehdä:

Markus 8:34-38 Ja hän kutsui tykönsä kansan ynnä opetuslapsensa ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Sillä mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani tässä avionrikkojassa ja syntisessä sukupolvessa, sitä myös Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee Isänsä kirkkaudessa pyhien enkelien kanssa."

Syötkö siis mieluummin tuon mehukkaan ja maukkaan hedelmän himoissasi, kuten Eesau puurolautasensa ja jätät Taivastenvaltakunnan väliin, vai annatko puurosi ja valitset perintöosuuden elämällesi ja ikuisen elämän? Parasta vastata tällaiseen kysymykseen, että elä kahdenmaan kansalaisuutta, jalkani makaavat kuolleessa saastaisessa maassa ja pääni ajatukset ovat Jumalan luona Taivaassa.

Tällaista elämää vaan on vaikea elää joutumatta vaikeuksiin. Siksi on syytä välillä peittää Tosiuskovaisuus ja antaa pelkän havaittavan kummallisuuden näkyä teoissasi ja käytöksessäsi. Minuakin pidetään omissa piireissäni kummallisena elämän filosofina ja outona tapauksena. Heijastan kyllä koko ajan Jumalan valoa mutta ihmiset harvoin tunnistavat mitä se on tai oli. Minä joudun elämään mm. jatkuvasti viranomaisiin nähden korrektisti tässä maailmassa, koska vartiointiliiketoiminta on vahvasti sisäministeriön valvonnan alla. Sillä alueella vastuullinen toimiminen vaatii siis eläytymistä myös tähän toiseen, maalliseen maailmaan. Niin meidän kaikkien kuuluu toimia. Jeesus on sanonut moneen otteeseen, ja monella tavalla ilmaistuna:

Matteus 7:6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

Markus 8:29-30 Niin hän kysyi heiltä: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Sinä olet Kristus". Ja hän varoitti vakavasti heitä puhumasta kenellekään hänestä.

Ei siis ole mikään ihme, miksi moni loukkaantuu Jeesukseen, eli silti Raamatussa on lähetyskäsky ja kehotus levittää sanaa kaikille halukkaille. Ymmärtäkää siis kaikki aina oikein kohtuudella, eikä radikaalisesti. Samalla tavalla toimii synnin käsittely, anteeksianto ja kaikki muukin, eli ei koskaan radikaalisesti. Älkää siis summatko näitä asioita yhteen, vaan levittäkää Taivastenvaltakunnan sanaa, mutta vain ja ainoastaan kolkuttaville ja niille jotka tosiaankin kuuntelevat ja haluavat kuulla. Älkää yrittäkö kaikkia pilkkaajia, ateisteja ja vapaa-ajattelijoita käännyttää Kristinuskoon, vaan vaikuttakaa niihin toisella tapaa, kunnes he itse kysyvät. Muuten te siinä hommassa vain revitte itsenne pahoin.

jatkuu...

24.8.2009

Profeetan R - A - S - K - A - S tehtävä ei ole tuomita ihmisiä, vaikka sitä niin monesti luullaan
(joillekin profeetan tehtävä on suuri ja ylevä, minä tiedän kertoa jotain täysin päinvastaista)

Profeetta joutuu itse aina kovimman koulun käyneeksi, koska tämä joutuu kertomaan sellaisia asioita mistä poikkeuksetta kukaan ei pidä. Profeetta ei tuomitse ketään, se ei ole hänen tehtävä, vaan kertoa kaikille niille heidän synnit, joille kukaan muu ei uskalla tai voi niitä kertoa. Tällaiset tahot ovat yleensä autoriteettejä, instituutioita ja kaikenlaisia omassa vallassaan voimallisia tahoja, joille kukaan ei viitsi, voi, eikä uskalla mitään sanoa. Näille profeetta joutuu lukemaan heidän synnit ja siksi profeetta saa koko maailman vihat päälleen ja kaikki tätä hylkii, syrjii, pilkkaa ja halventaa tämän asemaa myös ihmisenä puhumattakaan profeetan asemasta. Nämä ihmiset kääntävät kaiken profeettaa vastaan ja alentavat profeetan
ihmisistä alimmaksi, koska tämä julkeaa heitä ”esimerkillisiä” ihmisiä arvostella. Silti profeetta vain kertoo heille näiden synnit ja heidän asemansa suhteessa Jumalaan, koska he itse eivät ainakaan huomaisi, eikä kukaan muukaan heille sitä kaikkea muuten koskaan kertoisi.

Eivät nämä arvostetut henkilöt, eivätkä instituutiomaiset vallankäyttäjät paranna tapojaan profeetan puheiden takia, vaan päinvastoin hehän polkevat profeetan suohon ja pahoinpitelevät tämän Jumalan lähetin. Profeetan tehtävä on siis se kaikkein epäkiitollisin mitä on ja voi olla, koska tämän tehtävä onkin vain kertoa ja kärsiä. Sillä piste.

Rukoile siis profetoimisen lahjaa, älä ole masokisti ja tahdo ehdoin tahdoin profeetan saappaisiin. Niitä saappaita ei kukaan jaksa kantaa; ei kukaan! Jos profeetan viitan silti otat päällesi, niin muista että tulet sitä katumaan vielä monta kertaa.
Profeetta kasvaa kyllä ajan myötä kantamaan taakkaansa, koska taakan kantaminen on oikeastaan kaikesta omastaan luopumista ja säkkipukuun pukeutumista. Luopuminen tapahtuu kaikessa mitä profeetalla on, eli se koskee kaikkea mitä voit itse ympärilläsi kuvitella. Luopuminen omastaan tapahtuu siten että menetät omaisuutesi lisäksi myös omaisesi, kaikki rakkaasikin ja koko maailma kääntyy lopulta sinua vastaan, eikä sinulle jää yhtään ystävää. Joudut pitämään sanoistasi kiinni, eikä sinua kukaan enää pidä edes tervejärkisenä, koska koko maailma vihaa omaa synnin tuomiotaan ja erityisesti sinua joka kerrot ne synnit heille.

Lopussa kun profeetan tehtävä on ohi, tämä melko varmasti joko tapetaan tai hän ei enää jaksa muuten elää, vaan ehkä alkoholisoituu, kuten Nooan ilmeisesti kävi, tai tämä syrjäytyy ja masentuu josta koituu sellaisia sairauksia joista seuraa lyhyt elämän kaari. Luultavasti Jumalakin armahtaa profeettaa ja ottaa tämän pois tavalla tai toisella.
Kaiken lisäksi, miten käy omiesi kanssa? Hylkäämisesi lisäksi he pitävät sinua täytenä kahelina, hulluna ja valmiina päätymään hullujenhuoneelle. He jopa suunnittelevat selkäsi takana sinulle vakavasti pakkotoimia mielentilatutkimuksiin ja pakkohoitomahdollisuutta, enkä puhu palturia, vaan juuri niin siinä käy. Jos he eivät onnistu saamaan sinua mielentilatutkimuksiin, niin he käyttävät sitten muita keinoja, kuten tekevät poliisille tutkintapyyntöjä jostain loukkaavasta kirjoituksestasi tai mistä muusta tahansa, minkä he vain ikinä keksivätkään tässä maailmassa laittomaksi kutsuttavaksi, jolla voivat sinua lyödä pääsi menoksi.

Mieti siis kaksikin kertaa ja mieluummin vaikka kymmenenkin kertaa ennen kuin sanot profeetan tehtävälle, kyllä Herra, otan tehtävän vastaan ilolla ja ylpeällä mielellä.

26.8.2009

Lemmikkikissasi elämää katsottuna ylhäältä kaikkivaltiaana, ne ovat kuin sinä kristittynä

Teen suhteellisen kattavan vertauksen: sinä olet lemmikkisi omistajana lemmikillesi Jeesus Kristus ja lemmikkisi on sinä itse, kristitty lapsi. Leikatut kissasi ovat kuin fyysisesti kovan koulun käyneenä ympärileikatut sinulle, tai me tämän uuden liiton vedessä kastetut sinulle omiksesi ja niissä on mikrosiru ihon alla, sinettinä ja merkkinä siitä, että ne ovat todella sinun omaisuuttasi. Olet maksanut kissoistasi kalliin hinnan leikkausten, rokotusten paperien, sirutusten, sekä ylipäätään koko kissan lemmikiksesi ottamisen osalta. Kissasi nimet ovat vaikka Aatu ja Eevi. Maksoit hyvin KALLIIN hinnan niistä, jotta sait ne omaksesi! Et tietenkään laske paljonko, koska ne ovat sanomattakin sen hinnan väärtti. Rakkautesi kissojasi kohtaan oli paljon suurempi kuin raha.

Kissoillesi ulkomaailma on sama maailma ja sinun näkemäsi vaarat ovat lemmikillesi fyysisiä ja vertauksessa hengellisiä vaaroja, joita voi kuvitella. Auto on saatanan kuole-mansynti ja pahat ihmiset ovat aina lemmi-killesi uhka, samoin kuin muut pedot, koirat ja kotkat. Pimeys on vertauksessa eläimelle vaarallisia aikoja, kuten sokaisevat auton valot jne. Sovita kaikki yhteen, koska jopa lemmikkisi kertoo sinulle itsesi kautta Jumalan huolenpidosta ja siitä, miten hän meidät näkee. Meillehän lemmikkimme ovat hyvin rakkaita ja ne ovat hyvin uskollisia, mutta tyhmiä. Me joudumme koko ajan opastamaan niitä, vaikka emme osaa puhua niille, koska ne eivät ymmärrä paljon. Vertaus on siis suhteellisen hyvä molemmin puolin.

Jumala on määrännyt sanan ja antanut sanansa, jota hän ei peru. Muistathan nyt että jos Jumalan sana on luettavissa Raamatusta, niin se kanssa tarkoittaa sitä. Jumalan sana on laki myös hänelle itselleen ja silti ainoa asia mitä Jumala ei voi tehdä, on poistaa itseään olemasta ja sanaansa, koska Jumalan luonteenkuva on totuus. Katsotaan nyt mitä tämä kertoo sinulle:

Lemmikkisi rakastavat ja kunnioittavat sinua, koska olet niille isäntä ja ruokit niitä. Ne kiintyvät sinuun koska huomaavat sinun todella välittävän niistä ja siksi ne ovat sinulle uskollisia. Silti ne saattavat osoittaa mieltään kun ne eivät saa tahtoaan läpi tai että joutuvat olemaan yksin tai et muuten huomaa niitä. Ne ovat aina iloisia kun tulet kotiin ja annat heille ruokaa ja juomaa. Monesti kissat ovat onnesta soikeena kun saavat jotain uutta ja hyvää, kuten vaikka katkarapuja. Kaikki uusi ja erikoinen on niille aina erityisen mukavaa ja varsin hyvää. Sen sijaan ympäristö ei saisi muuttua, vaan ne haluavat olla siinä samassa tutussa paikassa, eivätkä ne halua uudistuksia. Jos silti jotain uutta tulee, niin nämä kissasi sopeutuvat kyllä silti nopeasti kaikkeen sellaiseen.

Kissasi kehräävät jalkojesi juuressa ja varsinkin silloin kun avaat pakastimesi ja ne kuulevat katkarapupussin äänen. Kun annat niille pienen annoksen katkarapuja, niin ne hyppivät jotta saisivat ne kaikki. Sen sijaan sinä liotat rapuja kuumassa vedessä, valmistat ne jotta ne olisivat jäisestä ja mahdottomasta olemuksestaan syömäkelpoisia. Kissat sen sijan eivät malta odottaa, mutteivät silti saa syötyä jäisiä rapuja ennen kuin ne sulaa. Sinä ihmettelet niiden suunnatonta kärsimättömyyttä ja kumminkin ymmärrät niitä lempeällä mielellä.

Sen jälkeen kun ne saavat rapunsa, ne kerjäävät lisää, koska ne ovat liian hyvä. Et voi antaa paljoa, koska ne eivät kestä niiden syöntiä mielin määrin. Ne oksentavat pian kaiken, jos annat liikaa, eikä ne itse ymmärrä liian syömisen vaaroja. (huomaa hengellinen syöminen) On paljon parempi että kissasi syövät niitä perus kissannappuloita ja purkkiruokaa, kuin liikaa rapuja.

Kun lähdet ulkoilemaan kissasi kanssa, saatat pistää sille valjaat ja niitä se ei halua, eikä olla niissä vaan rimpuilee, mutta alistuu silti viimein niihinkin. kesällä päästät kissasi ulos vapaaksi ja ne ovat alkukesästä hieman arkoja menemään kauas. Kesä etenee ja kissasi tekevät aina vain isompia lenkkejä ja ne ovat aina vain pidempään ulkona. Ne pitävät suunnattomasti seikkailemisesta ja jännityksestä kuten uudet pellot ja ojan pientareet kunnes niiden tekee halu olla yö ulkona.

17.10.2009

Miten ihmiset voisivat saada oikean sielunrauhan? Avainsana on, tyhjä vaaka!

Ihmisillä on tarve saada ns. respektiä, eli kunnioitusta vastineeksi omiin tekoihinsa. Tästä ihminen saa sielulleen rauhaa, joka on kuin vaakakuppiin olisi pantu vastapainoksi jotain. Ihmisen tasapaino on kuin hyvä ja paha, debet ja kredit, eli ihminen ei ole tasapainossa, ellei vaakakupin toiseen päähän ole asetettu vastausta.

Ihminen tekee pahaa ja ihmisen debet kupin päähän kertyy painavia syntejä, eikä sielu voi silloin hyvin, ellei kredit puolelle satu tulemaan respektiä, eli tunnustusta. Tämä tunnustus eli kredit puoli onkin omituinen osa ihmisen sielunelämää, sillä tässä ei ole kyse täysin hengellisestä elämästä, vaan pikemminkin sielullisesta. Henkinen sielunelämä on kuin sielun portti, tai lukko jota kautta sielun säätely lopulta tapahtuu. Henkinen elämä on kuin sielunhoitaja, tai pahimmassa tapauksessa jopa vartija ja siksi toiset muodostavat sielulle suuria lukkoja, jonne ei pääse mitenkään murtautumaan ja siksi ongelma on lievästi sanottuna aikamoinen. Sielu on monilla siis jatkuvassa ristiriidassa itsensä kanssa, vaatien saada rauhaa keinotekoisen tunnustuksen kautta, eli vaatii juurikin sitä kredittiä.

Tätä sielun kredittiä voi olla oikeastaan vain kolmea erilaista:

Ensinnäkin omaan pahaan oloon, syyllisyyteen ja omaan henkiseen syytöspaineeseen on saatava lääkettä vastineeksi, jotta sielu voisi hyvin. Tämä lääke on kaikkein epäterveimmillään kuin huumetta, eli vastapainoksi omiin synteihin kelpaa vain toisten huonous. Tähänhän ei riitä lääkkeeksi se että havaitset jonkun olevan huonompi ihminen kuin sinä olet, vaan tämän toisen pitää jopa tunnustaa olevansa huonompi kuin sinä. Se vasta antaa vastapainoa sielulle, jotta se voisi olla tasapainossa itsensä kanssa. Tästä muodostuu mm. psykopaattiset piirteet.

Toinen seikka mihin syyllisyydentunne ja syntisyys voisi saada vastapainoa, on omien hyvien tekojen korostaminen ja varsinkin marttyyrimainen asema toisiin nähden. Eritoten oma uhraus joidenkin puolesta joutumalla itse kärsimään, on suunnaton painolasti vaakakupissa oman syntitaakan toisessa päässä kredittinä. Auttamisen halukaan ei ole mikään ilo, vaan se on henkinen kanava pönkittää omaa sielun kurjuutta.

Joku palkattu tai muuten sinusta riippuvainen kehumiskone ajaa saman asian, joka kertoo kuinka hyvä olet ollut ja kuinka tekosi ovat olleet ylivertaisia. Sielu voi jälleen varsin hyvin?

Tämä kaikki oli siis tähän saakka keinotekoista ja maailman mallin mukaista sielunhoitoa.

Kolmas ja viimeinen keino omien huonojen tekojen, vuosien ja elämän vastapainoksi on omien huonojen tekojen, vuosien ja elämän TÄYSI TUNNUSTAMINEN Jeesukselle Kristukselle ja jopa myös muillekin läheisille ihmisille, joille tuon tunnustuksen voi lahjoittaa, koska se todellakin puhdistaa sielusi. Mikäli tunnustat huonoutesi, vajavuutesi ja pahat tekosi, sielusi saa vastapainoa vaakakuppiin, vaikka siellä ei olekaan enää mitään, koska se sama mikä aiheutti vastapainon toiseen päähän, poistuukin sieltä päästä. Jeesus Kristus kantaa sen pään, eikä vaaka enää kallistu, etkä tarvitse enää kenenkään huonoutta, etkä liioin kertoa omista uhrauksistasi ja sankariteoistasi korostaaksesi kelvollisuuttasi. Mikäli et ole vielä tehnyt edellä mainittua ripittäytymistäsi, niin alahan jo tehdä se ja lakkaa kiillottamasta omaa kilpeäsi ja tonkimasta rikkoja naapurin silmästä, takaan että hämmästyt lopputulokseen.

Lopuksi minun täytyy pala kurkussa ja itku silmässä kertoa, että lusteen kimppuihin sitominen sattuu hyvin paljon. Se sattuu katsoa ja nähdä, koska näkee rakkaimmat läheiset luulevan jotain muuta, eivätkä he tiedä mikä heidän on. Lukuisia tuttavia kävelee kuin zombit ymmärtäen vain sen, että he ovat suuri, hyvin suuri enemmistö. Silti he näkevät enemmistönsä pyhinä, hyvinä, rikkaina ja hurskaina, eivätkä näe alastomuuttaan, likaisuuttaan ja köyhyyttään eikä kurjuuttaan ollenkaan. Rikkaus kun ei ole rahaa, omaisuutta ja vaurautta, puhtaus ei ole terveellistä elämäntapaa, ruumiillista terveyttä eikä vettä ja saippuaa. Hyvyys ei ole näyttäviä hurskaan tekoja, anteliaisuutta ja vastuunkantoa, työtä ja toimeentuloturvaa. Laodikea ei näy ymmärtävän tätä alkuunkaan ja toisaalta morsianta valmistetaan kiireellä jo häitään varten.

27.10.2009

Tyypillinen Jumalan lapsen kiista penseyden kanssa - Väkisin keritseminen

Jumalan lapsella on pelisäännöt, penseällä ei tietenkään ole sellaisia, vaan hän pääsee toteuttamaan kaikki sanansa ja tekonsa ilman minkäänlaisia sääntöjä.

Jumalan lapsi pyytää korjausta kärsimäänsä vääryyteen, niin penseä ei vastaa koskaan kysymykseen, vaan vastaa hyökkäyksellä. Koskaan emme ole viattomia, joten mikä tahansa hyökkäyskeino on penseälle ase jolla lyödään. Mikäli Jumalan lapsella on vanha pitkä suhde tämän penseän kanssa ja tämä penseä "hyvä" tietää eläneensä ”parempaa ja hyvää elämää” kuin Jumalan lapsi, niin asetelmasta tulee hyvin verinen. Penseä jopa luulee, että hänen hyvä elämänsä on taivaallinen palkinto tämän hurskaasta hyvyydestään. Tällainen hurskasteleva tietysti vielä todistaa paremmuutensa elämässä, koska kokee saaneensa sen ylhäältä.

Jumalan lapsi ei saa koskaan rauhaa, vaan hänet latistetaan ja litistetään joka suunnasta.

Jos Jumalan lapsi onnistuu saamaan puheenvuoronsa niskanpäälle henkisellä tasolla, jolloin vastapuoli on umpikujassa penseän kristillisyytensä kanssa, niin tämä penseä ihminen kääntää heti uuden lehden auki ja vaihtaa syyttelyn aihetta. Syyttely jatkuu aina hengettömän kristityn parhaaksi, jos Jumalan lapsi suuttuu tai hermostuu. Se on paras keino tälle penseälle rakentaa uusia syytöksiä.

Niinpä Jumalan lapsen tunnistaa parhaiten siitä, että ”SE VAIKENEE KERITSIJÄNSÄ EDESSÄ”. Jumalaton raiskaa ja pahoinpitelee Jumalan lapsen AINA! Turha on lähteä sanomaan mitään.

Nykyhenkimaailma käyttää jopa henkimaailman karkottamista aseena saadessaan lannistaa lapsen, jolla on tikkari kädessä ja lapseuden henki sydämessä.

1. hurskaalla ei ole tarvetta kohdella sinua samalla tavalla kuin itseäsi toivoisi kohdeltavan.

2. hurskas heittäytyy hyvin helposti marttyyriksi kun ahdistuu

3. hurskaalle sinun tekosi ovat mitättömiä ja omat teot ovat vain merkityksellisiä

4. hurskas ei näe hyviä tekojasi merkityksellisinä mutta omastaan pitää jopa kirjaa, eikä salli kenenkään pitävän kirjaa kenenkään toisen synneistä, jonka vetoaa jopa lakiin.

5. hurskaan antama anteeksianto on aina otettavissa uudelleen esille, muttei salli kenenkään ottavan omia muistoja esille, syyttäen heti vanhojen muistelusta.

6. hurskas ei salli kenenkään muistelevan hänen vanhoja syntejään ja vetoaa jopa Raamattuun, mutta muistaa silti jokaisen toisen synnit heti kun tarve tulee sanoa.

8. hurskaan omat virheet ovat kuin peilikuva, jotka voidaan kääntää saman tien Jumalan lasten harteille ja jos Jumalan lapsi huomaa tämän, niin käännetään vielä syyttelykin asiassa Jumalan lapsen niskaan, joka huomasi syyttelyn ja mainitsi siitä. Synnistä tulee kuin voitaikina, kerran käännetty, toisen kerran ja vielä kolmannen.

9. hurskas selittää syyntakeettomuuttaan aina samoin termein kuin Jumalan lapsi, johon kuuluu vilpittömyys ja nöyryys. Samat aseet siis synnin puolustamisen takia.

10. Säälittävin lähtökohta on se, että usein nämä hurskaat uskovat itse kaikkiin tekoihinsa.

6.1.2010

Ihmisen paras ystävä, koira - vai parhaat suosikkilemmikit, kissa vai/ja koira

Ihmiset lähes kaikki pitävät koirista, vaikka pitäisivät enemmän kissoistakin, kuten minä. Miksi sitten päädymme lemmikkiharrastuksissa pääsääntöisesti joko koiraan tai kissaan?

Koirassa on paljon enemmän huolenpitoa ja enemmän vaativuutta omistajaltaan kuin kissan omistajalta vaaditaan. Eli kissa on sikäli helpompi. Kissa ei sen sijaan tee kuten käsketään, eikä sille voi opettaa kovin helposti mitään temppuja, kuten koira innokkaana on opettelemassa yhteistyöhalukkaasti.

Kissa on petoeläin, jota pidetään yleisesti kauheina petoina. Eivät ne silti saa kiinni terveitä lintuja, eikä muitakaan nopeita tai siivekkäitä pieneläimiä. Vain hiiriä ja myyriä kissat saavat suht helposti kiinni, joka on taas pelkästään hyvä asia.
Moni vihaa kissoja yli kaiken ja pitävät niitä haittaeläiminä, vaikka kissa on lemmikkieläin. Silti nämä samat ihmiset pitävät koiraansa hyötyeläimenä ja lemmikkieläimenä, vaikka koirakin on peto samassa mittakaavassa kuin kissa. Koiran petomaisuus on vain taltutettu ihmisen koulutuskurin alle ja kissaa ei kukaan voi siten valjastaa. Nimen omaan tästä syystä Hitler vihasi mm. kissoja erityisen paljon, koska ne eivät alistuneet käskyvallan alle. Seurauksena Hitler loi petokoiria, tappajakoiria, jotka alistuivat harmaan univormun käyttäjän edessä ja tappoi hyvin mielellään laihoja raitapukuisia rääsyläisiä mm. juutalaisia.

On hyvin luonnollista, että ihminen käyttää hyväkseen koiria metsästyksessä ja ehkä jopa kalastuksessakin. On erinomaista että ihminen on oppinut jopa Hitleriltä, että me voimme kouluttaa koiria suojelemaan, vartioimaan ja vaikkapa etsimään kadonnutta. Koirat löytävät nykyään huumeet ja jopa räjähdysaineetkin.

Siitä huolimatta koira on peto edelleen, jonka ihminen on valjastanut hyödykseen tai muiden harmiksi sellaiseksi kuin itse haluaa koiran olevan. Viimevuosien trendi on ollut jopa niin rajua, että jengeissä liikkuu mm. Pitbullterrierin omistajia, joiden koira on opetettu puolustamaan verisesti jengin jäseniä ja isäntää. Tähän on vasta viime aikoina herätty ja noita koiria on otettu huostaan, koska ne ovat opetettu vihaamaan lähes kaikkea ja ne purevat heti vastaantulijaa.

Huomaat varmaan, että ihminen on taitava käyttämään luomakuntaa synnin herran, saatanan etujen palvelemiseen ja koira on lemmikkieläimistä se, joka siihen voidaan valjastaa.

