Edelleenkin epäselvää, niin miten?
Laitetaanko kaikki jäljellejäävät linja-autoreitit kulkemaan Satakunnankatua pitkin?
Laitetaanko kaikki jäljellejäävät linja-autoreitit kulkemaan Satakunnankatua pitkin?
Ratikka poistaa ruuhkat Hämeenkadulta?
Tampereen.suurin.huijaus
117172
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 117
Vanhimmat
Linja-autot eivät aja enää keskustaan saakka. Ne ajavat vain liityntäliikennettä ratikkareitin varteen. Eli ensin mennään bussilla ratikkareitin varteen, odotetaan ratikkaa, ajetaan vähän matkaa sillä, odotetaan taas bussia ja ajetaan sillä perille.
Luulenpa, että joka tapauksessa linja-autoilla kulkemisen mahdollisuuksia vähennetään. Että saadaan ratikalle matkustajamäärät riittämään. Mutta ei ne silti riitä.
"Eli ensin mennään bussilla ratikkareitin varteen, odotetaan ratikkaa, ajetaan vähän matkaa sillä, odotetaan taas bussia ja ajetaan sillä perille."
Jos matkustat esim. Koivistonkylästä Kauppiin, niin miten se homma etenee?
Von Goethe ei auta tässä kyllä yhtään.
Luin tuolta ratikan sivuilta ja ikävä kyllä tämä on totta. Luulin, että täällä trollattiin. Onhan se aivan selvää, että jos ratikka pysähtyy ottamaan kyytiin bussilastillisia ihmisiä, niin sillä kestää todella pitkään päästä keskustaan. Esimerkiksi kun katsoo tuota ratakarttaa, niin Hervannasta lähtiessä on viisi vaihtopysäkkiä ennen keskustoria.
Tässä hankkeessa taidetaan mennä aika rankasti takapakkia. Pitänee muuttaa työpaikan viereen, jotta ei tarvitse käyttää julkisia.
Ei Hämeenkadulla voi olla ruuhkaa, koska siitä oli varaa poistaa kaksi kaistaa.
Hämeenkadun itäpäästä on tullut jonkinlainen sekopäinen sivukatu. Kohta siellä on vain sellaisia yrityksiä, jotka ovat normaalistikin sivukaduilla.
Eihän se mikään sivukatu ole. Uudistuksen jälkeen siellä on enemmän porukkaa kuin koskaan.
Onko jossain piilossa, kun niitä ei näy?
Ratikat ja bussit köröttää Hämpillä samaa kaistaa. Ei poistu ruuhkat.
Eivät bussit tule enää keskustaan vaan ratikkalinjan varteen. Eli ensin on vaihto bussista ratikkaan ja keskustan jälkeen takaisin bussiin.
Niin on ihanaa kuin helvetissä. Pakkasaamuina kuin r-ssän helvetissä.
Tämä saattoliikenneasia on suurelta yleisöltä pimitetty. Ratikkaa mainostetaan mukavana ja nopeana kulkuvälineenä. No eihän se ole kumpaakaan, jos ensin joudut odottamaan linja-autoa, ajamaan sillä ratikkapysäkille, odottamaan siinä ratikkaa, ja sitten taas ratikasta hypättyäsi odotat linja-autoa päästäksesi perille.
Nokialla on tällaista kokoomaliikennettä jo hetken aikaa kokeiltu niin, että reuna-alueilta tuodaan matkustajat autolla rautatieaseman viereen, ja siinä vaihdetaan Tampereelle menevään autoon. Vanhemmat ihmiset vierastavat tätä auton vaihtoa aivan suunnattomasti.
Onhan se aivan selvää, että homma ei voi hoitua nopeammin jos kyytiin otetaan useita bussilastillisisa ihmisiä yhdellä pysäkillä.
Työttömien ja toimeentulolla elävien autottomien elämää helpotetaan,
vaarana, että veronmaksajat muuttavat naapurikuntiin
Tyhymää porukkaa. Lukekaas mitä tuolla ylempänä on. Muuta perustelua ei tarvikaan ,joten ylitä tasoa.
No tämäpä vasta oli älykäs kommentti...
Kiitoksia.
Käväisin Tampereella, piti mennä ostoksille, mutta Hämeenkadulle ei enää päässyt parkkiin. Joten käynnit Sokoksessa, Halosella, Kosmetologikoululla ym. saivat jäädä. Pitää selvittää, miten pääsee ja pääseekö Seinäjoella vastaaviin palveluihin inhimillisen parkkeerauksen jälkeen. Mihinkään maanalaiseen parkkihalliin en lähde kävelemään, en ikinä.
