Tämä YLE:n artikkeli valaisee taustoja sille mistä syistä nämä nuorukaiset pyrkivät Eurooppaan.
http://yle.fi/uutiset/eurooppaan_1600_eurolla_valimeren_ihmissalakuljettaja_kertoi_ylelle_miten_bisnes_toimii/8033842
Otteita jutusta:
"
Arviolta 90 prosenttia Italiaan suuntaavista veneistä lähtee Libyasta, ja kyydissä on siirtolaisia eri puolilta Afrikkaa ja Lähi-itää.
"
– Kymmeneltä illalla lähdimme liikkeelle. Etenimme merellä läpi yön, muttemme päässeet kansainvälisille vesille, mistä oli tarkoitus soittaa meripelastukseen, Hydara sanoo.
"
Länsiafrikkalaiset olivat maksaneet libyalaisille salakuljettajille tuhat Libyan dinaaria eli noin 700 euroa. He olivat työskennelleet Libyassa jopa kaksi vuotta salakuljetusrahojen ansaitsemiseksi.
"
Välimeren riskit tunnetaan
Tunisissa paluuta odottaneet nuoret miehet sanovat tienneensä kyllä merimatkan vaaroista lähtiessään Länsi-Afrikasta.
– Tiedän, että elämässä on riskejä. Kun kävelet kadulla, auto voi ajaa ylitsesi, sanoo Hydara.
– Mutta monet ystäväni ovat matkanneet tätä reittiä ja ovat nyt Italiassa. Kaikki ystäväni ovat Italiassa, hän jatkaa.
– Meilläpäin on sanonta, että jos et tee mitään, et saa mitään. Tiesin riskeistä, mutta olin kuullut ihmisistä jotka ovat päässeet Eurooppaan ja saaneet elämänsä kuntoon. Sanoin, että haluan lähteä. Minulla ei ole elämää Senegalissa, kertoo 28-vuotias Jusmane Dieme.
– Olemme kuulleet veneiden uppoamisesta televisiosta, sanoo puolestaan Bala Jallow.
– Mutta Italiaan päässeet ystäväni soittelivat minulle ja kysyivät, milloin olet tulossa. Sanoin, että tulossa ollaan, Jallow kertoo.
"
Kuulostaisi siltä, että Välimeren yli matkustamisessa vaarallisillakin aluksilla ei ole kyse sodan pakenemisesta, vaan nuorten miesten tietoisesta riskinotostan paremman elämän saavuttamiseksi.
http://yle.fi/uutiset/eurooppaan_1600_eurolla_valimeren_ihmissalakuljettaja_kertoi_ylelle_miten_bisnes_toimii/8033842
Otteita jutusta:
"
Arviolta 90 prosenttia Italiaan suuntaavista veneistä lähtee Libyasta, ja kyydissä on siirtolaisia eri puolilta Afrikkaa ja Lähi-itää.
"
– Kymmeneltä illalla lähdimme liikkeelle. Etenimme merellä läpi yön, muttemme päässeet kansainvälisille vesille, mistä oli tarkoitus soittaa meripelastukseen, Hydara sanoo.
"
Länsiafrikkalaiset olivat maksaneet libyalaisille salakuljettajille tuhat Libyan dinaaria eli noin 700 euroa. He olivat työskennelleet Libyassa jopa kaksi vuotta salakuljetusrahojen ansaitsemiseksi.
"
Välimeren riskit tunnetaan
Tunisissa paluuta odottaneet nuoret miehet sanovat tienneensä kyllä merimatkan vaaroista lähtiessään Länsi-Afrikasta.
– Tiedän, että elämässä on riskejä. Kun kävelet kadulla, auto voi ajaa ylitsesi, sanoo Hydara.
– Mutta monet ystäväni ovat matkanneet tätä reittiä ja ovat nyt Italiassa. Kaikki ystäväni ovat Italiassa, hän jatkaa.
– Meilläpäin on sanonta, että jos et tee mitään, et saa mitään. Tiesin riskeistä, mutta olin kuullut ihmisistä jotka ovat päässeet Eurooppaan ja saaneet elämänsä kuntoon. Sanoin, että haluan lähteä. Minulla ei ole elämää Senegalissa, kertoo 28-vuotias Jusmane Dieme.
– Olemme kuulleet veneiden uppoamisesta televisiosta, sanoo puolestaan Bala Jallow.
– Mutta Italiaan päässeet ystäväni soittelivat minulle ja kysyivät, milloin olet tulossa. Sanoin, että tulossa ollaan, Jallow kertoo.
"
Kuulostaisi siltä, että Välimeren yli matkustamisessa vaarallisillakin aluksilla ei ole kyse sodan pakenemisesta, vaan nuorten miesten tietoisesta riskinotostan paremman elämän saavuttamiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näinhän se on ihan selvästi. Pääpointtihan on se, että he haluavat tulla turvpaikanhakijana tai pakolaisena saadakseen itselleen ilmaisen elättämisen saapumismaassa, vaikka oikeutta siihen ei ole.
Maksavat sitten Suomesta saaduilla avokätisillä avustuksilla tai sitten rikoksilla, muita keinoja ei ole.
Poliitikot mukana pakolaisbisneksessä
Sunnuntai 20.9.2015 klo 07.46
Yksityisen vastaanottokeskuksen hallituksessa istuu entinen ja nykyinen kansanedustaja.
Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy.
Maahanmuuttovirasto perustaa uuden vastaanottokeskuksen Espoon Otaniemeen. Vastaanottokeskuksen pyörittämisestä vastaa Luona Oy. (ANTTI NIKKANEN)
Maahanmuuttovirasto ilmoitti keskiviikkona perustavansa Espoon Otaniemeen vastaanottokeskuksen aikuisille turvapaikanhakijoille.