Tämä kaikki oli alustus seuraavaan näkökulmaan. Älkää nyt Rakkaat tuntemani koiranomistajat suuttuko sanoistani, vaan ymmärtäkää vertauskuvalliset tarkoitusperäni. 1. Korinttolaiskirje 13:12 Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin...
Kissa on hyvin näkyvästi petoeläin, jonka luontoa ei voida muokata palvelemaan ketään muuta kuin luojaansa. Koiraa sen sijaan voidaan mukauttaa herransa tahdon alle ja siksi siitä tulee suurempi ystävä herralleen, kuka hän kulloinkin on. Koira mukautuu palvelemaan tarpeen mukaan niin hyvää kuin pahaakin ja silti koiraa ei pidetä petona, vaikka syvimmässä luonnossaan tämä on peto kuten on myös kissa.

Saatana vihaa kissoja, koska kissa ei suostu palvelemaan ketään muuta kuin luojaansa. Tämä symbolisoi ihmisen suhteen lemmikkieläimensä kautta herraansa, koska Raamattu sanoo, että saatana on meidän isämme. Kauheaa tekstiä, eikä Jeesuksen sanat olleet valhetta "te kyykäärmeen sikiöt". Siksi ihminen on kauheassa asemassa ilman Jeesusta Kristusta.
Olkaamme siis kissojen kaltaisia, "näkyvästi pedon peilikuvia, eli avoimesti syntisiä", kuvastaen kuvastimen lailla, jottemme olisi pedon palvelijoita, vaan palvellen syntisen turkkimme allakin vain Jeesusta Kristusta, luojaamme elämän antajaamme. Palvellen vain Häntä, joka kuoli Golgatalla, jotta meillä olisi Uusi Elämä myös tämän maailman syntitaipaleen jälkeen. Koska olemme tosiaan pedon peilikuvia, vaikka luulemme monesti kaikkea muuta olevamme, kuten maailman haluamalleen herralle muokkaama koira. Siksi koira on vanhan raamatunaikaisen käsityksen mukaan eläimistä sian ja käärmeen kanssa halvimmat ja saastaisimmat.

Se kummallinen tunneside yhdistää ihmisen rakastamaan koiraa ja pitämään kissaa petona.

Toivon ettei kirjoitukseni saa ihmisiä pitämään koiria nyt pahoina, vaan ymmärtämään niiden vertauskuvallinen merkitys. Ihmisten luontainen sidos pahaan maailmaan ja pahuuden herraan. Se tekee kissoista puhtaamman, luonnollisen pedon turkkinsa alla, tunnustaen alkuperänsä.

31.1.2010

Herätkää, kääntykää ja tehkää parannus niin pelastutte - Kyllä ja kyllä... mutta ja mutta...

On aivan oikein saarnata ja opettaa perusevankeliumia näillä sanoilla, "pelkää tulevaisuuttasi, herää, tutki ja etsi, löydä Jeesus Kristus, kadu ja tunnusta syntisi, tee parannus ja seuraa Kristusta".

Aivan oikein, kaikki oikein! Jokin silti jää lähes aina kertomatta.

Saatana hävisi pelin sinä päivänä kun Jeesus kuoli ristillä ja lunasti itselleen koko maailman, jonka jälkeen saatana on nuollut näppejään. Miten siis tämä tähän liittyy? Taistelu jatkuu kovana ja henkisaalistus on edelleen voimassa, vaikka voittaja on pelin jo voittanut. Siitä on kyse, eli taistelu näyttää jatkuvan kaikesta huolimatta, vaikka mitään henkien taistelua emme ole nähneet. Katsos kun ihminen on löytänyt Jeesuksen, tämä ei ole sen jälkeen vapaa saatanasta ja sen henkivaltojen toiminnasta. Ihminen on jatkuvassa tulessa ja kaikenlisäksi vielä pahemmassa kuin edellisessä elämässä. Herääminen, katumus ja kääntyminen ei riitäkään, eikä parannuksen teko olekaan vain yksi ainoa ja lopullinen askel.

Siksi Raamattu kertoo Paavalin opeissa että tehkää parannusta jatkuvasti kaikessa missä voitte ja näette parannusta voitavan tehdä. Älä eksy luulemaan parannuksen tekoa yhdeksi lopulliseksi askeleeksesi, vaan pitkäksi vuosien kävelymatkaksi, joka kaikenlisäksi on kuin juopuneen kävelyä baarista umpihumalassa aamuyöllä, kaatuillen ja törmäillen hamaan siihen saakka kun kuolema korjaa sinut tai sitten Jeesus tulee ja muuttaa sinut pilvissä kohtaamisen hetkessä.

Tämä mitä yritin kuvata, on keskeisimpiä asioita joka erottaa morsiamen penseästä seurakunnasta. Morsian on kuin sika, jolla on nenärengas... laodikealainen taas on puhdas kuin pulmunen ja viaton kuin kyyhkynen... "omasta mielestään".

Näitä kahta erottaa siis nöyryys omasta asemastaan, eikä niinkään suhteesta tunnustuksellisesti Jeesukseen. Morsian tietää kuinka toivottomassa asemassa hän on, eikä voisi mitenkään edes kuvitella pääsevänsä eturivissä Jumalan eteen, vaan pikemminkin viimeisessä kerjäläisryhmässä. Morsian tietää olevansa kurja syntinen ja vammainen eläjä, jolla ei ole asiaa Taivaskotiin kuin äärettömän suuressa armossa. Näin moni ensimmäinen tulee viimeisenä ja moni viimeinen ensimmäisenä.

8.2.2010

Kestämätön hiljaisuus jossa morsian käpertyy yksin kammioonsa

Morsian ei voi hyvin ilman sulhastaan, hän on ahdistunut ja perin ikävissään. Moni asia olisi pitänyt mennä toisin ja vain kaikki menee juuri niin kuin ei haluaisi. Morsian on onneton ja tuskainen.

Vain harva tuntee oikeasti sen, mitä Jumala on. Vain harva tuntee Jeesuksen, vaikka sydämessään hän voisi tunteakin tämän läsnäolon.

Tie Jumalan luo käy Jeesuksen kautta ja suhteessa häneen, Kristukseen Vapahtajaan. Älä siis luule tietäväsi Jumalasta paljoakaan, jos et todella tunne Jeesusta Kristusta, joka oli ihminen ja on vapahtaja ja Jumalan oikea poika Pyhästä Hengestä, Jumalan Hengestä.

Jumala on suuri ja armossaan kenenkään kokematon. Jumala on viisaudessaan täydellinen ja teoissaan säännön mukainen. Tästä syystä Jumala ei tee ihmisen tekoja.

Jeesus on käynyt ihmisenä maan päällä ja Hän on Herra ja kaikkivaltias, joka istuu Jumalan oikealla puolella... siis täydellinen Jumala hänkin. Muista siis tämä: Jumala on kaikkivaltias ja Jeesus Kristus omistaa tämän syntisen maailmamme, jossa me asumme. Kukaan ei tiedä montako täydellistä maailmaa Jumala on jo ehtinyt tehdä ennen ja jälkeen tämän.

Älkää luulko siis Jumalasta jotain kummallista muuta, koska HÄN on se joka meni muille maille ja antoi
viinitarhansa toisten käsiin, jotka toteuttavat viinitarhurin tarinaa koko ajan.

Ihmisen PERUS SYNTI on OMASSA TUNNOSSA, syvällä sisällä jossa ei ole muilla kuin itsellä mahdollisuutta vaikuttaa. Ihminen on rakennettu Jumalan toimesta sellaiseksi, joka on ITSEPÄINEN ja OMAVOIMAINEN. Tähän voisi lisätä vielä ihmisen kaksi huomattavaa heikkoutta, joissa kaikki pahuus kiteytyy. Ne ovat alemmuuden tunne ja epävarmuus, joissa ihminen erottuu Jumalan virrasta pois.

Nyt kun tilanne on tämä, jossa morsian erotetaan pois muista kammioonsa, niin lähipiirinkin alkaa vihata morsianta, vaikka tämä on jo mennyt kuoreensa. Jumalan seula käy läpi kaikki sydämet juuri tällä hetkellä ja me odotamme vain piiloutuneena sydämiimme. Seuraava seurakunta joka lähtee, joutuu piiloutumaan myös omaan kammioonsa, joka on tekojen kammio, fyysinen kiviluola jonka Jumala avaa piiloksi vainoja paenneille Uskoville.

Morsiamen ja häävieraiden ero on iso ja pieni. Pelastus on ja molemmille ahdistus on käsin kosketeltava, koska tänään me odotamme, huomenna me odotamme ikävöiden. Samoine tekevät sitten penseä seurakunta kun elämän korskeus kaatuu syliin ja alkaa fyysinen ahdistus.

Tänään morsian on ahdistuksissa ja odottaa kiihkeästi ylkäänsä tulevaksi nöyränä ja pää alas painettuna, ilman suuria suunnitelmia tai odotuksia maanpäällisestä toivosta.

23.2.2010

Tynnyrissä kasvanut tietää kaiken vain tynnyristä... jos

Entäpä Pyhä Henki kasvattajana? Tekeekö Pyhä Henki kasvatuksesta täydellisen?

Jos kasvat tynnyrissä, näet siellä korkeintaan reiän maailmaan, jossa näkyy niitä ulkopuolisia, joita sinun tynnyrisi ympäristössä jossa tynnyrisi ympäristöä hallitseva salli sillä olevan. Älä siis luule että näit tynnyrin ulkopuolelle. Näit vain sen, mitä tynnyrisi ulkopuolella olevilla vaikutteilla sinun annettiin nähdä.

Tällaisella ihmisellä ei ole lähtökohtaa mihinkään avoimeen ympäristöön. Vai mitä? Päinvastoin, heitä on syntymästä asti manipuloitu kaikkeen mitä tynnyrin ulkopuolisen tilan hallitsija on itse sallinut tai päättänyt antavan aktiviteetteina huomioksi

tynnyrin asukkaalle. Hurjaa, eikös vaan? Näitä ihmisiä kutsutaan pakanoiksi!

Jumala on ihme ja Jeesuksen Kristuksen kuolema ristillä teki ihmeestä konkreettisen viisauden. Me olemme kaikki päässeet tynnyrin ulkopuolelle ja eikä se mitään, vaan tynnyrin sisälle pääsi Henki, Pyhä Henki. Mekin olemme vain pakanoita.

Jumalan paimenelle, Jeesukselle Kristukselle erityisen tärkeää löytää nämä tynnyrit :D

Sanotaan kaikki yhdessä AAMEN! JA YLISTETÄÄN JUMALAA, HALLELUJA JEESUS KRISTUS!

4.4.2010

Sitkeää Pääsiäislammasta

Ystäväni Tuomas kävi Pääsiäisenä meillä syömässä ja saunomassa. Olisimme pitänyt ehtoollisenkin muttei ollut siihen soveltuvaa leipää ja viiniä, joten siunasimme karitsan ja teimme siitä Jeesuksen muistoksi pyhitetyn aterian Pääsiäisen kunniaksi. Jumala puuttui hyvin kauniilla tavalla peliin, koska meillä Tuomaksen kanssa on paljon erimielisyyksiä armosta ja pelastuksesta sinänsä. Se johtuu siitä enimmäkseen, että minä olen saanut uskoni äidinmaidossa ja hän on herännyt jumalattomuudesta ja ns. tullut uskoon. Siksi meillä syntyy suuria näkemyseroja mm. syntisyydestä ja anteeksiannosta, parannuksen teosta ja uskossa elämisestä.

Jumala siis halusi hyvin kauniilla tavalla näyttää meille mitä Jeesuksen liha on. Minä olen hyvä ruuanlaittaja, enkä pelkästään itseni mielestä, vaan moni on sen saanut nähdä meillä kyläillessään. Minä rakastan ruuan laittamista, enkä halua että minua kiitetään siitä erityisellä tavalla vaan riittää että saan nähdä ihmisten kasvoilta että maistuu. Siksi moni sukulaiseni on pyytänyt minua luokseen valmistamaan ruokaa joihinkin juhliin. Tänä Pääsiäisenä kutsuin Tuomaksen syömään meille karitsaa ja me oikein siunasimme liemen ja lihan muistoksi Jeesuksen armontyöstä pääsiäisenä pian 2000 vuotta sitten. Yleensä tuollainen saviruukussa haudutettu liha on niin mureaa, että se hajoaa jo lautaselle viedessä ja leikatessa sitä paistista, mutta nyt kävi ihan kummallisesti.

Liha olikin lähes kolmen tunnin hautumisen jälkeenkin sitkeää kuin kengän pohja joka oli minulle suuri yllätys. En tosin kauaa miettinyt asiaa, koska se ei olisi voinut olla mahdollista ilman korkeampia voimia. Liha oli kuin 5 minuutin pihvi paistettuna tulikuumassa pannussa niin että kaikki lihaneste on kadonnut ja jäljelle jää vain kuiva sitkeä pihvi. Ymmärsin että Jumala tahtoi näyttää meille mitä Jeesuksen lihan pureskeleminen joskus on, se on kuin kengänpohjaa, josta tulee suuritöistä pureskeltavaa jotta se saadaan ravinnoksi, mutta yhtä kaikki siitä tulee ravituksi. Liemi sen sijaan oli maukasta ja paransi työläästi pureskeltavan pihvin alas nielemistä.

Tällä samalla tavalla me monesti pureskelemme Raamatun sanomaa, kuten varsinkin nykymaailmassa ihmiset käsittävät ja tahtovat käsittää Jeesuksen kaikkisiunaavana ja kaiken sallivana Jumalan poikana, jolle kaikki kelpaa. Siitä huolimatta Johannes puhuu enkelien antamassa sanassaan seitsemälle seurakunnalle viimeisenä Laodikealaiselle seurakunnalle, että minä oksennan sinut suustani.

Eilen olin taas portsarina eräässä kuppilassa ja vanhempi naisasiakas oli juuri käynyt pääsiäismessussa ja kertoi kuulumisia sieltä minulle. Hän kehuskeli kristillisyyttään ja minä kuuntelin vaitonaisesti, kun hän selitti ihmettelevänsä suuresti naispappeuden vastustajia ja homoliittojen siunaamista vastustavia ihmisiä. Hän puhui kiivaasti asiansa puolesta ja piti naispappeutta ja homoliittoja vastustelevia ihmisiä esihistoriallisina jäänteinä ja että tämä on nykyaikaa, hei me elämme 2000 luvulla. Mitäs minä siihen sanomaan... voi voi. Parempi yksi vanha sääntö kuin pussillinen uusia. Tähän on tultu, eikä ainakaan uudistukset ole siunaukseksemme olleet, päin vastoin ja pahempaa on luvassa, eikä nekään ole siunaukseksi naispappeudesta ja homoliittojen sallimisesta. Sana tulee sitkeäksi, koska sanaa on tulkittu väkisin taivuttamalla sitä itsellemme sopivaksi lihaksi jalostamalla ja geenejä manipuloimalla. Jumalan sana on tullut sitkeäksi syödä ja pureskella, meidän omasta tahdostamme.

9.4.2010 [TUTKIKAA TÄMÄ HENGESSÄ ONKO NÄIN?]

Teille jotka ette halua ottaa armoa kokonaan, vaan vain siltä osin kun kukin tuntee itse armoa kunkin kohdalla tarvitsevan – tämä on jonkinlainen synnin puolustuspuheenvuoro!

Käsitätkö sinä olevasi hyvä ihminen? Toivottavasti et, sillä moni lankeaa ansaan käsittämättä Luukkaan evankeliumin fariseusverausta oikein, tai leskirouvan vertausta oikein tai rikkaan miehen vertausta oikein. Fariseukset olivat äärimmäinen ennakkoesimerkki omavoimaisuudesta.

Liian moni tulemalla uskoon, luulee pääsevänsä sen jälkeen maaliin ilman armon apua. He saattavat luulla uskoontuloa ainutkertaiseksi, kun minä taas tulen uskoon joka ilta kun panen nukkumaan. Minä tahdon katua päivän syntejä, ennen kuin laitan yöpuulle ja lyön rintaani, sanoen ”tässä olen, syntinen, armahda minua”.

Hyvin moni kristitty näkee kaikesta huolimatta itsessään hyvää ja onnistumista. Nämä ihmiset joutuvat jäämään tänne opettelemaan, kun morsian ei luule olevansa mitään. 3. Mooses 23:15-17 mukaan morsian on happamesta taikinasta leivottu kakku, jonka juutalainen perinne hylkää pois kodistaan pääsiäiseksi koko 7 päivän ajan. Silti synti/hapan on ollut Jumalan työkalu, eikä vihollinen. Tuota työkalua Jumala käyttää ja tosin vihaa, "viha/rakkaussuhde" koska se on se työkalu jolla työstetään Eevan jalanjälki takaisin paratiisiin. Ilman syntiä, ei Joosef olisi joutunut kaivoon, eikä ilman syntiä olisi faarao pidättänyt Moosesta ja Israelia, eikä näin ollen olisi pääsiäistä, eikä sen koommin exsodustakaan. Ilman Juudasta ei olisi Jeesusta kavallettu, eikä hän olisi koskaan edes kuollut jne…

EI TÄMÄ TARKOITA SITÄ ETTÄ SYNTI OLISI HYVÄ, vaan synti on paha ja ahdistava työkalu, joka tulee lopulta suureksi kuin kaivoskuormaaja ja sen jälkeen synti katoaa ja kaatuu kuolleena maahan ikuisiksi ajoiksi. Se on se tavoitteemme.

21.4.2010

Jobin kohtalo on hyvin monelle tuttu, jonka omavoimaiset tuomitsevat

Jobin sanomassa on syvä näkymä nykymaailman kristikuntaan. Omavoimaisesti itsensä näkevät, tuomitsevat toisensa lähes poikkeuksetta aina sellaisena, joiden täytyy kyetä tekemään tämän yhteiskunnan vaatima osuus. Nämä tunnolliset ja vastuulliset ihmiset näkevät vain neliraaja halvaantuneen, koomapotilaan tai kuolleen syyntakeettomuuden takia kyvyttömäksi johonkin jonka he itse luonnollisesti vaatisivat kaikilta muilta. Varsinkin sellaiset ihmiset, jotka eivät ole koskaan olleet itse ongelmissa mm. työnhaun kanssa tai sellaisten sairauksien, jotka estävät työkyvyn. He eivät näe mm. alkoholistia, anorektikkoa, masentunutta tai tai fobioidensa takia työkyvytöntä sairaana tai oman voimansa menettäneenä, jota pitäisi vain voida auttaa. He syyttävät kotinsa nahkasohvillaan istuen toisia laiskuudesta, saamattomuudesta ja kaikesta siitä mikä liittyy omavoimaisuuteen sanoillaan, "jos et sä pysty, niin sun täytyy", koska hekin elämän suuret sankarit ovat kyenneet siihen ihan itse. Ja Jumala on heitä suuresti siunannut, koska heidän elämänsä on niin moitteetonta. He eivät sen sijaan tajua, että Jumalan ei tarvitse kuin painaa nappia, niin menetät kaiken ylpeyttäsi myöden, kuin Job joka menetti hetkessä kaiken omaisuutensa, täydellisyydestä ja yltäkylläisyydestä sairaaksi, hyljätyksi ja köyhäksi.

Jos sinä taas vetoat Jobin kohtaloa itseesi, niin siitä vasta omavoimainen, hurskaaksi itsensä tunteva raivostuu sinulle ja kysyy, että "kuinka sinä vielä kehtaat verrata itse aiheuttamia vaikeuksiasi Jobiin? Job oli sentään hyvä ja hurskas mies eikä tuollainen elostelija kuin sinä".

Nämä oman voimansa tunnon kanssa kylpevät itseriittoiset ihmiset käyvät monesti myös kiusaamassa heikkoluonteista köyhää ja sitten he velvollisuudestaan, tai jostain muusta kumman syystä silti auttavat näitä säälittäviä ihmisiä, jotka eivät kykene yhteiskuntaelämään. Selän takana he haukkuvat ja pilkkaavat heitä saamattomuudesta ja rahan edesvastuuttomasta tuhlaamisesta ja he jopa syyttävät näitä sanoin: "missä ovat sinun Jumalasi siunaukset?".

Sukulaisesi saattavat auttaa sinua hädässä ja ostavat ruokaa tyhjään jääkaappiisi mutta piinaavat sitten sinua, ettet ole edes Jumalan suosiossa, koska olet jatkuvasti varaton tai kyvytön toimimaan esimerkillisesti yhteiskunnassa, kuin he. He myös tietävät selvästi että olet tehnyt niin paljon pahoja syntejä, ettei Jumala halua auttaa sinua ja siinä suurin syy kaikkeen.

Tällaiseen toimintaan Jumala ei puutu oikeuttavan sormensa kautta, vaikka moni tällainen tunteekin suurta oman tunnon tuskaa, koska ei kykene toimimaan yhteiskunnassa normaalisti. Heikon saama Jumalan siunaus onkin juuri se heikkous ja siksi se onkin tälle rikkautta.

Nämä ihmiset, jotka tuomitsevat heikompansa, saavat pian itse kokea mitä syvintä häpeän tunnetta kun omat voimat eivät enää riitäkään, pelisäännöt ovatkin muuttuneet, kun maailman suuret rattaat jättävät heidät voimattomana makaamaan ongelmiensa kanssa yksin.

Siksi lue koko Jobin kirja, koska tämäkin asia selviää sinulle, mistä on kysymys kun toiset eivät pysty, vaikka kuinka tahtoisivat. Jos kuulut niihin ihmisiin, jotka arvostelevat kyvyttömiä, niin varaudu itse kohta tapahtuvaan kyvyttömyyteesi, koska Taivasten valtakunta on nyt lähellä.

Tästä nimenomaisesta syystä minä sanon, että ikävöivä surkea morsian otetaan pois ja sen jälkeen hyviä päivä ei enää omavoimaiselle seurakunnalle. Sitä ei ole jäljellä. On vain hätä ja puute, johon ei omasta voimasta enää lohtua saa, koska omasta voimasta ei hyötyä enää ole. Jobin osa vaihtuu, Jobin arvostelijoille ja hänen laskelmoivalle auttajalleen, kiusaajalle.

3.6.2010

Sydämen oma vatsa ei usko, vaan se tahtoo näyttää teoilla hyvyytensä - I love my napa!

Tässä tulee pieni mutta tärkeä asia. Kyse pelastumisessa ei ole itseasiassa edes missään, eikä yhtään missään kohtaa teoissa, koska ne meidän tekemämme teot ovat aina vajavaiset, eivätkä ne kelpaa täydellisyyttä vaativalle. Teot eivät siis merkitse mitään, yhtään mitään niin merkittävää, jossa me voimme autuaina olla. Teoissa Jeesus on ainoa merkittävä ja meissä meidän Uskomme meidän teoissamme.

Tässä maailmassa kiinni hitsautuneet uskovaiset ovat oikeasti nyt vaarassa. Tajuan se nyt vasta konkreettisesti. He katsovat tämän maailman mittapuun läpi heidän tekoja ja vertaavat niitä huonompiinsa. Toisin sanoen on kamalaa nyt tajuta kuinka suuri joukko uskovia ihmisiä on vaarassa.

Länsimainen hyvinvointi on vienyt noin 99% uskovista katsomaan itseään tämän maailman antamien mallien mukaan. He ovat tottuneesti syrjäyttäneet Raamatun sanomattoman selvän viestin, jota he eivät koe itsellensä. Otanpa yhden esimerkin, jossa Usko jää kakkoseksi ja teot nousevat ykköseksi.

Jäät tuijottamaan Raamattua lukien tätä maailmaa ja se suloja. Silti kunnioitat Jeesuksen oppeja. Huomaat vain toiset ihmiset Raamatun tutkintasi kohteina, etkä itseäsi. Haet koko ajan omista teoistasi tukea itsesi pelastukseen ja kun joku puhuu Uskosta vertauksena tämän maailman palvomiseen, niin Uskosi muuttuu uskoksi tai jopa uskomukseksi. Huomaatko mikä olikin tärkeintä? Usko! Tekojemme perässä ei kannata haahuilla, mutta muista Paavalin opetus, "pois se", mikä pahaa on. Meidän kuuluu elää sydämestämme Uskossa ja teoissamme nöyrinä syntisyyteemme nähden, emmekä kerskaa kuinka hyvin me pärjäämme tässä maailmassa. Moni uskova palvoo rahaa, omaisuuttaan ja jopa jotkut äidit ja isät pitävät tallessa kassakaapissa olevaa oman poikansa tai tyttärensä velkakirjanpitoa, vaikka kuningas antoi hänen 10th taalerin velan anteeksi. Se Raamatun paikka kun ei uskovaa koske, vaan se koskee Uskovaa, joka tuntee olonsa siunatuksi kun on jäänyt köyhäksi tässä maailmassa.

Uskossa oleva on siis eri asia kuin uskossa oleva, eli Uskossa olevan synnit ja teot ovat mitattu ja punnittu Kristuksen veressä pilven keveiksi. Siinä toisessa uskossa olevan usko on mitattu ja punnittu kevyeksi ja sen teot ovat mitattu raskaiksi Jumalan edessä. Teot eivät siis merkitse itsessään ja tästä halusin nyt kertoa! Toivottavasti sait sen minkä minä sain mieleni päälle.

