Ovatko ateistit älykkäämpiä?

"Ovatko ateistit älykkäämpiä?"

Riippuu siitä ketä ateistia tarkastellaan. Esim. minä olen ateisti enkä mielestäni ole älykkäämpi kuin ihmiset yleensä.

»Ovatko ateistit muita älykkäämpiä myös muiden kuin itsensä mielestä?»

Ateistin oma käsitys suhteellisesta älykkyydestään lienee jokaisen ateistin itsensä oma. Kuitenkin joidenkin tutkimusten mukaan uskonnottomuus ja ateismi kuulemma korreloivat korkeamman älykkyysosamäärän kanssa, kun vertailukohtana ovat uskonnolliset ihmiset.

»Vahvistaako Prometheus -leirin nakusaunominen pikkutyttöjen kanssa ja pornolehtien varastoiminen ja jakaminen kadulla vapareiden moraalista ylivertaisuutta kirkkoon kuuluviinnähden?»

Ei vahvista. Suomalaiseen saunomiskulttuuriin ei yleensä näytä kuuluvan esim. alastomuuteen liittyviä seksuuaalisia tabuja, jolloin tuollainen vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta ei itsessään ole kyseenalaista. Kyseenalaista on sen sijaan se, että "pikkutytöt" ilmiselvästi pyritään seksualisoimaan vaparikritiikissä. Miksi näin on?

Pornolehtiä ei käsittääkseni kenenkään ole ollut pakko ottaa vastaan, joten silläkään asialla ei liene mitään tekemistä moraalisen paheellisuuden kanssa sinänsä. Näin ollen esittämäsi huomiot mainitsemistasi toimista eivät ole mielekkäitä moraalin mittareita millään tavalla, mutta sinun moraalistasi ne kyllä kertovat vähän yhtä ja toista.

»Kieliikö vaparijohdon ryyppääminen valtionavun turvin ekonomisesta nerokkuudesta vai pelkästään ilmaisen viinan himosta?»

Kyse voisi yhtä hyvin olla sekä molemmista, jommasta kummasta tai ei kummastakaan. Asia pitäisi erikseen selvittää asianomaisilta.

»Onko yleinen tapa lyödä isäpappaa turpiin vai onko kirkkoon kuuluvat edelleen sitä mieltä, että " kunnioita vanhempiasi jotta kauan eläisit ja menestyisit maan päällä"»

Käsittääkseni tapa ei ole yleinen. Jostain syystä sinulla näyttää olevan tarve yleistää se, mikä edelleen kertoo lisää omasta moraalistasi ja argumentaatiokyvystäsi. Käsittääkseni myöskään kirkkoon kuuluminen ei näytä olevan mikään perheväkivallan este pohdiskelemastasi mielipiteestä huolimatta.

Mikäli ateistit ovat keskimääräistä älykkäämpiä, he osaavat ainakin peittää sen todella hyvin.

Ateistit eivät ole sen älykkäämpiä kuin muutkaan. Uskovaisuus on tunne-elämän häiriö, josta moni älykäskin kärsii. Jossain piireissä käytetäänkin koko älyllinen kapasiteetti järkeistämään lähtökohtaisesti järjettömiä asioita.

"Kieliikö vaparijohdon ryyppääminen valtionavun turvin ekonomisesta nerokkuudesta vai pelkästään ilmaisen viinan himosta?"
Alkoholin tarjoileminen kirkoissa jopa alaikäisille vasta osoittaakin suunnatonta älykkyyttä.

Kristittyjen tapa uskoa olemattomiin ei ole kovin älykästä.
Asiallisesti se on erittäin tyhmää.

Minä olen isäpappa ja jos minua yritetään lyödä turpiin niin minä lyön takaisin ja sen jälkeen ei kukaan enää lyö ketään ..

Viimeisestä lauseesta kysyn koska lakkasit hakkaamasta vaimoasi? Keksitkö näitä vääriä todistuksia taivaspisteiden toivossa?

Ainakin ateistit ovat älykkäimpiä kuin aloittaja propagandateksteineen joka luulee niiden menevät mukisematta läpi.

"Vahvistaako Prometheus -leirin nakusaunominen pikkutyttöjen kanssa ja pornolehtien varastoiminen ja jakaminen kadulla vapareiden moraalista ylivertaisuutta kirkkoon kuuluviinnähden?"

