Oletetaan että, jollain alueella elää kaksi eliölajia jotka eivät risteydy. Sukupolven iäksi molemmilla oletetaan 30 v. Oletetaan vielä että toisen lajin osuus yksilömääränä on 1% ja toisen 99% molempien lajien yhteenlasketusta yksilömäärästä. Ja vielä oletetetaan, että tuon runsaamman lajin syntyvyys/sukupolvi on 50% harvinaisemman lajin syntyvyydestä. Laskussa ei tarvitse ottaa huomioon muuta kuin 1 sukupolvi kerrallaan, eli siis alkutilanteesta (0) lasketaan sukupolvi 1., 1.:stä 2. jne.
Kuinka pitkään menee, että aluksi harvinaisempi laji on yhtä yleinen kuin aluksi yleisempi laji?
En ole edes varma voiko tuota laskua laskea, mutta kokeilkaapa jos viitsitte.
Kuinka pitkään menee, että aluksi harvinaisempi laji on yhtä yleinen kuin aluksi yleisempi laji?
En ole edes varma voiko tuota laskua laskea, mutta kokeilkaapa jos viitsitte.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huomasinkin että voi tuon laskea ja tulokseksi sain 7 sukupolvea, eli jos sukupolvi on 30 v., 210 v.
Teit varmaankin tarvittavat piilo-oletukset jälkeläismääristä sekä kuolleisuudesta lisääntymistä ennen, aikana ja jälkeen.
Lasku on pitkälle yksinkertaistettu, myönnän.
Jälkeläismäärillä ei tuossa ole mitään merkitystä, pelkästään syntyvyyden suhteella lajien välillä. Kuolleisuus sisältyy laskussa siihen yksinkertaisen oletukseen että sukupolven (elin)ikä on 30 v.
Wikipediasta muuten näin jälkeenpäin huomasin sen hassun asian että Suomessa väestöstä muslimeita on se n. 1%...
Olisihan tuolla realistisempiaki malleja:
"https://en.wikipedia.org/wiki/Population_model"
Paljaalla eksponenttifunktiolla on ilkeä taipumus liioitella asioiita.