6.10.2010

Eksyttävää ilosanomaa tarjolla, koska jälleen totuus on vaan se, että tulevaisuus pelottaa
Törmäsin tässä tähän kommenttiin kun lueskelin pitkästä aikaa ihmisten kirjoittamia palstoja:

Ei riitä että maailmassa on jo paljon epätoivoa. Vaan uskovat, joiden tulisi olla valona maailmalle, profetoivat lisää epätoivoa. Ihminen jakaa sydämensä varastosta.
Eikö teillä ole iloa Herrassa vaan epätoivoa?
Eikö silmänne avaudu?
Miksi vaellatte pimeässä?
Onko valo teidän sisällänne pimeyttä?
Valvokaa, valvokaa, mutta antakaa lamppunne loistaa.
Pyytäkää iloa ja rakkautta jos siitä teillä on puute.
Pyytäkää totuutta.
Oppikaa Rakastamaan.
Älkää huolehtiko huomispäivästä, sillä tälle päivälle on tarkoitettu vain tämä päivä. Tulevaisuudesta päätätte tänään, kylvämällä sitä mitä tahdotte niittää.
Älkää piilottako valoanne, vaan antakaa sen loistaa kaikkialle.
Siunausta, rakkautta, iloa ja toivoa teille kaikille. Muistakaa ilosanoma! :)

Ovatko profeetat koskaan julistaneet onnea ja iloa, valoa ja rauhaa, puhumattakaan taloudellisesta menestyksestä tai vieläpä rikkauksista? Ei se olisi Jumalasta, ellei siihen liity ensin varoitukset tuomioista ja sitten varoitetun kansan kääntymys ja katumus.

Yllä oleva kirjoittaja ei ole itse perillä alkuunkaan mikä olisi hyväksi, kuten Pietari Jeesukselle, joka kertoi menevänsä ristille kuolemaan. Pietari kauhisteli ja esteli, joten Jeesus sanoi "väisty saatana".

Ei Jeesus tullut maailmaan tuomaan rauhaa, vaan miekan. Ei Jeesus tullut tänne antamaan meille suitsukkeita ja mirhaa, vaan haavoja, jotka märkiessään haisisivat, jotta me tajuaisimme mikä olisi meille parhaaksi. Täällä ovat ne eksytettyinä tavaranpaljouteen ja hyvän olon tunteisiin, jotka rakastavat tätä maailmaa ja palvelevat sitä. He joutuvat lopun aikana ymmärtämään kaiken kantapään kautta, kuinka tyhmää on palvella maailmaa, koska Jeesus on oksentava heidät suustaan.

Uusi uskovainen ihminen rakastaa tätä maailmaa, koska hän ei ole vielä ymmärtänyt opetuksen sisällön kaikkia osia. Uusi uskova haluaa rakastaa kaikkia, eikä hän erota seurakunnassaan homoja, lesboja, muita seksuaalisesti "kinkyjä" lapsenraiskaajia toisista. Hän ei erota murhaajaa, eikä varasta, ei sen koommin meediolla ja noidalla kävijää, joka istuu laulamassa kirkkojemme etupenkeissä. Heille kaikille Jumalan sanan pilkkaajille he lausuvat vain, tervetuloa rakkaat seurakuntalaisemme, tässä on tilisiirtolomake ja kirkon kolehtikassa, jonne voitte laittaa kymmenykset ja verot. He eivät osaa välittää ihmisten sydämestä, onko siellä katumus ja synnintunto, vaan heitä kiinnostaa vain "rakastaa" näitä kaikkia syntisiä, riippumatta mistään mitään, koska niin Jeesus käski tehdäkin. Sillä on vaan suuri ero, ettemme tuomitse heitä, vaan pidämme portin aina avoinna katuvalle syntiselle ja portin kiinni synnin aktiiviselle tekijälle, jolla ei ole pienintäkään aikomusta katua, vaan ehkä päin vastoin, hän yrittää selittää syntinsä Jumalan sallimaksi toiminnaksi rakkauden varjolla. Tällä tavalla synnistä tulee kristillisten ihmisten ja kirkon rakastama kohde.

Meidän tehtävämme ei ole parantaa heidän paatuneita sydämiään, vaan herätellä heitä, mutta jos me tiedämme heidän jatkavan jumalattomuuttaan ilman pienintäkään katumusta, niin miksi me haluamme heidät kirkkoihimme näyttämään huonoa esimerkkiä ja sallivan synnin kirkoissamme. Paavali sanoi, että karttakaa heitä, eli pitäkää portit kiinni ja kuin luukusta tunnussanan sanottuaan pääsisivät sisälle. Katumuksesta!

Tätä maailmaa ei Jeesus halunnut meidän rakastavan, päin vastoin, vihaavan tätä ja rakentavan koko tulevaisuuden yksin Taivasten valtakuntaan.

Sitten se mikä on meidän valomme ja toimii valonamme, on Herrassa vaeltaminen, koska me emme itse tuota mitään valoa, vaan Jeesus sydämessämme tuottaa valon. Meidän ei tarvitse huudella tuolla että "hei kuulkaapas, olen kristitty, näettekö kuinka minä loistan valona teille". Ei niin, vaan kuten Paavali opetti, olkaa juutalaiselle juutalainen ja pakanalle pakana. Antakaa valon tulla ilman että heti ärsytätte muiden ennakkoluuloja. Olkaa sellaisia kuin olette, omina itseinänne, älkääkä suuna päänä huudelko kristillisyyttä pakanalle.

Profeetat jatkavat tuomioitaan julistamalla ja pakanat pilkkaavat ja nauravat, aivan kuten Nooan aikana. Sekin kaikki on pelkästään hyvä, koska se päivä on käsillä, jolloin maailma muuttuu, tulva tulee, eikä silloin enää kristitynkään ole täysin vaaratonta kulkea maassamme, sillä heidän on annettu voittaa meidät. Kristittyjä marttyyreita alkaa tulla läjäpäin ympäri maailmaa ja se on miljoonan profeetan varoituksen arvoista tietoa ennalta. Omana sananani sanon, että se joka heti ottaa tästä vaarin, pelastuu vainoilta, mutta se joka yrittää pelastaa itsensä pakoilemalla maailmassa omin voimin ja sen eksytyksien perässä juosten, ei pelasta itseään, vaikka myöhemmin kääntyisikin oikealle tielle.

21.11.2010

Eksytys, valhe, kiusaus ja kuiskaaja

1. Mooseksen kirja 3:1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?"

Käärme on toteuttanut kuiskimalla ihmisten korviin jo tuhansia vuosia tuota samaa: "onko Jumala todellakin noin sanonut". Ja niinpä ihmiset ovat ilman Jumalan suojelevaa kättä aina kyseenalaistaneet, yhä uudelleen ja taas uudelleen Jumalan sanaa.
Ihmiset ovat toki Jeesuksen oppien mukaan rukoilleet "päästä minut pahasta", mutta Herramme on myös sanonut, että kiusauksia tulee ja menee joten yksi asia on ainoastaan varmaa ja pelastavaa, täysi nöyryys Herrassa Jeesuksessa. Viisaat ihmiset asettavat Jumalan sanan kaavaan jota voi muutella tahtoonsa. Asettuvat siis Jumalan sanan yläpuolelle. Ihminen tietää tämän vain sanamuodossa "haukionkala", eikä sen syvemmin. Minä tunnen ihmisiä, jotka saarnaavat mitä hurskaimmin ja syvimmin Jumalan sanaa, mutta samalla näin täysin läpinäkyvästi, ettei se sana näiden mielestä koskekaan heitä, vaan he ikään kuin asettuvat julistamansa sanan ja sen kiistattomaksi julistamansa saman sanan ja auktoriteetin yläpuolelle. Heitä ei edes kiinnosta ajatuskaan että se koskettaisi heitäkin, vaan he kylmästi työntävät sen sydämestään pois. Tästä syntyy luopumus!

No jos nämä toiset haluaa kuitenkin julistaa olevansa uskovia ja julistavat sanaa, niin miksi Jumala sallii heidän sokaistuvan omientekojensa edessä? Siinä onkin tuhannen taalan kysymys.

Luulenpa että kyseessä on sydämen ylpeys, joka ei voi päästä sellaisenaan Taivasten valtakuntaan. Ihmisen pitää nähdä itsensä ja TODELLA nöyrtyä Herransa edessä. Toiset tekevät niin ja toiset eivät tee. Tämä jako jakaa kaksi seurakuntaa morsiameen ja häävieraisiin tässä lopun ajassa, jolloin nöyryyttä ei olla opittu puutteen, sairauden tai vanhuuden kautta, vaan hyvinvoinnin, viisauden, kauneuden ja rikkauden kautta.

Jos lapsi sanoo sairaalle ja vanhalle isälleen, että minä jätän sinut, enkä jaksa huolehtia sinusta, niin silloin Jeesus sanoo tuolle hylkääjälapselle, että minä jätä myös sinut. Sama koskee veljeä, sisarta, äitiä ja niin miestä kuin vaimoakin. Hylkääjä tulee hylätyksi, niin omassa elämässä kuin taivasosasta. Se ei tarkoita lopullista helvetintuomiota tai kadotustuomiota. EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA. Siihen on vielä mahdollisuus kaikilla, jos ja kun ymmärtää tämän tärkeän sanoman, koska niin veljensä hylkääjä kuin kuka tahansa avionrikkoja vain valehtelee hampaitaan kiristellen itselleen perustelunsa teolleen. Se ei koskaan tule olemaan totuus, vaan saatanan kuiskaus korvaan "tee se, hylkää, ei Jumala sitä noin ole oikeesti tarkoittanut".
Tämä sama koskee homouden sallimuspapistoa, naispappeuden sallimuspapistoa, naispappeja, abortin puolustajia ja kaikkea Jumalan selvästi ilmoittaman sanan kyseenalaistaneita. Lopuksi sanan yläpuolelle on tahdottu mennä ja päästy, kun omantunnon kilpi saatu rikotuksi. Sydän on luopunut Rakkaudesta, Liitosta ja Jumalasta valheiden kuiskutusten seurauksena.

Vielä eräs asia, eli täytyy muistuttaa kaikkia siitä, mikä on kiusauksen ja eksytyksen ero. Kiusaus tulee ja menee, niihin langetaan, kadutaan, pyydetään anteeksi ja palataan. Kiusaus ja lankeemus ei ole siis mikään kynnys minnekään, ei hyvään eikä pahaan. Eksytys sen sijaan vie, se tulee jonkun toisen kautta ja vie mennessään, eikä sydän enää kadukaan vaan paatuu. Eksytyksestähän Jeesus sanoi, että voi sitä, jonka kautta eksytys tulee, sille olisi parempi sitoa myllyn kivi kaulaan ja heittää mereen. Eksyttäjä on siis siinä kaikkein pahimmassa asemassa, eli myös saatana on siinä samassa eksyttäjän asemassa, joka kuiskaa korvaan: "onko Jumala tosiaan noin sanonut, ei suinkaan vaan tee niin kuin haluat ja tule yhtä viisaaksi kuin hän on".

Eksyttäjä kuiskaa elävässä arkielämässä jonkun kautta korvaasi: "jätä se mies, mene lapsinesi sosiaalitoimistoon, niin ne antavat sinulle uuden hienon asunnon ja sinulle aukeaa taivas".

Noiden sanojen jälkeen eksyttäjälle olisi parempi sitoa myllynkivi kaulaan ja heittää mereen.

Tai että "ei Jeesus tullut meitä tänne tuomitsemaan, vaan me saamme tehdä mitä sydämessämme tahdomme ja hyväksi koemme, eikä siksi vanha laki koske nykyuskovia, joten voimme aivan hyvin antaa homoparoille avioliitto-oikeuden, eikös kyse ole aina rakkaudesta". Noiden sanojen jälkeen eksyttäjälle olisi parempi sitoa myllynkivi kaulaan ja heittää mereen.

13.3.2011

Uskovan valheet, synnin teot ja sydämen totuudellisuus Pyhän Hengen kautta

Lopunaikana, siis tänään, on maailma täynnä panettelijoita, vääristelijöitä, patologisia valehtelijoita, itsekkäitä ja ahneita pyrkyreitä, nokkelia näsäviisaita snobbailijoita, pilkkaajia, tyhjän naurajia ja kaikenlaisia itsensä ympärillä ajattelevia psykopaatteja.

Tästä lähtökohdasta Kristitty joutuu peilaamaan itseään tähän joukkoon. Tarkennetaan vielä Raamatun kautta tämä lopunajan joukko Paavalin sanoin:

2 kirje Timoteukselle 3:1-5 Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä,raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.

Heissä siis on Jumalisuuden ulkokuori, eli pinnallinen kristillisyys. Tätä pintaa vasten katsomme itseämme peiliin. Vetää nöyräksi, vai mitä? Paljoa hyvää meistä ei siis löydy, muuta kuin Jumalisuuden ulkokuori. Siitä huolimatta joka paikassa juoksentelee "synnittömiä" kristittyjä, jotka huutavat ympäriinsä "herra, herra", jonka jälkeen he taas tuomitsevat kaikki nöyrät, syntisyytensä tunnustavat kristityt. Heille kelpaa siunattavaksi vain ne, heitä itseään "alempiarvoisempi" syntinen jumalaton joukko, joka myös kaipaa pelastusta ja armoa, toisin kuin he "synnittömät hurskaat". Hehän voivat olla Jeesuksina näille "kurjille".

Eräskin kristitty puhui jatkuvasti uskostaan ja kuinka hän on niin uudestisyntynyt, oli sanasta niin valveutunut ja tietoinen kaikesta. Hän siteerasi jatkuvasti elämäänsä Raamatun kautta, parjasi, pilkkasi ja jopa raivosi nöyrälle veljelleen. Kun lopulta oli neljä vuotta kulunut uskossa hurraten kuherruskuukautta, tämä jää kiinni saman uskon veljensä lapsen seksuaalisesta ahdistelusta ja kiistää sitten kaiken tekemättömänä, väittäen olevansa viaton. Hän jopa vetoaa Raamatun kautta veljelleen ettei häntä saisi tuomita, koska on viaton. Vetää siis hiljaiseksi.

Mutta kaikesta siitä huolimatta Jumala Rakastaa tällaisia tolloja itsekkäitä paskiaisia.

Mutta älä koskaan tee sitä virhettä, jonka Ananias ja Safira tekivät pimittäessään omaisuuttaan Pyhältä Hengeltä. Synti on myös omaisuuden symboli, jos luet vaikkapa Markus 3:27-30 Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää; vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa. Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin." Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki". (väkevä on saastainen henki, synnin vartija talossa, joka on syntisen ihmisen kivinen kova sydän)

Huomaat: synti on syntiä ja houkutuksia syntiin tulee, se ei meitä vielä tapa. Lankeemus sen sijaan tekee synnintaakan jonka Jeesus kantoi jo kauan sitten. Sekään ei meitä siis tapa, vaan se sama ilman synnin tunnustusta Pyhässä Hengessä. Mikäli valehtelet itsellesi, ettet ole syntiä tehnyt, niin ei Jeesuksen verikään voi ilman katumusta sinua myöskään pelastaa.
Mutta silti, mikäli syntisi on helmasynti, niin sen Jeesuksen veri on sinut jo pelastanut. Helmasynti on tiedostamatonta syntiä, jota meistä kaikki tekee 100%:lla varmuudella koko ajan tietämättämme. Helmasynnin merkityksen ymmärrät kun luet vuorisaarnaa ja tajuat siitä, kuinka mahdoton meidän on välttää tekemästä tahatonta syntiä. Tämän takia monen kristityn on vaikea ymmärtää vuorisaarnan tarkoitusta, koska sehän on saarna Jeesukselle itselleen, jonka kautta hän itse on pitänyt lain kaikki piirteet. Me emme siihen pysty, edes tuntia heräämisestämme aamulla sängystä. Tätä kun ei ymmärrä, niin se panee ihmiset juoksemaan ympäriinsä huutamassa "herra herra" ja kiittämään synnittömyyttään. Tämän kun täysin ymmärtää, on hyvä elää, koska syntisyytemme nöyryydessä ja niiden kaikkien syntiemme anteeksiannon tietoisuudessa on se paras paikka Kristittynä odottaa kammiossa ylkäämme.

23.2.3012

Kristityllä ei ole varaa panetella toisen lauseita - mitä siis ovat vihapuheet ja keltä kelle?

Varsinkin nettipalstat, kuten vaikka Suomi24 profetiasivusto välillä täyttyy vihapuheista ja pilkkapuheista. Siellä on välillä niin asiattomia kommentteja kristittyjä kohtaan, että on vain käsitettävä yksinkertainen Raamattuun hyvin vahvasti kirjoitettu sääntö, joka on annettu meille jo kauan sitten. Raamattuun on kirjattu niin, että mikäli Rakastat Jeesusta Kristusta koko sydämestäsi, on koko maailma kääntyvä sinua vastaan. On siis selviö, ettei vihapuheet ole mikään toispuoleinen "hyvän ja pahan" välisen taiston puolustuspuhe, vaan sitä käyttää saatana hyväkseen aseenaan uskovia vastaan. Sama koskee sanaa suvaitsevaisuus, joka liittyy tähän kuin vesi ja lumi. Ne ovat silloin melkein käänteinen sama asia, kun saatana on kaiken takana. Saatana tahtoo

salakavalasti syöttää valhepanettelulla saastaisuuden ja jumalattomuuden maailmaamme suvaitsevuutta hyväksi käyttäen. Olen huomannut henkivaltojen taistelun tätä illuusiota puolustaessaan. Muistan hyvin eräänkin tapauksen, jossa puhuin hyvin perustellusti seksuaalisuuden riistäytymisestä ja sen lieveilmiöiden julkisesta sallimisesta tiedotusvälineistä ja samaan aikaan kun aloin aluksi saada hyvin konservatiivista ja asiallista vastausta henkilöltä, jonka kanssa keskustelin. Hänen vastaustaan kuunnellessani samalla rukoilin mielessäni tämän henkilön puolesta, jotta saatanan vallat väistyisivät keskustelusta. Yhtäkkiä varoituksetta tämä henkilö muuttuu aggressiiviseksi ja alkaa solvata ja haukkua minua, vaikkei ollut aluksi mitään syytä. Kaikki tapahtui yllättäen heti kun aloin rukoilla. Se oli siis minun rukoukseni voima, joka molempien hengessä alkoi ottaa mittaa toisistaan. Näin se menee ja siksi koko maailma on meitä uskovia niin helposti vastaan.
Hyvin helposti maailma kääntää Raamatun sanaa puolustavan sanat vihapuheeksi, joka on oivallinen keino saattaa nuo sanat ja varoitukset pahuudeksi. Tämä on puhdasta panettelua.

Saatanalla on nähkääs ollut aikaa, joka tosin on käymässä vähiin. Hän yritti ennen tehdä pahuudesta vahvan (natsit), jolla hän murskaisi hyvyyden. Se ei onnistunut, joten saatana muutti taktiikkaa 180 astetta. Hän loi haureuden kautta heikouden ja jopa säälittävän, jota siis edustavat äärimmäiset ihmisryhmät. Näitä alistamalla, joka oli saatanalle hyvinkin helppoa, hän onnistui luomaan "hyväntekeväisyysjärjestöjä", jotka nielaisevat syötin. Sitten otetaan vielä mukaan sana rakkaus, jolla tuo kokonaisuus oikein kruunataan. Ensin vaan oli sana rakkaus käytävä maallistuttamassa pois instituution maineesta. Täytyi viljellä sanaa rakstan musiikkia, rakastan koiria, kissoja, lintua, tuota seinää tuossa minä rakasta. Näin saatiin sana rakkaus kärsimään inflaation, koska se sana oli kaikkien suussa heti sanavalmiina tarkoittamatta todella sitä mitä se tarkoittaa. Näin syntyi saatanan vihapuheet, joita nyt on survottu niiden suuhun, joilla vähiten on vihantunteita.

Poliitikot ovat jo ottaneet Perussuomalaisten tullessa suureksi, käyttöön vihapuhe ja päinvastoin mainostavat kuinka he juuri osaavat rakastaa ja suvaita. Mutta suvaita mitä? Synti, jonka saatana on itse valjastanut säälin ja myötätunnon kautta tavallisiinkin ihmisiin, syvälle kirkkojen ja seurakuntien riveihin, sekä tietysti maamme johtoon.

Sellaisille, joilla ei ole Jeesus Kristus sydämessä, on saatanan aivan liian helppo viedä tämä koko ajatusmaailma ihmisen sisimpään hyväksyttynä, kauniina petona laupeuden enkelien vaatteissa. Näin sellainen ihminen joka ei tunne Jumalaa, kääntyy häntä vastaan.

Mitä Wikipedia sanoo sanasta vihapuhe:

Vihapuhe on Euroopan neuvoston ministerikomitean mukaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

...huomaa! "joka perustuu suvaitsemattomuuteen". Sana suvaitsevaisuus on rinnastettu sanan rakkaus rinnalle ja jopa ohi, koska sanasta on tehty käsite. Nyt kun voidaan kaikki suvaita, voidaan rakastaakin kaikkea, eli syntiä, joka turmelee ihmisen.

Päivi Räsänen pani hanttiin oikein urakalla, viime syksynä homoillassa, jonka seurauksena koko maa jakautui kahtia, kristityt erosivat kirkosta molemmista päistä, siksi koska Räsänen suututti heitä raivon partaalle kannanottoineen kristittynä. Toinen ryhmä erosi taas siksi koska kristittynä ihminen ei saattanut olla sellaisessa kirkossa minkä tuo ohjelma paljasti eräille, ohjelmassahan oli monta kirkonedustajaa, joiden suvaitsevaisuus oli ylittänyt Raamatun sanan:

YLE TV2 järjesti syksyllä 2011 Vihailta-nimisen television keskusteluohjelman, jossa eri poliittisten suuntausten edustajat pohtivat sitä, onko vihapuhe levinnyt Suomen poliittiseen keskusteluun ja mitä seurauksia sillä voi olla. Esikuvana oli kohua herättänyt Homoilta-ohjelma.

25.11.2012

Nyt minä avaan suuni eksytyksestä - oma näkemykseni asiasta

Juttelin tuossa pitkästä aikaa Nokialais Ollin kanssa, joka valitteli etten ole paljoakaan kertonut mielipiteitäni karismaattisuudesta sivustollani. Noo.. en ole paljon. Pidän karismaattisuudesta, mikäli se noudattaa minulle oman näkemykseni kaltaista puhtautta ja raittiutta.
Tuon tähän nyt samoja ajatuksia mitä annoin Olille, koska huomasin todellakin, etten ole kauhean paljon ilmaissut itseni ymmärrystä ko. aiheesta.
Yksinkertaisesti ajateltuna kaava on seuraava: Terve ja raitis karismaattisuus ilmenee siinä, paljonko Jeesus Kristus saa sijaa noissa tilaisuuksissa ja paljonko seurakunnan äänessä olevat paimenet itse. Tämä on hyvä karismaattisuuden mittari eksytyksen erona.

Kerron osapuilleen saman, minkä kerroin Ollille maileissamme: Elikkä eksytys on sellaisenaan juttu, jonka periaatteet kävin läpi jo muutamia vuosia sitten, käsittääkseni ja ymmärtääkseni mitä eksytys ylipäätään on. Jouduin muuttamaan omia vanhoillisia käsityksiäni eksytyksen ja uudelleenymmärtämisen välillä. On siis hyvin vaarallista lähteä ymmärtämään vanhoista teologisista käsityksistä poiketen jotain joka uudisti perinteisen ymmärtämäni käsitykset. Joissain vanhoissa ja opituissa käsityksissäni oli selvästikin ristiriitoja, josta syystä monesti ihmettelin että miksi Jumalan sanassa voi olla ristiriitoja. Kun sitten uteliaisuuttani kysyin asiaa viisaammiltani, niin he sanoivat noihin kohtiin aina kliseisenomaisesti, ettei meidän kaikkia Jumalan suunnitelmia tarvitsekaan aina ymmärtää. Se oli toki molemmin puolin helppoa antaa asian olla ja painaa se tuon sanonnan, "villasen" alle. En minä silti halunnut lopettaa ajattelua, vaan yritin ratkoa ongelmaa joka ei selvästikään antanut rauhaa (tunnistin henkeni rauhallisena mutta päättäväisenä) ja niinpä aloin pikkuhiljaa tehdä itselleni selväksi, mitkä ovat eksytyksen tunnusmerkit. Itselläni oli jo silloin turvallisuusalalta viisi erilaista tutkintoa ja tunnen poliisitutkintaa jonkin verran, joten minulla oli ainakin jonkinlaiset keinot käytettävissä ainakin teknisesti ja tutkinnallisesti erottaa mikä on valhetta. Tänä päivänä minulla on vieläkin paremmat keinot ymmärtää miten kaikessa Harhaanjohtamismalleissa eksyttäjä käyttäytyy ja mitkä ovat syyt siihen, eli motiivit eksyttää ja muutama perusmalli miten eksytys pääsääntöisesti tapahtuu. Osa keinoista ovat lähestulkoon samoja mitkä tivolin taikuri tekee sinulle esiintyessään. Ne ovat fiksuja, mutta vain keinoja saada harha aikaiseksi. Nämä ovat kaikki vain yleistyskamaa, mutta ovat kuin yksi ja sama tiirikka kaikkiin lukkoihin.

