Tasa-arvo ottaa takapakkia, kiitos vain hallitus
Torstai 24.9.2015 klo 12.27
Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen on huolissaan. Hallituksen kaavailemat heikennykset työehtoihin heikentävät erityisesti naisten asemaa.
Tasa-arvoon kohdistuvat odotukset eivät olleet alun perinkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa. Hallitusohjelmassa tasa-arvoasiat on kuitattu toteamalla, että Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.
Silti se, että hallitus iski niin jyrkästi julkisen sektorin työntekijöihin ja naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, tuli järkytyksenä. Valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.
- Mielenkiintoista on, että hallituksen mukaan toimien vaikutukset eri sukupuoliin on arvioitu. Kukaan ei vain ole kertonut, miten. Ilmeisesti hallitus katsoo, että tasa-arvovaikutuksia ei ole, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.
Hallitus haluaa heikentää sairauspäivien korvaustasoa, puolittaa ylityökorvauksia ja laskea sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin. Monen vuosiloma lyhenee.
Yle Uutisten laskelmien mukaan esimerkiksi sairaanhoitajan 3 085 euron palkka laskisi satasella ja lähihoitajan 2 637 euron palkka 70 euroa.
Entä naisten eläkkeet?
Tasa-arvon näkökulmasta vaikutukset huolestuttavat Pyykköstä. Vuorotyötä tekee useampi kuin joka neljäs naispalkansaaja. Naisten vuorotyö sijoittuu enimmäkseen julkiselle sektorille, miesten vuorotyö taas usein paremmin palkatulle yksityiselle sektorille.
- Pakkolait ovat vain osa naisten asemaan vaikuttavista päätöksistä. Samaan aikaan subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan ja kauppojen aukiolon vapauttamista suunnitellaan. Kuinka moni yksinhuoltajaäiti pystyy yhdistämään ilta- tai yötyön ja lastenhoidon?
Pyyköstä mietityttää, miten ensimmäisen sairauspäivän maksattaminen työntekijällä vaikuttaa.
- Pienituloinen tulee sairaana töihin. Sairaus pitkittyy ja leviää. Kerrannaisvaikutukset voivat olla isot.
Missään ei ole nostettu esiin sitä, että palkkojen alennukset vaikuttavat myös naisten eläkkeisiin.
Aikeet jakavat naiset
Hallituksen aikeet jakavat naiset jyrkästi kahtia. Moni itsensä työllistävä ajattelee, että koska he itse sairastavat omaan piikkiin, muutkin saavat sairastaa. Osa ihmettelee, eikö kustannussäästöjä voida hakea muista kuin heistä, joilla on jo entuudestaan tiukkaa.
- On näkynyt kirjoituksia, joissa lähihoitaja kertoo hyväksyvänsä pakkolait, koska jotain on tehtävä. Totta kai siinä joukossa, johon suurimmat vaikutukset kohdistuvat, on sellaisiakin naisia, joille palkan alentuminen ja muut toimet eivät tuota ongelmia. Tähän vaikuttavat paljon asuinpaikka ja perhetilanne.
Niinpä. On eri asia olla sairaanhoitajana Kälviällä ja elää insinöörimiehen ja kahden lapsen ydinperheessä kuin asua pääkaupunkiseudulla kahden lapsen yksinhuoltajaäitinä, joka elättää perheensä sairaanhoitajana.
- Esimerkiksi asumiskustannuksia ei oteta päätöksissä huomioon, vaikka syytä olisi. Palkat eivät ole pääkaupunkiseudulla juuri sen isommat kuin muualla.
Torstai 24.9.2015 klo 12.27
Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen on huolissaan. Hallituksen kaavailemat heikennykset työehtoihin heikentävät erityisesti naisten asemaa.
Tasa-arvoon kohdistuvat odotukset eivät olleet alun perinkään korkealla hallituksen prioriteettilistassa. Hallitusohjelmassa tasa-arvoasiat on kuitattu toteamalla, että Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.
Silti se, että hallitus iski niin jyrkästi julkisen sektorin työntekijöihin ja naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin, tuli järkytyksenä. Valtaosa julkisen sektorin työntekijöistä on naisia.
- Mielenkiintoista on, että hallituksen mukaan toimien vaikutukset eri sukupuoliin on arvioitu. Kukaan ei vain ole kertonut, miten. Ilmeisesti hallitus katsoo, että tasa-arvovaikutuksia ei ole, sanoo Naisasialiitto Unionin pääsihteeri Milla Pyykkönen.
Hallitus haluaa heikentää sairauspäivien korvaustasoa, puolittaa ylityökorvauksia ja laskea sunnuntaikorvauksia 75 prosenttiin. Monen vuosiloma lyhenee.
Yle Uutisten laskelmien mukaan esimerkiksi sairaanhoitajan 3 085 euron palkka laskisi satasella ja lähihoitajan 2 637 euron palkka 70 euroa.
Entä naisten eläkkeet?
Tasa-arvon näkökulmasta vaikutukset huolestuttavat Pyykköstä. Vuorotyötä tekee useampi kuin joka neljäs naispalkansaaja. Naisten vuorotyö sijoittuu enimmäkseen julkiselle sektorille, miesten vuorotyö taas usein paremmin palkatulle yksityiselle sektorille.
- Pakkolait ovat vain osa naisten asemaan vaikuttavista päätöksistä. Samaan aikaan subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan ja kauppojen aukiolon vapauttamista suunnitellaan. Kuinka moni yksinhuoltajaäiti pystyy yhdistämään ilta- tai yötyön ja lastenhoidon?
Pyyköstä mietityttää, miten ensimmäisen sairauspäivän maksattaminen työntekijällä vaikuttaa.
- Pienituloinen tulee sairaana töihin. Sairaus pitkittyy ja leviää. Kerrannaisvaikutukset voivat olla isot.
Missään ei ole nostettu esiin sitä, että palkkojen alennukset vaikuttavat myös naisten eläkkeisiin.
Aikeet jakavat naiset
Hallituksen aikeet jakavat naiset jyrkästi kahtia. Moni itsensä työllistävä ajattelee, että koska he itse sairastavat omaan piikkiin, muutkin saavat sairastaa. Osa ihmettelee, eikö kustannussäästöjä voida hakea muista kuin heistä, joilla on jo entuudestaan tiukkaa.
- On näkynyt kirjoituksia, joissa lähihoitaja kertoo hyväksyvänsä pakkolait, koska jotain on tehtävä. Totta kai siinä joukossa, johon suurimmat vaikutukset kohdistuvat, on sellaisiakin naisia, joille palkan alentuminen ja muut toimet eivät tuota ongelmia. Tähän vaikuttavat paljon asuinpaikka ja perhetilanne.
Niinpä. On eri asia olla sairaanhoitajana Kälviällä ja elää insinöörimiehen ja kahden lapsen ydinperheessä kuin asua pääkaupunkiseudulla kahden lapsen yksinhuoltajaäitinä, joka elättää perheensä sairaanhoitajana.
- Esimerkiksi asumiskustannuksia ei oteta päätöksissä huomioon, vaikka syytä olisi. Palkat eivät ole pääkaupunkiseudulla juuri sen isommat kuin muualla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.