Saunominen on vapaaehtoista eikä siellä ketään käytetä hyväkseen,

Lisäksi näytät typeryydessi luulevan että vaparit edustavat ateistaja

"Kieliikö vaparijohdon ryyppääminen valtionavun turvin ekonomisesta nerokkuudesta vai pelkästään ilmaisen viinan himosta?"

Sinähän tuota väitettäsi typeryydessäsi jaksat jankkaa vuodesta toiseen vaikka vapareiden edustaja on sen sinulle avartanut monta kertaa uudelleen ja uudelleen mutta jankkaat samaa mantraa kuin mikäkin puupää.

"Onko yleinen tapa lyödä isäpappaa turpiin vai onko kirkkoon kuuluvat edelleen sitä mieltä, että " kunnioita vanhempiasi jotta kauan eläisit ja menestyisit maan päällä""

Tuossakina asiassa sinä idioottimaisesti toistat itseäsi vaikka vapareiden kaveri on sinulle selittänyt toistamiseen mikä juopporetku hänen isänsä oli, lisäksi kohtahan kuuluu vanhaan testamenttiin mikä ei ole osaa kristinuskoa.

Joten kyllä Ateistit ovat ainakin ketjun aloittajaa huomattavasti älykkäämpiä.

Kysymyksen asettelu on väärä. Pitäisi paremminkin kysyä ovatko älykkäämmät ateisteja.
Tähän kysymykseen vastaus on kyllä.

Kyllähän sen pitäisi jokaiselle "terveelle" ihmiselle olla itsestäänselvyys.
Ei kai mikään tyhmä ny keksisi olla uskomatta varmoihin näkymättömiin, sekä kuulumattomiin ja mukaviin henkiolentoihin.

Onhan se todistettu ihan empiirisestikin että ateistit ovat älykkäämpiä kuin uskovaiset. Kuten vaikkapa aloittaja joka luulee että ateisti on sama asia kuin vapaa-ajattelijoiden liiton jäsen. Mitä tulee alastomuuteen pikkulasten kanssa, niin sehän on uskovaisten piirissä suhteellisen yleistä. Varsinkin pappien ja kuoripoikien välillä...

Uskovaiset eivät käy saunomassa, koska heidän Jumalansa loi heidät omaksi kuvakseeen eli haiseviksi apinoiksi. Lapsia he pedofiilaavat, koska se on heidän mielestään niin älykästä. Älykästä on myös kaatuilla selälleen hurmostilaisuuksissa ja jokeltaa sen jälkeen siansaksaa. Lisäksi on älykästä ihmeparantua sairauksista, joista ei ihme kyllä ihmeparannukaan.

"Tutkimus: Liberaalit ja ateistit muita älykkäämpiä
01.03.2010 13:38

Ajatusmaailmaltaan liberaalit, ateistit ja parisuhteessa uskolliset miehet ovat keskimäärin muuta väestöä älykkäämpiä ainakin, jos on uskomista CNN.com-verkkosivustolla julkaistuun kehityspsykologi Satoshi Kanazawan tuoreeseen tutkimukseen.

Laajaan amerikkalaiseen tilastoaineiston pohjautuvan tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka luonnehtivat itseään poliittisilta näkemyksiltään liberaaleiksi ja uskonnollisilta asenteiltaan ateisteiksi ylsivät muita korkeampaan älykkyysosamäärään. Sama ilmiö liittyy myös miehiin, jotka ovat parisuhteessaan uskollisia. Tämä ei päde kuitenkaan naisiin.

Arvostetussa London School of Economics and Political Science -yliopistossa työskentelevän Kanazawan mukaan älykkyysosamäärien väliset erot eivät ole ällistyttävän suuria, mutta 6-11 pisteen poikkeavuudet ovat tilastollisesti merkittäviä. Tutkimus julkaistaan myöhemmin tässä kuussa Social Psychology Quarterly -lehdessä.

Tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset, jotka kuvasivat itseään "hyvin konservatiivisiksi" saavuttivat keskimäärin 95 pisteen älykkyysosamäärän, kun taas itseään "hyvin liberaaleiksi" luonnehtineet henkilöt ylsivät keskimäärin 106 pisteen älykkyysosamäärään.