Kun viimein olin luonut itselleni käsityksen mitä tarvitaan eksytykseen motiiviksi, aloin käsittää mitä eksytys oikein sitten on ja mikä voi olla eksytystä ja mikä ääneen tutkimista, kysymällä muiltakin, että hei tajuatteko tätä? Tajusin lopulta ettei kaikki olekaan välttämättä aina eksytystä, vaan paneutumista pintaa syvemmälle ja kyseenalaistaa vanha oppi, jota ihmiset ovat toitottaneet satoja vuosia "haukionkala" tyyliin. Aloin ymmärtää saatanan motiivin kautta, mitä hän ajaa takaa, kun antaa ihmisille enkelten vaatteissa ja jopa karitsan puvussa toisenlaista viisautta ja kutsuu sitä valoksi.

Kaikkein helpoimpana nyrkkisääntönä eksytyksen ja tutkiskelun välillä on lause: "viekö jonkun julistama sanoma pois ristinjuurelta, vai ei" ??? Toinen vielä syvempi ajatus: "viekö jonkun julistama sanoma lähemmäs ristin juurta, vai onko sillä sanomalla siihen asiaan mitenkään suurta merkitystä" ??? Hedelmistä siis oli lopulta kysymys, aivan kuten Jeesuskin sanoi, hedelmistä te sen tunnette.

Raamatussa sanotaan että tieto lisääntyy viimeisinä päivinä, eikä se tarkoita ainoastaan tietotekniikan kehitystä, vaan hengellistä kasvua ja sen ymmärrystä. Jumalan salaisuus ei ole vielä auennut, emmekä me voi tietää mitä se pitää sisällään. Ei siis kannata sulkea itseään koppakuoriaisen tavalla, mutta toisaalta joillekin se on hyväksi, jos ovat liian herkkiä, esim. eksytettäväksi. Eli toisille on parempi niin... vaan ei kaikille. Joillekin on hyvinkin autuasta saada tutkia vapautuneesti sanaa ja löytää mahdollisuuksia uusille ennen avaamattomille tiedonlähteille.

Kuten sanoin, ei kaikille ole hyväksi lähteä tutkimattomille ja sikäli ehkä turvattomille alueille, vaan on paras pysytellä tukevalla maalla. Sen sijaan mitä on eksytys, niin se ei välttämättä ole sitä että murtaa uutta leipää, vaan ettei pilaannuta sitä vanhaa leipää murretun uuden tieltä, eli tuki näin pelastustietä, joka on loppujenlopuksi hyvin yksinkertainen. Siitä tunnistaa eksytyksen parhaiten.

Toinen juttu eksytyksessä on se, jonka äitini minua muistutti jo parikymmentä vuotta sitten. Muista ettet kutsu harhaopiksi sellaista mistä et tiedä. Voit kutsua Jumalan ilmoitusta harhaopiksi ja se ei ole hyvä CV:ssä kun mennään taivaskotiin. No toi CV oli mun oma läppä, eikä sellaista enää muistella siellä... vaan kyse on siitä, ettemme mene estämään jonkun toisen mahdollisesti saamaa tärkeää

21.1.2013

Pelkkä Raamatun lukeminen ja sanan kuuleminen kirkoissa ei ole autuaaksi tekevää

Jaakobin kirje 1:16-27 (Jaakobin sanat alkavat kuin lukemattomat muutkin, "älkää eksykö")

Älkää eksykö, rakkaat veljeni. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.

Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.

Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha. Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

Huomaatko kuinka Jaakob käyttää miehen ja naisen vertausta kristittynä ihmisenä, jossa mies on kuin narsisti ja nainen nöyrä kuuliainen. Kyseessä on siis myös ristinkantamisvelvollisuus. Meidän on kaikkien kannettava ristiämme. Se on velvollisuutemme! Moni pettää itsensä, sanomalla olevansa jo "well done", valmis Jumalan eteen. Moni sanoo jopa niin itsevarmaan sävyyn, etten enää koskaan syntiä tule tekemään ja että Jeesus kerran minut armahti, en enää tarvitse Kristusta mihinkään, selviän lopun matkaa itse.

Se joka vertaa itseään lakiin taukoamatta, jopa vuorisaarnan tiheän seulan läpi, tajuaa olevansa joka päivä yhtä syntinen ja siksi nöyrtyy Jeesuksen Kristuksen ristin juureen joka ilta ennen nukkumaan menoa.
Näin todellinen morsian, josta tässä Jaakobkin sivuaa ja vertaa mieheen, onkin yhtäkkiä sanatekijä ja Raamatun tutkiskelija, sellainen joka saa ylhäältä ja nöyrtyy saamansa edessä.

Tämä maailma on kovin, kovin täynnä ihmisiä, jotka tosiaankin puhuvat "yläkerran herrasta", Jumalasta, kaikkivaltiaasta jne. monin nimin, mutteivät tunne poikaa, Jeesusta Kristusta. Näin ollen heillä ei voi olla isää ja siten pettävät itsensä, koska sydän ei todista tätä, se täytyy valehdella itselleen. Tästä samasta syystä moni joka on uskosta täysin osaton, ei

kykene koskaan ymmärtämään mitä kristitty tarkoittaa sillä ja niillä sanoilla, että Pyhä Henki on sydämessäni todistanut olevansa konkreettinen ja Jeesus konkreettisesti olemassa.

Näistä kaikista yhteenvetona jälleen, että mitäpä Uskomme olisi ilman uskoa, se olisi tietoa. Jumala ei vaadi ihmisiltä mitään muuta kuin "uskoa poikaani Jeesukseen Kristukseen". Jos joku tiedemies olisi kyennyt todistamaan Jeesuksen olemassaolon ja Pyhän Hengen voiman, ei tässä olisi enää uskosta kysymys ollenkaan, vaan puhtaasta Jumaltieteestä ja me kaikki olisimme uskosta osattomia ja näin vain pelkäisimme Jumalaa, emmekä vapaaehtoisesti haluaisi armoa.

Kun Adam ja Eeva lankesivat syntiin, he olivat kuin Jumalan (isän) kaksi lasta, jotka eivät tienneet mistään vielä paljoa mitään ja olivat pahoittaneet isän, tehneet jotain pahaa ja oli anteeksipyynnön aika... mutta mitä tapahtuikaan? Ensin Adam syytti Eevaa ja sitten tämä vielä käärmettä... ei anteeksipyyntöä. Mitä isä voi tehdä lapsille, jotka eivät tajua pyytää anteeksi? Synnin ei saa levitä paratiisiin, eikä synnissä voi elää ikuistesti. Eli panokset olivat korkeammat kuin yhdenkään tiedemiehen aivot kykenevät tajuamaan. Moni uskosta osaton tätä samaa dilemmaa pohtii, samalla ihmetellen Jumalan "armottomuutta ja jopa julmuutta". Onhan silti totta että äärimmäisen suurten panosten ollessa pöydällä, on tehtävä äärimmäisen suuria uhrauksia ja jos panos ylittää kaiken tietämäsi tärkeyden, niin kuinka suuriksi luulet Jumalan asettaneen uhrausmääritteensä? Tästä oli kysymys, kun Adam ja Eeva lankesivat.

Perussetti siis taas... AVAINSANA ON JÄLLEEN NÖYRYYS!!! Mikään muu ei auta, ei oman profetian voima, ei uskommekaan voima riitä siihen, puhumattakaan teoistamme maailmassa, mielipiteistämmekään, saati maailman muut vetkuttimet, puolueet tai muut oravanpyörät. Yksinkertaisesti joka ilta Jeesuksen Kristuksen edessä nöyrtyminen avaa puhtaan sydämen, joka alkaa hitaasti aktivoida näivettynyttä omaa henkeäsi avaamaan tietä Kristuksen tullessa sydämeen asumaan ikiajoiksi. Se alkaa verrata lakia itseesi ja pitää sinut Paavalin tiellä, tuntien joka ikinen ilta "piikin lihassasi" ja nöyrän mielen, joka vie joka ilta ristin juureen.

10.3.2013

Kaikki haluavat vain lisää ja lisää suvaitsevuutta "hyveenä" - synnin sallimista siis

Eräs mies käveli vastaan erikoinen matkalaukku kädessään ja joku tuttava vastaantulija kysyi tältä, että mitä tuossa laukussa on. Mies vastasi että se on täynnä suvaitsevuutta. Kuulostaa hyvältä ja ylevältä, eikö vaan?

Siitä huolimatta suvaitsevuus ei ole mikään hyvä juttu. Suvaitsevuus terminä tai pikemminkin käsitteenä on vähän sama asia, kuin tuli. Molemmat ovat hyviä renkejä, mutteivät isäntiä. Tulen pitämiselle on annettu paljon erilaisia määritteitä ja sääntöjä, miten sitä tulee käsitellä missäkin tilanteessa. Tulta on jopa käytetty tuhoamaan asioita, joka on sen hallittua irtipäästämistä. Sen sijaan suvaitsevuudelle ei olla annettu ohjeita, koska ne tavallaan ovat jo, ovat hyvin vanhoja ja niitä kutsutaan laeiksi. Suvaitsevuushan on laittomuuden sallimista tietyissä suvaitsevuuspiireissä. Sallimusta. Olikohan se niin, että Matteus 24 luvussa puhuttiin jotenkin näin, että kun laittomuus saa vallan, monen rakkaus kylmenee.

Jos sanon että minulla on laukullinen suvaitsevuutta, joka olisi määrällisesti valtava määrä ja pidän sen laukussa,
anniskellen sitä vain pieninä paloina, se olisi ihan hyvä, mutta auta armias kun päästän koko suvaitsevuuden massan valloilleen. Samoin tuli, jos sitä pidetään valjastettuna, se on joka muodossa oikein hyvä apuväline, vaan jos se päästetään irti, siinä palaa kaikki poroksi.

Ongelma on siinä, että jokainen tietää mitä tulen irti päästäminen merkitsee ja mitä se tuo tullessaan. Sen sijaan vain harva tietää mitä suvaitsevuuden lisääntyminen tuo tullessaan.

Pieni roskispalohan ei vielä paha juttu ole, mutta aiheuttaa ikävää savuhaittaa, ehkä seinien sotkeutumista ja ainakin pientä vahinkoa. Samoin suvaitsevuuden irrottaminen hallinnasta esim. sallimalla vaikka ravintolatupakointi vaikka se onkin kielletty. Käyttäähän Jumalakin syntiä hyödykseen, mm. siten että ilman syntisyytensä huomaamista, ihminen ei näe olevansa syntinen, joten synnin on tultava ensin suureksi, jotta ihminen itse näkee syntisyytensä. Siitä voi alkaa vasta katumus ja anteeksiannon etsiminen, joka on pelastustien pään etsimisen ensimmäinen askel.

Suvaitsevat ihmiset saattavat olla erittäinkin uskovaisluonteisia ja kirkossa käyviä, aivan kuten Olli Aalto, joka vaihtoi sukupuoltaan näkemättä itseään synnintekijänä. Samoin moni muu, joka kirkon sisällä siunaa ja rukoilee muiden puolesta, ollen itse koko muuta seurakuntaa paljon syntisempi. He ovat sokeita syntisyydelleen ja luulevat tekevänsä oikein.
Sodoman ihmiset olivat silloin Aabrahamin elinaikoina niin syntisiä monella tavalla, kyeten silti elämään sovussa keskenään, että he jopa kerskailivat synneillään ja pitivät niitä arvokkaina ominaisuuksiaan. Aivan kuten tänäänkin.

Luin pari päivää sitten lehdestä pikkutytön raakalaismaisesta surmasta ja sen tutkinnassa tehdyistä kuulusteluista. Huomasin että mies syytti naista, joka oli kertonut miten tyttöä kuuluu kohdella ja rangaista. Nainen puolestaan syytti olosuhteita ja tyttöä. Tämä syynsiirtämisketju pani minua miettimään Adamin ja Eevan tapausta silloin kun he lankesivat. Siellä tapahtui tismalleen sama asia... Jumala kysyi Adamilta, että miksi sinä söit siitä puusta? Adam vastaa heti yksoikoon, että tuon nainen, jonka sinä minulle annoit, houkutteli minut. Eeva puolestaan syytti olosuhteita, jossa käärme oli häntä houkutellut siihen, sanoen että tulisimme yhtä viisaiksi kuin sinä olet ja että silloin tietäisimme mikä on hyvä ja paha.

No se kynnys sitten, missä se kynnys on, tai raja kulkee? Adam ja Eeva söivät kielletyn hedelmän. Eipä ollut iso asia?
Kerron erään osuvan oman kokemukseni tuolta baarimaailmasta jossa olin ovella portsarina. Henkilökunta tulee sanomaan että kolme miestä polttaa vessassa tupakka, eikä suostuneet poistumaan saati sammuttamaan. Menin paikalle, jossa tosiaan kolme kaveria tuprutteli savukkeitaan. Komensin heti että nyt tupakat sammuksiin ja ulos sieltä. Yksi alkoi kertomaan minulle ihan pokkana, että ei kai tämä nyt niin paha rikos ole, etteihän se ollut kuin yksi tupakka. Katsoin miestä melkein suu auki, että onko hän teolleen siis noin paatunut käsittämään. Aloitin sanomalla että säännöt ovat lakeja ja niitä joko noudatetaan tai sitten ei noudateta, josta tulee sitten sanktioita ja ettei ole mitään lieviä välimuotoja, joita voi jättää noudattamatta. Mies sanoo, ettei poliisikaan sakota aina jos kävelee punaisia päin... Niinpä! Hyvä kysymys, miksi ei?

9.4.2013

Valheella yhtä täydellisiä piirteitä kuin Jumaluudella

Suuret valkeahohtoiset valehtelijat sulautuvat silmiesi verkkokalvoille kauniina ja hyväsydämisinä, lempeinä sieluina kuin isä-aurinkoinen. He ovat miellyttäjiä, luottamusta ja lupauksia täynnä, kokeneita, itsevarmoja, marttyyrimäisesti uhrautuvia, suvaitsevaisia ja anteliaita. He ovat suuria ammattilaisia, osaavia taitajia ja kaikki heitä suuresti aina rakastavat... samoin kuin kaikki edellä mainittu on yhtä suurta valhetta ja kuoren takana olevaa synkkää mustaa pahuutta, yhtä mustaa kuin Jumala olisi kirkkautta.

Tällaisen ihmisen kanssa puhuminen voi kuulostaa aivan normaalilta mutta siinä on ominaispiirteensä,
joka pyörii valehtelijan huonon itsetunnon pönkittämisen ympärillä, tai ainakin palaten siihen aika ajoin, joko kehuen tätä tai sitten vastaavasti säälien tätä. Mikäli sinussa on hyviä ominaisuuksia, joita olet esittänyt niin että saat kehuja valehtelijan läsnä ollessa muilta ympärillä olevilta ihmisiltä, tällainen valehtelija jaksaa kehua sinua kyllä vaivalloisesti muutamalla sanalla mutta tarvitseekin sitten tuplasti tilaa oman egonsa pönkittämiseen. Tällainen henkilö tarvitsee yhtä aikaa sekä sääliä, että kehuja tasapuolisesti. Hänen marttyyriutensa tarve on olemassa koko ajan ja se vaatii päivittäisen annoksensa kurjuutensa korostamista muiden takia.

Jos valehtelijalta lähdetään kysymään hänen persoonallisen käyttäytymisen syistä, niin saa vastaukseksi usein vain vastakysymyksen tai jos saa vastauksen, niin sekin pohjautuu edellä mainittujen tarpeiden lisäpönkittämiseen, väistäen totuutta kaikella voimalla.

Mikäli valehtelijalle esitetään vaatimus, hän kääntää sen heti vastavaatimukseksi ja jos tälle esitetään suora syytös, hän kiistää sen rajulla hyökkäyksellä sinua vastaan, johon on turha enää vaikuttaa. Tällaisen ihmisen kanssa väittely on vähän sama kuin nyrkkeilisi paljain nyrkein pyörivän sirkkelin kanssa, joka lyönnillä satutat vain itsesi ja mitä lujemmin yrität lyödä, sitä pahemmin itsesi siihen satutat. Järjetön Jaakobin paini.

Valehtelija vaistoaa monesti jos häntä ei uskota ja siksipä hän yllätyksellisesti kääntää oman heikkoutensa sinun heikkoudeksi ja syyttää sinua omista virheistään. Jäät suu auki katsomaan, koska olet tosiaan sanaton tällaisen ihmisen edessä. Jos olet jossain asiassa hyvä, hän kääntää asian juuri toisin päin ja jos sinulla on arvomaailma josta pidät kynsin hampain kiinni, koska arvostat sitä, hän kääntää senkin tiedostettavasti toisin päin, jossa suurin piirtein olet jo virtsannut muiden silmin arvostamasi elämän arvon päälle. Nämä ovat pahuuden puolustusmekanismeja, jotta eivät jää kiinni valheistaan, sitten on toiset keinot joilla pahuus vie asiaansa eteenpäin ottaen haltuunsa ihmisiä rakkaudellisesti ja avoimesti kuin isä-aurinkoinen.

Epäkohtiin valehtelijalla on yleensä aina monisanaista sanottavaa muttei koskaan mallia, miten epäkohta korjattaisiin järkevästi. Sen sijaan mikäli valehtelija ei siedä jotakuta esim. tämän luonnonlapseutensa takia, niin jälki on peräti kauheaa. Luonnonlapsella tarkoitan avointa kirjaa, joka on valehtelijan täysi vastakohta, joka on kirja jossa lyijypanssarikuoret ja suuri munalukko päällä. Tällainen luonnonlapsi yleensä luonnostaan saa valehtelijan karvat nousemaan pystyyn, johtuen henkimaailman äärieripuolilla olemisesta. Valehtelijan syytökset ovat yleensä perusteettomia, koska valheellehan on tunnetusti vaikea rakentaa. Se ei sulje pois ettei valehtelijan syytökset olisi vakuuttavia, NE ON! Valehtelija ei anna tilaa kenellekään korjata tai puolustautua syytöksiin, vaan jääräpäisesti pitää kiinni, haukkuen perustelijat mieluummin vaikka hulluksi. Näin jyrkkä kannanotto saa monet uskomaan että valehtelija vaan puolustaa kertomustaan ja näkemystään voimakkaasti, vaikka todellisuudessa kaikki syytös on pelkkää valhetta. Valehtelija siis peräti varoo perustelemasta ja kieltäytyy perustelemasta tekemällä jälleen puolustusmekanisminsa kautta vastaperusteluvaatimuksen, joka pistää rehellisen ihmisen ajatukset pois omasta perusteluvaatimuksestaan.

Huomaatteko, tässä oli vain pieni raapaisu, kuinka kauheaa on pimeällä puolella vankina oleminen. Tunnen muutaman tällaisen ihmisen, se on kauheaa.

11.5.2013

Pieni puhe jälleen vertauksesta ruoka/sananjulistus ja ruuanlaittaja/sanajulistaja

Johanneksen evankeliumista löytyy mm. lause "Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut" joka tarkoittaa, ettei meidän tarvitse tarkistaa sanasanasta Raamatusta miten se siellä taas oli. Itse teen valtavasti tällaista siteeraamista, jopa pidän sellaisesta. Silloin vähän rapatessa roiskuu ja se on vain oikeastaan mukavaa, vaikka joku onkin eri mieltä. Sekään ei ole hassumpaa, koska silloin asiaa vasta aletaan kunnolla spekuloida.

Toinen tähän samaan seikkaan Raamatussa Jaakobin hyvin vertauskuvallisesti kuvailemana mutta myös monen kavahtama lause kuuluu osapuilleen näin "olkaa sanan tekijöitä älkääkä vain sen kuulijoita, sillä tavalla pettäen itsenne". Tässä se tärkeys tulee, ottakaa ja pitäkää mikä hyvää on ja kuinka Pyhä Henki sisällänne sanan todistaa sekä oikoo ja hioo. Hän jatkaa tuolla vertauskuvalla, kuinka sanan kuulijat ovat miehen kaltaisia, (kaltaisia on sana jota Jeesus käytti aina vertauskuvissaan) elikkä siis miehen kaltaisia, ei ollenkaan morsiamen osassa, vaan oman perheensä päänä. Jeesus ei ole homo, vaan rakastaa nöyrää kihlattua tulevaa vaimoaan, morsiantaan. Myös tästä tärkeästä syystä Raamattu kehottaa naista olemaan miehelleen alamainen ja miehen perheensä pää, muihin syihin ko. asiassa en usalla puuttua. Huomatkaa te joilla on silmät ja korvat, tämä on vertausta kaikki.

No niin, tästä alkaa sitten :) "mehukas" päivällisenne:

Ruoka on siis sanan kertojan julistama sanoma ja ruoan laittaja (kokki) on itse sanoman kertoja. Kenenkään ei tietenkään ole pakko syödä saati maistaa, voivat jopa kävellä aterian saatuaan ulos ravintolasta ja jopa tumpata tupakkansa koskemattomaan ateriaansa halveksuen tällä tavalla sekä kokkia että ateriaa. Joten aterioitsijat ovat vapaaehtoisia sanan kuulijat ja varsinaiset sitä syövät ja siitä kiittäen nauttivat ovat sanan vastaanottajia. Viini on aina Pyhä Henki, joka vahvistaa, todistaa, oikaisee ja siunaa syödyn ruuan.

Nämä seikat ovat vertauksen ainoat peruskoodit.

Ystäväni ja tuttavani kutsuvat minua lahjakkaaksi kokiksi ja ovat jopa monesti kutsuneet minut tekemään ruokaa juhliinsa. On todella palkitsevaa saada kokkaamisen lahja ja miellyttää ihmisiä silminnähden hyvällä ruualla. Minulla on pari oikeaa bravuurireseptiä joita teen silloin tällöin ystävilleni. Toinen niistä on pääsiäislammas, joka tehdään saviruukussa, monen tunnin pituisella työllä.

Viime pääsiäisenä ostin harvinaisen ison pääsiäislampaan ja aloin tehdä tuota ruukkuruokaa kutsuen ystäviä syömään. Ketään ei tullut, pääsiäislammasta oli jääkaapissa vielä viikon pääsiäisen jälkeenkin ja lopulta jouduin heittämään sen kokonaan roskiin. Kukaan ei halunnut tulla syömään, heillä oli omia kiireitä ja menojaan. Lammasta meni roskiin 2/3 osaa.
Itse olen sellainen ruokailija, että syön joskus paljon, joskus vain tosi vähän, pidän kaikenlaisista lihoista, kanasta, porosta, naudasta aina possuun saakka. Kala kelpaa melkein joka muodossa mutta mihinkään verituotteisiin, enkä sisäelimiin en koske. Mutta yksi hauska piirre minussa on, melkein joka aterialla sotken paitani. Vaikka mitä yrittäisin, niin jossain vaiheessa huomaan että paidassani on taas joku tahra. Tämä kertoo minulle siitä, että kun otan vastaan sanaa ja syön sitä, niin siitä jää jälkiä aina myös minusta ulospäin, ikään kuin näytän kaikille että, hei olen syönyt mm. tätä, koska hieno uusi kauluspaitani on taas jossain kastikkeessa tai rasvatahrassa. Minusta se vain todistaa sen mitä olen, haluan tahtomattani näyttää ulospäin "värini" ja omaksumani asian, joka on Jeesus Kristus kokonaisvaltaisena sanomattomassa muodossa tekoina ja tapana toimia rehellisesti ja avoimesti.

Pieneksi lisäksi pilke silmässä, on lisättävä että aterioituani oikein kunnolla ja nautittuani muutama lasillinen viiniä, niin senkin jälki löytyy rinnuksiltani. Olivathan opetuslapsetkin helluntaina "humalassa", hengestä humaltuneet. Näin käy Jarmollekin aina välillä, viinitahra rinnuksilla ja sen muutama välillä huomaa ja huomauttaa.

Että tällaista tuli tänään ajatuksen päälle.

20.6.2013

Sananen Juhannukselle: "ei Jeesus tullut tänne pelastamaan hurskaita, vaan syntisiä"

Nöyrämielistä ja HYVÄÄ JUHANNUSTA !!!

Palataan vielä kerran aiheeseen morsian ja tapauskovaisuus

Tuon tuosta tapaa ja näkee ihmisiä, joille Taivasten valtakunnan ymmärtäminen on melkoista hepreaa. Suurimmaksi osaksi hämärän peitossa ovat meidän omat kykymme, jotka sokaisevat anteeksiannon jälkeen uskovan luulemaan itsestään jotain kyvykästä ja samalla myös sitten sisimmässämme alamme vaatia itseltään jotain ylivertaista. Paavali varoitti monessakin kohtaa vapauttamasta itseään uuteen orjuuteen, eli kun pääsee yhdestä, haksahdamme heti kohta toiseen. Uskovalle käy näin hyvin helposti, koska kun tulee se helpottava anteeksisaamisen tunne ja syyllisyyden tilalle tulee synnistä vapautumisen tunne, se nostaa entuudestaan heikkona anteeksisaaneen ihmisen uudelleen itsetunnossaan vahvistuneeseen asemaan, joka on kuin kävelisi heikoilla jäillä. Silloin uskova on heikoimmillaan, kun hän tuntee itsensä vahvaksi ja päin vastoin.

Meille nöyryys on nimittäin yhtä vaikeaa käsitellä kuin jonglööraaminen kolmella villikissalla. Se ei millään tahdo onnistua, ei ainakaan kovin pitkään. Ennen pitkää vahvuuden tuntemukset pääsevät voitolle ja alamme jälleen yrittää itse polkea ilman apupyöriä... ja muks!

