"Lapset kulkivat erään hajuvesikaupan ohi. Mainosikkunassa oli suuri purkki pisamavoidetta ja purkin vieressä juliste, johon oli kirjoitettu:KÄRSITTEKÖ PISAMISTA?
-Mitä tuossa mainoksessa sanotaan? Peppi kysyi.Hän ei osannut oikein hyvin lukea, koska ei halunnut käydä koulua kuten toiset lapset.
-Siinä on:Kärsittekö te pisamista,sanoi Annikka.
-Ihanko totta, sanoi Peppi miettiväisenä.-Nojaa, kohtelias kysymys vaatii kohteliaan vastauksen. Tulkaa, mennään sisään! Hän työnsi oven auki ja asteli kauppaan Tommi ja Annikka kintereillään. Myymäläpöydän äärellä seisoi vanhahko nainen.Peppi meni suoraan hänen luokseen.
-En minä kärsi, hän sanoi varmasti.
-Mitä sinä haluat?kysyi nainen.
-En minä kärsi, sanoi Peppi uudelleen.
-Mitä sinä oikein tarkoitat? sanoi nainen.
-En minä kärsi pisamista.
Silloin nainen käsitti. Mutta vilkaistuaan Peppiin, hän sanoi:-Mutta rakas lapsi, sinun kasvosihan ovat aivan täynnä pisamia.
-Niin ovat, sanoi Peppi.-Mutta en minä kärsi niistä. Minä pidän niistä. Hyvästi!"
-Mitä tuossa mainoksessa sanotaan? Peppi kysyi.Hän ei osannut oikein hyvin lukea, koska ei halunnut käydä koulua kuten toiset lapset.
-Siinä on:Kärsittekö te pisamista,sanoi Annikka.
-Ihanko totta, sanoi Peppi miettiväisenä.-Nojaa, kohtelias kysymys vaatii kohteliaan vastauksen. Tulkaa, mennään sisään! Hän työnsi oven auki ja asteli kauppaan Tommi ja Annikka kintereillään. Myymäläpöydän äärellä seisoi vanhahko nainen.Peppi meni suoraan hänen luokseen.
-En minä kärsi, hän sanoi varmasti.
-Mitä sinä haluat?kysyi nainen.
-En minä kärsi, sanoi Peppi uudelleen.
-Mitä sinä oikein tarkoitat? sanoi nainen.
-En minä kärsi pisamista.
Silloin nainen käsitti. Mutta vilkaistuaan Peppiin, hän sanoi:-Mutta rakas lapsi, sinun kasvosihan ovat aivan täynnä pisamia.
-Niin ovat, sanoi Peppi.-Mutta en minä kärsi niistä. Minä pidän niistä. Hyvästi!"
Vastaukset 2
Vanhimmat
Seurakuntalaiset kulkivat erään kirkon ohi.Ilmoitustaululla luki suurin kirjaimin kaipaatteko hengellistä elämää ja rauhaa sieluunne ja vieressä juliste, johon oli kirjoitettu:Kirkko avoinna katumukselle päivittäin klo 12:00-18:00.
-Mitä tuossa ilmoitustaululla oikein sanotaan? Kulkija kysyi.Hän ei osannut oikein hyvin lukea, koska oli huononäköinen ja kongitiiviset taidot olivat elämän stressin myötä kovasti huonontuneet jos miltei olemattomat sivistyneistöön verrattuna.
-Siinä on: Kaipaatteko hengellistä elämää ja rauhaa sieluunne?Kirkko avoinna katumukselle ja henkilökohtaisille keskusteluille papin kanssa päivittäin klo 12:00-18:00 ,sanoi parempinäköinen kanssakulkija.
-Ihanko totta, sanoi huononäköinen miettiväisenä.-Nojaa, kohtelias tarjous vaatii kohteliaan reaktion. Tulkaa, mennään sisään! Hän työnsi oven auki ja asteli kirkkoon parempinäköinen kanssakulkija kintereillään. Alttaripöydän äärellä seisoi keski-ikäinen pappi.Huononäköinen jaköyhäkin sivistymätön meni suoraan hänen luokseen.
-Kyllä minä haluan, hän sanoi varmasti.
-Mitä sinä haluat?kysyi pappi.
-Kyllä minä haluaisin, sanoi huononäköinen uudelleen.
-Mitä sinä oikein tarkoitat? sanoi pappi.
-Minun sieluni ja elämäni kärsii ja kaipaa hengellistä apua.
Silloin pappi käsitti. Mutta vilkaistuaan rahvaaseen huononäköiseen, hän sanoi:-Mutta rahvas hyvä, sinun elämäsihän on täysin rappiolla ja huonosti ei minulla ole teille tälläisille aikaa eikä mielenkiintoa, oliko vielä muuta urani ja elitistinen elämäni odottaa ... jaa ja pappien päivätkin ovat aivan nurkalla?
-Niin on, sanoi huononäköinen rahvas.-Ja minä kärsin siitä ilman apuasi. Hyvästi!"
Niin, nuo katumuksen kärsimykset ovat nykyään kuin vanhempainillat kouluissa muinoin. Niissäkin kävi ainoastaan hyvien lasten vanhemmat paistattelemassa. Parasta jättää katumukset odottamaan toisia aikoja ja pappeja.
Joskus kyllä pistää silmään joidenkin elitististen asenne muka valitusta joukosta.