Maailmankatsomuksena konservatismi pyrkii säilyttämään asiat ennallaan, mikä on turvallisempi lähestymistapa kuin liberaalien pyrkimys hakeutua uusien asioiden pariin.

Ateistit ylsivät keskimäärin 103 pisteen älykkyysosamäärään uskovaisten älykkyysosamäärän jäädessä keskimäärin 97 pisteeseen.

- Historiallisesti kaikkea uutta ja erilaista on pidetty uhkana uskonnollisten näkemysten kannalta, lähes kaikissa uskonnollisissa järjestelmissä on kysymys pysyvyydestä, Kanazawa selittää tutkimustuloksiaan.

- Kehityshistoriallisesti uusien ajatusten omaksumisessa on järkeä koko lajin kehityksen kannalta. On täysin luonnollista, että älykkäämmät ihmiset ovat muita todennäköisempiä omaksumaan näitä uusia ajatuksia, selittää George Washington -yliopiston professori James Bailey.
IS"

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2010922

Älykkyys ja uskonnollinen usko – statistiikkaa

Alla oleva teksti esittelee lyhyesti kaikki yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset (ennen vuotta 1986) älykkyysosamäärän (eli ÄO:n, eng. IQ) ja uskon välisestä suhteesta. Artikkeli on paljon velkaa Free Inquiryn (1986) vastaavalle artikkelille. Alkuperäisen artikkelin sisältöä ei ole oleellisesti muutettu, tähän artikkeliin on kuitenkin lisätty muutama muu tutkimus aiheesta älykkyys ja uskonnollisuus. Omat kommentit alkuperäiseen artikkeliin on julkaistu kurssivoidulla tekstillä.

Joistain tutkimuksista puuttuu tarkat tekijöiden nimet ja vuosiluvut, lisäksi muutamissa artikkelin esiintuomissa tutkimuksissa on käytetty ns. sekundalähteitä. Artikkelin kieliasua ei ole myöskään tarkastettu. Pahoitteluni, koetan tehdä kyseisille asioille jotain lähiaikoina.
Opiskelijoista tehtyjä tutkimuksia

1. Thomas Howells, 1927
Tutkimus tutki 461 oppilaan älykkyyttä ja totesi että uskonnollisesti konservatiiviset "ovat, yleisesti ottaen, heikompia älyllisissä kyvyissä".

2. Hilding Carlsojn, 1933
Tutki 215 oppilasta ja totesi että "älykkäillä oppilailla on taipumus sympatisoida enemmän... ateismia".

3. Abraham Franzblau, 1934
Tähdensi Howellsin ja Carlsonin tutkimuksia ja testasi Termanin älykkyystestillä 354 juutalaista lasta, 10-16 ikävuoden väliltä. Tutkimuksessa selvisi uskonnollisuudella olevan negatiivinen suhde älykkyyteen (ts. ei-uskonnolliset ovat älykkäämpiä).

4. Thomas Symington, 1935
Testasi 400 oppilaan älykkyyttä lukioissa ja kristillisissä ryhmissä. Hän totesi, "on olemassa jatkuva positiivinen suhde vapaamielisellä ajattelulla ja älyllisillä kyvyillä..."

5. Vernon Jones, 1938
Testasi 381 oppilasta, todeten "on olemassa viitteitä positiivisesta yhteydestä vapaamielisen ajattelun ja älykkyyden välillä".

6. A. R. Gilliland, 1940
Muista aikaisemmista tutkimuksista poiketen, huomasi vain "pienen tai olemattoman yhteyden älykkyyden ja jumaluskon välillä".

7. Donald Gragg, 1942
Todisti päinvastaisen yhtäläisyyden ACE testin ja Thunderstonen "reality of god" testin välillä (ts. ei-uskonnolliset ovat jälleen älykkäämpiä).

8. Brown ja Love, 1951
Denverin yliopistossa 613 mies- ja naisopiskelijaa testattiin. Keskiverto ÄO oli ei-uskovien keskuudessa 119, kun uskovilla tulos oli ainoastaan 100. Ei-uskonnollisten keskimääräinen tulos oli parempi kuin 80 % väestöstä, uskonnollisten ollessa keskitasoa. Heidän löytönsä "vahvistivat Howellsin tulosta".