Joillekin näyttää olevan oikea pakkomielle voida olla "se Jumalan spesiaalivalittu" jolla on erityisasema sekä Taivaassa että maan päällä. Heistähän Raamattu varoittaa, jos ylennätte itsenne maan päällä, teidät Taivaassa alennetaan ja jos alennatte itsenne maan päällä, teidät Taivaassa ylennetään. Tämä sama käänteinen laki toimii vähän kaikkialla, kuten ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäisksi.

Moni myös kantaa turhaan huolta omista synneistään ja orjuuttaa sitä kautta itsensä. He eivät oikein ymmärrä, että Jeesus antaa kaiken anteeksi. Sitten toisaalta jotkut taas ymmärtävät sen päin vastoin, että Jeesus tosiaan antaa kaiken anteeksi, eikä heidän tarvitse välittää siis syntisyydestään. Nämä kaksi vastakohtaa ovat ne suurimmat ja yleisimmät eroavaisuudet, joihin törmää. Ei Jeesus ole päähän silittelijä, eikä anteeksiantoautomaatti, muttei myöskään vaadi ihmiseltä muuta kuin katumusta ja uskoa hänen verensä puhdistavaan voimaan. Näin ollen moni liberaali, joka ymmärtää mm. senkin että homous on syntiä, ei tee parannusta koska uskoo että Jeesus rakastaa kaikkea ja kaikkia riippumatta mistään mitään, vaikka Hän itse on sanonut vihaavansa syntiä, ei syntisiä. Jeesus ei tullut tänne pelastamaan hurskaita itsensä korottajia, Jumalan parhaita saunakavereita, jotka nimittävät itsensä profeetoiksi ja joilla on profetioita ja armolahjoja vaikka muille jakaa, vaan hän tuli pelastamaan syntisiä, joilla on katumus ja usko.

Toiset uskoon tulleet ottavat kuin kertarokotuksena anteeksiannon vastaan ja päättävät sen jälkeen vakaasti elää synnittömänä lunastuspäivään saakka. He pettyvät aika karsaaasti, mikäli lukisivat vaikka vuorisaarnan ja peilaisivat itseään sen läpi syntisenä ihmisenä. Silloin he tajuaisivat ettei kukaan kykene herättyään aamiaispöytään saakka istumaan, tekemättä syntiä ajatuksen tasolla. Niin heikko on ihmisen vastustuskyky todellisuudessa, joten me tarvitsemme sitä anteeksiantoautomaattia katumuksemme kautta joka päivä. En usko että Jeesus kyllästyy antamaan anteeksi, vaikka joutuukin olemaan eräänlainen anteeksiantoautomaatti, vaan ei rahasta, vaan katumuksesta ja vilpittömästä sydämen halusta saada se, nöyränä ja katuvana.

Tämän kaltainen on morsian. Olen puhunut siasta, jolla on nenärengas. Sika on saastainen eläin ja pakanakansoilla oli tapana merkata morsian nenärenkaalla. Eli olemme symbolisesti se saastainen kansa, saastainen eläin, jolla on kuitenkin kihlauslupaus merkkinä sitoutumisestaan. 3. Moos. 23:15-17 vertauksessa 1:20 osaa lestyjä jauhoja leivottuna happamena, Herralle uutisleiväksi. Siinä on kuvausta morsiamesta ja tapauskova luottaa enemmänkin omiin kykyihinsä ja taitoihinsa selvitä. He tekevät mielessään kauppaa syntisyydestään oman tuntonsa kanssa siten että he vakuuttelevat itsellensä olevansa hyviä, tehneensä paljon hyvää, jolla he vaihtavat pahoja tekojaan mutta omatunto ei anna periksi ja se vaatii aina lisää uusia tekoja. He pysyvät tekojensa kautta orjana synnille, koska he eivät kadu nöyrinä Jeesuksen ristin juurella. Toinen tapauskova taas lokeroi sekä Jumalan että Jeesuksen sellaiseen kaavaan, jossa koko maailmaa rakastetaan kaikesta huolimatta, vaikka mitä tapahtuisi. He ovat ristiriitaisessa asemassa myös, koska he itse tuomitsevat kyllä laajalla haarukalla ihmisiä, mutta silti luulevat että Jumalan ääretön Rakkaus riittää pelastamaan koko syntisen maailman, vaikka Raamattu ilmoittaa asian aivan toisin. He eivät ymmärrä että Jumala vihaa syntiä ja jos ihminen roikkuu kiinni synnissä, hänet heitetään synnin mukana kadotukseen,

17.9.2013

Jumalasta luopuminen on ennen kaikkea hänen pelkäämättömyyttä

Pikkulapsille on alussa kaikki ympärillä oleva eräänlaisia auktoriteetteja, jota he pelkäävät kunnioittamalla. Isä ja äiti asettavat omat rajansa, jossa lapsen on syytä pysyä, eikä lapsi niitä riko, kuin uhmatakseen ja kokeillakseen vanhempiensa reaktioita. Siinä vaiheessa lapsikin on omaksunut mahdollisuuden voida uhmata aikuisen auktoriteetteja, huomaamalla että kyllä niitä rajoja vaan voi joskus rikkoa.

Niin kauan kuin pelkää rikkoa rajoja, niin kauan on vielä terveellä puolella rajaa.

Tällä samalla tavalla muodostuu koulussa opettajat autoriseksi, pian myös poliisi ja muut. Jos kotona on saanut hyvän kasvatuksen, niin kaikki itseä vanhempasi ovat myös kunnioitettavassa asemassa.

No tätähän on Herran pelko näkyvimmillään tässä maailmassa ja siksi Jumalan pelkoa on myös tämän maailman auktoriteettien luonnollinen kunnioittaminen. Onhan Jumala esivallan meille itse määrännyt ja asettanut, sitä on kunnioitettava niin kauan, kunnes se ei kunnioita eikä pelkää taas Jumalaa. Tässä pisteessä olemme olleet jo kymmeniä vuosia ja se näkyy kaikkialla, kuinka luopumus Herran pelosta on hiipinyt jo lastentarhaan saakka.

Nämä ilmenevät siten, että kun aluksi yhteiskuntamme luopui Jumalan pelosta, se alkoi tehdä ihan itsestään sellaisia moraalisia ja kasvatuksellisia keinoja, jotka johtavat lapsemme harhaan. Me olemme kasvattaneet lapsista oikeuksiemme puolustajia ja samalla poistaneet sen lähimmäisen kunnioituksen sen tieltä.

Olet varmasti itsekin nähnyt kuinka joku alkaa raivota toiselle kokemastaan vääryydestä vedoten oikeuksiinsa. Samalla tämä polkee lokaan toisen oikeudet, koska hän ei osaa arvostaa että meillä onkin molemmilla oikeuksia ja ennen kaikkea velvollisuuksia. Ihmisiltä on siis lähinnä poistunut luonnollinen empatia kokonaan ja ihmisistä on tullut läpi-itsekkäitä omien etujensa ajajia. Kun vielä oletetaan että episodiin paikalle saapuu poliisi, vartija, tullivirkailija tai vaikkapa vain konduktööri tai busskikuski tilanteeseen selvittäjäksi, niin jopa poliisille äksyillään ja tiuskitaan, eikä kunnioiteta hänen luonnollista asemaansa sen hetken herrana paikalla. Monesti kuulee sanottavan lauseen "minä tiedän kyllä oikeuteni". Onko tuttua?
Pahinta tässä on se, että mihin tällainen lopulta johtaa, kun kukaan ei tunnu välittävän mistään muusta kuin omista oikeuksistaan, puhumattakaan velvollisuuksista, on siinä että näemme vuosi vuodelta kauheampia tilanteita kouluissa ja tarhoissa tämän saman herran pelon puuttuessa. Vuosi toisensa jälkeen jo kauan sitten vahingoitettu lapsi on kasvanut nuoreksi aikuiseksi ja näitä empatiattomia psykopaatteja kasvaa lisää ja lisää. Jos me haluamme, me voimme peilata tätä lähes suoraan rikollisuuden kasvuun, väkivallan raaistumisena ja yhä nuorempien lastemme tekeminä väkivaltaisina käyttäytymisinä, jotka myös raaistuvat joka vuosi entisestään. Yhä nuoremmat ja nuoremmat tekevät aina raaempia ja raaempia rikoksia, eikä heillä ole minkäänlaista kunnioitusta luonnollisiin auktoriteetteihinsä.

Tämän kierteen katkeamiselle emme enää mahda, se on mennyt jo yli sukupolven rajan, joten vain jokin ylivoimainen, yliluonnollinen voi enää sen pysäyttää maailmansotana ja nälänhätänä jonka senkin on jatkuttava vähintään sen 7 vuotta, jotta tuo kauhea ketjureaktio katkeaa.

23.12.2013

Täydellinen luottamus Jumalaan rukouksen kautta, Jeesuksessa Kristuksessa

Tämä on tarina eräästä pitkän linjan uskovasta, vanhan kansan ammattilaisesta, ns. pienyrittäjästä josta hitaasti ja monen mutkallisen matkan kautta, yrityksensä erilaiset kasvujen ja kipuvaiheiden kautta kasvoi merkittäväksi yritykseksi. Vanha yrittäjä ajautui monen ulkopuolisen silmin liikemiehen asemaan ja porvaristoon, vaikka itse kokee olevansa vain töissä. Yrittäjä tässä tilanteessa joutuu monesti mittaamaan omaa osuuttaan ja Jumalan osuutta niinkin maallisessa asiassa, kuin yritystoiminnassaan. Kaiken takana oli kuitenkin rukoukset ja usko. Yrittäjän rukoukset!

Mies on koko ikänsä tehnyt pyyteettömästi töitä, hän on uskovana ihmisenä aina ajatellut sydämessään kaikkien muiden parasta, onnistumatta siinä kuitenkaan kovin usein, koska Suomessa pienyrittäminen on kova ja hankala laji. Kaikki työntekijän oikeudet ja AY-liikkeiden läpiajamat toimet sen murskaavan vallan alla, ovat muuttaneet ja muovanneet pienyrittäjästä hänen tahtomattaan puun ja kuoren välissä pyristelevän hermoheikon raunion, jolla ei ole enää kuin rukouksensa. Hyväsydäminen vanha yrittäjä ei jaksa yksin taistella pikkufirman pystyssä pitämisen ja muutamien läpiahneiden ja kiittämättömien työntekijöiden jatkuvien vaatimustensa
puristuksessa. Kyllähän työnantaja tahtoisi antaa, vaan ei ole mistä voisi antaa ja näiden muutaman työntekijän tähden koko työyhteisö luulee että tuo uskova työnantaja kylpee rahassa jonka vain he ovat sen tälle selkänahkansa kautta tehneet. Kyseessä on aina saman vanhan saatanan työskentelyn ABC koulukirjahomma taustalla.

Muutama joka tunsi miehen paremmin, yritti auttaa tätä neuvomalla, ettei maailmassa voi elää uskovanakaan sinisilmäisesti, vaan aina pelätä pahinta ja petosta. Mies mietti noita sanoja ja asiaa, joka kovettaisi miehen aidon sydämen, lapseuden hengen ja siitä mies ei ikinä halunnut luopua. Näinpä mies päätti elämässään luottaa vain Jumalan hyvyyteen ja kristilliseen elämänkatsomukseen.

Yrittäjää siunataan viimein rukouksen voiman kantautuessa Jeesuksen Kristuksen kautta Isän eteen, joka alkaa siunata kaikkivoipaisuudellaan tuon uskollisen pienyrittäjän maallista arkea, lähettämällä tälle yhtiöön osakkaan.
Pienyrittäjä tapaa henkilön, jolla on ammattitaidon lisäksi johtamiskokemusta ja taitoja juuri niillä alueilla, jotka pienyrittäjä on kokenut olevan itselleen pelkkää rutiinia ja ajankäytöllistä taakkaa. Uusi kumppani ei kuitenkaan ole uskovainen kristitty, eikä tällä siis ole samat peruspelisäännöt, kuin vanhalla yrittäjällä. Kuitenkin tämän uuden kumppanin tuleminen yhtiöön avaisi yrittäjälle aikaa suunnata voimavarojaan yhtiön pyörittämisestä sen kehittämiseen. Yhtiö on vielä tuossa vaiheessa sen verran pieni ja vähäarvoinen, että mitään suurempaa rahanvaihtoa ei tarvita, vaan uusi yhtiökumppani pääsee ns. optio-ohjelman kautta yhtiön omistajaksi.

Kuluu vuosia ja yrittäjäkaksikko on kasvattanut yhtiön nelinkertaiseksi ja sen toiminnot ovat paisuneet ihan eri kokoisiksi. Kaikki tämä on kuitenkin vain vanhan yrittäjän ansiota, koska uusi osakas otti tehtäviä haltuunsa, jotka mahdollistivat laajentumisen.

Vanha yrittäjä näkee jo unelmiensa toteutuvan ja kiittää siitä Herraa, joka kuitenkin on hiljaa Taivaassa ja katsoo tätä lastaan syvä Rakkaus kostuneissa silmissään ja vain huokaa hiljaa.

Vanha yrittäjä jo unelmoi yhtiön tulevaisuudesta ja saa sen verran omaa elämäänsä kuntoon, että voi alkaa tekemään hyvin pienimuotoista hyväntekeväisyyttä, auttamalla hädänalaisia, koska on aina haaveillut voivansa todistaa ja näyttää muille olevansa hyvä ihminen. Yrittäjän sydämessä olisi valtava palo saada tehdä hyvää yhteiskunnassa, muttei hänelle tunnuta sallivan sitä ja kaikki tuntuu niin epäreilulta, koska hänet vaan puristetaan aina vielä syvemmälle puun ja kuoren väliin, jolloin yrittäjälle jää aina lopuksi vain pelkkä rukous Jeesuksen Kristuksen kautta uudelleen Isän eteen.

Vanha yrittäjä on jo pitkään huomannut kuinka uusi kumppani jumalattoman sielun viemänä tekee ymmärtämättä itse asioita, joita pienyrittäjä itse ei koskaan tekisi. Kaikki alkaa uuden kumppanin aseman pönkittymisellä yhtiössä, joka taas tarkoittaa työntekijöihin nähden autoritääristä asemaa, jossa työnjohtaja valitsee parhaat lomat kalenterissa, pitää kaikki työaikansa tip top tallessa, eikä tee enää ns. ylimääräistä. Näin vanha yrittäjä on joutunut aika ajoin taas kenttätyöhön lattiamieheksi, kun toiset lomailee. Aluksi tämä auttoi yritystä kyllä, mutta yhtiön kasvun myötä kaikki sunnuntai ja loma-ajan yrittäjän itsensä tekemät tunnit jäävät vähemmän ja vähemmän tärkeiksi kokonaistaloudessa mutta vanha yrittäjä tajusi tekevänsä jopa kymmenkertaisen työmäärän kumppaniinsa verrattuna. Häntä oli siis surutta alettu käyttää hyväksi, ahkeran ja periksiantamattoman luonteensa takia.

jatkuu...

18.1.2014

Kirjoitus käsitteestä ARMO - kuinka Jumalan lähettämä ARMO koetaan ja mielletää

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.
Ja hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, ja armoa armon päälle. Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
Ja se Armo oli Sana... Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala, sillä ne ovat yhtä. Tarkoittaa siis Jeesusta ja Jumalaa, Sanaa ja Jumalaa, Sanaa yhdessä Jumalan kanssa, muodostavat ihmiselle tien, sillan, Armon takaisin Jumalan yhteyteen.

Heprealaiskirje 10:28-31 Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä! Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa". Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.

Näillä sanoilla lähden puurtamaan päivän saarnaa käsitteestä ARMO, joka on niin halpa, että se on ilmainen mutta siksihän se ei tunnu kenellekään juuri kelpaavan, koska sen halpuutta mitataan juuri oman arvon tuntoon.

Mailailin tänään taas "poikien kanssa" Jarin, Markun, Jyrkin ja Ollin kanssa ja Jyrki taisi mailata kysymyksen, "En tiedä miksi armo osui kohdalleni", johon vastasin että sepä siinä onkin, kun Pyhä Henki valitsee ja tekee kuten tahtoo. Me emme valitse Jeesusta, vaan Henki tekee sisällämme suurenmoisen armonteon valitsemalla meidät. Pyhä Henki tekee meissä teon jolla tulomme uskoon voi todella tapahtua. Ei meihin usko tule lukemalla, ei teologisessa instituutiossa, eikä oivaltamalla metaforia tai avainsanoja, vaan meidät valitaan uskoon tulleeksi Jumalan armontyön kautta. Se on lahja!

Kun armoa alkaa tarjota tämän maailman ihmisille, heille tulee heti vastenmielinen olo, heidän silmilleen vedetään heti jokin punainen vaate sanan tai käsitteen "armo" eteen, tai paremminkin armon ja oman itsensä väliin. Kaikki ottavat armon kuin että mikäs ketunhäntä tässä on jos joku tarjoaa muka jotain armoa ja varsinkin ilmaiseksi. "Olen paljon arvokkaampi kuin jonkun muka ilmainen armo". Ei kelpaa!

Armo ei tunnu kelpaavan kenellekään. Sitä halveksutaan, koska armon antaja on silloin selvästi itsensä ylentänyt. Se on nykymaailmalle tyypillisintä menoa, ei ole auktoriteetteja ja jos niitä onkin, niitä ei ainakaan kunnioiteta. Jokainen vain perää oikeuksiaan ja omaa arvoa.

Jokainen haluaa olla oman armonsa seppä saaden armahtaa itse itsensä ja sen armon täytyy maksaa kovaa hintaa, koska itse on niin arvokas. Oman ylpeyden edessä armokaan ei saa olla halpa, vaan paras ja kallein armo.
Kaikkialla korostetaan ihmisarvoa, itsetuntoa, ylpeyttä, omanarvontuntoa vailla tunnejärkeä. Jokainen haluaa tahtoo olla ansainnut palkkionsa ja tiensä, koska on sen arvoinen, jokainen haluaa olla oman onnensa ja uransa ansainnut, eikä armo sovi tuon ylpeyden murskaajaksi.

Sitten kun puhutaan vielä Jeesuksen armosta... MITÄ HITTOA!? Älähtää kansa ja sanoo että "Jeesushan on iso vitsi, kas kun ei Mustanaamion armosta" vanha viidakon sanonta: "Mustis armahtaa nöyrät" jne. Onko halvempaa enää olemassa kuin Jeesuksen armo ja mukavampaa tässä maailmassa kuin halveksua häntä ja sitä armoa? EIPÄ TAIDA OLLA ja se on kaikenlisäksi totta ja armon kun saisi ilmaiseksi, vaan ei kelpaa.

Eipä siis ole ihme, jos armo saada tulla uskoon tapahtuu niin kovin harvalle. Ihmisessä täytyy olla sisällä jokin tietty "pikku juttu". Me olemme mm. ystäväni Jarin kanssa sellasia talonkokosia vanhoja portsareita eikä meissä juuri näy nöyryyttä ulospäin kun katsoo, päin vastoin karua auktoriteettiä mutta silti jostain syystä Pyhä Henki on nähnyt meissä jonkin asian, miksi meissä on amrontyö tapahtunut. Pakko tähän on todeta se että taidan tietää mikä "se juttu" mm. Jarissa on... siksi rohkenen sanoa että harvoin olen ennen nähnyt kenenkään niin nöyrästi tunnustavan syntisyytensä ja avuttomuutensa Herran edessä kuin Jari on minulle kertonut tuntojaan. Siinäpä se! Siellä jossain syvällä kovan kuoren alla on se jokin, joka on hyvinkin armon arvoista.

Yhtiö tuotti siis selvää tappiota ja kumppanista oli tullut laiska, ahne ja peräti rikollinen, eikä hyväsydämisellä johtajalla ollut mitään keinoja päästä enää eroon hyväksikäyttävästä entisestä hyvästä yhtiömiehestä, joka jopa juopotteli ja kävi ulkomaanmatkoilla firman kustannuksella. Tämä johti siihen että kohta koko työyhteisö taas käytti hyväkseen työnantajan kiltteyttä, tajuamatta että kohta yhtiö menee konkurssiin, ellei jotain joku tee. Konkurssiin meneminenkin olisi vain ollut yhtiön vanhan johtajan syytä, koska tämä oli antanut asioiden lipsua siihen mihin se oli menossa.Kukaan ei olisi nostanut käättän syyllisyyden merkiksi, vaan syyttävän sormen vanhaa yrittäjää kohti.

Niinpä johtaja taas vaipuu hartaaseen rukoukseen ja lausuu lopuksi tahtomattaan sanat, "älä saata minua kiusaukseen, vaan päästä minut pahasta". Tätä samaa rukousta yrittäjä pyytää Jeesukselta useita ja useita kertoja, joka sitten viimein vie rukouksen Isän eteen, joka taas alkaa siunata vanhaa yrittäjää, katsoen tätä surumielisin silmin sydän täynnä myötätuntoa ja Rakkautta tuota uskollista maan korvessa rämpivää, itsensä loppuun ajanutta, lietteestä nostettua ja taas sinne langennutta, kiukuttelevaa mutta kuitenkin aina uskollista ihmistä, joka on tehnyt liiton Hänen poikansa kanssa. Poika ei petä tätä luottamusta ja tuo tämän pyynnöt hänen eteensä mutta kuitenkin Jeesuksen itsensä tahtomana, kuten ihminen oli pyytänyt omaksi parhaaksensa.

Jumala kaikkivaltiudessaan, kaikkivoipaisuudessan ja viisaudessaan näkee hyväksi lähettää vanhalle yrittäjälle kivikovan liikemiehen. Tämä liikemies on kaksinverroin jumalattomampi ja häikäilemättömämpi kuin oli tuo laiskaksi käynyt yhtiökumppani.

Yrittäjä uskoo tällä kertaa johdatukseen, eikä enää itseensä ja antaa tämän liikemiehen hoitaa yhtiön taloutta kuntoon. Liikemies huomaa heti yhtiökumppanin edesottamukset ja työntekijöiden aiheuttamat ylimääräiset kulut, joten liikemies ehdottaa palaveria vanhan yrittäjän kanssa. Piinkova liikemies tuo madonluvut pöytään ja näyttää paperilla, kuinka yhtiöltä on vuosittain pumpattu lähes satatuhatta euroa, josta pikkuhiljaa on kertynyt ylitsepääsemätön maksukierre. Liikemies ehdottaa yrittäjälle, että hän hoitaa kaiken laillisesti ja virallisesti oikein, mutta se edellyttää että yhtiö pannaan eräänlaiseen selvitystilaan, jossa tilanne putsataan kaikilta osin. Tämä tarkoittaa että toinen yhtiö ottaa koko yhtiön haltuunsa määräajaksi ja yhtiö ns. rakennetaan uudelleen. Vanha väsynyt yrittäjä suostuu tähän ja näkee kuitenkin ettei kaikki mene moraalisesti oikein mutta antaa yhtiön liikemiehen haltuun. "Anna se sille, kenen nimi on sen rahan päällä".

Nyt vanhasta yrittäjästä olikin tullut siis jonkin sortin liikemies, joka luotti vain rukouksen voimaan, joka on ihmismielen ja älykkyyden ulottumattomissa. Mies antoi koko omaisuutensa sellaisen ihmisen käsiin, joka on selvääkin selvempi "se huono vaihtoehto" mutta luottaen että kyllä Jumala on kaiken takana, eikä voi enää olla omavoimainen ja luulla että hänen suunnitelmansa olisi parempi kuin Jumalalla.

Tuo liikemies sai tuon yhtiökumppanin kiinni monista rikoksista, jotka ovat osakeyhtiölain ja rikoslain piirissä. Niistä johtuvat sanktiot olivat lain mukaan niin suuret, että tuo yhtiökumppani päätti suosiolla luopua omistuksestaan ja näin koko yhtiö päätyi lopulta tuon liikemiehen käsiin, siten että vanha yrittäjä saisi yhtiössä omistuksensa kun yhtiö olisi taas kunnossa, eikä tarvinnut olla missään vastuussa, ei moraalisessa, sen koommin laillisessakaan.

Yhtiössä kelkka kääntyi kerralla suuren yhtiön mallien mukaiseen työvoimapolitiikkaan, laiskoja pomoja irtisanottiin ja avainhenkilöt valittiin uudelleen, sekä koko konsepti sai uuden alun perusmaalliseen yhtiömäiseen tyyliin, jossa työntekijä on työntekijä ja työnantaja on toimistossa nahkatuolissa ja hoitaa talouden ja laskennan. Yhtiössä vuosiin toimittamatta jääneet indeksikorotuksetkin laitettiin ajan tasalle.

Paha sai palkkansa ja joutui ahneutensa kanssa yksin, vanha yrittäjä sai pitää kaikki etuisuutensa, palkkansa ja kaiken oleellisen yrityksessä, tehden juuri sitä josta eniten tykkää ja jossa eniten on yhtiölle hyödyksi. Yhtiön vanhalle omistajalle on siis koittanut hiljaiselon ajat, jossa ei tavoitella suuria, koska yrittäjä oli oppinut näiden vuosien aikana, että vaikka mitä tapahtuisi, niin RUKOILE Jeesuksen Kristuksen kautta ja LUOTA aina että sana kulkee Jumalan eteen, sillä yksikään ei tule eteeni, kuin poikani kautta.Tuo vanha yrittäjä ei enää haikaile mitään, eikä tavottele turhia haaveitaan, vaan sen sijaan odottaa mitä Jumalalla on seuraavaksi antaa hänelle. Se on varmaan jotain suurenmoista!

