Varusmiesten luottamus kouluttajiin ja koulutukseen on parantunut.
Varusmiehet luottavat kouluttajiin ja varusmiesesimiehiin aikaisempaa enemmän. Tämä käy ilmi äskettäin julkaistusta Risto Sinkon tekemästä yliopistollisesta tutkimuksesta (väitöskirjatutkimus). Varusmiehet myös suhtautuvat saamaansa koulutukseen positiivisemmin.
Tulokset ovat seurausta tavoitteellisesta työstä. Koulutukseen on puolustusvoimissa panostettu paljon.
Sinkon väitöstutkimus tarkkailee varusmiespalveluksen koulutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä – erityisesti maanpuolustustahtoa. Tutkimuksen mukaan varusmiesten yleinen maanpuolustustahto on pitkällä aikavälillä lievästi laskenut.
Sinkon mukaan maanpuolustustahdon laskusta ei kannata huolestua, sillä se aaltoilee yleistä turvallisuusilmapiiriä mukaillen: turvallisuusasiat vaipuvat usein rauhallisina aikoina taka-alalle.
– Viime aikoina lisääntyneet levottomuudet – esimerkiksi Ukrainassa – voivat tuottaa uusia tuloksia. Tuoreimpien kyselyiden mukaan trendi olisi jo kääntymässä, Sinkko toteaa.
Tutkimuksen mukaan puolustusvoimat ei voi vaikuttaa nuorten maanpuolustustahtoon ennen varusmiespalveluksen alkua.
– Arkikielellä sanottuna vastuu maanpuolustustahdosta ennen varusmiespalvelusta on kodeilla ja kouluilla. Niiden on pystyttävä tarjoamaan hyvät kasvamisen edellytykset, Sinkko painottaa.
Risto Sinkko väitteli aiheesta ”Maanpuolustustahto asevelvollisen koulutuksen ja palveluksen onnistumista selittävänä tekijänä” perjantaina 18. syyskuuta.
Eli mukavaa huomata että vaikka pitkän ja vakaan sekä turvallisen syvän rauhan aikana maanpuolustustaho on vähän hitaasti laskenut niin sen on nyt kuitenkin taas viime aikoina havaittu nousevan. Lisäksi vaikka kotona kasvatus olisikin heikkotasoista eikä koulussakaan asiaa saataisi korjattua niin sitten kuitenkin armeijassa saadaan kasvatuksen ja koulutuksen myötä tilanne asian suhteen vielä korjattua ja nostettua tahto puolustaa isänmaata.
Varusmiehet luottavat kouluttajiin ja varusmiesesimiehiin aikaisempaa enemmän. Tämä käy ilmi äskettäin julkaistusta Risto Sinkon tekemästä yliopistollisesta tutkimuksesta (väitöskirjatutkimus). Varusmiehet myös suhtautuvat saamaansa koulutukseen positiivisemmin.
Tulokset ovat seurausta tavoitteellisesta työstä. Koulutukseen on puolustusvoimissa panostettu paljon.
Sinkon väitöstutkimus tarkkailee varusmiespalveluksen koulutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä – erityisesti maanpuolustustahtoa. Tutkimuksen mukaan varusmiesten yleinen maanpuolustustahto on pitkällä aikavälillä lievästi laskenut.
Sinkon mukaan maanpuolustustahdon laskusta ei kannata huolestua, sillä se aaltoilee yleistä turvallisuusilmapiiriä mukaillen: turvallisuusasiat vaipuvat usein rauhallisina aikoina taka-alalle.
– Viime aikoina lisääntyneet levottomuudet – esimerkiksi Ukrainassa – voivat tuottaa uusia tuloksia. Tuoreimpien kyselyiden mukaan trendi olisi jo kääntymässä, Sinkko toteaa.
Tutkimuksen mukaan puolustusvoimat ei voi vaikuttaa nuorten maanpuolustustahtoon ennen varusmiespalveluksen alkua.
– Arkikielellä sanottuna vastuu maanpuolustustahdosta ennen varusmiespalvelusta on kodeilla ja kouluilla. Niiden on pystyttävä tarjoamaan hyvät kasvamisen edellytykset, Sinkko painottaa.
Risto Sinkko väitteli aiheesta ”Maanpuolustustahto asevelvollisen koulutuksen ja palveluksen onnistumista selittävänä tekijänä” perjantaina 18. syyskuuta.
Eli mukavaa huomata että vaikka pitkän ja vakaan sekä turvallisen syvän rauhan aikana maanpuolustustaho on vähän hitaasti laskenut niin sen on nyt kuitenkin taas viime aikoina havaittu nousevan. Lisäksi vaikka kotona kasvatus olisikin heikkotasoista eikä koulussakaan asiaa saataisi korjattua niin sitten kuitenkin armeijassa saadaan kasvatuksen ja koulutuksen myötä tilanne asian suhteen vielä korjattua ja nostettua tahto puolustaa isänmaata.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.