9. Michael Argyle, 1958
Tuli älykkyystestisarjassaan tulokseen "vaikka älykkäät lapset pitävät vahvemmin kiinni uskonnollisista käsitteistä, he ovat myös ensimmäisiä jotka uskaltavat kyseenalaistaa uskonnon ja älykkäistä opiskelijoista erittäin harvat hyväksyvät uskonnollisia uskomuksia".

10. Jeffrey Hadden, 1963
Ei löytänyt yhteyttä älykkyyden ja arvosanojen välillä. Löytö oli poikkeava, koska GPA arvosanat ovat yleensä vahvasti kytköksissä älykkyyteen. Muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa Wisconsin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.

11. Young, Dustin and Holtzman, 1966
Uskonnollisuus laski sitä mukaan kuin GPA arvosanat paranivat.

12. James Trent, 1967
Teetti kyselyn 1400 lukion päättävillä opiskelijoilla. Hän ei löytänyt suuria eroja, mutta älykkäiden opiskelijoiden osuus oli tutkimuksessa ylimitoitettu.

13. C. Plant ja E. Minium, 1967
Älykkäät opiskelijat olivat vähemmän uskonnollisia, sekä ennen että jälkeen lukion.

14. Robert Wuthnow, 1978
532 opiskelijasta, 37 % kristityistä, 58 % kristinuskon jättäneistä ja 53 % ei-uskonnollisista saavutti yli keskiverron SAT testissä. (SAT on amerikkalainen älykkyystesti)

15. Hastings ja Hoge, 1967, 1974
Tutki 200 lukiolaista, eikä löytänyt huomattavaa yhteyttä.

16. Norman Poythress, 1975
Keskiverto SAT arvosanat ovat vahvasti anti-uskonnollisilla 1148, keskiverto anti-uskonnollisilla 1119, hieman anti-uskonnollisilla 1108 ja uskonnollisilla 1022.

17. Wiebe ja Fleck, 1980
Tutki 158 mies- ja naispuolista Kanadan yliopiston opiskelijaa. Hän raportoi "ei-uskonnollisten oppilaiden olevan usein erittäin älykkäitä" ja "huomattavasti älykkäämpiä kuin uskonnollisten oppilaiden".
Muita

Pratt (1937) tutki 3 040 opiskelijaa paikallisessa osavaltion julkisessa lukiossa (uskonnollisuus mitattiin virallisen kuuluvuuden perusteella), ja totesi että "mihinkään kirkkoon kuulumattomat, saavat matalamman ACE tuloksen kuin oppilaat missä tahansa uskonnollisessa ryhmässä".

Francis (1979) (käyttäen rukoilun ja kirkkoon kuuluvuuden tiheyttä mittarina) tutki 2 272 ala-asteen opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä ja totesin "ettei löytänyt minkäänlaista yhtäläisyyttä ÄO:n ja uskonnollisen käytöksen välillä, kontrolloiden vanhempien yhteiskuntaluokan".

Francis (1986) toisti vanhemman tutkimuksensa ja päätyi samoihin tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 6 955 opiskelijaa 9-11 ikävuoden väliltä.
Oppilaitosten väliset vertailut

1. Rose Goldsen, 1952
Niiden opiskelijoiden prosentuaalinen osuus jotka uskoivat jumalaan seuraavissa yliopistoissa: Harvard 30; UCLA 32; Dartmouth 35; Yale

"Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa



Ulsterin yliopiston emeritusprofessori Richard Lynn on herättänyt kiivasta keskustelua Britanniassa väitteillään, että älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille.

Lynnin mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Professorin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla.


Lynn perustelee väitettään muun muassa sillä, että arvostetun Royal Society -tiedeseuran jäsenistä vain reilu kolme prosenttia ilmoittaa olevansa uskossa, kun Britannian koko väestön keskuudessa osuus on liki 70 prosenttia.

Emeritusprofessori toteaa myös, että esikoululaisista suurin osa uskoo Jumalaan, mutta teini-iässä moni alkaa epäillä uskoaan älykkyyden lisääntyessä. Lisätodisteita hän on löytänyt kyselytutkimuksista, joiden vastaukset viittaisivat siihen, että ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, ovat muita harvemmin uskossa.