Jumalalle ei ole ongelma kääntää pahuuttakaan palvelevat tekemään pahuuksiaan ja julmuuksiaan Jumalan etujen hyväksi, koska kyseessähän on hyvän ja pahan valtataistelu, jossa ihminen on ottanut vapaantahdon roolin syötyään siitä hedelmästä Paratiisissa, luullen olleensa yhtä viisas sen jälkeen kuin Jumala.

jatkuu...

11.2.2014

Ryövärit ristillä - pahantekijä ja pahantekijä - maailman tuomio ja Kristuksen armahdus

Eräs uskova, kiltti, rehellinen mies oli joutunut työpaikallaan tekemisiin uuden pomonsa kanssa, joka osoittautuikin jopa täysin rikolliseksi koskaan silti joutumatta kiinni mistään. Miehellä oli puhtaat paperit ja puhdas tausta, kaikki luottotiedot ja rekisterit. Tuolla miehellä oli kuitenkin hyvin häikäilemätön luonne ja tämä käytti härskisti hyväkseen kaikkia moraalittomiakin keinoja päämääriensä saavuttamiseksi, kuitenkin visusti varoen kiinnijäämistään mistään rikoksesta. Tälle pomolle jopa oli vain yksi keino muiden muassa, käyttää hyvin vaarallisia moottoripyöräjengiläisiä tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Tuo uskova mies joutuikin kohta tekemään valinnan, ollako tuon rikollisen puolella, vai tätä vastaan. Neutraali ei voinut enää olla, vaikka yrityksen edun nimissä ei voinut olla ihan vastaankaan. Mies oli ajautunut umpikujaan oman uskon aiheuttaman moraalin ja työpaikkansa vaatiman edun vuoksi. Tällaiseen tilanteeseen joskus uskova joutuu ja siksi Jeesus opetti meitä rukoilemaan oikein. Meidän kuuluu rukoilla ettei meitä saatettaisi kiusaukseen, vaan että meidät päästäisiin pahasta.

Tilanne tuon uskovan miehen kanssa oli mennyt yli sen mahdollisuuden, että enää saattoi olla vain myötämielinen ja hiljaa, koska nyt oli aika toimia tai sitten olisi itsekin syyllistynyt rikokseen, hyväksymällä se.

Miehellä oli todella tuskainen olo, eikä mikään antanut rauhaa, vaan oli tehtävä päätös ja se päätös johti siihen että oli tehtävä selväksi tuolle rikolliselle, ettei aio katsoa sivusta loputtomiin.

Jesaja 59:1-9 Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan: vaan teidän pahat tekonne erottavat teidät Jumalastanne, ja teidän syntinne peittävät teiltä hänen kasvonsa, niin ettei hän kuule. Sillä teidän kätenne ovat tahratut verellä ja sormenne vääryydellä; teidän huulenne puhuvat valhetta, teidän kielenne latelee petosta.
Ei kukaan vaadi oikeuteen vanhurskaasti, eikä kukaan käräjöi rehellisesti. He turvautuvat tyhjään ja puhuvat vilppiä, kantavat kohdussaan tuhoa ja synnyttävät turmion. Myrkkyliskon munia he hautovat, hämähäkin verkkoja he kutovat; joka niitä munia syö, se kuolee, rikkipoljetusta puhkeaa kyykäärme. Heidän verkkonsa eivät kelpaa vaatteeksi, heidän tekemäänsä ei voi verhoutua; heidän työnsä ovat vääryyden töitä, ja heidän kätensä ovat täynnä väkivallan tekoa. Heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan viatonta verta; heidän ajatuksensa ovat vääryyden ajatuksia, tuho ja turmio on heidän teillänsä. Rauhan tietä he eivät tunne, oikeutta ei ole heidän askeleissansa; polkunsa he tekevät mutkaisiksi, ei kukaan, joka niitä käy, tunne rauhaa.

Sen tähden on oikeus meistä kaukana, eikä vanhurskaus saavuta meitä; me odotamme valoa, mutta katso, on pimeä, aamunkoittoa, mutta vaellamme yön synkeydessä.

Mies ymmärtää uskonsa kautta olevansa hukassa ja enää vain uskonsa varassa. Tuossa tilanteessa uskokin horjuu. Niinpä hän lukee Raamatusta rukouspsalmeja, joista saa lohdun. Siellä kehotetaan luottamaan Jumalan apuun ja omalta katseeltasi näkymättömään Jumalan korkeampaan suunnitelmaan.

Mies rauhoittuu kohta ja tekee pelkästään sen minkä kokee oikeamieliseksi ja kertoo tuolle rikolliselle olevansa uskovainen mies, ettei aio katsoa sivusta, vaan aikoo tehdä jotain joka korjaisi vääryyksiä. Tästä syntyy valtava taistelu työpaikalla ja selän takana tuo uskova mies lytätään nurkkaan, tämän uskottavuus katkaistaan kaikkiin esimiehiin ja muihin työntekijöihin. Mies joutuu lopulta sairauslomalle mutta pelkää silti edelleen turvallisuutensa puolesta, koska oli mennyt puhumaan sellaista, joka suututtaa miehen, jolle mikään keino ei ole poissuljettu.

Sitten tapahtuu jotain jota uskovainen mies oli pelännyt. Hänet pyydetään syömään vaikka onkin sairauslomalla, erääseen tuttuun ravintolaan, jossa tuon firman johtajat olivat tavanneet lounastaa. Tuohon tilaisuuteen ilmestyi kaikki ne, jotka tiesivät firmassa junaillusta rikoksesta ja sen mahdollisesta olemassaolosta mutta olivat pysytelleet siitä hiljaa. Sitten tuohon pöytään asteli ulkopuolinen mies, tuolla miehellä oli päällään Helvetin Enkelien tunnukset ja käsivarsissaan tatuoinnit, jotka kertoivat täysjäsenyydestä tuohon rikollisryhmään. Mies oli iältään nelissä kymmenissä, karismaattinen, ennen kaikkea pelottava ja muutenkin kooltaan valtava, hormoneilla oli takuulla ollut oma osuutensa miehen habituksessa.
Uskova mies rukoili taukoamatta ja pelkäsi mitä tästä seuraa ja kohta asia hänelle esiteltiinkin. Tuo prätkäkerhon jäsenen kerrottiin olevan yhtiön taustalla bulvaania käyttävä omistaja, eikä voi julkisesti osallistua yhtiön sisäisiin asioihin, koska on jatkuvassa poliisin tarkkailun alla jne. aiheuttaisi yhtiön maineeseen ison tahran.

jatkuu...

11.5.2014

Miksi uskova pelkäät Jeesusta ja "sitä päivää" kun pasuunat soivat?

Tuolla keskustelupalstoilla näkee päivittäin uskovia, jotka selvästi pelkäävät. He osoittavat pelkoaan monella tapaa ja erään melkoisen avoimen kommentin luettuani, sain inspiraation kirjoittaa aiheesta.

Eräs uskova kysyy, että eikö ole epäraamatullista pelotella ihmisiä pasuunoilla ja ennustella kaikkea tulevaa kauheutta? Tämä on uskovan ihmisen kommentti, joka ei ole valmistautunut Jeesuksen takaisintuloon. Hän luultavasti on juuri ostanut talon ja auton, perheen lisäystäkin tulossa ja uusi hyvä työpaikka ylennyksineen tms. palkankorotuksineen. Välit toisen vanhemman kanssa on poikki ja sisarusten samoin.

Niitä ei ole ehtinyt korjata ja omalla tunnolla on kaikenlaista selvitettävää vielä muttei ole ehtinyt kun elämässä on niin paljon ollut käytännön asioita kesken. Kyllä ne ehtii vielä, eikä aikakaan ole vielä ollut aivan kypsä niitä käsitellä. Jeesuskin saa tulla, kunhan ei ihan juuri nyt...

Näitä monia syitä kristitty miettii mutta käy silti säännöllisesti kirkossa ja tekee hyviä asioita ja on muille läheisilleen erityisen moitteeton ja hyvä ihminen. Laskut on maksettuna ajallaan, elämäntavat ovat moitteettomat ja vastuunkantokyky on äärimmäisen positiivinen. Mutta joku olennainen puuttuu ja se pistää pelkäämään kun joku puhuu lopunajoista. Tämä henkilö haluaisi kuulla vain hyvistä asioista, taivaasta ja paratiisista, anteeksiannosta ja sellaisesta Jumalasta joka rakastaa kaikkia ja ymmärtää kaikkea. Haluaisi kuulla vain sellaisesta Jeesuksesta joka antaa kaiken aina anteeksi, eikä olisi mistäään koskaan vihainen.

Tällainen henkilö pelkää kun puhutaan pasuunoista tai lopunajan alkamisesta. Tälle Jeesuksen paluu on maailmanloppu, eikä uuden alku, kuten uudestisyntyneelle Kristitylle. Uudestisyntynyt odottaa kiihkeästi Jeesuksen tuloa ja rakastaa kuulla pasuunoiden soivan sen merkiksi. Hän odottaa innolla että ensimmäinen pasuuna vihdoin antaa sen äänen, joka laukaisee kaiken alkavaksi. Jeesus itse sanoi, että "voi kun toivoisin että se olisi jo syttynyt" eli siis mikä? Jumalan viha, koska silloin myös kaikki olisi pian ohi ja tämä piinaava maallinen kidutus päättyisi.

Pinnallisuskova näkee asian toisin, koska tämä kauhistuu että joku toivoo Jumalan vihan syttymistä. Rukoileehan kaikki Israeliin rauhaakin, vaikka se rauha nimenomaan sytyttää Jumalan vihan, koska se rauha on liitto saatanan kanssa, antikristuksen kanssa. Se kristityn rukoilema rauha on tuhatvuotiskauden rauha, eikä se tule ennen kuin kuu muuttuu vereksi, eikä aurinko anna valoaan, kaikki tähdet tippuu taivaalta ja kaikki vuoret ja saaret siirtyy paikoiltaan. Se tarkoittaa Jumalan vihaa, jonka on tultava ensin, jotta maailmaan saadaan Jeesuksen hallintokausi käyntiin. Pedon on saatava oma välivoittonsa ja lopullinen voittaja lähtee voittaakseen maailman itselleen, joka on Jeesus Kristus, joka tulee kaikessa kirkkaudessaan ja sanansa henkäyksellä tappaa nuo pahuuden voimat.

Maailma on jakautunut kolmeen, tai oikeammin neljäänkin ryhmään, jos lasketaan nuo kaikki mukaan. Autuaat ovat iältään niin nuoret etteivät ole tehneet mitään valintaa vielä hyvän ja pahan välillä, heihin ei kosketa oma voima ja päätösvalta vielä, samoin kuin hengellisesti vajaat, jotka lasketaan tähän ryhmään. Sitten tulee morsian, joka kiihkeästi odottaa Jeesusta joka päivä, eikä hetkeksikään jätä tämän kaipuuta. Ei ole päivää, eikä edes hetkeä, jolloin tämä olisi jäänyt mielestä. Odotus ja jatkuva rukouksessa eläminen vie morsiamen kaiken ajan, josta on tullut elämäntapa. Morsian ei pelkää, vaan suorastaan odottaa pasuunoiden vapauttavaa ääntä.

Sitten tulee pinnallisesti uskovat, joita pelottaa ajatuskin, että Jeesuksen tulo olisi pikainen tosiasia. He jäävät mykkänä seisomaan kun morsian on mennyt ja herätys heidän keskuudessaan saa suuret siivet. Raamattu kutsuu heitä viiniksi, joka poljetaan kaupungin ulkopuolella, morsiamen mentyä kaupunkiin. He ovat se jolle sanottiin että osta minulta kultaa, tulessa puhdistettua ja he ovat se suuri valkopukuisten joukko, joka pesi vaatteensa karitsan veressä ja tulevat siitä suuresta ahdistuksesta.

Lopuksi tulevat se viimeinen osa maailmaa, josta osa on elämänkirjoissa mutta se vaatii heiltä koko vaivanajan maan päällä elämistä tai siinä marttyyrina kuolemista. Osa siitä väestöstä selviää tuhatvuotiskaudelle saakka ja saa elää muiden mukana autuaina, kuten Danielin kirjassa 12 luvun lopussa puhutaan. Saatana sidotaan ja alkaa tuhatvuotiskausi Jeesuksen kuninkuusajanjakson. Maata ei ole syytä luvata kenellekään ikuisesti, ei edes Jeesukselle, vaan se tuhanneksi vuodeksi, kunnes maa luodaan uudelleen paratiisiksi.

23.6.2014

Seksuaalisilla himoilla ja päihderiippuvuudella paljon raamatullistakin yhteistä ?

Ajatellaas asiaa näin, että kummassakin on kiehtovuus, hyvänolon tunne ja tunteiden jonkinlainen kliimaksi, joka kaikki päättyy olotilojen välimaastoon ja karuun todellisuuteen. Molemmissa käytiin pois tästä hetkestä ja palattiin karusti takaisin hetkeen, jossa olimme. Mikäli kumppani tai päihdyttävä aine oli oikea, se ei aiheuttanut ikävää paluuta, vaan vain paluun takaisin todellisuuteen. Mutta mikäli kumppani oli väärä, tai aine oli totutusta poikkeava, paluu arkeen on sen mukainen.
Miehelle nainen, oma aviopuoliso on se ainoa turvallinen, kun taas mieto alkoholi on ainoa turvallinen päihdyttävä aine, jonka Raamattukin sallii.

Näissä normeissa kun pysymme, niin emme lipsu pois Jumalan tahdon mukaisuudesta. Näin minä ymmärrän Raamatun tältä osin.

Raamattu sanoo myös että älkää pariutuko ja tehkö lapsia tähän kauheaan maailmaan, sanomalla "voi teitä, jotka teette niin". Samalla tavalla Raamattu varoittaa alkoholista päihteenä. Samalla tavalla Raamattu varoittaa lihan himoista, jotka ovat molempia ja paljon muutakin.. mutta pysytään näissä kahdessa hetken.

Päihteet ja seksin himo. Niissä on paljon yhteistä, eikä kummallakaan ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Rakkaus on aivan eri asia.

Mennäänpä sitten noiden kahden päihdyttävän asian porttiteorioihin. Molemmat asiathan aiheuttavat riippuvuutta ja sekoittavat pään. Ne huumaavat ja saavat ihmisen pois raiteiltaan, loogisesta ajattelusta ja kontrollista.

Huumaavat aineethan ovat raamatunmukaisella tavalla viini ja olut, jotka se pitkin hampain sallii, varoittaen koko ajan viinin varoista, joskin taas viini kuuluukin yhtäkkiä elämään osana sitä. Aivan samalla tavalla seksuaalisuutemme on Raamatun sanan hampaissa alusta loppuun syntiin koukuttavana ja päihdyttävänä. Mutta se yksi seksi, miehen ja naisen välissä kuuluu osana elämää, kuin viini ja leipä. Katso kuinka samansisältöinen tämä ajatelma onkaan. Jopa niin paljon samansisältöinen että siitä on nuo asiat yhteen johtava raamatunpaikkain. "älä juo viiniä aamusta iltaan, sillä siitä tulee vain irstas meno". Kuinka ollakaan, sama aine sama synti.

Nykyään kun on vallalla seksuaalisuuden irtiotto, seksuaalisuuden tasa-arvon kautta ja vihreät arvot. On peräti merkillistä että tuo sama taho haluaa vapauttaa samaan aikaan muut päihteet, jotka ovat porttiteorian kautta viemässä kovempiin päihteisiin, heroiiniin ja muihin aineisiin. Tuo sama ryhmä ajaa homouden kautta porttia kovempiin lihallisiin himoihin, kuten eläimiin ja sitä kautta alaikäisiin lapsiin ym. jota en halua edes tässä yhteydessä mainita.

Molemmissa myyntipuhe on hyvät aikomukset, toisessa lääkevaikutukset ja toisessa tasa-arvotekijä. Molemmissa on kuitenkin tarkoituksena vain lähtölava kauheuksiin, josta Raamattu on kumpaankin asiaan varoittanut. Kummassakin tapauksessa toisessa ääripäässä nämä ihmiset häpäisevät itsensä Jumalan kuvana saatanan tarkoituksenmukaisesti yllyttäminä.

Miedot päihteet siis ovat osa elämää, kuten seksuaaliset tarpeemme, ne ovat lihamme himoissa ja haluissa Jumalan sallimat, kunhan ne ovat niissä rajoissa jotka Jumala on sanassaan säätäen määrännyt.

Eivät liberaalit hae homoille tai lesboille tasa-arvoa, vaan he hakevat lainvoimaa kaikelle, HUOM. KAIKELLE seksuaaliselle himoilleen lain oikeuden, joka ei pääty mihinkään raja-aitaan, vaan sen kohde voi olla mikä tahansa.

8.7.2014

Kaikenkarvaisia eksytyksiä - tekojen eksytyksen kautta uskon eksytykseen ja takaisin

Eilen tuli maililla keskusteltua pitkät pätkät kaikenlaista viestiketjuni kanssa lähinnä alkaen Pihon Suomea koskevasta puheesta sivustollaan. Siinä pisti pahasti silmään hänen lauseensa "Pyhän Venäjän uusi Jumalaa kunnioittava hallitus". Tämä lause kyllä sai karvat pystyyn ja kun se jatkui vielä että "tällöin suuri Suomi vihdoinkin toteutuu ja ikiaikaiset viholliset, Suomi ja Venäjä, ovat nyt ystäviä ja tasavertaisia liittolaisia".

Minä en millään sulata Venäjää minkäänlaisena hyvänä missään olosuhteissa ja kaikki ei ollut samaa mieltä kanssani. Lähinnä eksyttävää on se mitä sokeasti etsii, ellei fokuksena Nro1. pysy koko ajan Jeesus Kristus.

Mikäli etsit saatanan polkuja, etsit hyvää tästä maailmasta ja etsit tästä maailmasta jotain mitä kannattaa seurata, silloin valitettavasti eksyt AINA. Maailman seuraaminen ei johda koskaan muuhun kuin eksytykseen ja vielä suurempaan eksytykseen ja/tai vieläkin viekkaampaan eksytykseen.

Kerran vierailin Nokialais Ollin vieraskirjassa ja kommentoin jonkun Pekan uhoa, kuinka tämä on itseään saatanaa katsonut silmästä silmään ja kuinka hän voisi pärjätä sille, eikä pelkää. HUI! Kyllä minä pelkään ja tosissani. Mitä siitä saatanan joukkiosta itselleen numeroa tekee? Minä olen katsonut Rakasta Jeesusta silmästä silmään ja mikään ei lämmitä ja turvaa sydäntäni niin paljon, kuin hänen loputon Rakkaus.

Ehkäpä tuo Pekka on hengessä vielä hieman nuori, koska uhosi sellaisella mistä ei vielä tiedä. Äitini sanoi minulle kun olin nuori ja omavoimainen kuin tämä Pekka oli, kun uhosin myös silloin tuntevani saatanan metkut ja ketkut. Leveilin että tiedän ja tunnen sen kaikki temput, eikä se voisi enää minulle mitään... Äiti sanoi että kuulehan poika, älä sinä seuraa saatanan kieroja mutkaisia teitä, jotka johtavat kadotukseen, vaan seuraa Jeesuksen Kristuksen suoraan yhdellä tienviitalla viitoittamaa tietä, joka johtaa ikuiseen elämään.

Tässä oli pitkähkö alustukseni jutulle, joka kertoo eksytyksestä jonkinlaisen läpileikkauksen. Katsos aikoinaan kun saatanan eksytykset olivat lapsen kengissä, Jumala antoi sydämen puhua, kunnes maa tuli väkivaltaa täyteen ja Jumala tahtoi hävittää maailman hukuttamalla se veteen. Tämä kaikki alkoi käärmeen lauseesta "sanoiko Jumala todella niin?" Jota seurasi hedelmän syöminen ja veljen murha. Kyse oli siis väkivallan teoista Jumalan kirjoittamatonta sanaa vastaan. Eksytys oli suora Jumalan sanan kyseenalaistaminen. Tämän takia maailma oli niin paha ja sitten tehtiin armonliitto ja perään ympärileikkauksenliitto Abrahamin jälkeläisten kanssa, jotka lupasivat pitää kirjoitetut käskyt.

Sinä päivänä kun kirjoitetut käskyt oli ensimmäisen kerran rikottu, se johti kirjoitetun sanan vääristelyyn ja edelleen
suorien kirjoitettujen käskyjen rikkomiseen, vaikka että joku löi toista ja vetosi ettei sellaisen kieltäminen lue missään, josta seurasi taas uusia tarkennuksia kiviseen lakiin. Näin syntyi varmaan ensimmäinen juristin ammatti, kiertää lakia. Näitä rikkomuksia sitten saatiin Jumalalta anteeksi uhraamalla joku eläin mutta silloinkaan ei ollut kukaan vakuuttunut katumuksesta, eikä parannuksen teosta.

Mutta sitten tuli Jeesus joka piti käskyt ja lunasti avaimet sekä tuonelaan että Taivaaseen. Hänen kauttaan saattoi kuka tahansa katuva päästä osaksi armosta. Nyt meni saatanan eksytys hankalaksi, se ei enää kyennytkään suoraa tekoihin eksyttämällä saamaan ketään noin vain, koska Jeesus oli tullut välimieheksi syyttäjän itsensä tilalle. Tämä vaati jo pientä pähkäilyä ja kolmesataa vuottahan saatanalta meni pelkästään seurakunnan kukistusmielessä mutta usko vaan lisääntyi ja tarvittiin päästä noihin kirkonisiin käsiksi ja sitten alkoi hengellinen eksytys. Annettiin kirkolle rikkautta ja valtaa, joka turmeli. Yllättävän helppo homma mutta johti taas siihen että seurakunta painui maan alle. Mutta samalla syntyi ahne ja väkivaltainen paavinkirkko ja katolisuus, joka sitoi paavin messiaan asemaan. Tällä tavalla syntyi ensimmäinen hengellinen eksytys.
Sitten tuli uskonpuhdistus joka vaikeutti saatanan puuhia entisestään, koska nyt ei enää auttanut eksytys tekojen kautta eikä toisaalta enää turmeluksenkaan kautta, koska sen protestanttinen liike oli sen jo karvaasti oppinut paavin kautta ja Jeesus se vaan kummitteli koko ajan uskovien ja hänen välissä.

10.10.2014

Uskonto vai Jeesus Kristus ? (toisen kirjoituksen inspiroima aihe)

Tämän kirjoituksen taustalla on joku mikkeliläinen SS nimimerkin omaava henkilö. Tämän kirjoituksen pohjalta intouduin erään Ninni sisaren julkaisemana, jonka copy/pastetin tossa joku päivä sitte ja kirjoittamaan vanhan kirjoituksen pohjaan omalla tavallani asian uudelleen. Käytin siis vanhaa kirjoitusta pohjana. Alkuperäinen kirjoitus löytyy Suomi24 palstoilta mutten jaksa enää etsiä linkkiä sinne.

USKONTO VAI JEESUS KRISTUS?

"Maailma on täynnä erilaisia uskonnollisia rituaaleja. Vainajahenkien palvontaa, suurta Babylonia islamia, uusnoituutta eli wiccaa, buddhismia, zeniä, satanismia, maan- meren- ja taivaankappaleiden palvontaa, pyhimysten sekä enkelien palvontaa, New Age uskoja ja muita eksoottisia muotoja siitä ja jopa kristillisyyttä sen erilaisissa ristiltä pois eksyneissä muodoissaan jne. Uskonnoissa riittää jokaiselle jotakin. Ne ovat naamioitu harrastuksiin, yhdistystoimintaan, eliitin kabinetti- sauna- business- tiede- ja herraseuroihin, sitten taas aivan alas linna- ja jengielämän syövereihin ja sisäpiirien salaseuroiksi.
Uskonto piiloutuu, naamioituu, muuttaa muotoaan ja vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eksyttää hyvin kauniilla puheillaan. Puheet jopa kuulostaa aivan raamatullisilta ja hyveitä täynnä tavoittelevilta, positiivisilta sekä empaattisilta ja kuitenkin aina vain lihallista hyvää tarkoittaen. Lihallinen sanan merkitys on myös hyvä tietää, joka on henkistä ja ruumiillista hyvää mutta aina ilman Jeesusta Kristusta.

Parilla sanalla sanottuna, uskontoa on uskomattoman kattavasti kaikille ja kaikilla yksi ja sama herra, saatana, eksyttäjä ja valheen ruhtinas.

Uskonto antaa viimeisiä neuvoja hukkuvalle ihmisen vetäessä viimeisiä uintiliikkeitään ennen kuolemaa. "Syö näitä lyijypainoja niin pysyt pinnalla". Uskonnot painavat hukkuvan päätä upoksiin kuten satanismi ja saatanan palvonta, jonka ajatus "anna saatanan pelastaa sinut elämältä, Jumalan diktatuurissa" joka on suomeksi "tapa itsesi". Tämä on KAIKKIEN USKONTOJEN lopullinen päämäärä, kuolema ilman Kristusta ja armoa.