Ei Hämeenkadun varteen ole päässyt parkkiin varmuudella kun -50 luvulla.
Sokoksessa,
Hah, etkö osannut ajaa Sokoksen omaan parkkiin. Se kun ei satu olemaan maan alla.
Voihan olla että poistaa sieltä mutta siirtää ne vain muualle. Eli mikä ilo siitä on ja kenelle? Miksi Hämppi olisi niin pyhä, että se tulee hiljentää ja muuttaa muut kadut täysin mahdottomiksi.
Ei Hämppi ole sen pyhempi paikka kuin muutkaan ja jälki näkyy jo. Iltapäivällä Satakunnankatu ja Rautatienkatu ovat jo ihan mahdottomia. Ihmisiä sitä asuu niidenkin varrella ja kävelee niiden jalkakäytävillä tai koettaa pyöräillä ja ovat aivan samanarvoisia kuin Hämpin käyttäjät, vaikka kaikki eivät sitä näytä tunnustavan.
Ajatus on sama minullakin. Miksi todella Hämeenkadun itäpää tulee saada jonkunlaiseksi hiljaisuuden kammioksi jos ja kun muut kadut pilataan samalla täysin kelvottomiksi.
Yrittäjien reaktiona asiakaskatoon ja asiakaskannan laadun madaltumiseen on valittaminen ja kaupallisemman liiketilan etsiminen muualta. Mitä siinä muuta enää...
Pian on Hämpillä halpaa liiketilaa pizzerioille. Ja kirppiksille.
On se vaikeeta, miten te yleensä pysytte hengissä.
Alan olla sitä mieltä, ettei sitä ratikkaa tänne tarvita.
Kiitos viestistäsi. Joka tosin on täysin turha, koska siinä ei ole mitään perusteluita.
http://nyt.fi/a1305990643621
Sähköbusseja tulossa vielä tänä vuonna mm. Helsinkiin ja Espooseen. Ratikat alkavat jäädä muinaisjäänteiksi!
”Sähköbusseista on tulossa vihdoin totta – myös Helsingissä.
Eikä Helsinki ole yksin: sama suuntaus on muun muassa Pariisissa, Lontoossa ja joissakin Kiinan kaupungeissa.”
Tulevaisuudessa on vaikea ymmärtää, että kadut ovat joskus olleet täynnä dieselautoja ja ratikoita.
Kahta viimesistä sanaa ei kyllä mainittu. Vieläkö siellä Ruskossa tehdään linja-autoja ainakin mahdollisuus olisi saada, jos Tampere suuntaisi Ratikka tarmonsa sähköbusseihin kuten Espoo uutinen:Espoossa on kokeiltu jo kahden vuoden ajan ulkomaisia sähköbusseja. Ne ovat ajaneet linjalla 11. Nyt kokeilu laajenee, ja käyttöön tulevat kotimaiset ajoneuvot.
Sähköbusseja on tilattu kaksitoista. Ne valmistaa sastamalalainen Linkker.
Lainaus "Ne valmistaa sastamalalainen Linkker"
Eipäs vaan sastamalainen FORTACO.
Kantsis väläyttää vihreetä valoo sähköbussikehittäjille Suomessa. Että tullaan oikeesti kans tilaamaan niitä. Mutta pökkelöt päättäjät uutisoi vaan ratikkaa. Kun lelu pitää saaha.
Eihän busseista luovuta missään suunnitelmissa. Ne ovat tarpeellisia. Ratikka ei poista niitten tarvetta eikä metro. Vai luopuuko pääkaupunkiseutu niistä?
Eli sähköbussithan tulee. Hesaan tulee ekat jo tänä vuonna. Ketuttaa kyllä rankasti, jos Tampere menee kustantaan ratikan ja sitten tulee ne sähköbussit tyrkylle. Ylikallis ratikka sitten koko systeemin tiellä. Ja rahoja ei saa takas
Otahan asioista ekax taustatietoa,ennenkuin kommentoit.
Mitkä ihmeen ruuhkat, autioin katu koko kantakaupungissa ja autioituu koko ajan lisää. Varsinkin kadun itäpää.
Jos tarkoitat autojen vähyyttä,niin ne ovat poissa. Muuten katu on liiankin täynnä ihmisistä. Onneksi teille on parkkihallit, otat vaan jalat alle tule ostoksille.