Akateemisessa maailmassa Lynchin johtopäätöksiä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.

"Uskon ja älykkyyden yhdistäminen tällä tavoin voi johtaa trendiin, jossa usko aletaan nähdä yksinkertaisena ja primitiivinä. Kyse on kuitenkin moninaisista uskonnollisista ja kulttuurisista kysymyksistä", huomautti professori Gordon Lynch Lontoon Birkbeck Collegesta.

Tohtori David Hardman Lontoon Metropolitanin yliopistosta muistutti, että uskon ja järjen välistä kausaalisuhdetta on vaikea todistaa. Hän myönsi kuitenkin, että älykkyyden on havaittu olevan yhteydessä kykyyn – tai ehkä pikemminkin haluun – kyseenalaistaa instituutioita, joita kohtaan ihmiset kokevat voimakkaita tunteita.


Lynnin ajatuksista kertoivat Telegraph-lehden verkkosivut keskiviikkona. Aihe kirvoitti nopeasti vilkkaan keskustelun, jossa muun muassa arvosteltiin Lynnin ajatusten pinnallista ymmärtämistä.

Lynn on aiemmin herättänyt keskustelua älykkyyden yhteydestä sukupuoleen ja etniseen taustaan."

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiprofessori Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa/1135237125805

"Brittiprofessori: Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa

Ulsterin yliopiston emeritusprofessori Richard Lynn on herättänyt kiivasta keskustelua Britanniassa väitteillään, että älykkyys vähentää uskon merkitystä paitsi yksilölle myös kokonaisille yhteiskunnille.


Lynnin mukaan viime vuosisadalla kiihtynyt länsimaisten yhteiskuntien maallistuminen on yhteydessä keskimääräisen älykkyysosamäärän kasvuun. Professorin mukaan uskonnollisuus väheni ja keskimääräinen älykkyys lisääntyi 137 kehittyneessä maassa 1900-luvulla.

Lynn perustelee väitettään muun muassa sillä, että arvostetun Royal Society -tiedeseuran jäsenistä vain reilu kolme prosenttia ilmoittaa olevansa uskossa, kun Britannian koko väestön keskuudessa osuus on liki 70 prosenttia.

Emeritusprofessori toteaa myös, että esikoululaisista suurin osa uskoo Jumalaan, mutta teini-iässä moni alkaa epäillä uskoaan älykkyyden lisääntyessä. Lisätodisteita hän on löytänyt kyselytutkimuksista, joiden vastaukset viittaisivat siihen, että ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, ovat muita harvemmin uskossa.


Akateemisessa maailmassa Lynchin johtopäätöksiä on arvosteltu turhasta yksioikoisuudesta.

"Uskon ja älykkyyden yhdistäminen tällä tavoin voi johtaa trendiin, jossa usko aletaan nähdä yksinkertaisena ja primitiivinä. Kyse on kuitenkin moninaisista uskonnollisista ja kulttuurisista kysymyksistä", huomautti professori Gordon Lynch Lontoon Birkbeck Collegesta.

Tohtori David Hardman Lontoon Metropolitanin yliopistosta muistutti, että uskon ja järjen välistä kausaalisuhdetta on vaikea todistaa. Hän myönsi kuitenkin, että älykkyyden on havaittu olevan yhteydessä kykyyn – tai ehkä pikemminkin haluun – kyseenalaistaa instituutioita, joita kohtaan ihmiset kokevat voimakkaita tunteita.


Lynnin ajatuksista kertoivat Telegraph-lehden verkkosivut keskiviikkona. Aihe kirvoitti nopeasti vilkkaan keskustelun, jossa muun muassa arvosteltiin Lynnin ajatusten pinnallista ymmärtämistä.

Lynn
on aiemmin herättänyt keskustelua älykkyyden yhteydestä sukupuoleen ja etniseen taustaan."

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Brittiprofessori Älykkäät ihmiset ovat muita harvemmin uskossa/1135237125805

"Vahvistaako Prometheus -leirin nakusaunominen pikkutyttöjen kanssa ja pornolehtien varastoiminen ja jakaminen kadulla vapareiden moraalista ylivertaisuutta kirkkoon kuuluviinnähden?"