Uskonto on ihmisen henkisiä ja fyysisiä suoritteita jumalille, tosin vain epäjumalille, joilla tämä poloinen yrittää ostaa paikan tuonpuoleisessa. Uskonto on usein jopa julminta ihmisarvon polkemista henkisesti, mutta joissain tapauksissa jopa fyysisesti. Uskonnot tunnistaa siitä että ne aina edellyttää, vaatii, tarkkailee, valvoo, pitää kirjaa, on hierarkkinen, tutkii, syyttää, ehdollistaa, on armoton tai rankaisee suoraan Jumalan sijasta ollen huomaamattasi itse jumala. Uskonnon yksi perustunnusmerkki on ainainen suoritteiden riittämättömyys ja sen seuraama armottomuus. Mitä suuremmassa hierarkkisessa arvossa uskonnossa ollaan, sitä vähemmässä tilivelvollisuudessa olet kenellekään.

Minä olen yrittänyt karttaa kaikkea uskontoa koko elämäni ja luulenpa, että Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala suorastaan vihaa sitä.

Uskonnollinen ihminen ei halua tutustua itse Jumalaan. Rituaaleilla, sakramenteilla, messuilla, kymmenyksillä, ripityksillään ja kasteillaan hän luo tarvittavan välimatkan oikeaan Jumalaan, Jeesuksessa. Monissa pahimmissa eksytysuskonnoissa törmäät heti sanaan tai lauseeseen "SE ON SALAISUUS ja vain ylin johto sen tietää mutta kun saavutat sen, sinäkin saat sen tietää". Kun kuulet tuon sanan, kavahda, sillä se on paha ja ovela eksytys, sillä Amos 3:7 kirjoittaa ettei Jumala tee mitään, ellei kerro ensin siitä palvelijoilleen profeetoille. Jumalalla ei siis ole salaisuuksia tätä maailmanaikaa varten. Hänellä on se yksi ainoa, jonka hän kertoo Raamatussa viimeisenä päivänä ja siitä päivästä ei tiedä kukaan, ei taivaan enkelit, eikä edes poika. Salaisuus ei ole papiston eikä uskontojen hallussa, se ei ole edes Jeesuksen hallussa ja mitään muuta salaisuutta ei ole. Ei ole väärin tutkia, päin vastoin, kaikki jotka tutkivat ovat autuaita sitä tehdessään. Kaikkea mitä pyydät saada rukouksessa tietää, sen sinä saat. Mikään ei ole Jumalalla salatiedettä, josta voisi tehdä salaseuroja, vaan kaikki on jo sanassa, etsi ja löydä se.

Eksynyttä usein valheellinen omantunnon ääni kolkuttaa ja ajaa häntä vääjäämättä tekemään jotakin, jonka hän toivoo kelpaavan sovituksekseen, kuitenkin niin ettei tarvitse "tulla uskoon". Eksynyt pakoilee loppuun asti totuutta, joka lopulta polttaisi tämän valheen vaatteet kokonaan, niin että hän olisi alasti ja kaikki näkisivät hänen häpeänsä. Totuus pelottaa siis ja siksi eksytys kertoo että "älä pelkää, meillä on kyllä totuus, se on salaisuus, mutta saat tietää sen vielä joskus, jatka vain samalla tavalla elämääsi" ja näin valhe jatkuu ja luulet olevasi turvassa mutta omatuntosi jatkaa huutoaan, kunnes vaimenee ja kolkutus lakkaa. Silloin sielu on saanut vahingon.

18.12.1014

Älä vetäydy pois pelastuksesta ja Kristuksesta - vertauskuva Lootin vaimosta - Laodikean seurakunta


Raamatussa lukee näin: "Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi." Mutta Lootin vaimo, joka tuli hänen jäljessään, katsoi taaksensa ja muuttui suolapatsaaksi.

Meidät on kaikki kutsuttu morsiameksi mutta monilla on kaikenlaista elämässä tullut, joista emme halua luopua vaikka Jeesus ja Taivas odottaisi. Se on erittäin kummallista, koska ihmismieli käyttäytyy samoin kuin Tukholmasyndroomassa, se rakastuu vangitsijaansa, eikä halua muutosta vaikka se johtaisi paljon parempaan, vapauteen ja onneen. Maalliset asiat vetävät puoleensa monia ja he jäävät suolapatsaaksi kun morsian menee menojaan.

Se ei tarkoita kuitenkaan kuin Lootin vaimolle, lopullista kuolemaa, vaan tänne jäämistä kun morsian on mennyt.

Nämä Lootin vaimot tosin muodostavat rungon herätykselle, joten he ovat ihan uudessa roolissa kun ahdistuksen ajat alkavat.

Heistä tulee ne evankelistat, joissa morsian jätti työnsä näille.

Nämä Lootin vaimot saattavat pakanakansojen ajat päätökseen valtaisalla herätyksen aallolla, jossa moni siemen kylvetään hyvään maahan mutta moni siemen kylvetään myös kallioperään kun 3-4 vuotta kestävä ajanjakso muuttuu puuduttavaksi ja peto saa vallan.

Silloin monen usko punnitaan ja Tällä tavalla tulee punnituksi monen Lootin vaimon usko. Mutta joka kestää ja saavuttaa 1335 päivää, se on autuas kun tapahtuu se suuri sadonkorjuu, jonka jälkeen Jaakob saa viedä evankelioimisen päätökseen.

2.5.2015

MITÄ, TYHJILLE SEINILLEKÖ MINÄ HUUDAN - HERÄÄ ENNEN KUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ

Sanon tämän nyt suoraan raamatunlauseita käyttäen mutta noudattaen silti tavallaan asiakonteksia:

"Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.
Sillä käännyttyäni minä kadun, ja päästyäni ymmärrykseen minä lyön lanteeseeni. Minä häpeän, tunnen häpeätä, sillä minä kannan nuoruuteni pilkkaa.'

Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta Jumalaa vastaan? Joka siis tahtoo olla maailman ystävä, siitä tulee Jumalan vihollinen.

Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät
Vai teistäkö Jumalan sana on lähtenyt? Vai ainoastaan teidänkö tykönne se on tullut?

Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.

Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti
Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää.

...ja mikä on se Jumalan tahto? Joh. 14:6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

...ja miksi se on Jumalan tahto? Joh. 3:16 Niin paljon Jumala on maailmaa Rakastanut, että Hän antoi ainokaisen poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä Jumalan valtakunnassa.

12.5.2015

Jos usko on tullut, voiko sen jälkeen enää eksyä?

Sanon heti alkuun että kyllä uskova voi eksyä mutta ei koskaan lopullisesti, koska uskon saa vain ylhäältä ja silloin tulee valituksi. Tämä takaa sen että vaikka eksyy, hyvä paimen hakee takaisin laumaansa ja tälle sanalle löytyy perusteet Raamatusta.

Matteus 7 luku on kokonaisuudessa hyvä lukea tämä asian tiimoilta. Siellä sanotaan mm. että "ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan" ja että "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?" Kyllä kai niin, mutta se ei ole vielä tae uskosta, eikä varsinkaan ylhäältä uudesti syntymisestä, koska se tosiasia lukee samassa luvussa jakeessa 23 näin "ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät" eli Jeesus ei koskaan tuntenut heitä, eli heissä ei koskaan ole ollutkaan uskoa. Siksi he eksyvät, eikä siksi että he olisivat edes olleet uskossa.

Pelkohan on aina ollut vallan väline ja mitä uskova pelkää? No sitä samaa eksytystä! Siitä narusta on siis helppo vetää, kun haluaa vaikuttaa.

Kirkot ja jotkut jotenkin itsekeskeisellä tavalla uskovat ihmiset haluavat kumota olemassa olevan uskon ja korvata se omilla, käyttäen termiä "varo, olet eksytetty" ja sitten nämä tekevät itselleen tilaa poistamalla olemassa oleva evankeliumi ja tuomalla oma tilalle omin sanoin, vain koska se on oman itsensä kertoma. Siitä huolimatta yksikään ihminen ei voi sanoa että "tuokin tuli minun kautta uskoon" koska usko tulee ylhäältä, se on lahja. Lisäksi evankeliumi on niin YKSINKERTAINEN että sen oppii 5-vuotiaana. Minä ainakin opin siinä iässä ja samalla opin että jos joku opettaa tästä poikkeavalla tavalla, niin se valehtelee.

Näin ollen miksi pitää eksytyksestä tehdä vain jonkun tuntemaa salatiedettä, vaikka Paavali kertoo Johanneksen kirjeessä mikä on antikristus, se on sellainen joka kieltää Jeesuksen Jumalan poikana. Vain Jeesus Kristus, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalan poikana on ainoa tie, totuus ja elämä. Sen ulkopuolelta kaikki muu oppi on eksytystä ja jos joku opettaa että kärrynpyöriä heittelemällä pääset taivaaseen, niin se on eksytystä. Aivan simppeli kaava, eikä siinä ole mitään minkä takia kenenkään uskovan pitäisi eksyä tai olla vaarassa eksyä.

Jos usko on tullut ja takkuturkkinen lammas törmäilee, se ei tarkoita että hyvä paimen hylkäsi takkuturkkia, vaan vain paha paimen hylkää lampaansa. Jeesus on sanassaan luvannut etsiä pimeänä synkkänä päivänä hajallaan olevat lampaansa ja jos yksikin puuttuu, sen hän etsii ja riemuitsee kun sen löytää.

Eksytys on PELKÄSTÄÄN jumalattomia varten! Jumala tulee lähettämään suuren eksytyksen, joka on pelkästään niitä varten, jotka ovat syntiin mieltyneet.

Ei Jumalan oma eksy... siis lopullisesti... siis saattaa eksyä, muttei lopullisesti??????, muutenhan Jeesus olisi valehtelija ja Raamattu samoin.

15.5.2015

Välinpitämättömyys on pelastuksen pahin vastustaja - vartijahenki estää sisällemenon

Pahin vastustaja ei ole eksytys, vaan välinpitämättömyys.

Eräät tahot kuluttavat koko päivän etsien ystävistään ja kanssajulistajastaan eksyttäjiä ja haaskaavat kaiken aikansa siihen että löytäisi taas uuden salaliiton, hengellisen vaaramomentin, hurmoshenkisen saarnaajan, henkiparantajan, väärin profetoivan profeetan tai rahastavan leipäpapin, joista he voivat sitten laatia valmiin helvettiin menijän perusteluineen. He etsivät kaikenaikaa epäkohtia mutteivät itse koskaan julista synnistä, armosta tai pelastuksesta sanallakaan mitään. He eivät siis itsekään poikkea yhtään siitä mitä etsivät. Ei heiltä saa lohtua ahdistukseen, eikä armoa syntiensä anteeksiantoa etsivälle, eikä ristillä vuodatettua veriuhria kadotustuomiota pelkäävälle. Eivät he julista Taivaasta eikä varoita helvetistä, vaan he etsivät syyllisiä kaiken aikaa.

Tämä ei kuitenkaan suinkaan ole ongelmista suurin, vaan pahin asia mikä ns. metsäneläimelle, jolla ei ole isäntää Taivaassa, eikä vielä maankaan alla, he elävät varjoisassa metsikössä kaikkien petojen ja metsästäjien saalistamana. He ovat ikään kuin loukussa. Vartijahenget ympäröivät heitä ja he antavat näille uskonnollista hapatusta joka ohjaa syntiensä katumattomuuteen, omavoimaisuuteen, luullen armon olevan vain otettavissa ilman että itse tarvitsisi tehdä mitään uhrausta. He luulevat että he voivat marssia Taivaaseen kaikkine synteineen Jeesuksen varjolla. He eivät olleet koskaan antaneet sydäntään Kristukselle, eikä heillä koskaan ollut pienintäkään aikomusta katua tekojaan, parannuksesta puhumattakaan. he eivät olleet koskaan syntyneet ylhäältä uudelleen, joten heistä Jeesus sanoo, "en koskaan ole tuntenut teitä, menkää pois te väärintekijät".

Kysyn sinulta näin, Rakastatko miestäsi tai Rakastatko vaimoasi? Sanot että enemmän kuin mitään muuta maan päällä, ehkä lastesi lisäksi. Onko näin? Jeesus sanoo, että jos rakastat jotain muuta enemmän kuin minua, sinä et kelpaa minulle. Ensin Jeesus ja sitten muut... armo ei siis olekaan ihan ilmainen, vaikkei se maksakaan välttämättä mitään aineellista. Silti Jeesus vastasi rikkaalle kysyjälle, joka uteli että miten pääsen Taivaaseen, että yksi sinulla vielä on, myy kaikki omaisuutesi ja jaa se köyhille. Rikas meni murheellisena pois, sillä hänen oli vaikeaa luopua omaisuudestaan. Rikkaus oli siis sittenkin se este.

Kysyn taas, Rakastatko miestäsi tai Rakastatko vaimoasi? Sanot taas että kyllä mutta vasta Jeesuksen jälkeen. Hyvä! No sitten kysyn että jos miehesi on lentäjä ja hän lähtee lentämään pienkoneella postia vaikkapa Helsingistä Tallinaan. Yllättäen saat puhelun ystävältäsi, joka on töissä Venäjän konsulaatissa. Siellä tämä oli saanut kuulla että venäläissukellusvene aikoo provosoiden pudottaa ensimmäisen jonkun pienkoneen sukellusveneestä ohjuksella testatakseen miten länsi reagoi. Tajuat että kukaan ei usko jos soitat jonnekin, etkä näin voi tehdä mitään viranomaisten kautta. Miten pitkälle olet valmis menemään pysäyttääksesi miehesi ennen kuin se lentää jo Suomenlahden yllä? Teet kaikkesi, vai mitä? Olet valmis vaikka mihin tahansa, koska Rakastat miestäsi yli kaiken muun maallisen.

Jeesus sanoi, miksi pelkäät sitä joka vie henkesi ja polttaa ruumiisi, vaan pelkää sitä joka vie sekä henkesi että sielusi helvettiin.

Kysyn kolmannen kerran, Rakastatko sinä miestäsi tai Rakastatko sinä vaimoasi? Sanot että kyllä, jopa kuoleman rajalle mutta vasta Jeesuksen jälkeen, joten huomaat että sielusi oli ensin ja henki vasta toisena.

Nyt päästään "grande finale" kysymykseen. Jos vaimosi tai miehesi ei olekaan uskossa ja elää tuossa vieressäsi, miten pitkälle olet valmis menemään pelastaaksesi tämän sielun, vai käveletkö itse Taivaaseen ja annat puolisosi välinpitämättömänä kävellä helvettiin? ...ja entäpä sitten kun tämä jättää sinut vielä koska kokee sinut hulluksi, kun moista alat puhumaan jatkuvasti? Vieläkö olet valmis pitämään avioliittolupaustasi voimassa, eli vieläkö Rakastat miestäsi tai vaimoasi, joka sekä pitää sinua hulluna, että kävelee kuin zombi suoraan helvetin portille. Huomaat vain eräänä päivänä että se olikin nyt liian myöhäistä.

Mitä sinä teet jos olit yhtä välinpitämätön uskovana vieressä, tekemättä mitään asialle, kuin vaimosi joka käveli helvetin porteille. Rakastitko todella vaimoasi tai miestäsi kun et tehnyt asialle mitään. Olithan juuri tehnyt kaikkesi miehesi hengen puolesta, muttet mitään tämän sielun puolesta, joka oli monin verroin tärkeämpi asia.

Nyt ehkä ymmärrät mitä haen jutullani. Välinpitämättömyys on siis nimikristityn pahin vihollinen. Me ymmärrämme olla paljon enemmän huolissamme hengestämme kuin sieluistamme ja siksi tarvitaan kuolemanpelkoa, lopunajassa sotaa, puutetta ja ahdistusta. Mikään muu ei herätä vangittuna zombina vaeltavaa sielua.

31.5.2015

Miksi Jumala paaduttaa joidenkin ihmisten sydämet?

Ystäväni Markku lähetti rohkaisevan mailin David Pawsonin opetuksiin viitaten kuinka ihmiset eivät kuule eivätkä näe, liittyen mm. kirjoittamaani pelastussanomaan. En halua liittää tuota videota tähän, koska se ehkä ajaa sivuraiteelle mutta David tuossa videossa kertoo että on peräti ainutlaatuista Jumalan sanomana että Hän paaduttaa ihmisen sydämen ja samoin toinen juttu, elikkä Jumala lähettää väkevän eksytyksen. Mutta kummassakin tapauksessa meidän täytyy miettiä paljon pintaa syvemmältä, miksi näin.

Jumala ei paaduta ihmisiä sattumanvaraisesti "nännän-nännän-nää-nää" tuokin nyt tuolla ei nyt enää ymmärrä mistään, kun minä paadutin sen, kenetköhän seuraavaksi. EI NÄIN. Eikä Jumala myöskään lähetä kesytystä sattumanvaraisesti, kuten kuvailin edellä, vaan Jumalan tekemiin rankkoihin päätöksiin sisältyy aina tarkka suunnitelma.

Tuolla jo aiemmin saarnasin eksytyksestä ja siitä että siellä selvästi sanottiin eksytyksestä kenelle eksytys laitetaan, eli niille jotka ovat syntiin mieltyneet. Sama pätee nyt tähän sydämen paatumiseen, se annetaan heille jotka ovat penseyteen ja omavoimaisuuteen langenneet.

TÄSSÄ TULEE SELVÄSTI SE KAKSITERÄINEN MIEKKA. Ajatelkaas että sekä eksytys, että sydämen paatumus ovat molemmat Jumalan äärimmäisiä keinoja, eli viimeinen mahdollisuus. Jos jollekin Jumala paaduttaa tämän sydämen, niin se on kuitenkin Jumalan viimeinen pelastuskeino ja valinta tulee ihmisestä itsestään... avainsana on se että synnin on tultava riittävän suureksi jonkun kohdalla, jotta tämä ymmärtää mitä ja mihin on menossa. Minulla on eräs ihminen joka on erittäin lähellä sydäntäni, tässä paatumuksessa menossa kohti lopullista tienhaaraa, johon on tehtävä valinta. Enää heihin ei käy mikään puhe, eikä edes Jumalan säikäyttely esim. sairauksien ja muiden ongelmien kautta. He kuolevat mieluummin syöpiin ym. tauteihin, kuin kääntyvät ja tekevät parannuksen. Kun nämä keinot eivät riitä, Jumalan on paadutettava ihmisen sydän ja luovutettava tämä saatanan käyttöön.

No mitä saatana tekee sitten tälle. No sehän tietää sen mitä Jumala aikoo ja jos mahdollista, niin pitää ihmisen siinä typerässä uskossa, joka johtaa kadotukseen, eikä kiusaa sen enempää jo kadotukseen menevää, ellei sitten saastaiset henkivoimat. Mutta jos saatana alkaa käyttää ihmistä, niin tämä ihminen saattaa alkaa huomata millä puolella peliä pelataan ja ehtii tehdä valinnan. Tämä sama pätee Jumalan lähettämään eksytykseen... ihminen huomaa oman asemansa kauheuden ja tajuaa viime hetkellä kääntyä ja tehdä parannusta.

Nämä ovat siis Jumalan viimeisiä keinoja ihmissielun pelastamiseksi, joten Jumala ei ole myöskään vastuussa niistä, jotka eivät pelastu, koska he ovat saaneet jo prosessien aikana moneen kertaan valinnanmahdollisuuden ja keino jota paaduttamisessa ja eksytyksessä käytettiin oli kaikkivoipaisuuden viisaudessaan se viimeinen keino. Joten sydämen paaduttaminen ja eksytys, sekin oli pelastuskeino, johon ihminen joko tarttui tai ei tarttunut.

OLE SENVERRAN ITSEKÄS IHMINEN , ETTÄ ÄLYÄT PELASTAA ITSESI (Viktor Klimenko)

8.5.2009 Ihmisen tunnetilojen oravanpyörä

On siinä ihmispololla miettimistä, miten voittaa omat tunteensa ja miksi mikäkin voittaa toinen toisensa. Miksi ikuiseksi lupaamasi Rakkaus lopulta sammui, vaikka valalla sen vannoit. Kun suutuit, niin mikä sinut lepytti?

On vanha sanonta, että Rakkaus voittaa järjen. Pahaa taas on se, että viha voittaa rakkauden. Pelko taas voittaa vihan tunteet, koska pelko ei ole pelkoa, jos viha puskee silti läpi. Järki taas voittaa pelon ja saa mielen rauhoittumaan.

Rakkaus tulee Jumalalta ja samoin pelko. Toinen noista on vahva lähteelleen olemuksellinen tunnetila, kuten Jumalan toinen nimi on Rakkaus. Saatanaa voisi kuvitella hyvin vihan herraksi, joten sen olemus kuvastaa pelkästään vihaa. Nämä kaksi ovat vastakohtia toisilleen. No entäoä nämä kaksi muuta? Ne ovat keinoja saada viha tai rakkaus sydämeen. Ne ovat välineitä, joista toinen on armottomuuden väline, viisauden ja järjen itsekeskeinen toimintatila, joka adaptoi ihmisen poistumaan Jumalan luota luottamaan itseensä enemmän kuin Jumalaan. Tuo toinen väline on tietysti hyvin paljon Jumalan käyttämä
väline, jolla saadaan ihminen pois itsekeskeisyydestään pelon avulla. Monesti olen kertonut, että pelko, puute ja sairaudet ovat lähestyvän Jumalan varjo, koska silloin kun ihminen on heikoimmillaan, hän tarvitsee eniten Jumalaa. Tästä johtuu, että pelko on Jumalan parhain työkalu saada ihminen katsomaan Häneen päin, pois itsekeskeisestä maailmastaan.

Tämä oli vain kiva kaava, vähän kuin vanha leikki, kivi, paperi ja sakset. Että tällainen...

tässä karsittu ja pelkistetty pelastussanoma... ;)

miksi jarmo vielä julistat tempausta vaikka eikö pelastussanoman pitäisi olla tämmönen?

tiedät itsekkin varsin hyvin mitä "väärille profeetoille ja ennustelijoille" käy etkö tee niin kuin sanot ja puhut kirjoituksissasi? :)

eikö puheesi ja tekosi ole vähän ristissä? ;)

suosittelisin lukemaan tämä ketjun jokaiselle lukijalle alusta loppuun ja menenmään itseensä ja tekemään parannuksen kenen tarvitsee!

keskustelu vapaa mitäs mieltä olette pelastussanomasta nytten kun löytyy muutakin kuin tempausta? :)

16.11.2008

Jälleen profiloidaan morsianta

...vaikka moni ei voisi sitä uskoa.

1. Morsian rakastaa, ei vihaa

2. Morsian ei pidä itseään kauniina

3. Morsian ei peittele itseään

4. Morsian tietää syntisyytensä

5. Morsian on nöyrä ja ylpeä sulhasesta

6. Morsian antaa kaiken anteeksi

7. Morsian osaa pyytää anteeksi

Tässä on morsiamen raskas osa.

Mikäli sinä epäilet että et ole morsian, niin silloin pelastusvarmuus puuttuu sydämestäsi. Etsi pelastusvarmuutta, koska sen ilmoittaja on Pyhä Henki.

Sen voin suoraan sanoa, että luste on jo sidottu kimppuihin, joten katsele ympärillesi ja huomaa. Nyt on se aika tullut eteemme, jolloin morsian erottuu selvästi muista ja muut ovat todellakin liittoutuneet kimppuihin. Monet vanhat ystävät ovat nyt lähes vihamiehiä, jotka katselevat morsianta pitkin nenänvartta.

Morsian on yksin, eikä muita morsiamia ole kuin siellä täällä, joten huomaat kyllä jos katsot tarkkaan ympärillesi.

Ne neuvot minäkin voin suoraan antaa, että morsian ei tosiaan vihaa ketään, eikä katkeroidu, se antaa kaiken anteeksi, eikä siis liittoudu arvostelijaporukoihin, joita näkyy olevan vähän joka puolella. Morsian ei nimittele ihmisiä vääriksi profeetoiksi, koska se on yksin Jumalan näkökentässä. Varovainen saa, ja pitääkin olla, mutta aktiivinen mustamaalaaminen ei ole morsiamen työtä.

Tuomioita on monenlaisia ja vain kadotustuomiota meidän on kartettava. Raamatun mukaisen tuomion sen sijaan voi ainakin profeetta julistaa sanan rikkojalle. Yleensä ne ovat kärsimystuomioita, ei missään nimessä kadotustuomioita ja perustelu kaikille tuomiolle on tultava vain Raamatun kautta, eikä profeetalta itseltään, sillä lopullisen kadotustuomion voi antaa vain Jumala. Älä siis tuomitse tuomareitakaan.

Hylkääjät jäävät armotta maan päälle. Jos tiedät olevasi hylkääjä, et voi olla samalla morsian. Toisin sanoen, jos olet karsinoinut ihmisiä ympärilläsi niihin, joiden kanssa et halua olla missään tekemisissä. Vaikka tämä johtuisi mistä syystä tahansa, mikäli nämä hylkäämäsi ihmiset haluaisivat olla sinulle ystäviä. Jos tunnet inhoa heitä kohtaan ja hylkäät heidät, niin et kerta kaikkiaan voi olla silloin morsian, koska morsian ei hylkää ketään, vaan antaa kaiken katkeroitumatta anteeksi. Mikäli joku on hylännyt sinut, niin ei sinun tarvitse kerjätä ystävyyttä, koska ei tolkuton alistuminenkaan ole Jumalan tahto, vaan Rakkaus.