Viraston mukaan entisen Pelastusopiston kiinteistöön perustettavan vastaanottokeskuksen toiminnan käynnistämisestä ja ylläpitämisestä vastaa Luona Oy.
Kesän alussa nimensä Luonaksi vaihtanut yritys (ent. Barona Hoiva Oy) kuuluu työntekijöitä ja asumispalveluja välittävään Barona-konserniin.
Barona on tarjonnut kriisimajoitusta Helsingin kaupungille toisen tytäryhtiönsä Forenomin kautta. Kriisimajoitus on ollut Baronalle äärimmäisen tuottoisa bisnes.
Uudella vastaanottokeskuksella on aluksi valmius sataan asukkaaseen, mutta paikkamäärää voidaan kasvattaa viikossa jopa 300-400 asukkaaseen.
Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa ei ole aiemmin ollut yksityisten yritysten ylläpitämiä vastaanottokeskuksia.
Suuria summia
Maahanmuuttoviraston mukaan yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa valtiolle keskimäärin noin 40 euroa per turvapaikanhakija.
- Tämä valtakunnallinen keskiarvo pätee myös Luona Oy:n kohdalla, viestintäpäällikkö Hanna Kautto maahanmuuttovirastosta sanoo.
Kauton mukaan tilanteen kiireellisyydestä johtuen kirjallinen sopimus on vielä tekemättä.
Suullinen sopimus kuitenkin löytyy ja sen perusteella Luona veloittaa palveluksistaan saman verran kuin esimerkiksi Suomen Punainen Risti (SPR) tai kunnat.
Sadan turvapaikanhakijan majoittaminen maksaa valtiolle noin 4 000 euroa vuorokaudessa eli 120 000 euroa kuukaudessa.
Valtakunnallisen keskiarvon mukaan 400 turvapaikanhakijan majoittaminen on kuukausitasolla jo lähes puolen miljoonan euron suuruinen bisnes.
Vuositasolla puhutaan lähes kuudesta miljoonasta eurosta.
Maahanmuuttoviraston mukaan satoja turvapaikanhakijoita majoittavan vastaanottokeskuksen pyörittäminen vaatii paljon henkilökuntaa.
- Sata henkeä vaatii 9-10 työntekijää ja kolme sataa jo 18-19 työntekijää. Eli henkilöstökulut ovat varmasti suuret tälle (toiminnan) ylläpitäjälle, Kautto sanoo.
Tuttuja nimiä
Koko Barona-konsernin liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Barona Hoivan osuus tästä oli 3,5 miljoonaa euroa, mutta tulos painui lähelle nollaa.
Luonan hallituksen puheenjohtajana toimii Helsingin kaupungin ex-sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, joka siirtyi Baronan leipiin viime vuoden keväällä.
Hädänalaisten ihmisten majoittaminen on Voutilaiselle tuttu bisnes, sillä hän vastasi Helsingin kaupungin hätämajoituksen ostosta vuoden 2012 loppuun asti.
Voutilainen johti myös Helsingin kaupungin asettamaa kriisimajoitustyöryhmää, joka luovutti loppuraporttinsa vuoden 2013 lopussa.
Luonan muut hallituksen jäsenet ovat Baronan toimitusjohtaja Markus Oksa, kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok), ex-kansanedustaja Ulpu Iivari (sd) ja ydinvoimayhtiö Fennovoiman entinen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri. Natri on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) puoliso.
Ulpu Iivari
Ulpu Iivari
Sanna Lauslahti
Sanna Lauslahti
Tavallista bisnestä
Entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Iivari kertoo olevansa mukana puhtaasti hallitusammattilaisena.
- Olen ollut aikaisemmin Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallituksessa, joten tämä on tietyllä tavalla jatkoa sille, Iivari sanoo.
Viime vuoden keväällä perustetun Luonan on Iivarin mukaan tarkoitus tuottaa jatkossa myös vanhuksille suunnattuja palveluita.
- Tämä on kokonaan uusi yritys, jota on tässä nyt rakenneltu, Iivari sanoo.
Iivarin mukaan vastaanottokeskus on yritykselle bisnes muiden joukossa.
- Me teemme tätä ihan samoilla ehdoilla kuin SPR:kin. Ei siinä ole mitään sen kummempaa, Iivari sanoo.
Lauslahden mukaan osakeyhtiön tehtävä on tehdä bisnestä. Kuten Iivarikin, Lauslahti on mukana strategisena hallitusammattilaisena, ei osakkeenomistajana.
- Bisnekseen liittyy eettisiä kysymyksiä ja meidän tehtävä on tuoda hallitustyöskentelyssä tätä eettistä puolta näkyviin, kokoomuksen kansanedustaja sanoo.
Kovaa kritiikkiä
Helsingin kaupungin ja Baronan väliseen "hätätilabisnekseen" kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran jo pari vuotta sitten.
Helsingin kaupunginhallituksen jäsen ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Veronika Honkasalo jätti kaupunginvaltuustolle maaliskuussa 2013 kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, miten sosiaali- ja terveysvirasto on päätynyt kalliiseen yhteistyösopimukseen Baronan tytäryhtiön Forenomin kanssa.
Honkasalo kertoi saaneensa sosiaali- ja terveysvirastolta tiedon, jonka mukaan Helsingin kaupunki oli maksanut Forenomille tilapäismajoituksen kuluina noin kahdeksan miljoonaa euroa vuo
Matkustavat velaksi jolloin rikollisliigat alkavat perimään maksua kiristämällä.