Niin riparit ja Prometheus-leirit ovat kummatkin nuorelle täysin vapaaehtoisia. Ei kummassakaan pakoteta sekasaunaan vastakkaisen sukupuolen kanssa. Kyllä ne pikkupojat näkevät alastomia pikkutyttöjä ja pikkutytöt alastomia pikkupoikia ilman kumpaakaan leiriä, jos niikseen haluavat.

Pornolehtiä ei ole vaparit jakaneet koskaan ihan oma-aloitteisesta syystä tai pakottamalla vaan syynä on ollut uskovilta ensin paljon isompaa provokaatiota, johon on vastattu takaisin.

Siis, ateistit ovat jokaisessa tapauksessa viisaampi, verrattuna ei ateistisiin.
On asioita joiden yli uskovaisten ymmärrys yllä, sillä esteenä on aivojen matala suoritustaso, joka taasen ilmenee parhaiten joukkoliikehdintänä, mikä puolestaan lisää tyhmyyttä. (joukossa tyhmyys tiivistyy).

Ateistit uskovat että heidän järjellään on järjetön alkuperä, järjetön luoja. Täysin sattumanvaraista ja spontaania on siis ateistien järki, puhumattakaan muista ominaisuuksista. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.

Vapaa-ajattelijoiden pornopervoilu on erinomainen syy luopua ateismista.

Ainakin täältä palstalta löytyy muutama uskova tyhjänjauhaja, joiden älyntuotokset eivät päätä huimaa.,,

Älykkyyttä ei ole järkevää tutkia siten, että määritellään jokin matemaattinen arvo testien perusteella ja sanotaan sen perusteella toisten olevan älykkäämpiä kuin muiden. Ne testit puoltavat aina teoreettisesti suuntautuneita ihmisiä ja sorsivat käytännöllisesti lahjakkaita tai huonon koulutuksen saaneita ihmisiä. Huonon koulutuksen saanut ihminen ei ole välttämättä vähemmän älykäs kuin hyvän koulutuksen saanut, mutta hyvä koulutus johtaa tutkittavan parempaan tulokseen (suurempaan älykkyysosamäärään) kuin huonon koulutuksen saaneella. Tämä on muuten fakta, josta ateistit vaikenevat kuin muuri. Miksi?

Älykkyystestit suosivat teoreettisesti lahjakkaita ja korkean koulutuksen saaneita ihmisiä, mutta sorsivat käytännöllisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka eivät ole saaneet korkeaa koulutusta. Taiteilijat, kirjailijat, muusikot, urheilijat, pastorit, käsityöläiset ym. voivat menestyä huonosti älykkyystesteissä, mutta he eivät ole välttämättä vähemmän älykkäitä kuin testeissä menestyneet teoreetikot. Tuloksiin vaikuttaa testiin osallistujan koulutus ja kulttuurinen tausta sekä testin laatijan päätökset, jotka eivät ota huomioon käytännöllisesti lahjakkaita ihmisiä riittävällä tavalla.

Kun älykkyystestien mukaan luokitellaan ihmisiä ja sanotaan jonkin ihmisryhmän olevan muita älykkäämpi, niin se on usein rasismia ja johtaa helposti vihapuheisiin sekä rikoksiin. Uskovaiset ateistit ovat vääristäneet metatutkimuksen tuloksia heille edullisella tavalla ja saaneet siten aikaan halveksuntaa uskovaisia kohtaan, mikä on johtanut syrjintää, kiusaamiseen ja eriarvoiseen kohteluun työyhteisössä ja oppilaitoksissa.

Jonkun tietyn ihmisryhmän älykkyyden vertaaminen muihin ihmisryhmiin on jo lähtökohtaisesti ongelmallista moraalin kannalta, koska se johtaa väistämättä siihen, että ns. älykkäämpi ihmisryhmä halveksuu vähemmän älykästä ihmisryhmää ja se johtaa yhdenvertaisuuden periaatteen rikkomiseen. Kun tähän liitetään tutkimusten virheet ja tarkoitushakuisen tuloksen saavuttaminen virheellisen menetelmän avulla, niin voidaan puhua jo rikoksesta tiettyä uskovien ihmisryhmää vastaan. Uskovaiset ateistit ovat siihen syyllisiä.