Hyvät teot, omahyväisyys, pahat teot ja katkeruus ovat muutenkin monelle hyvin paradoksaalinen asia, koska sekä hyvä, että paha teko voi muodostua synniksi kummallekin osapuolelle. Morsian vain tunnistaa tämän vaaran, koska jos kehut jatkuvasti sinun hyvillä teoillasi, on morsiutesi jo vaarassa. Kiittämättömyys sen sijaan ei olekaan synti, vaan se on vain ihmisen vajavuutta. Kiittämättömyydestä taas voi tulla hyväntekijälle synti, koska jos tämä vaatii aina itsepintaisesti kiitoksen ja katkeroituu kun ei saa sitä. Hyvän tekeminen ei siis olekaan muuta kuin itsestään selvyys, jota Jumala meiltä kaikilta odottaa, ilman muuta. Ei hyvän tekemisestä saa erityistä kredittiä ja avaa Taivastietä, vaan silloin olet vain tehnyt velvollisuutesi tässä maailmassa.

Paha teko taas muodostuu pahan tekijän uhrille synniksi, mikäli pahantekijä pyytää vilpittömästi anteeksi, eikä uhri taas annakaan anteeksi. Näin pahantekijä puhdistuu synnistä ja uhri saattaa katkeroitua ja aloittaa kantamaan sitä samaa syntiä.

Vain morsian tämän kaiken ymmärtää ja siksi morsian tajuaa, että mikään asia maailmassa ei ole loppujen lopuksi tärkeää, vain yksin Jeesus Kristus ja hänen ristillä tekemänsä lunastustyö.

1.1.2008

Henkimaailman kanssa olet kuin nettipelissä anonyymina, sinä et näe ketään, mutta sinut nähdään jopa alastomana

Jumala on pelin luoja ja sen kehittämisen sivustaseuraajat ovat henkiä ja enkeleitä. Sinä olet pelaaja, joka olet pelisi netistä löytänyt, luulet olevasi muutaman harjoituskerran jälkeen hyvä, koska tunnet jo hieman pelin ominaisuuksia ja kentät.

Pelissä on "HELP" painike, mutta et välitä sitä käyttää, koska olethan niin hyvä. Luulet että vastassasi on kaltaisesi pelin itseoppinut pelaaja mutta pelissä vastustajat ovatkin henkiä, jotka ovat nähneet koko pelin bittirakenteen, koodin, sekä olleet mukana katsomassa kun sen ominaisuudet luodaan. Luulet että nuo vastustajasi ovat kaltaisiasi aloittelijoita, jota nämä vastustajasi erehdyttävän hyvin myös esittävät ja sinua niin bluffaavat.

Valehtelet itsellesikin, että olet hyvä pelaaja ja hallitset pelin paremmin kuin muut. Totuus paljastuu sinulle vasta kun olet murskaantumaisillasi, etkä voi enää vastustaa.

Olet armottomasti mennyttä miestä, koska nämä vastustajasi pelaavat tätä peliä 1 000 000:1 paremmin kuin sinä, joten mahdollisuutesi ovat sen mukaiset. Näin toimit, kun luulet että itse osaat kaiken, hallitset kaiken ja kaikki pelaavat tätä peliä siten kuin sinä sen näet.

Kaikki mitä ympärilläsi tapahtuu, se on tarkoitettu vain sinun tuhoamiseksesi, jos niin kerran haluat tätä peliä pelata.

Halu uskoa ja muuttaa pelin sääntöjä on sinun kädessäsi, painamalla HELP painiketta, joka on Jeesus Kristus. Usko puolestaan tulee pelin kehittäjältä, Jumalalta. Tämän pelin kehittäjä, ei sinua auta, jollet käytä tuota HELP painiketta. Tässä on tämän pelin todelliset säännöt. Sillä mitalla sinulle mitataan, millä sinä itse mittautat. Usko HELP painkkeeseen. Vain luja Usko Jeesukseen Kristukseen, vapauttaa sinut mittamaljasta, jolla tämän pelin tuomiot sinulle kaadetaan. Käytä siis HELP-painiketta.

minulla kesti oppia tämä "peli 7 vuotta" ;)

en voi muuta kun tähän sanoa niin että nytten meidän jokaisenon keskityttävä itseemme ja omaan vellukseemme minä myös en minäkään mikään puhdas pulmunen ole... ;)

sitten tähän on laitettava yksi biisi jos kuuntelette sen niin tajuatte mitä tarkotan ja jolla tämän voin ilmasta? :)

https://www.youtube.com/watch?v=09chc2ZLKWQ

ymmärrän kyllä teitä olenhan itsekkin tehnyt ja teen samoja asioita ja voin kertoa että nöyrtyminen ja valooon tulemine sen tunnustaminen että on erehtynyt ja eksynyt on vaikeaa kun ylpistyy niin paljon eetä on vaikea myöntää sitä itselle ja Herralle ja todeta että nytten olen hävinnyt ja sitä vaan koittaa sitä valoon tulemista koko ajan siiirtää ja pitkittää ja juosta karkuun kieltämällä totuuden... ;)

onko tempaus kierreportaat taivaaseen?

23.4.2007

Kierreportaat taivaaseen

Vuonna 1999 syksyllä eräs sukulaiseni soitti minulle ja onnitteli uskoontulostani. Olin hetken aivan äimänä että ”TÄH” ettäkö olin tullut uskoon, milloinkahan olin uskoni menettänyt koska uskoontulohan vaatii epäuskon. Tuo sukulainen oli kiusannut ja haukkunut sekä syytellyt minua koko elämänsä, joten ajattelin että jospa hän katuu ja yrittää pyytää anteeksi. Odotin hetken kunnes hän sanoo: ”oletko alkanut katumaan pahoja tekojasi, sillä minä voin antaa sinulle taivasten valtakunnan”. No nyt en enää hetkeäkään epäillyt, mistä oli kyse, vaan olin hiljaa, painoin pääni alas.

Tässä eilettäin kuuntelin Radio Deitä jossa oli Adventtikirkon edustajia pitämässä puhetta Jeesuksen antamista opeista ja valitettavasti kalskahti korvaan nuo samat ongelmat. Puhutaan ja käännetään Jeesuksen koko sanoma omiin tekoihin ja omiin ansioihin. Jeesuksen antama Rakkaudenlaki käännetään suoraan Mooseksen lakiin jopa niin karkealla tavalla, että joku osa siitä laista on ensimmäisessä kivitaulussa ja toinen osa toisessa. Jeesus ei ole kovinkaan iloinen väännöksestä. Tuijotetaan jatkuvasti tekoihin joiden mukaan olet vanhurskas tai et ole. Käsitän asian niin, että jos yrität tekojesi kautta päästä Jumalan valtakuntaan, sinut tuomitaan tekojesi perusteella ja jos jokainen syntisi ansaitsee helvetin tulen, olet jo valmiina odottamassa kuuman kivilastin saapumista.Loukkaat ja vesität sillä ajattelulla koko ristinkuoleman tarkoituksen.

Leikitäänpä ajatuksella: Pistän lehteen ilmoituksen jossa mainitsen että olen rakentanut kierreportaat taivaaseen, kustannuksena kierreportaille pääsyyn on että kumarrat ja kiität minua joka ne rakensin. Kuinka moni ottaisi yhteyttä minuun? Ehkä joku joka haluaisi kiusata minua idioottimaisuudellani. Niinpä!

Tiedän että nuo kaksi miestä ovat täysin absoluuttisesti 6-0 parempia ja synnittömämpiä ihmisiä kuin minä. Minähän olen uskovista yleensä se kaikkein mustin läjä, syntinen Pyhän suvun mustalammas. Ironisesti.

Mutta silti haluaisin huutaa kurkku suorana että olette väärässä, ja ette voi pelastua noiden ajatusten kanssa. Eivät he fariseuksia ole, he ovat varmasti nöyriä ja kilttejä ihmisiä, mutteivät näe omia syntejään, koska synti ei heissä ole tullut suureksi ja se tekee heidän rimansa synnittömänä elämiselle mahdolliselta tuntuvaksi. He tarvitsevat silmävoidetta, voih.

Nämä omin avuin taivaaseen yrittävät ovat käsittämättömän kurjassa asemassa, neulansilmän läpi menemistä. Toivoisi melkein että joutuisivat tekemään jonkin niin ison synnin että joutuvat sen tosiasian eteen, ettei ole pääsyä taivastenvaltakuntaan, pienin, eikä suurin synnein, ilman Jeesuksen ristinkuoleman täyttä tunnustusta.

Jos kivitaulu on sydämessä, on sinulla myös kivisydän ja olet kivitaulun orja, kuten Israelin kansa joka täytti lain, niin he saivat suuria siunauksia, kun he tekivät syntiä, olivat he välittömästi pakkosiirtolaisena tai orjana. Jos sinä syöt Jeesuksen lihan ja juot hänen veren, olet vapaa ja sinulla on pian rakkauden laki sydämessä, joka täyttää lain.

Rakkaus ei tahdo mitään pahaa jne. muuta Jeesuksen laki ei tarvitse, sitä ei ole kirjoitettu kivitauluille, vaan sydämeen.

Tämä on vaikea asia fanaattiselle adventistille tai jehovantodistajalle, jotka heti tarttuvat siihen että pilkkaan kymmentä käskyä ja että ne mitätöityisi ajatuksellani. Juuh, ikävä vaan todeta että on Jeesuksen Hengen teko tajuta tuo tekojensa kautta taivaaseen yrittävä saada ymmärtämään mistä oikein on kyse kun puhutaan Rakkauden laista. Jeesus lupasi olla meidän kanssa hamaan maailman loppuun saakka, niinpä hän avaa vielä monen silmät ja voitelee ne silmävoiteella.

Jokainen seurakunta joka vaatii jäseniltään jotain, ihan mitä vaan, rakentavat hekin kierreportaita. Eräs seurakunta joka joskus oli vielä puhdas kuin aurinko, loistaa nyt vaatimuksillaan seurakunnan yhteisöön pääsyllä omata armonlahja. Pääsen seurakuntaan jos valehtelen ja näyttelen että minulla olisi nyt armonlahja. Katsokaa, osaan mongertaa siansaksaa.

jatkuu...

onko uskovat enää itselleen rehellisiä?
onko uskovissa "varkaita" jotka koittavat päästä oikotietä taivaaseen?

24.2.2008

Elävästä elämästä vartiointi- ja turvallisuusalalla

Vartijoille puheeksi koko turvallisuusalan rehellisyys

Vartija ei ole luottovartija ennen kuin hän on saanut tulikasteen. Jo pikkupoikana olin kassakaappitehtaassa töissä, jonne tuotiin silloin tällöin vanhoja takapihalle ruostuneita kassakaappeja avattavaksi. Minä olin silloin vasta 18 vuotta, enkä siis mikään järjenvalo. Minua ei ollut ennen koeteltu tulella. Elimme silloin vielä aivan -80 luvun alkupäiviä. Eräänä keväänä meille tuotiin pieni lattiamallinen kassakaappi, eikä omistaja osannut sanoa mitään, mitä se pitäisi sisällään. Mestari otti homman vastaan normaalisti ja kysyi sitten minne sisältö toimitetaan, jos sellaista on.

Omistaja oli hyvin vanha kauppias pohjoissuomesta, jolla ei tuntunut olevan kiire minnekään vaan toimi verkkaisesti vailla kiirettä, joka on tätä päivää.

Mestari sanoi minulle, että avaa sinä poika tuo kaappi ja minä lähden sillä aikaa hoitelemaan asioita kylille. Minäpä sitten tuumasta toimeen ryhdyin avaamaan kaappia. Kaappi oli ollut omistajan sanojen mukaan autotallin takana, seinää vasten nojallaan, ettei tartu maahan kiinni. No sepäs sitten selittikin kaiken, kun kaapin avasin. Kaappi oli täpötäynnä rahaa, vanhoja violettisia Snellman setelisatasia ja niitä sen ajan viiskymppisiä. Kassakaapin alaosa oli jäätynyt umpeen jonkin 20 asteen kulmassa, joten jouduin käyttämän talttaa, jotta saan sen alaosan seteliniput seinistä ja pohjasta irti. Niitä setelinippuja aikani heittelin muovikassiin ja kävi siinä kumma värähdys mielessä, mutta vain hetken. Mitäs jos heittäisin yhden nipun rintataskuuni, eihän sitä kukaan tietäisi. No, se oli vain hetken mietelmä ja se meni heti ohi. Raha oli asiakkaan rahaa, eikä minun. Niinpä minä jatkoin työni loppuun, mestari tuli ja kerroin mitä sisällä oli. Mestari ei ollut milläsikään, vaan sanoi että no, me viemme sitten rahat vain omistajalle. Eikä siinä sen enempää ihmetelty sitä projektia. Rehellisyys on itsestään selvyys, eikä mahdollisuus poiketa kaavasta.

Nykyään meillä on vartijoita, jotka varastavat yhtä paljon kuin kuka tahansa rikollinen jos siihen vaan antaa mahdollisuuden. Vartijan työkin joudutaan kontrolloimaan elektronisin tarkistustoimenpitein, jotta voidaan varmistaa työ tehdyksi. Toisin sanoen, vartijan ei enää tarvitse olla oikeasti edes rehellinen. Tässä tullaan siihen tilanteeseen, jossa näemme hyvät ja pahat virkavallan, julkishallinnon vallan ja muun lisenssein hallintavaltaa pitävien työläisten toimet, ovatko he aina niinkään rehellisiä. Onko vartiointiliikekään enää rehellinen, jos sen yritysarvoissa lukee, että parhaat ihmiset ja luotettava laatu. Kaikki tämä on ihan täysin silmälumetta ja asiakkaan pilkkaamista tyhmänä. Meillä on kolme isoa vartiointiliikettä ja niistä valtaosa syyllistyy juuri edellä mainittuun asiakkaan mielikuvien pettämiseen, koska ei pystytä asiakkaalle antamaan sitä mitä ollaan ennalta luvattu, eli parhaat ihmiset ja huippuunsa viritetty ammattitaito. Toivon että monet asiakkaamme lukee tämän ja ymmärtää mistä puhun vuosien kovan ammattitaidon pohjalta. Palkkamme on säälittävällä tasolla, koska he myyvät teille paskaa meidän maineemme kustannuksella ja palkkaavat teille sitten lapasia suoraan päiväkodista.

Se mikä tekee asiasta kristillistä, ei ole. En oikein enää vuosiin voinut tunnistaa yhtään kristillistä arvoa koko alalta, kun tämä oli ennen hyvinkin kristillinen, eli suojeluala. Ihmisistä välittämisen ja heidän omaisuutensa suojelu. Nykyään tälle alalle haluavat vain sellaiset henkilöt, joiden tarkoitusperät ovat hyvin itsekkäässä pohjassa kiinni. Luulenpa että peräti ihan pelkän oman respektin hakuisuudessa.

Nimimerkki Hipon esille tuoma sanoma Netmissionissa 11.10.2006

Jumalan ase nousee kohta Suomesta. Hän tulee julistamaan Jumalan auktoriteetilla. Hän sanoo: "Kuulkaa taivaat, kuulkaa maa, sillä Herran suu on puhunut!"

Hän ei ole ihmisten silmissä mitään. Hän on astioista halvin. Hän on ollut "erämaassa" jo aika kauan.

Kohta hänelle tulee Herran, Jumalan, maan ja taivaan Luojan sana, jonka hän tulee julistamaan heikkona, mutta täynnä Jumalan Pyhää Henkeä. Hän tulee ilmoittamaan Suomelle sen synnit, ja Jumalan seurakunnalle sen synnit voimalla mitä ei ole nähty meidän sukupolvessamme.

Jesaja 58:1: "Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niin kuin pasuuna, ILMOITA MINUN KANSALLENI HEIDÄN RIKOKSENSA JA JAAKOBIN HUONEELLE HEIDÄN SYNTINSÄ." Hän tulee julistamaan: "TEHKÄÄ PARANNUS JA USKOKAA EVANKELIUMI."



Jouko Pihon sivuilla oli ajankohtainen runo:

VARTIJA YÖSSÄ?

Eilen - se oli nimenomaan eilen! - minä itkin. Istuin vapaapäivänäni talon terassilla, katselin kaunista Suomen kesää! Ja Herra muistutti minua laulusta VARTIJA YÖSSÄ, muistutti kirjasta, jonka Hän v. 1997 osoitti kirjoittamaan: FINDIA STORY - the end. Ja illallakin minä itkin, ja surin sitä mitä edessä on. Kuka kuuntelee? Kuka uskoo? Kuka avaa sydämensä, korvansa? Ei, ei juuri kukaan! Mutta minä tahdoin totella, vaikka tuntuu että se on irrationaalista, typerää, turhaa... Niin on ollut aina. Kautta historian...

Laulu - runo - 1997

Hän oli vain vartija yössä, joka valvoo ja tähyää!

Ei lepoa hänellä työssä kun muurille yksin jää...

Siksi taivaalle katseensa nosti hän aamua kaihoten,

että vartiovuoronsa jälkeen - levon saisi ja vapauden!

Hän sai nuo vartijan vaatteet, ne puoleensa kutsuneet ei?

Sai pasunan käteen, ja tuuleen hän viestin ja sanoman vei...

Kun yö oli musta ja nukkui kaikki ihmiset paikoillaan,

kuului muurilta varoitushuuto... he unessaan nauroivat vaan!

Hän sai tuon vartijan mielen, se itkee ja vaikeroi...

vaikka siellä ja täällä vain kuului: laulu, huoleton soittokin soi!

Hän uupui - itki itsensä uneen, tuli enkeli lohduttamaan...

Ja jo parkua kaupungin kuuli - muurit murtuivat kokonaan!

Hän oli vain vartija siellä, niin pieni ja mitätön!

Näki haavoille ruoskitut juhdat, taakankantajat nääntyessään....

Nyt palaa - jo tulessa palaa!- Poissa muurit, ei vartijaa!

Ja pilvet surua sataa ylle surun ja itkevän maan!

Niin sammui pasunan ääni myrskytuulen pauhinaan,

ja tuhkana tuuleen haihtuvan näki kukkivan, vihreän maan!

C, by Maijaliisa Hiekkanen 1997,

sivu 101, kirjasta FINDIA STORY- 1997, ISBN 951-97855-0-7



esirukoilijan näky 30.6.2008

näyssä oli iso viljapelto kypsää viljaa korjattavaksi.

Mutta pellonreunalla oli iso kasa ruosteisia tylsiä sirppejä,

joilla ei voinut viljasatoa korjata ja siihen tippui Jeesuksen kyyneleitä.




Mirka Nurkan näky 14.7.2008

Näin viljapellon, jota katsoin ikään kuin maan tasolta. Vilja oli niin sankkaa, ettei korsien läpi nähnyt eteenpäin.

Vieressä näkyi terävä, teräksenkiiltävä ja tavallista leveämpi sirppi.

Ainoastaan yhdet kädet tarttuivat tuohon sirppiin ja alkoivat leikata viljaa kiireellä. Leikkaaja nosti valtavan lyhteen syliinsä ja vei jonkinlaiseen kuljetuskärryyn, jota lähti sitäkin kiireellä eteenpäin työntämään vain yksi työmies.

Näky on mielestäni selkeä; elonkorjuu alkaa, mutta leikkaajia on vähän. Herra kutsuu nyt seurakuntaansa tähän työhön.

tämä!!!

21.4.2007

Raamatun punainen lanka

Maailma on kuin ihminen jota kasvatetaan 6th vuotta, eli 6 päivää, ja seitsemännen, levätyn päivän päätyttyä ihminen on kypsä aikuinen.

Syntymä: Aluksi syntyessään ihmisellä on vain vaatimattomat henkiinjäämisvaistot ja tarpeet, aivan kuten maailman ihmisetkin saivat silloin Adamin ja Eevan jälkeläisilleen.

Lapsuus: Lapsi oppii rajat ja perusmoraalin pian ymmärryksen jälkeen, aivan kuin Mooses antoi lain juutalaisille.

Nuoruus: Nuoruudessa lapsi kasvaa ja tekee virheitä mutta saa paljon anteeksi, aivan kuten maailmakin sai Jeesuksen kuolemalla.

Aikuistuminen: Kun nuori aikuistuu, hänen odotetaan osaavan jo yhdistää sydämen moraali ja rajat joissa elää, aivan kuten Jeesus opetti apostoliensa kautta, lainkunnioitus ilman erillistä velvoitetta sydämenlakina Jeesuksessa.

Aikuistumiseen kypsyminen on maailman lepopäivä tuhatvuotinen valtakunnan aika joka kypsyy siellä lopullisesti Jumalan valtakuntaa varten.

Raamattu on Jumalan äärettömän viisauden tuote, jonka kirjat 66kpl muodostavat kuuden päivän ihmishistorian luomisesta Jeesuksen paluuseen. Ihmisen luku on siis kuusi.

Raamatun ehdoton päähenkilö on Jeesus. Kaikki kulminoituu hänen ympärilleen. Raamattu on suotu meitä varten, joiden vuoksi Jeesus kuoli ristillä.

Seurakunnat, seitsenjalkainen kynttilä, Efososta Laodikeaan kantaa ristiään aivan kuten Jeesus kärsimysten tiellä alkuseurakunnasta läpi seurakuntahistorian Efesosta lopunajan Laodikeaan. Lopulta jää jälkeen surun mustaama jälki. Näin me seurakunnat kannoimme sitä samaa ristiä läpi historian, kantaen samoja seurakuntien nimiä kuka ja mikä milläkin tavalla ontuen.

Jeesus kutsuu meitä seurakuntalaisia morsiamekseen jonka hän lupaa eräänä päivänä viedä taivaaseen.

Hänhän meni edeltä valmistamaan huonetta, morsiussviittiä, aivan meitä varten.

Raamattu kulminoituu siis Isään, joka järjesti pojalleen häät, eli Kristuksen morsian.

Raamatun koko alkujuoni pohjustaa monien tarinoiden kautta aivan alkumetreistä alkaen Jeesusta, uhraamisesta omastaan, uhrata rakkaimpansa ja viattomimman, mitä viattomampi ja rakkaampi, sitä parempi uhri. Esimerkiksi aivan alussa Kain ja Abel uhrasivat Jumalalle. Kain uhrasi hedelmiä ja sellaisia, Abel uhrasi elävän uhrin, eli arvokkaamman. Kunnes tuli Abrahamin vuoro uhrata, jolloin täyttyi uhrin arvon määrä, oma poika. Näin Jumala oli maailmalle näyttänyt mitä hän aikoo ja mihin uhraukseen hän on valmistautunut.

Jeesuksen tulemista ennusteltiin kuninkaana, vaatimattomana palvelijana, sekä pilkattuna uhrina jopa niin monin tavoin että sai sellaisen kuvan että olisi tulossa kaksikin Jeesusta. Lopulta kun Jeesus tuli, mahtui kuin mahtuikin nuo kaikki kuvaukset tähän ihmeelliseen persoonaan niinpä esiriput ja kirjat meni kahtia. Uhri ihmisten syntien puolesta oli uhrattu.

Vanha testamentti siis pohjusti ja ennusti tulevaa ja sitten alkoi uusi testamentti joka oikeastaan on vanhan testamentin selitysteos. Siinä käydään läpi uudelleen vanhan testamentin oppien merkitystä Jeesuksen tuoman rakkauden lain läpi katsottuna, joka ei oikeastaan ole lainsäädäntö, vaan elämäntapa ja usko siihen minkä lupauksen Jeesus antoi meille.

Isä antoi pojan uhriksi, poika lunasti isän lain ja elämän, joka ei olisi ilman ollut mitenkään mahdollista. Poika sai siis lain ja elämän, jotka hän lahjoittaa meille ilmaiseksi, kuka vaan haluaa ottaa ne, äärettömän suurta rakkautta ja epäitsekkyyttä koko ajatus. Se on Jeesuksen laki ja taustalla piilee kuitenkin Jumalan luonteen kuvaus, joka on ääretön rakkaus.

Raamattu on tehty niin monelle ihmiselle kuin on sen lukijaakin, siinäpä sen viisaus piilee. Moni lukee raamattua kuin hepo kuuntelee kellon kalkatusta jopa vuosikymmenet, tajuamatta siitä muuta kuin juuri ne tarinat ja ne henkilöt jotka siinä on. Raamatussa on tietokilpaa fariseuksille, muistamista viisaille neroille, siinä on elämänohjeita opettajille ja visaisia pähkinöitä knoppaajille.

Kaikkea löytyy kaikille.

Raamatussa on valtavia laskutoimituksia matemaatikoille, hamaan suureen tietotekniseen laskentaan saakka. Monet löytävät itsensä vuosiksi tutkimasta sukupuita ja ajanjaksoja. Historioitsijat löytävät historiaan omaa suolaansa yliopisto-opiskeluaineisiin saakka jne.

Raamattu on teoksena ylivoimainen ja täysin vertaansa vailla.

Raamatun punainen lanka on kuitenkin löydettävissä kaikkein halveksituimman, vähäpätöisimmän ja oppimattomimmankin ihmisen kyvyillä, koska raamatun punaisen langan avain on kaikki tietävä, näkevä ja voipa Suuren Jumalan lähettämä Pyhä Henki.

Siinä on koko Pyhän Raamatun punainen yksinkertainen lanka. Aamen ja Halleluja, Jeesus Kristus on kuoleman voittaja, kuninkaiden Kuningas ja herrain Herra.

lukekaa tämä ketju uudestaan!

lukekaa edelleenkin tämä ketju uudestaan! ;)