-----Muuten katu on liiankin täynnä ihmisistä.------
Ketä siellä muka on, ei juuri ketään. On vain tolloja pyöräilijöitä jotka ovat pelottaneet loputkin kauppojen ja kahviloiden asiakkaat pois. Koko ajan saa kävellessään vilkuilla olkansa yli minkänäköinen ja -kokoinen sälli sieltä on tulossa päälle fillarillaan.
Ilmankos se melko uusi kahvila Kulmakin joutui jo lopettamaan. Ei vaikuta kovinkaan vilkkaalta kadulta enää.
Yölläkö sinä hortoilet. Katu täyttyy ihmisistä, on siinä autokansalla ihmettelemistä. Tiedoksi, kaksi uuttakin kahvilaa on tullut. Sinä olet vainoharhainen pyöräilijöiden suhteen.Autoilijoita tarvitsee pelätä oikeasti.
"Tiedoksi, kaksi uuttakin kahvilaa on tullut."
Juu ja pitserioita ja kirppiksiä tulee. Tulee tosiaan Hämpille elämää. Kirppuja.
Juu, eilen oli keltakassista porukkaa Hämpin itäpäässä. Muulloin on ollut paljon hiljaisempaa.
.....Tiedoksi, kaksi uuttakin kahvilaa on tullut.....
Mitkä jos saa kysyy. Paitsi tietenkin kun ottaa riittävän pitkän ajan vertailuun niin löytyyhän niitä uusia vaikka 10.
Etkö jaksa mennä katsomaan.
Kirpputorit ovat todella suosittuja nykypäivinä. Tosin Tampereella hintataso on vähän turhan korkea. Alkuperäinen ajatus on unohtunut ja monet yrittävät tienata kierrätyksellään.
Hakee viinerit kaupasta muun ostoskäynnin ohessa ja menee kotiinsa keittämään kaffet, kuka maksaa pysäköinnistä ja kävelee saadakseen vielä kalliimmat kaffet kadulla missä ei ole mitään nähtävää.
Mikä ilo siitä on ja kenelle että Hämpin ruuhkat siirtyy muille kaduille. Tai on jo siirtynytkin. Kuka haluaa tulla keskustaa elävöittämään umpiruuhkaisia sivukatuja pitkin, ei niin kukaan. Keskusta autioituu ja on jo autioitunutkin.
Yksisuuntaisia katuja lisäämällä ja muuttamalla kävelykaduiksi saatiin ensin yksipuolistettua keskustan myymälävalikoimaa. Nyt se on alkanut karsiutua niin, että tyhjiä tiloja on ennätysmäärä. Ja yhä uudet yrittäjät tulevat kuittaamaan ulos.
Tulee sitten hiljakseen ensisille kärkipaikoille jotain isännöintitoimistoja, seksikauppoja, pubeja, toimistoja kokonaan umpeen teipatuin ikkunoin. Ja yhä vähemmän asiakkaita.
Ihanko tosi. Minusta sieltä poistuu turhat liikkeet. Harrasteliiketoimintaa tehneet eliittirouvat.
Mene katsomaan Jyväskylään tai Vaasaan missä siellä liikkuu porukka. Voin sanoa, että se ei ole autotien varrella. Kun autotiet alkaa, niin ihmiset loppuvat. Kukaan ei halua viettää aikaansa autotien varrella jos on vaihtoehtona autoton paikka. Silti kävelykatu tarvitsee liikkeen, joka vetää asiakkaita. Anttilan suunnalla oleva kävelykatu kärsii siitä, että siellä ei ole mitään syytä miksi ihmiset sinne suuntaan kävelisivät. Anttilassa kun käy lähinnä vain mummot nykypäivinä.
Jos Hämeenkatu olisi kävelykatu, niin siellä olisi varmasti kaksinkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna.
Täyttä p-skaa alusta loppuun.
Kummassakaan ei pyöri kuin opiskelijat, työssäkäyvillä ei ole aikaa ja kiinnostusta notkua jossain kävelykadulla. Ja juu onhan siellä Vaasassa tullut nähtyä alastomia opiskelijoita torilla, oli kait joku paikallinen riitti, mikäs siinä katsellessa litranen oluttuoppi seurana...
Kyllä siellä on porukkaa ihan lapsesta vaariin, koska kaikki keskustan palvelut on keskitetty tuonne mahdollisimman tehokkaasti. Siellä on tosiaan porukkaa oikeasti viettämässä aikaa toisin kuin Tampereen keskustassa, jossa on siihen surkeat puitteet autotien takia.
Mikä hän mättää, onko se ääretön itsekkyys,tyhmyys,kateus, joka saa vastustamaan kun jokin muuttuu. Luulisi tuollaisen olevan rasittavaa henkisestikin. Karavaani kulkee koirat räksyttää.
