Suomen ja Ruotsin raiskaustilastot rikkovat ennakkoluuloja
Suomessa vain joka neljäs seksuaalirikos ilmoitetaan poliisille. Asiasta tiedotetaan poliisille todennäköisimmin tuntemattomien tekemien tai vakavien rikosten osalta. Siten varsinaiset raiskaukset viedään tutkintaan merkittävästi yleisemmin kuin muu seksuaalinen ahdistelu. Ja puskaraiskaukset vielä useammin.
Vaikka kyse on vakavista rikoksista, mieltää joka toinen seksuaalisesti häiritty että kyseessä on yksityisasia. Näin ilmeisesti etenkin nuoret, jotka eivät välttämättä tunne oikeuksiaan eivätkä ymmärrä eroa laillisen seksuaalisen kanssakäymisen ja ahdistelun välillä.
Sama korostuu monissa maahanmuuttajaryhmissä. Niihin kuuluvien miesten perhepiirissä tekemät seksuaalirikokset tulevat tuskin juuri koskaan viranomaisten tietoon, kun taas maahanmuuttajamiesten tuntemattomiin kohdistamat kolttoset ilmoitettaneen lähes aina poliisille.
Kaikkiaan tilanteemme on kuitenkin paljon parempi kuin Ruotsissa. Siellä seksuaalirikoksista ilmoitetaan ainoastaan joka viides - kymmenes. Siitä huolimatta maa on kansainvälisissä vertailuissa oikea raiskausten tyyssija - heti toisena Etelä-Afrikan jälkeen.
Tämän kirjoituksen innoittaneet kaksi uutista oikaisevatkin sen harhaluulon, että Ruotsin järkyttävien raiskaustilastojen pääasiallisena syynä olisi uhrien lisääntynyt valmius ilmoittaa rikoksista. Sen sijaan sekä maan järkyttävät raiskausluvut että ihmisten haluttomuus kertoa seksuaalisesta ahdistelusta johtuvat tiettyjen väestöryhmien nopeasta kasvusta.
Myös Suomessa sekä maahanmuuttajien, että seksuaalirikosten määrä ovat kasvussa. Viime vuonna poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä oli yli tuhat kun se edeltävän kymmenen vuoden aikana oli ollut keskimäärin "vain" 800.
Optulan tutkimuksen mukaan vuoden 2013 selvitetyistä raiskauksista tekijänä on ollut ulkomaalainen 23 prosentissa. Kun tämä suhteutetaan ulkomaalaisten 3,8 prosentin osuuteen väestöstä nähdään, että maahanmuuton ja raiskaustem välinen syy - seuraussuhde on ilmeinen.
Edellä esitetty syy-seuraussuhde osoittaakin, että koska Ruotsissa maahanmuuttajien määrä on Suomeen verrattuna lähes kertaluokkaa suurempi, on maan edustus yhtenä maailman raiskauskeskuksena sen seurausta.
Lisäksi seksuaalirikosten Suomea alhaisempi ilmoittaminen vahvistaa jo edellä ja aiemminkin esittämäni käsityksen, jonka mukaan maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset tulevat kantasuomalaisten tekemiä harvemmin viranomaisten tietoon. Toisin sanoen se kumoaa usein jopa tutkijoiden esittämän päinvastaisen käsityksen, jonka mukaan maahanmuuttajien yliedustus tilastoissa johtuisi vain siitä, että heidän tekemänsä rikokset ilmoitettaisin kantaväestön konnuuksia helpommin viranomaisille.
http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/02/suomen-ja-ruotsin-raiskaustilastot.html
Suomessa vain joka neljäs seksuaalirikos ilmoitetaan poliisille. Asiasta tiedotetaan poliisille todennäköisimmin tuntemattomien tekemien tai vakavien rikosten osalta. Siten varsinaiset raiskaukset viedään tutkintaan merkittävästi yleisemmin kuin muu seksuaalinen ahdistelu. Ja puskaraiskaukset vielä useammin.
Vaikka kyse on vakavista rikoksista, mieltää joka toinen seksuaalisesti häiritty että kyseessä on yksityisasia. Näin ilmeisesti etenkin nuoret, jotka eivät välttämättä tunne oikeuksiaan eivätkä ymmärrä eroa laillisen seksuaalisen kanssakäymisen ja ahdistelun välillä.
Sama korostuu monissa maahanmuuttajaryhmissä. Niihin kuuluvien miesten perhepiirissä tekemät seksuaalirikokset tulevat tuskin juuri koskaan viranomaisten tietoon, kun taas maahanmuuttajamiesten tuntemattomiin kohdistamat kolttoset ilmoitettaneen lähes aina poliisille.
Kaikkiaan tilanteemme on kuitenkin paljon parempi kuin Ruotsissa. Siellä seksuaalirikoksista ilmoitetaan ainoastaan joka viides - kymmenes. Siitä huolimatta maa on kansainvälisissä vertailuissa oikea raiskausten tyyssija - heti toisena Etelä-Afrikan jälkeen.
Tämän kirjoituksen innoittaneet kaksi uutista oikaisevatkin sen harhaluulon, että Ruotsin järkyttävien raiskaustilastojen pääasiallisena syynä olisi uhrien lisääntynyt valmius ilmoittaa rikoksista. Sen sijaan sekä maan järkyttävät raiskausluvut että ihmisten haluttomuus kertoa seksuaalisesta ahdistelusta johtuvat tiettyjen väestöryhmien nopeasta kasvusta.
Myös Suomessa sekä maahanmuuttajien, että seksuaalirikosten määrä ovat kasvussa. Viime vuonna poliisin tietoon tulleiden raiskausten määrä oli yli tuhat kun se edeltävän kymmenen vuoden aikana oli ollut keskimäärin "vain" 800.
Optulan tutkimuksen mukaan vuoden 2013 selvitetyistä raiskauksista tekijänä on ollut ulkomaalainen 23 prosentissa. Kun tämä suhteutetaan ulkomaalaisten 3,8 prosentin osuuteen väestöstä nähdään, että maahanmuuton ja raiskaustem välinen syy - seuraussuhde on ilmeinen.
Edellä esitetty syy-seuraussuhde osoittaakin, että koska Ruotsissa maahanmuuttajien määrä on Suomeen verrattuna lähes kertaluokkaa suurempi, on maan edustus yhtenä maailman raiskauskeskuksena sen seurausta.
Lisäksi seksuaalirikosten Suomea alhaisempi ilmoittaminen vahvistaa jo edellä ja aiemminkin esittämäni käsityksen, jonka mukaan maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset tulevat kantasuomalaisten tekemiä harvemmin viranomaisten tietoon. Toisin sanoen se kumoaa usein jopa tutkijoiden esittämän päinvastaisen käsityksen, jonka mukaan maahanmuuttajien yliedustus tilastoissa johtuisi vain siitä, että heidän tekemänsä rikokset ilmoitettaisin kantaväestön konnuuksia helpommin viranomaisille.
http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2015/02/suomen-ja-ruotsin-raiskaustilastot.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maahanmuuttajat eivät tee rikoksia. Minä en ole lehdestä löytänyt ainuttakaan. Olkaa nyt ihmiset ihan huoletta. SPR hoitaa asiat varmasti hienosti.