Seurustelen ihanan pojan kanssa. mutta nyt entinen rakkaus ilmestyy takaisin kuvioihin. Mulla on tunteita sitä poikaa kohtaan vieläkin. Kaiken sen jälkeen mitä se mulle joskus teki. Se haluaa nähä mut.. Enkä mä voi sanoa sille ei. En osaa. En oo koskaan osannut. Mä välitän siitä pojasta vieläkin todella paljon ja tekisin mitä vaan sen puolesta. Pelottaa nähä se koska tiedän ja pelkään todellakin että mun tunteet sitä kohtaan herää taas. Ja se on ainoa ihminen joka saa multa jalat alta pelkällä halauksella tai katseella.. Rakastan poikaystävääni mutta joskus tunteilleen ei kai vaan voi mtn. Mitä voisin tehdä? uskallanko tavata toisen pojan vaikka on suuri mahdollisuus että tunteet herää? kiitos.
Tunteilleen ei voi mtn, vai voiko?
lildevil
5779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joskus sydän sanoo toista ja järki toista. tiedä kumpaa kuuntelee. mun mielestä näet sen pojan, sittenhän vasta tiedät. älä pelkää. itse tekisin noin. se ei ole helppoa varsinkin kun seurustelet toisen kanssa, mutta jos tämä poika ei saa sua tuntemaan niinkuin tämä toinen.. sitä ei voi tietää. Aika näyttää. Uskon ja tiedän että kaikki menee hyvin. onnea:)
että noi tunteet ei oo sulla koskaan kuolleetkaan. Joten ne ei ainakaan enää herää erikseen :)
Jos haluat ex:n tavata, mene jonnekin yleiselle paikalle ja SANO asiasta nykyiselle poikaystävällesi, ettei hän mahdollisesti kuule asiasta joltain toiselta (mikä vasta herättää monet muutkin tunteet..) Tapaa ex ystävänä. Mieti, kannattaako riskeerata nykyistä - mainitsemaasi - ihanaa suhdetta entisen takia, kun ero on joskus kuitenkin tullut ja jotainhan siinä on silloin mennyt pieleen. Onko ex "muka" ehtinyt muuttua tuossa ajassa? Palaisitko takaisin vanhaan kuvioon / oravanpyörään? Kannattaako? (kättä sydämelle!)
Itse en vanhaa soppaa kävisi lämmittelemään.
ehkä toivon että se ois muuttunut.. En haluiaisi enää ikinä kokea sitä tuskaa minkä kestin.. Enkä kestää valehtelua ja salailua. Mutta ehkä siinä ihmisessä vetää puoleensa juuri se tunne minkä se saa aikaan. Ihan mieletöntä miten sen seurassa ei voi olla hymyilemättä. Ehkä tunteet pelottaa mua. Enkä uskalla ajatella elämää ilman poikaystävääni vaikka uusi houkuttaa.
Itse sinä päätät mitä teet ja mikä on tärkeää. Kysyit kuitenkin neuvoa, ja muutaman kerran päätä seinään lyöneenä neuvoni on: älä tapaa entistäsi. Kyllä sinä pystyt sanomaan ei, ajattele vain niitä kurjimpia hetkiä joita hän on sinulle aiheuttanut. Ajattele vaikka, että hän pitää sinua niin kynnysmattona, että suhun saa pyyhkiä jalat mennen tullen. Ajattele itseäsi itkemässä taas, ja katumassa huonoa päätöstäsi. Joko pystyt siihen?
kiitos paljon kristiina. saatat olla oikeassa. Ehkä mä en halua enään uudestaan itkeä sen saman ihmisen perään.