Onko se pitkittynyt työttömyys ja koulutuksen puute, joka estää näkemästä, että ratikkahanke on turha ja että siihen ei pidä missään tapauksessa hassata niitä satoja miljoonia, jotka on tarkoitus hassata. Verovarat pitää käyttää valistuneesti!!!
Esimerkiksi ratikkaan.
Ratikka on oikein tuhlauksen malliesimerkki!
Mikä on ratikan ja bussien vertailu luku. Eli montako euroa on kustannukset toisen hyväksi. Entä tilanne 20 vuoden päästä. Joudutaan kalusto uusimaan. Entä matkustajien määrä,kuinka matka-ajat pysyy vakiona.
Juu liikkuminen kulkuneuvoilla keskustassa vaan vaikeaksi ja pysäköinnin hinnat ylös ja kas, keskustan näivetys on kohta onnistunut ja ruuhkat poistuneet sieltä.
Hyvin bussit liikkuu ja pyörä, jalatkin toimii. Rahaakin on. Millä sinäkin raukka mitään ostat kun kitiset muutaman euron tähden. Auto pitää olla vaikka ei ole varaa käyttää,hölmö.
Nuo juttusi eivät mitenkään auta siihen, että keskusta-alue on Tampereella käytännössä pilattu. Ja miten se on tapahtunut: päättäjiemme päätöksillä. Pitkä lista virheellisiä ja tuhoisia päätöksiä. Ja sen kakun päälle vielä sietämättömän kallis ratikka. Niin varmaan tulee hyvä, juu!
Missä pihvi? Mielipide on sinun ja noteerattu. Minun mielestä parempaan päin mennään. Autot kuuluu parkkihalliin,se on iso parannus.
Ainoa keskustaa pillava tekijä on sen läpi kulkeva ajorata. Ilman sitä Tampereen keskusta olisi oikein viihtyisä. Ei ratikka ole paljon parempi, mutta on se vähän. Tosin vaihtojen takia koko idea on järjetön. Jos tunneli piti rakentaa, niin olisivat rakentaneet sen Hämeenkadun alle ja suora yhteys maanalaisiin parkkihalleihin. Hissillä maan pinnalle ostoksille ja viihtymään.
Sinähän autot ohjataan,vaan on huonot opasteet. Kait.
Terveisiä Hämeenlinnasta. Tampereen kokoiseen kaupunkiin ratikka. No huh huh, se on täyttä hulluutta ja ihan turha.
ja huh huh, että ratikka Hämeenlinnaankin
Pieksämäelle ratikka on ihan ehdoton. Kysy vaikka rakennusvirmalta.
Lättähattu sopii paremmin pieksämäjelle.
"Tämä saattoliikenneasia on suurelta yleisöltä pimitetty. Ratikkaa mainostetaan mukavana ja nopeana kulkuvälineenä."
No milläs luulit ratikalla pääseväsi useimpiin paikkoihin. Esim. Olkahisiin, Atalaan, Leinolaan, Kaukajärvelle, Takahuhtiin, Raholaan, Tesomalle.... jne jne.
Matka-aika ei todellakaan lyhene vaan pitenee. Ja menee stressaavammaksi vaihtoineen. Ei auta jos Keskustorilta pääset nopeasti ratikan kyytiin. Tuskinpa jatkoyhteysbussit kulkevat sen useammin kuin ennenkään. Niille ehtiminen sopivasti on vaan entistä hankalampaa!!!
En viitsi edes eritellä tarkemmin matkaa vaikkapa Atalasta Raholaan.....
Joudut odottamaan useinkin varmaan puoli tuntia vaihtopysäkillä laitakaupungilla, mikä on todella IHANAA!!!
Pitää asua ratikkareitin varrella.
Suurin osa TAmperelaisista ei asu. Ja liikkuu muutenkin ympäri kaupunkia. Ei vain keskustaan.
Kyllähän sen nyt jo jokaikinen tietää, että ratikka on piinallinen ratkaisu muutenkin kuin ylettömän kalleutensa vuoksi. Eräitten vaan on se lelu saatava kun se niitten mielestä on kiva näky. Se on aivan eilistä koko peli.
Kyllähän sen nyt järkevät ihmiset tietää ratikan edut ja edullisuuden. Auto kuuluu menneisyyteen. Senkin tietävät omilla aivoillaan ajattelevat älykkäät ihmiset. Mainosmanipulaation uhrit, autonhankkineet, itkevät täällä omaa saamattomuuttaan.
