Kuulkaas tätä, jos usein huonoa EU.sta niin jotain hyvääkin - mm. nyt EU puuttuu Suomen rajaamiin vähempiin Kela-korvauksiin toisessa EU-maassa kuten Eestissä / Virossa saatuihin hoidon Kela-korvauksiin verrattuina kotimaan vastaaviin mm. yksityisiin nähden, jotka Suomessa epäoikeudenmukaiset verrattuina yleiseen asetukseen unionin alueella.
-----------------------------------------------------------------------------------------------.
"Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, miten korvaukset käytännössä muuttuvat. Yksi vaihtoehto on, että korvaukset aletaan maksaa samoilla perusteilla sekä yksityisestä että julkisesta hoidosta. Sama koskisi kotimaasta ja muista Eta-maista tai Sveitsistä hankittuja hoitoja."
ps. / Huolimattako hallituksen linjauksista Kela korvausten pienentämiseen?
------------------------------------------------------------------------------------------------.
Terveyskeskuskäynnistä ja hoidosta Virossa jatkossa ehkä sama korvaus
http://www.hs.fi/kotimaa/a1443323188395?ref=hs-prio-B1
Julkisen ja yksityisen hoidon korvaukset voivat yhtenäistyä, samoin kuin kotimaasta ja muualta EU:sta hankitun hoidon
Kotimaa 28.9.2015 2:00 Päivitetty: 28.9.2015 7:07
Jaana Savolainen Helsingin Sanomat
Suomi joutuu muuttamaan toisesta EU-maasta saadun terveydenhoidon korvauksia.
Hoitoon saa nyt yksityisen hoidon Kela-korvausta vastaavan korvauksen. Potilaan maksuosuus Kela-korvauksen jälkeen on kuitenkin selvästi suurempi kuin julkisen hoidon asiakasmaksu kotimaassa.
EU:n komission mukaan menettely kohtelee potilaita epätasa-arvoisesti.
"EU:n potilasdirektiivin hengen mukaan potilaalla on oikeus samaan korvaukseen toisessa EU-maassa saadusta hoidosta kuin kotimaassakin. Direktiivi ei myöskään tee eroa julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä", sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Sillanaukee kävi viime viikolla Brysselissä selvittämässä suomalaisen korvausmallin perusteita komissiolle.
"Tapaaminen vahvisti käsitystä, että Suomen korvausmallia täytyy muuttaa", hän sanoo.
Nyt komissio harkitsee, lähteekö se viemään asiaa EU:n rikkomusmenettelyyn ja EU-tuomioistuimeen. Seurauksena voi olla sakkoja, jotka olisivat jopa kymmeniätuhansia euroja vuorokaudessa. Valtio voisi joutua myös maksamaan ulkomailla hoitoa hakeneiden kustannuksia takautuvasti.
Komissio on huomauttanut Suomea ongelmasta vuosi sitten kesällä. Sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmin antama vastaus ei tyydyttänyt komissiota.
Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, miten korvaukset käytännössä muuttuvat. Yksi vaihtoehto on, että korvaukset aletaan maksaa samoilla perusteilla sekä yksityisestä että julkisesta hoidosta. Sama koskisi kotimaasta ja muista Eta-maista tai Sveitsistä hankittuja hoitoja.
Potilaiden vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi tuli Suomessa voimaan viime vuoden alussa. Silloin Suomi linjasi, että toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin kiireettömään hoitoon hakeutuva suomalainen saa hoidosta yksityisen hoidon Kela-korvausta vastaavan summan.
Hallitus ja ainakin osa eduskunnasta olivat hyvin tietoisia, että ratkaisu oli ongelmallinen.
"Potilaiden vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin tarkoituksena ei ollut muuttaa kansallisia korvausjärjestelmiä, joten Suomessakin haettiin ratkaisu, joka sopii meidän järjestelmäämme", Sillanaukee perustelee.
Ratkaisu ei kuitenkaan komission virkamiesten mukaan vastaa direktiivin henkeä. "Ainoa kestävä ratkaisu on purkaa nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä ja ratkaista direktiivin edellyttämä valinnanvapaus sen osana", hän sanoo.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että monikanavainen rahoitus uudistetaan ja potilaan valinnanvapautta lisätään vasta vaalikauden loppupuolella. Ne ovat hallituspuolueiden kolmiportaisessa suunnitelmassa portaat kaksi ja kolme. Ensin yritetään saada sote-järjestämislaki valmiiksi.
EU:sta tuleva paine voi vaikuttaa päätösten aikatauluun.
"Meillä olisi hyvä olla vuoden sisällä ratkaisu, miten monikanavainen rahoitus puretaan", Sillanaukee sanoo.
Sote-uudistuksen projektinjohtajana lokakuussa aloittava valtiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, että sote-järjestämislaissa pitää joka tapauksessa huomioida uudistuksen seuraavat portaat.
"Ratkaisun on oltava sellainen, että rahoituskanavien määrä ei kasva vaan ennemmin vähenee. Valinnanvapauden lisääminen on myös huomioitava", Pöysti sanoo.
Kelan mukaan suomalaiset ovat hakeneet terveydenhoitoa eniten Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Korvaushakemuksia tuli viime vuonna eniten, yli 6 000, hammashoidosta Virossa.
HS
-----------------------------------------------------------------------------------------------.
"Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, miten korvaukset käytännössä muuttuvat. Yksi vaihtoehto on, että korvaukset aletaan maksaa samoilla perusteilla sekä yksityisestä että julkisesta hoidosta. Sama koskisi kotimaasta ja muista Eta-maista tai Sveitsistä hankittuja hoitoja."
ps. / Huolimattako hallituksen linjauksista Kela korvausten pienentämiseen?
------------------------------------------------------------------------------------------------.
Terveyskeskuskäynnistä ja hoidosta Virossa jatkossa ehkä sama korvaus
http://www.hs.fi/kotimaa/a1443323188395?ref=hs-prio-B1
Julkisen ja yksityisen hoidon korvaukset voivat yhtenäistyä, samoin kuin kotimaasta ja muualta EU:sta hankitun hoidon
Kotimaa 28.9.2015 2:00 Päivitetty: 28.9.2015 7:07
Jaana Savolainen Helsingin Sanomat
Suomi joutuu muuttamaan toisesta EU-maasta saadun terveydenhoidon korvauksia.
Hoitoon saa nyt yksityisen hoidon Kela-korvausta vastaavan korvauksen. Potilaan maksuosuus Kela-korvauksen jälkeen on kuitenkin selvästi suurempi kuin julkisen hoidon asiakasmaksu kotimaassa.
EU:n komission mukaan menettely kohtelee potilaita epätasa-arvoisesti.
"EU:n potilasdirektiivin hengen mukaan potilaalla on oikeus samaan korvaukseen toisessa EU-maassa saadusta hoidosta kuin kotimaassakin. Direktiivi ei myöskään tee eroa julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä", sanoo kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee.
Sillanaukee kävi viime viikolla Brysselissä selvittämässä suomalaisen korvausmallin perusteita komissiolle.
"Tapaaminen vahvisti käsitystä, että Suomen korvausmallia täytyy muuttaa", hän sanoo.
Nyt komissio harkitsee, lähteekö se viemään asiaa EU:n rikkomusmenettelyyn ja EU-tuomioistuimeen. Seurauksena voi olla sakkoja, jotka olisivat jopa kymmeniätuhansia euroja vuorokaudessa. Valtio voisi joutua myös maksamaan ulkomailla hoitoa hakeneiden kustannuksia takautuvasti.
Komissio on huomauttanut Suomea ongelmasta vuosi sitten kesällä. Sosiaali- ja terveysministeriön myöhemmin antama vastaus ei tyydyttänyt komissiota.
Tässä vaiheessa ei voi vielä sanoa, miten korvaukset käytännössä muuttuvat. Yksi vaihtoehto on, että korvaukset aletaan maksaa samoilla perusteilla sekä yksityisestä että julkisesta hoidosta. Sama koskisi kotimaasta ja muista Eta-maista tai Sveitsistä hankittuja hoitoja.
Potilaiden vapaata liikkuvuutta koskeva direktiivi tuli Suomessa voimaan viime vuoden alussa. Silloin Suomi linjasi, että toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin kiireettömään hoitoon hakeutuva suomalainen saa hoidosta yksityisen hoidon Kela-korvausta vastaavan summan.
Hallitus ja ainakin osa eduskunnasta olivat hyvin tietoisia, että ratkaisu oli ongelmallinen.
"Potilaiden vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin tarkoituksena ei ollut muuttaa kansallisia korvausjärjestelmiä, joten Suomessakin haettiin ratkaisu, joka sopii meidän järjestelmäämme", Sillanaukee perustelee.
Ratkaisu ei kuitenkaan komission virkamiesten mukaan vastaa direktiivin henkeä. "Ainoa kestävä ratkaisu on purkaa nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä ja ratkaista direktiivin edellyttämä valinnanvapaus sen osana", hän sanoo.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että monikanavainen rahoitus uudistetaan ja potilaan valinnanvapautta lisätään vasta vaalikauden loppupuolella. Ne ovat hallituspuolueiden kolmiportaisessa suunnitelmassa portaat kaksi ja kolme. Ensin yritetään saada sote-järjestämislaki valmiiksi.
EU:sta tuleva paine voi vaikuttaa päätösten aikatauluun.
"Meillä olisi hyvä olla vuoden sisällä ratkaisu, miten monikanavainen rahoitus puretaan", Sillanaukee sanoo.
Sote-uudistuksen projektinjohtajana lokakuussa aloittava valtiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, että sote-järjestämislaissa pitää joka tapauksessa huomioida uudistuksen seuraavat portaat.
"Ratkaisun on oltava sellainen, että rahoituskanavien määrä ei kasva vaan ennemmin vähenee. Valinnanvapauden lisääminen on myös huomioitava", Pöysti sanoo.
Kelan mukaan suomalaiset ovat hakeneet terveydenhoitoa eniten Virosta, Ruotsista ja Saksasta. Korvaushakemuksia tuli viime vuonna eniten, yli 6 000, hammashoidosta Virossa.
HS
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tästä on kyse - HS edellisestä...-
EU:n potilasdirektiivin mukaan potilas saa hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä. Hoito on korvattava samoin perustein kuin kotimaassa annettu hoito.
Suomi on päättänyt, että toisesta maasta hoitoa hakenut potilas saa korvauksia yksityisen hoidon Kela-korvausten mukaan.
EU:n komission mukaan tämä ei vastaa direktiivin henkeä.