Sen sijaan, että yritettäisiin mitata ihmisryhmien älykkyyttä, olisi syytä kannustaa ihmisiä hyvään käytökseen ja lähimmäisen rakkauteen. Tämä ei onnistu siten, että jaetaan ihmiset älykkyyden mukaan parempiin ja huonompiin ihmisiin. Kaikkein älykkäimmät ihmiset voivat olla rikollisia ja toimia moraalittomasti tai etiikan vastaisesti, mutta vähemmän älykkäät osaavat ehkä rakastaa ja pitää huolta läheisistään paremmin kuin sydämettömät ja kylmät ateistit, joille lähimmäisen rakkaus on utopiaa ja kuusi viimeistä käskyä tyhmää moralisointia.

Oletko ollut protuleirillä että voit sanoa varmaksi että siellä on nakusaunomista?!

En ole huomannut että vaparijohto olisi erityisesti ryypännyt sen enempää kuin muutkaan. Ei taida ne uskovaisetkaan viinilasiinsa sylkeä! Onko totta että luulevat viiniä jeesuksen verenä! On meinaan jeesuksellanne ollut sitten hyvin alkoholipitoista verta, mutta ei ole ollut mikään ihme kun yhtään jeesustelijoiden saarnojakaan kuulee niin ei sitä mieltä voi koskaan olla uskovainenkaan ryyppäämättä, sillä sitten kannattaisi kääntyä terveyslääkärin puoleen!

Kristityt ovat kaikki kannibalisteja kun jeesuksen vertakin luulevat juovansa! :D

Tiedä häntä... Mutta tieteellinen yleissivistys ja ns. urbaaniajattelu on hyvällä tasolla.

>>>>>>>>>>Ovatko ateistit muita älykkäämpiä myös muiden kuin itsensä mielestä?<<<<<<<<

Apostoli paavali kirjoitti Korinton srk:lle 1.Kor.1: 17"... Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi. 18. Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 19. Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".

20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi? 21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, 22. koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, 23. me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, 24. mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus...."

Vähemmistöt on usein älykkäämpiä kuin enemmistöt, siksi ateistit USAssa on älykkäämpiä kuin uskovaiset, mutta suomessa jossa on enimmäkseen ateisteja, uskovaiset voi olla jonkin verran älykkäämpiä. Se johtuu siitä että vähemmistönä joutuu kyseenalaistamaan enemmän ja ajattelemaan enemmän itsenäisesti, koska ympäröivä yhteiskunta ajattelee eri tavoin.

Useat tutkimukset* ovat näyttäneet, että ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin teistit. Ei kuitenkaan pidä mennä harhaan statistiikkojen kanssa. Kirjo on valtava. On todella tyhmiä ateisteja ja todella fiksuja teistejä.

Syyksi tähän tilastolliseen eroon on esitetty se, että älykkäämmät ihmiset pystyvät keskimäärin paremmin kriittiseen analyyttiseen ajatteluun myös omia uskomuksia kohtaan. Uskontoja perustellaan tunteenomaisilla argumenteilla, jotka eivät kestä kriittistä tieteellistä analyysiä.

On myös älykkäitä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan sovella kriittistä ajatteluaan uskontoon. Ihmiset eivät ole vain analyysi-koneita, vaan tunteilla on suuri merkitys. Jos joku asia tuntuu väärältä, meidän saattaa olla vaikea hyväksyä tätä, vaikka järki sanoo, että näin on. Esimerkkinä voisin ottaa oman äitini uskomuksen, että paha saa *aina* palkkansa - myös maan päällä. Hän ei pysty myöntämään, että voi olla paha ihminen, joka eli onnellisen elämän, vaikka muut joutuivat kärsimään hänen vuokseen.

*)
https://www.psypost.org/2019/11/meta-analysis-of-83-studies-produces-very-strong-evidence-for-a-negative-relationship-between-intelligence-and-religiosity-54897

Katkeruutta havaittavissa aloittajan viestissä.

Pelkkää perusteetonta mustamaalaamista koko viesti mikä kertoo enemmän aloittajan omista salatuista fantasioista kuin mistään muusta.

Pitäisikö ilmoittaa FBI:lle että ratsaisivat aloittajan koneen?