Ratikkareitin varrella olevien asuntojen hinnat nousee, ja vastaavasti kauempana ratikasta olevat alueet slummiutuvat. Eikä sekään kivaa ole, kun ratikalinjan varteen rakennetaan betonikuutioita vieri viereen.
Ja tiedoksi edelliselle kirjoittajalle, on paikkoja, jonne ei julkisella kulkuneuvolla pääse edes nyt, ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Nytkin junavuoroja ja linja-autovuoroja lopetellaan. Oma auto ei ole huviajeluväline, vaan tuiki tarpeellinen kulkuneuvo.
Kun muuttaa korpeen,ei voi odottaa ,saati vaatia palveluita. Silloin kuljetaan kukkaron ehdoilla.
Ei kaupungissa asuville, koska julkinen liikenne pelaa. Autot tulevat muuntumaan enemmän vuokrattavaan muotoon.
Ei siinä asuntojen hinnat mihinkään nouse, jos toimivan bussiliikenteen tilalle tulee liikennettä tukkiva ratikka.
Arvonnousu muissa ratikka kaupungeissa 20-30%.
Lähde?
Faktan löytää jos näet vaivaa,hinnat vaan nousee. Ratikan vastustajilla sen sijaan ei ole mitään tutkittua tietoa väitteittensä tueksi. Tämä on ainoa tosiasia heidän propagandassaan.
Eikö mieleesi ole tullut, että ratikan kehupuheet voivat olla yhtä lailla propagandaa?. Kun lobataan, jotain jätetään aina tarkoituksella kertomatta, ja sekin, mitä kerrotaan, saattaa olla ihan pikkasen väritettyä.
Eli ei siis olekaan lähdettä tuolle tiedolle? Olikin vain heitto vailla todellisuusperustetta.
Katsos kun koulutetut ihmiset osavat lukea tietoa ja analysoida sitä kriittisesti.
Oikein huollettuna bussin käyttöikä on 20–25 vuotta,
Bussin käyttöikä on 11-12 vuotta.
Ainakin Turussa tehdyssä selvityksessä asuntojen hinta arvioitiin nousevan raitiotien rakentamisen myötä. Sama kehitys huomattiin Helsingin Laajasalon selvityksessä. En koe asiantuntijana, että vastaavaa kehitystä ei täällä tapahtuisi.
Ratikka ei nosta asuntojen hintoja. Veroja kyllä.
Luotan enemmän tehtyihin tutkimuksiin, kuin jonkun työttömän tesomalaisen "perusteltuihin mielipiteisiin". Jälkimmäiset ovat poikkeuksetta paskaa, koska ajatuskyky on melko heikoissa kantimissa. :D
Älylliset olennot ovat jo huomanneet, että ratikka maksaa satoja miljoonia. Ei se ilmaiseksi tule. Vaan verovaroista.
Asuntojen myyntihinnat sun muut on ihan turhaa löpinää.
Oleellisinta on että jonotat usealla pysäkillä ja vaihdat vähintään kerran kulkuneuvoa kun kaupunkiin lähdet. Ja tämä koskee suurinta osaa julkisen liikenteen käyttäjistä ja matkoista.
Varsinkin kun noille asuntojen myyntihinnan nousuille ei näemmä löydy mitään lähdettä! Turhaa löpinää.
Teille, jotka ette tajua asiasta mitään, on lähteitä turha esittää. Se on kuin helmiä sioille tarjoaisi. On selvää, että parantuneet julkisen liikenteen järjestelmät nostavat asuntojen neliöhintoja hankkeen vaikutuspiirissä. Se ei vain sovi teidän älämölöön, jossa argumentaatiolla on melko niukka sija. Siinä pari lähdettä:
"Nykyisten asukkaiden omaisuuden arvon nousu. Lyhenevä matka-aika keskustaan nostaa koko Laajasalon asuntokannan arvoa 5–25 % eli vastaamaan hintatasoa samalla ajallisella etäisyydellä kuin muualla. "
http://www.kaupunkiliikenne.net/Helsinki/laajasalo.html
"Perustavana ajatuksena on, että julkisen liikenteen ase
mien vaikutus niin asuin kuin liike ja toimistorakennuskorttelialueiden rakennusoikeuksien hintaan on pääsääntöisesti positiivista. Taustalla on ajatus siitä, että alueen parantuneet joukkoliikenneyhteydet parantaisivat alueen
saavutettavuutta sekä nostaisivat tätä kautta yksittäisten kiinteistöjen arvoja."
http://www.turunraitiotie.info/Kiinteistoanalyysi_kaupunkiraitiotie.pdf
" Suurin osa tutkimuksista on todennut raideliikenteen saavan aikaan positiivisia muutoksia tonttien ja rakennuksien arvoissa."
http://www.tampere.fi/material/attachments/k/ZYGouvd6K/kaupunkiraitiotienkiinteistoanalyysi230414.pdf
"Katuratikan rakentaminen nostaisi ratikkareitin asuntojen hintoja. Tyypillisen 1970-luvun elementtilähiön leimaa kantava Lentävänniemi olisi selvin voittaja.
– Arviointi on vaikeaa, mutta varmasti asuntojen hinnat nousevat useita prosentteja. Jos olisin asuntosijoittaja, ostaisin nyt Lentävänniemestä, vinkkaa Tampereen myyntijohtaja Ulla Myllyniemi Kiinteistökeskuksesta."
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/69000-katuratikka-toisi-uusia-muotikaupunginosia-%E2%80%93-nain-ratikka-vaikuttaa-asuntojen-hintoi
----
Eli mitä jos pitäisit turpasi kiinni tästäkin asiasta, kun et siitä kerran mitään tiedä.
mot spårvagnsbygget var hård innan linjen öppnades i somras. Men nu har vinden vänt.
Bergens stadspark badar i höstsol. Några lapar sol på parkbänkar medan andra skyndar på grusgångarna mot spårvagnens första hållplats som ligger där parken möter stadskärnan. Vi följer med strömmen och kliver ombord. Bybanen, som den heter, invigdes 22 juni år och vagnarna luktar fortfarande fräscht. Vi rullar iväg längs den kombinerade buss- och spårvagnsgatan. Passerar festplatsen, dammen med havsvatten och stannar till vid järnvägsstationen. Sedan snirklar sig vagnen mellan tråkiga moderna höghus, under broar, förbi kullen med det magnifika gamla Geofysiska institutet, över den vackra Nygårdsströmmen och vidare till de lite ruffigare kvarteren vid Danmarksplass där vi hoppar av. Vi ska träffa krögaren Gard Haugland.
ANNONS:
Han är delägare i restaurangen Bien Bar som inrymd i ett gammalt apotek. Den brunbetsade apoteksinredningen är bevarad liksom skyltarna för lådorna med "gift" och andra medikamenter. Utanför entrédörrarna var det förr en niofilig autostrada. Idag är bara sex bilfiler kvar och två spårvagnsspår har ersatt tre körfält. Men det var nära att krogen försvann under spårvagnsbygget. För Gard Haugland innebar spårvangsbygget nästan konkurs.
- Spårbygget skulle bara ta ett par månader men så dök det upp ett par okända rör i jorden och det dröjde ett och ett halvt år innan man vara klara. Massor av företag häromkring gick i konkurs eftersom kunderna inte ville ta sig hit. Égentligen gick vi också i konkurs men vi ordnade fram en miljon så att restaurangen kunde överleva, säger Haugland.
Han är starkt kritisk till kommunens informationsinsatser inför och under byggtiden. Han upplevde kommunens representant som arrogant och ickeförstående för de problem företagarna fick.
- Om det är någon lärdom Lund ska ta av Bergen så är det att informera bättre och ha en mera förstående attityd. Kanske ha någon form av subvention eller stöd till företagare som drabbas av problem under byggtiden, säger Haugland.
Idag går restaurangen bra igen och, Haugland vet inte säkert om det var någon form av plåster på såren-gest, men berättar med ett leende att organisationen Bybanen Utbygging, som sköter spårvagnsutbyggnaden, bokade Bien till sin senaste julfest.
Det är inte enbart krögaren Haugland som blivit positiv till Bybanen.
- Innan den öppnade var 80 procent emot, nu är 80 procent för, säger Bybanens informationsansvarige Rune Jenssen.
Siffrorna får tas med nypa salt eftersom olika undersökningar visat olika resultat men det är klart att opinionen har svängt. Det märks inte minst på rivningsdebatten. För att kunna dra fram den 9,8 kilometer långa sträcka som nu är i drift var man tvungen att riva åtta byggnader och det var starka protester mot rivningarna. Efter nyår ska man påbörja bygget av en 3,6 kilometer lång förlängning, från dagens ändstation Nesttun till köpcentrat Lagunen. På vägen har man köpt in 20 byggnader som ska rivas. Men den här gången har protesterna uteblivit.
- Folk har upptäckt att värdet på fastigheterna längs banan har ökat med 200 000-300 000 kronor. Vi har också ändrat vår informationsstrategi. Innan skickade vi ut massor av broschyrer men folk läste dem inte. Nu ringer vi istället först upp folk längs utbyggnadsområdet och berättar om vad vi ska göra och skickar därefter broschyrer. Att anlägga spår innebär att vi måste gräva djupt och flytta alla eventuella VA-ledningar, det blir stora ingrepp som kan ta lång tid att genomföra, säger Rune Jenssen.
Han tar oss med bil till stationen Fantoft. Ett slitet studentområde av förortskaraktär som domineras av ett grått 18-våningars höghus i trist miljonprogramsarkitektur. Men ovanför själva banan och tunneln som tåget försvinner in i har det byggts två vita flerfamiljshus hus prydda med gröna detaljer. Husen rymmer 77 familjelägenheter för studerande med barn.
Rune Jenssen tar bilder för att lägga ut på bolagets Facebooksida och det väcker Arne Grostöls nyfikenhet. Han är driftschef på SIB, den lokala motsvarigheten till Akademiska Föreningen.
-Spårvägen har verkligen revitaliserat området. säger Arne Grostöl.
Han har för övrigt varit på studieresa i Lund och förvånades över en egenhet hos Lundensiska studenter:
- De sover med snusprillan inne, säger han och skakar på huvudet med ett leende.
Vi tar en tur till med spårvagnen. Miljön i vagnarna påminner en hel del om den i våra Pågatag. Vi har otur och hamnar i en av de felkonstruerade vagnarna som gnisslar starkt i vissa svängar. Annars är det en ganska tyst färd.
Vi slås av hur långsamt det går. Ju längre söderut vi åker blir bebyggelsen mer och mer av förortskaraktär och trots att vi kör genom tunnlar och på områden där bara spårvagnen får köra, så märker vi inte att hastigheten ökar. Hela den 9,8 kilometer långa sträckan med sina 15 stopp tar 28 minuter. Översatt till skånska förhållanden innebär den körtakten att det skulle ta 47 minuter att köra mellan Lund och Malmö.
Man kan fördriva tiden
Nuohan ovat pelkkiä arvioita. Onko missään tilastoja toteutuneesta arvonnoususta (tai laskusta) ratikkareitin varrella?
Kuten mainittu: helmiä sioille. Et siis edes lukenut niitä lähteitä, vaikka niiden perään huutelit. Kaltaistesi henkilöiden kanssa ei voi keskustella. Luepa vaikka tuo, missä on kansainvälisiä toteutuneita hinnannousuja sekä Helsingin toteutuneita raitiohankkeita liittyen asuntojen hintojen nousuun.
http://www.tampere.fi/material/attachments/k/ZYGouvd6K/kaupunkiraitiotienkiinteistoanalyysi230414.pdf
Mitä sinä teet tilastoilla, kun lukeminenkin tekee vaikeaa?
Miksi Tampereen pitäisi investoida monta sataa miljoonaa ratikkaan, jotta joidenkin yksityisten kiinteistöjen arvo nousisi? Veronmaksajien enemmistölle se on kuitenkin pelkkää rahan menoa nousevien verojen muodossa.
Missä on väitetty, että investointi tehdään sen vuoksi, että yksityisten kiinteistöjen arvo nousisi? Millä perusteella verot nousevat hankkeen myötä ja mitkä verot, laita lähteet väitteillesi. Keitä tarkoitat veronmaksajilla? Mikä on hankkeen nettovaikutus kaupungin kassavirrassa pitkällä juoksulla sekä minkälaiset imagotekijät vaikuttavat kaupungin julkikuvaan raitiotiehankkeen myötä? Näihinhän osaat varmasti vastata, koska sinulla on tietoa väittää asioita. Laita lähteet väitteillesi, lisäksi perusteet kaikkiin kohtiin.
"Missä on väitetty, että investointi tehdään sen vuoksi, että yksityisten kiinteistöjen arvo nousisi?"
Hyvä avaus! Pitääkin kysyä, että onko tuossa yksi syy ratikan tuputtamiselle. Onko tahoja, jotka saavat rahastettua ratikalla kiinteistökaupassakin?
Erittäin todennäköisesti on tahoja, jotka hyötyvät hankkeesta. Mutta onko siinä jotain väärää? Suomalainen perikateus ei hyväksy mitään hyödyn distributaatiota. Lisäksi mitään investointia ei voisi tehdä, jos siitä ei kukaan voisi hyötyä, sehän on investoinnin tarkoituskin: tuottaa yhteiskunnallista hyötyä. On siis fakta, että jotkin tahot hyötyvät hankkeesta.
Taidat olla kyselyiässä...
Oikein huollettuna ratikan käyttöikä on 40-45 vuotta.
Bussin realistinen käyttöikä on 10 vuotta.
Ja voi se olla neljäkin vuotta, jos ratikkauskikselta kysytään.
Valmistajan laskelmien mukaan(10 v käyttöikä ja 330 vuotuista työpäivää) tyypillisessä kaupunkikäytössä bussin käyttöaika on 10–12 tuntia päivässä. Kuoletusajan odotusarvo on 7,5–9 vuotta, kun vastaavat lukemat esikaupunkiliikenteessä ovat 5,5–7,5 vuotta.
Lainaus Bussin valmistajan sivuilta.
Valmistaja vielä liioittelee lukemia,eikö.
Taas vaihteeksi on lyöty vastustajille jauhot suuhun, mitäköhän sieltä tyhjästä päästä seuraavaksi keksitään. Varmaan kiva Ritun Ja Handen kanssa olutpäissään keksiä viisauksia hanketta vastaan, vaikka ei tajuta edes investoinnin käsitettä. Tämä on myös se syy, miksi demokratia ei toimi: ihmiset ovat liian tyhmiä tekemään äänestyspäätöksiä.
- Folk har upptäckt att värdet på fastigheterna längs banan har ökat med 200 000-300 000 kronor.
Varmaan voi vaikuttaa johonkin Lielahti/Lentävänniemi hintoihin. Koska ne ovat suht kaukana keskustasta, mutta jos ratikka tulee sinne asti...
Kaleva taas on lähellä keskustaa, ja sinne on tähänkin asti päässyt tosi hyvin julkisilla. Busseja jatkuvasti eri puolilta kaupunkia, jotka menee siitä ohi. Samoin Sammonkatu.
Hervantaan vaikutus voi olla vähäisempää. Sieltäkin on ollut hyvät bussilinjat aiemminkin ja muutenkin sieltä on vähemmän asiointiliikennettä, kun on vähän sellainen tytärkaupunki...
Mutta ei kai nyt sen takia ratikkaa kannata rakentaa, että nostaa Lentävänniemen asuntojen arvoa...??? Sammonkadulla ja Kalevassa voi jopa laskea, kun talot on niin lähellä raiteita, että melu lisääntyy.
Ei arvon nouseminen perustu siihen, että julkinen liikenne paranisi tuolla välillä, vaan siihen, että se huononee muualla. Silloin tuon reitin varrella asuminen on kannattavaa. Olisi mielenkiintoista tietää ovatko päättämässä olleet ostaneet asuntoja tämän reitin varrelta lähiaikoina.
En usko, että ratikan melu on mitenkään merkittävä.
Kaikkialla paranee, ratikka antaa vaan lisäarvon.
Joskus varmaan käy säkä ja joku kaupungin sisäpiiristä vuotaa ratikkahankkeen kähmät jollekin MOT-ohjelmalle tai jotain.
Voitko yksilöidä nämä mainitsemasi kähmät? Tai oikeastaan olisi parempi ne nyt tuoda ilmi, koska olet esittänyt julkisen väitteen niiden olevan olemassa.
Kähmät esiin!
Vapaassa maaassa saa ja pitääkin vahtia julkista päätöksentekoa. Ja jos kähmintää esiintyy, kaikkien etu on, että se paljastetaan viipymättä!
"En usko, että ratikan melu on mitenkään merkittävä."
Mene yöksi Helsingin hotelli Cumulukseen Kaisaniemenkadulla ja pyydä vielä huone Kaisaniemenkadun puolelta. Niin varmaan huomaat onko melu merkittävää.
Se on kaupunki, tajuatko.
Turun ratikkainfo
http://www.turunraitiotie.info/raportit.html
Taisi olla toissa viikonloppuna kun Turun Sanomissa julkaistiin ratikan kalleudesta tietoa, että sielläkin yli 400 miljoonaa arveltu. Ja busseilla toteutettu vaihtoehto siittä vain puolet. Turussa poliittisessa keskustassa on aika tiukkaa vastalausetta koko ratikkaa vastaan. Sitä ymmärrystä Tampereellakin kaivataan.
Ketosen-Klaani jyllää.
Mihkä rakennettiin Turussa jääkiekko Areena, Ketosen maille johonkin korpeen, kallis munaus veronmaksajille. Joten Turusta voi ottaa oppia ja tehdä päinvastoin. Uutisointi ratikkaa vastaan selviää taust kytkennöistä .